Pilssin maalaus lasikuituveneessä

Keppivenettäetsimässä

Kävin katsomassa erästä venettä ja myyjä sanoi ettei pilssiä ole maalattu. Pystyin kuitenkin havaitsemaan että pilssissä oli paksu kerros Unicaa tai jotain vastaavaa maalia ja muutama kölipulttikin oli maalattu valkoiseksi.

Vaikuttaakohan maalaaminen runkokatsastukseen? kun murtumia ei voi nähdä eikä mitenkään pysty arvioimaan minkälaisia korjauksia on tehty.
Itseltä jäi tuo vene ostamatta.

39

3984

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pelle.P

      Aika uskomatonta että joku laittaisi talomaalia pilssiin, yhtä uskomatonta että joku pystyy sanomaan kyseisen maalin olevan unicaa!

      Mutta kyllä pilssi yleensä on maalattu, olipa kyseessä kuitu tai puuvene.

      • Keppivenettäetsimässä

        kiitos asiallisesta vastauksesta. Tieto jäi vain vähän löyhäksi.


    • Seppomartti

      "Paksu kerros Unicaa"?. Jos tuo oli syynä olla ostamatta venettä niin kannattaa ottaa joku mukaan. Paksu vaalea "maalikerros" oli todennäköisesti topcoatia ja kuuluu asiaan.

      • Keppivenettäetsimässä

        Lähinnä luottamuspula johti kauppojen syntymättömyyteen. miksi myyjä sanoi ettei ole maalattu kun selvästi näki että pensseliä on pilssissä heiluteltu. Jos maalaaminen kuuluu veneen ylläpitoon niin sitten kaikki oli veneen osalta ok.


      • Seppomartti
        Keppivenettäetsimässä kirjoitti:

        Lähinnä luottamuspula johti kauppojen syntymättömyyteen. miksi myyjä sanoi ettei ole maalattu kun selvästi näki että pensseliä on pilssissä heiluteltu. Jos maalaaminen kuuluu veneen ylläpitoon niin sitten kaikki oli veneen osalta ok.

        Siis topcoatilla maalaaminen ei kuulu normaaliin ylläpitoon vaan veneen valmistukseen. Ei voi jättää tekemättä koska lasikuitu imee vettä. Seuraavankin veneen pilssistä löydät jälleen maalia.


      • epoxia

        Topcoat ei ole mikään vesisulku, epoksimaali on.


      • Seppomartti
        epoxia kirjoitti:

        Topcoat ei ole mikään vesisulku, epoksimaali on.

        Uusimmassa veneessäni on pilssittömän pilssin pintakäsittelynä kerros lasikuitu-epoksia ja pinnalla topcoat. Tämä lienee epätavallista ja normaali metodi on ymmärtääkseni ollut polyesterin päälle topcoat. Pintakerroksiin ilmoitetaan usein käytetyn vinyyliesteriä paremman vedenkestävyyden vuoksi. Tuskin kuitenkaan pilssiin?. Vai tietääkö joku?


      • maalari40v
        epoxia kirjoitti:

        Topcoat ei ole mikään vesisulku, epoksimaali on.

        ei vaan polyuretaani maali on vettä läpäisemätön maali.


      • seppomartti
        maalari40v kirjoitti:

        ei vaan polyuretaani maali on vettä läpäisemätön maali.

        Polyuretaani tai akryyli ovat automaailmassa yleisiä mutta kerro esimerkki, minkä veneen polyesteripinta pilssissä on maalattu polyuretaanilla uurena. Toistaiseksi ei ole tullut vastaan. Yhden purjeveneen ulkopinnan olen ruiskumaalannut automaaleilla, mutta ulkopinnasta ei ñyt ollut kyse.


      • Anonyymi

        Voi herra jumala... jos et tiedä maaleista ja maalaamisesta mitään, niin älä kirjoita epätietoasi netti palstalle. Joku hölmö voi vielä uskoa ja taas tehdään lisää virheitä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi herra jumala... jos et tiedä maaleista ja maalaamisesta mitään, niin älä kirjoita epätietoasi netti palstalle. Joku hölmö voi vielä uskoa ja taas tehdään lisää virheitä!

        Tiedätköhän itsekään?
        Tai ehket vaan tiedä mihin viestiin olet vastannut.


    • OmanVeneensäMaalannut

      Lasikuituveneiden pohjat ja "pilssit" olisi parasta maalata värittömällä topcoatilla niin näkisi hyvin jos on tullut murtumia tai mitä muita vaurioita laminaattiin. Saattaa olla myös että huonoa työn jälkeä peitellään värillisellä topcoatilla tai maalilla.

      • värillisiä.yleensä

        Jos laminaatissa näkyy murtuma, näkyy se värillisessä topcoatissakin. En muista nähneeni värittömällä maalattua pilssiä.


    • primeria

      45-vuotiaan veneeni pilssi on maalattu, tietysti, ja maali ilmeisesti alkuperäistä tehtaalla maalattua. Pitäisikö pilssi joskus maalata uudestaan?

    • Gulffisti

      Kaikkien veneiden pilssit on maalattu - ainakin ne jotka on vielä pinnalla 15 vuotta valmistuksen jälkeen. En ole koskaan nähnyt veettä, jossa pilssi olisi maalattu "värittömällä" maalilla. FG:denkin pilssit oli maalattu ikävällä ruskealla sävyllä (ne joissa olen käynyt n. 5 kpl). Omassa veneessäni valkoisella. Valkoinen on mielestäni parempi, koska siinä murtumat yms. näkyvät paremin.

      • Rottapilssi

        Noh noh, ei nyt sentään. Minulla oli aiemmin puuvene. Pilssiä ei oltu maalattu. Vene rakennettu 1952 ja oli pinnala vielä 5 vuotta sitten. Nykyisin on alumiinivene. Pilssiä ei ole maalattu. Vene rakennettu 1980-luvun alussa. Edellen kelluu.


      • Seppomartti

        Puuveneen osalta juttu ei voi pitää paikkaansa. Kukaan puuveneen rakentaja ei jätä puupintaa käsittelemättä. Ja yli 50v ikäisenä käsittely on varmaan uusittu useamman kerran. Jos kyseessä on soutuvene niin ehkä turvattu.. jos pursi niin ehkä Owatrolia.
        Alumiinipursia monet jättävät ainakin ulkopinnaltaan käsittelemäntä.


      • Rottapilssi2
        Seppomartti kirjoitti:

        Puuveneen osalta juttu ei voi pitää paikkaansa. Kukaan puuveneen rakentaja ei jätä puupintaa käsittelemättä. Ja yli 50v ikäisenä käsittely on varmaan uusittu useamman kerran. Jos kyseessä on soutuvene niin ehkä turvattu.. jos pursi niin ehkä Owatrolia.
        Alumiinipursia monet jättävät ainakin ulkopinnaltaan käsittelemäntä.

        Ei ollut uusittu yhtään lautaa pohjasta, mutta toki pilssi oli käsitelty asianmukaisesti, mutta ei siis maalilla. Puuveneen pilssiä kun ei kannata maalata nykymaaleilla jotka ei hengitä. Pilssi (ja veneen sisäosat) käsitellään seoksella joka sallii hengittämisen. Seoksia on erillaisia ja ei niistä sen enempää.

        Alumiinipursi taas kannattaa maalata primerilla pohjan osalta joka on vedessä (ulkopuoli), mutta pilssiä ei ole tarve maalata.


      • Seppomartti
        Rottapilssi2 kirjoitti:

        Ei ollut uusittu yhtään lautaa pohjasta, mutta toki pilssi oli käsitelty asianmukaisesti, mutta ei siis maalilla. Puuveneen pilssiä kun ei kannata maalata nykymaaleilla jotka ei hengitä. Pilssi (ja veneen sisäosat) käsitellään seoksella joka sallii hengittämisen. Seoksia on erillaisia ja ei niistä sen enempää.

        Alumiinipursi taas kannattaa maalata primerilla pohjan osalta joka on vedessä (ulkopuoli), mutta pilssiä ei ole tarve maalata.

        Aika paljon olen maailmalla katsellut alumiinipursia. Ulkopintaa useimmat eivät maalaa laisinkaan. Vedenalainen ulkopinta vaatii oman myrkyn ja primerille ei jätä kukaan.


      • voiapua
        Rottapilssi2 kirjoitti:

        Ei ollut uusittu yhtään lautaa pohjasta, mutta toki pilssi oli käsitelty asianmukaisesti, mutta ei siis maalilla. Puuveneen pilssiä kun ei kannata maalata nykymaaleilla jotka ei hengitä. Pilssi (ja veneen sisäosat) käsitellään seoksella joka sallii hengittämisen. Seoksia on erillaisia ja ei niistä sen enempää.

        Alumiinipursi taas kannattaa maalata primerilla pohjan osalta joka on vedessä (ulkopuoli), mutta pilssiä ei ole tarve maalata.

        "seoksella joka sallii hengittämisen."

        Aika erikoinen väite, että puuveneen pitäisi "hengittää". Puu säilyy parhaiten, mikäli sen rakenne imeytetään täyteen jotain vettä imemätöntä ainetta. Tällöinen rakenne ei taatusti hengitä vaan on täysin umpitiivis ja vettä imemätön. Puuvenen rakennusvaiheessa pilssiin monesti kaadetaan öljypohjaista kyllästettä, jota imeytetään solurakenne täyteen. Tämä pitäisi tehdä myöhemminkin aina kun kylläste haihtuu hiljalleen pois. Kun puu kuivuttuaan alkaa uudelleen "hengittää", niis se alkaa samantien lahota.


      • ennenvanhaan
        voiapua kirjoitti:

        "seoksella joka sallii hengittämisen."

        Aika erikoinen väite, että puuveneen pitäisi "hengittää". Puu säilyy parhaiten, mikäli sen rakenne imeytetään täyteen jotain vettä imemätöntä ainetta. Tällöinen rakenne ei taatusti hengitä vaan on täysin umpitiivis ja vettä imemätön. Puuvenen rakennusvaiheessa pilssiin monesti kaadetaan öljypohjaista kyllästettä, jota imeytetään solurakenne täyteen. Tämä pitäisi tehdä myöhemminkin aina kun kylläste haihtuu hiljalleen pois. Kun puu kuivuttuaan alkaa uudelleen "hengittää", niis se alkaa samantien lahota.

        "Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten parhaiten selviää helteessä". Tämä tuli ohjeestasi mieleen. Aikanaan hoitelin omia n. 20-60-vuotiaita puuveneitäni 1950-1970-luvuilla. Sain ohjeita mm. veneenrakentaja "Pappa Nisseltä" Bodön telakalla sekä veneenrakentaja Henry Orrmanilta Porvoossa. Puuvene elää ja "hengittää". Pohjan kyllästämisen jälkeen pilssi mönjättiin, jotta siihen ei tulisi höyrysulkua.
        Vanhoissa meriveneissä lahoamiselle herkin alue oli vesilinjan korkeudella. Suolainen vesi ilmeisesti suojaa laholta. Järviveneitä en tunne.
        Pahimpana puun lahottajana pidettiin mm. lateksimaalia, jota jotkut erehtyivät kokeilemaan pilssiin.
        Nykyisin lasikuituveneissä pilssi on useimmiten maalattu topcoatilla. Omassa veneessäni uusintamaalasin pilssin Danbolinilla 5 v sitten.. Tuli sileänkiiltävä, helppohoitoinen pinta. Siisti edelleen. Yksikomponenttisena se on helpompi käyttää kuin 2-komp. tuotteet (lämpötila!).


    • mitenolikaan

      Maalattiinko pilssit 50 vuotta sitten epoksilla, ja olisiko se järkevä maalata ne nyt lasikuidun kostumisen estävillä epoksimaalikerroksilla?

      • ennenvanhaan

        Jos teetät uuden veneen, harkitse epoksiliimojen ja -maalien käyttämistä. Jos sulla on perinteinen vanha vene, käytä sen hoidossa yksikomponenttimaaleja.
        Nykyisin puuveneen rakentamisessa voidaan käyttää vaikkapa vaneria ja epoksia, ks. vaikkapa RM-Yachtsinn sarjavalmisteisia purjevenetä.


      • mitenolikaan
        ennenvanhaan kirjoitti:

        Jos teetät uuden veneen, harkitse epoksiliimojen ja -maalien käyttämistä. Jos sulla on perinteinen vanha vene, käytä sen hoidossa yksikomponenttimaaleja.
        Nykyisin puuveneen rakentamisessa voidaan käyttää vaikkapa vaneria ja epoksia, ks. vaikkapa RM-Yachtsinn sarjavalmisteisia purjevenetä.

        Kyseessä on 50 -vuotias lasikuituvene, eikä puuvene.


    • Stereomaalaus

      Mitäs sitten jos kyseessä on 20 vuotta vanha vene ja pilssi on maalattu toistamiseen jokunen vuosi sitten. Olisiko syytä epäillä kölikorjausta?

    • Puomukko

      Jos laminaatissa on murtumia ja säröjä, näkyvät ne myös maalissa/topcoatissa, aivan hyvin. Oli väri sitten mikä tahansa. Värittömässä mielestäni jopa hankalampia havaita.

    • gdsagsad

      Halkemat voi peittää paksulla kerroksella uutta topcoattia. Aika harvinaista olisi maalata pilssiä, jos siellä ei ole tehty korjauksia. Myyjän velvollisuus on tietenkin kertoa kaikista korjauksista. Aika harvinaista olisi myös löytää 20 v vanha purjevene, jota ei olisi ajettu vähintään kertaalleen kiville. Veikkaisin, että lähes kaikilla tuon ikäisillä on jo kivillä käyty. Lähinnä kyse on sitten korjauksen laadusta. Omasta veneestäni löysin korjausjäljet pohjarempassa. Ei niitä voinut paksun myrkkykerroksen alta nähdä. Kölin etuosan ja rungon liitos oli jätetty korjaamatta, vaikka siellä oli lasikuituun ulottuva halkeama. Kölin takaosa oli korjattu ihan fiksusti. Kölin takaosan kohdalla paarpuurin puoleinen laipio oli korkannut irti rungosta. Takimmaisen kölitukin loppumiskohdassa oli pienet gelcoat halkeamat. Eihän noita venekuumeessa ehdi tarkistaa. Nyt osaisin vähän paremmin. Vauriot oli kuitenkin aika helppo fiksailla itse pohjarempan yhteydessä.

    • värisävyt

      Kesällä tulee neljä vuotta siitä kun kävin "kuumana" eräästä noin 10 m perhepurkkarista. Hinta oli mielestäni kohdallaan mutta kuitenkin sen verran paljon rahaa että päätin hankkia venetarkastajan avuksi. Hänen silmillään löytyi pilssistä pieniä värisävyeroja ja silloin myyjä ensi kertaa paljasti että kivellä on käyty mutta korjattu ammattilaisella. Tarkastaja sanoi että asialliselta näyttää mutta soitto korjaamoon tuotti vastauksen "emme tunnista" . Kun veneestä tuli esille muutakin hieman epäilyttävää niin varovaisena jätin kaupanteon kesken,

    • Tuultapurjeisiinn

      Monet kölikorjatut on ostettu autovahinkokeskukselta. Korjaukset on tehty monesti myyntimielessä. Itse en kölikorjattua tieten ostaisi... tai riippuu hinnasta.

      • K.Orjaus

        Minä nimenomaan ostaisin kölikorjatun. Jokainen vene kolahtaa joskus matalaan ja liikaa kuulee näitä juttuja,että vahva vene, ei tullut mitään vaurioita... Rasitukset ja väännöt ovat niin kovat, että lähes aina syntyy jonkinasteinen vaurio. But: itsekorjattua en ostaisi ikinä. Tuo 'maalattu pilssi' lienee sellainen. Dokumentoitu korjaus vaikka Leeveneellä, Lindgrenillä, Velalla tai Ajolassa niin siihen oikeasti uskaltaa luottaa.


    • Pakluujamaaluu
    • Puomukko

      Kun vaurioituneeseen pintaan istutettu maali/topcoat kuivuu, tulee allaoleva särö/murtuma näkyviin. Säröt ja murtumat elää omaan tahtiinsa ja pinnoite ei estä liikkeitä vaan murtuu. Ilmiötä ei voi estää, muuten kuin korjaamalla allaoleva laminaatti.

      • Murtumapiiloon

        Mutta jos vauriopinnan päälle laitetaan lasikuitumattoa ja hartsia, niin kuin itse tein, vauriota ei näy.
        Korjaussarja maksaa alle 20 euroa maalit.


      • dsgsahgh

        Vähän riippuu, koska murtuma on usein vain gel- tai topcoatissa. Ne ovat paljon lasikutua jäykempiä ja halkeavat helposti. Maalissa olevien halkeamien peittelyyn riittää maalaus, eikä ne uudestaan halkea. Uusi halkeama vaatisi vastaavan liikeen kuin karilleajossa on tapahtunut. Paksukin lasikuitu joustaa ja muuttaa muotoaan ilman, että siihen tulisi varsinaista halkeamaa. Kannestakin näkee hyvin mitkä paikat ovat eläneet liikaa, kun gelcoattiin alkaa ilmestyä hiushalkeamia. Kölin ja rungon sauma on taas sellainen, joka aina vähäsen elää. Siihen tulee aina pieniä hiushalkeamia, jotka ovat vain myrkkyvärissä. Näilläkään ei ole mitään rakenteellista merkitystä.


      • Anonyymi
        dsgsahgh kirjoitti:

        Vähän riippuu, koska murtuma on usein vain gel- tai topcoatissa. Ne ovat paljon lasikutua jäykempiä ja halkeavat helposti. Maalissa olevien halkeamien peittelyyn riittää maalaus, eikä ne uudestaan halkea. Uusi halkeama vaatisi vastaavan liikeen kuin karilleajossa on tapahtunut. Paksukin lasikuitu joustaa ja muuttaa muotoaan ilman, että siihen tulisi varsinaista halkeamaa. Kannestakin näkee hyvin mitkä paikat ovat eläneet liikaa, kun gelcoattiin alkaa ilmestyä hiushalkeamia. Kölin ja rungon sauma on taas sellainen, joka aina vähäsen elää. Siihen tulee aina pieniä hiushalkeamia, jotka ovat vain myrkkyvärissä. Näilläkään ei ole mitään rakenteellista merkitystä.

        "Vähän riippuu, koska murtuma on usein vain gel- tai topcoatissa. Ne ovat paljon lasikutua jäykempiä ja halkeavat helposti."

        Lasikuitu on paljon (yli kymmenen alle sata kertaa) jäykempää kuin gel- tai topcoat, mutta jälkimmäiset ovat merkittävästi hauraampia.


    • Sundqvist1

      Olisi ihme jos vanhassa veneessä ei oli jo useampaa väriä pilssissä. Aivan normia.

    • Pilssis

      Pilssi on kirjava, ja kölikorjauskin on tehty. Nyt haluaisin yhtenäisen värin ja helposti puhtaana pidettävän pinnan lasikuituveneeni pilssiin. Käsittääkseni minulla on kolme vaihtoehtoa maalaukseen:

      1 - topparilla
      2 - epoksilla
      3 - danboline, multicoat, vast.

      Homma olisi hyvä hoitaa ennen veneen laskua, eli lämpötila-asiat tulisi ottaa huomioon.

      Onko viisaammilla ja kokeneemmilla näkemyksiä?

      • Anonyymi

        On näkemustä:
        Pilssin tuisi olla pääsääntöisesti kuiva. Kuitenkin kun käsikäyttöisellä pumpulla pumppaamisen lopettaa, tai sähkökäyttöinen pysähtyy, valuu usein pilssiin letkullinen vettä, minkä seurauksena osa pilssiä voi olla pitempäänkin märkä.

        Pysyvästi märälle alueelle kannattaisi laittaa epoksiprimeriä, mutta tilapäisesti kastuvalle tai kuivalle alueelle paremmin vettä läpäisevä topcoat on paljon parempi. Mikään pinnoite ei veneen ulkopuolella ole täysin vesihöyrytiivis, ja lasikuitulaminaatti pysyy silloin sitä kuivempana mitä paremmin vesi pääsee sisäpinnalta hahtumaan. Haihtuminen sisäpuolelta ja veden imeytyminen ulkopuolelta ovat siis käytännössä aina kesäkauden jälkeen tasapainotilassa, ja kyse on sitten siitä miten alhaisella kosteustilalla tuo tasapaino saadaan toteutumaan! Siksi kaksi erityyppistä pinnoitetta sisäpuolelle on paras vaihtoehto ellei pilssi ole aina täysin kuiva, jolloin taas topcoat joka paikkaan on paras vaihtoehto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On näkemustä:
        Pilssin tuisi olla pääsääntöisesti kuiva. Kuitenkin kun käsikäyttöisellä pumpulla pumppaamisen lopettaa, tai sähkökäyttöinen pysähtyy, valuu usein pilssiin letkullinen vettä, minkä seurauksena osa pilssiä voi olla pitempäänkin märkä.

        Pysyvästi märälle alueelle kannattaisi laittaa epoksiprimeriä, mutta tilapäisesti kastuvalle tai kuivalle alueelle paremmin vettä läpäisevä topcoat on paljon parempi. Mikään pinnoite ei veneen ulkopuolella ole täysin vesihöyrytiivis, ja lasikuitulaminaatti pysyy silloin sitä kuivempana mitä paremmin vesi pääsee sisäpinnalta hahtumaan. Haihtuminen sisäpuolelta ja veden imeytyminen ulkopuolelta ovat siis käytännössä aina kesäkauden jälkeen tasapainotilassa, ja kyse on sitten siitä miten alhaisella kosteustilalla tuo tasapaino saadaan toteutumaan! Siksi kaksi erityyppistä pinnoitetta sisäpuolelle on paras vaihtoehto ellei pilssi ole aina täysin kuiva, jolloin taas topcoat joka paikkaan on paras vaihtoehto.

        Kiitos tiedosta. On muuten ensimmäinen kunnollinen tieto miksi käyttää tiettyä maalia eri paikoissa


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Upea peppuisella naisella

      Upea peppuisella naisella on upea peppu.
      Ikävä
      100
      6484
    2. Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta

      Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t
      Tornio ja Haaparanta
      30
      3873
    3. törniöläiset kaaharit haaparannassa

      isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/
      Tornio ja Haaparanta
      28
      3260
    4. Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!

      https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu
      Maailman menoa
      376
      1774
    5. Mihin se sysipska hävisi?

      Katso Frida Kahlo elämäkerta ja opi.
      Ikävä
      33
      1408
    6. Upea peppuisella miehellä

      Upea peppuisella miehellä on upea peppu.
      Ikävä
      27
      1350
    7. Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän

      Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi
      Maailman menoa
      47
      1023
    8. Anteeksi kulta

      En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv
      Ikävä
      11
      976
    9. Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."

      Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:
      Tv-sarjat
      11
      910
    10. Tykkään susta todella

      Paljon. Olet ihana ❤️
      Ikävä
      42
      879
    Aihe