Kamuttaja. Vielä historiaa.

Annan taas kolme selitystä, joista voi päätellä mitä kyliä tai paikkoja on kyseessä.
Varoitan vain, että ovat vaikeita.
Historian jälkeen siirryn murteisiin.

1. Mikä kylä? Reuna, vieri, ääri tai seurata jälkiä.

2. Mikä kylä? Pitkä lahti tai vuono.

3. Mikä paikka? Viittaa kesyn poron pitoon, tai voi merkitä peurojen metsästyspaikkaa.

Nämä olen saanut aiemmin mainitsemaltani tutkijalta.
Pari tiesin itse ennestään, mutta yksi oli uusi.

Seuraavaksi siirryn murteisiin.

37

505

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ruosmasta

      Näyttää siltä ettei ole tietäjille vaikeita ei ollu eellisetkään.

    • aloitukseksi

      1. Kuora

      • aloitukseksi

        2. vuonislahti


      • aloitukseksi kirjoitti:

        2. vuonislahti

        Kuora ja Vuonislahti aivan oikein. Olet aika tietäjä, mutta mikä on kolmas?


    • jorma.ja.teuvo

      Minä hakkksaiiiin eilen komuuutin jätkiien kanssa

    • liian.helppoja

      Kuora ja vuonislahti päin prinkkalaa kolmas on Kelvä.

      • Kuora ja Vuonislahti oli tuolla oikein.
        Kelvä on väärin.


    • arvuuttelen

      2. Kylänlahti

    • kamutaja

      halusin vain mitättä kuinka tyhmiä täääälä on ja nyt tieedcänna

      • pysy.poissa

        Olet oikein maanvaiva hissanmaikk.


    • 1 Kuora, ja 2 Vuonislahti ratkaistu.
      Kolmonen ei ole vielä ratkaistu.

      Laitan siihen yhden oljenkorren.
      Samalla, tai lähes samalla sanalla alkavia paikkoja, on maakunnassa useita.

    • jyhykkä

      Lopulta löytyimihin ei kukaan tiedä Onnea

    • aloitukseksi

      Jos kolmonen tulee saamesta, nimiin sisältyy todennäköisesti ’peuraa’ merkitsevä saamen sana goddi, kodde (< ksa *konte). Siitä voisi harhautua kontio -alkuisiin kuitenkin karhua tarkoittaviin nimiin.

      Tosin sama sana voi eri alueilla olla erilaista perua. Hyvä esimerkki meilläkin tavattava tolva. T. I. Itkonen (1920: 54; 1948a: 99) on liittänyt Tolva-nimet saamesta Peräpohjolan
      murteisiin lainattuun sanaan tolva ’poron juoksu’, tolvata ’ravata (poro)’, vrt. saP doalvi
      ’poron ravi’. Posion ja Korpiselän nimet ovatkin ilmeisesti saamelaisperäisiä, mutta meillä ne ovat sukunimi peräisempiä ja tulevat Tolvasista.

      • muistoja.pukkasi

        Minä muuten luulin penskana, että se on kontti, eikä kontio noissa nimissä. Isä huasto aina Kontiivuarasta. Lähelle näky menneen myös meijän naapuri Tolovala tuota tolvaamista.


    • petrata

      Eikös ne ole jotain Petra alkuisia ainakin kirjallisuudessa sanotaan niin.

    • muistelua

      Tässä kolmannessa kohteessa kysytäänkin paikkaa, ei siis kylää.

      Pielisellä on runsaasti saaria. Yksi suuremmista on Porosaari. Porosaari sijaitsee Lieksan ja Nurmeksen rajamailla, joskin Nurmeksen puolella.

      Oljenkortena annettuun lisävihjeeseenkin se sopii. Onhan maakunnassa ainakin Porokylä ja mahdollisesti muitakin Poro-alkuisia paikkoja.

      • aloitukseksi

        Noista ainakin Porokylä on palamiseen liittyvä nimi. Olisi nykykielessä pohjoissaameksi gutna.

        Se eläin poro on boazu.

        Kahvinporot jää vielä jäljelle.


    • Taidan kertoa kolmosen, ja taas luotan tutkijan tietoihin.
      Hän kertoi sen olevan Petrovaara.

      Kuulemma kaikki Petra tai Petro alkuiset paikannimet viittaa samaan asiaan, eli juontaa samasta.

      • Petran.kummi

        Niin ne ovat ja Petri lisäksi. Petra lyhennelmä Petronellasta. Petran alkuperä on kreikan kiveä merkitsevässä sanassa. Petronellan lyhennelmänä Petra puolestaan juontaa roomalaisesta sukunimestä Petronius, joka liittyy mahdollisesti latinan talonpoikaa tai moukkaa merkitsevään sanaan tai ehkä Petrin tapaan kreikan kiveä merkitsevään sanaan.


      • monessa.mukana

        Myös Pietari juontaa kreikan kiveä merkitsevästä nimestä Petros. Petros puolestaan on käännös aramean kiveä merkitsevästä nimestä.
        Paikannimissä kyse voi olla henkilöön liittyvästä käytöstä.
        Petroskoi – Petrozavodsk tarkoittaa suomeksi Pietarin tehdasta. Viitataan Pietari Suureen.


      • Muuten hyvin tutkittu ja kirjoitettu, mutta vaatii hieman täsmennystä.

        Aramean kiveä merkitsevä sana on Keefa, mutta miehen nimenä Kefas.
        Kreikaksi kallio on Petra (myös kallioluola ja rotko) josta johdetaan myös sana Petro ja latinan Petrus.
        Hepreaksi kallio on Tsur ja temppelikielessä myös Sela.

        Näillä ei ole merkitystä Suomen Petra tai Petro sanojen juuria etsiessä.
        Suomi ei ole, eikä myöskään saamen kieli mitenkään sukua noille kielille, eikä sanojen yhtäläisyys osoita mitään siirtymää niistä kielistä.
        Näitä vastaavia vois laittaa vaikka turkin kielestä tai monesta muusta.

        Ei olla sukua kiinan kielelle vaikka kiinalaiset sano äitiä Mama ja hyvin monet muut.
        Isää sanotaan monessa kielessä papa, mutta ei olla sukua vaikka meillä on pappa (joskus isä, joskus isoisä).

        Toivottavasti et pahastu, koska en halua loukata, mutta en voinut olla täsmentämättä, ettei tule vääriä käsityksiä kielen sukulaisuuksista.


      • monessa.mukana

        Hyvä tarkennus! En ajatellut kielisukulaisuutta, vaan lainasanan käyttöä. Paikannimissä pitäisi tietää miltä ajalta nimi on, että voisi edes ounastella alkuperää. Suomen kielessä tuohon Petraan/oon on molemmat mahdollisuudet. Porojen perässä tulleiden metsästäjien vai myöhempää laina-ainesta voinee tarkentua vain historian ajastamisella. Monet käsitykset sanojen alkuperästä näkyy muuttuneen vielä viime vuosinakin, kun monitieteisyys on tutkimuksissa lisääntynyt.
        Kieleen liittyvät pulmat kiinnostavat minua vain amatöörimäisesti. Tänne kirjoittaa myös selvästi kielen ammattilaisia. Se on suuri rikkaus, näin pienen paikkakunnan palstalle.
        Sama sana eri kielissä on hauskaa ja hupaisia tilanteita aiheuttava. Kaikki me taidamme varoa pelästymästä äänekkäästi Venäjällä. Viron sanat, kun ovat meille tuttuja, mutta merkitys onkin ihan eri, ovat hämmentäviä. Sukulaisuus siinä auttaa ja sotkee.


      • Lerkku-Lassi
        monessa.mukana kirjoitti:

        Hyvä tarkennus! En ajatellut kielisukulaisuutta, vaan lainasanan käyttöä. Paikannimissä pitäisi tietää miltä ajalta nimi on, että voisi edes ounastella alkuperää. Suomen kielessä tuohon Petraan/oon on molemmat mahdollisuudet. Porojen perässä tulleiden metsästäjien vai myöhempää laina-ainesta voinee tarkentua vain historian ajastamisella. Monet käsitykset sanojen alkuperästä näkyy muuttuneen vielä viime vuosinakin, kun monitieteisyys on tutkimuksissa lisääntynyt.
        Kieleen liittyvät pulmat kiinnostavat minua vain amatöörimäisesti. Tänne kirjoittaa myös selvästi kielen ammattilaisia. Se on suuri rikkaus, näin pienen paikkakunnan palstalle.
        Sama sana eri kielissä on hauskaa ja hupaisia tilanteita aiheuttava. Kaikki me taidamme varoa pelästymästä äänekkäästi Venäjällä. Viron sanat, kun ovat meille tuttuja, mutta merkitys onkin ihan eri, ovat hämmentäviä. Sukulaisuus siinä auttaa ja sotkee.

        Nopeasti muisteluna virolaisia sukuminiä ovat mm. Kulli ja Siitin. Kilpa-autolija on Raimo Kulli. Onhan Varkauden läheistä vesistöä Siitinselkä ja Oulujärven saaria Mulkkusaaret, iso ja pieni.


      • ei.kielihenkilö
        monessa.mukana kirjoitti:

        Hyvä tarkennus! En ajatellut kielisukulaisuutta, vaan lainasanan käyttöä. Paikannimissä pitäisi tietää miltä ajalta nimi on, että voisi edes ounastella alkuperää. Suomen kielessä tuohon Petraan/oon on molemmat mahdollisuudet. Porojen perässä tulleiden metsästäjien vai myöhempää laina-ainesta voinee tarkentua vain historian ajastamisella. Monet käsitykset sanojen alkuperästä näkyy muuttuneen vielä viime vuosinakin, kun monitieteisyys on tutkimuksissa lisääntynyt.
        Kieleen liittyvät pulmat kiinnostavat minua vain amatöörimäisesti. Tänne kirjoittaa myös selvästi kielen ammattilaisia. Se on suuri rikkaus, näin pienen paikkakunnan palstalle.
        Sama sana eri kielissä on hauskaa ja hupaisia tilanteita aiheuttava. Kaikki me taidamme varoa pelästymästä äänekkäästi Venäjällä. Viron sanat, kun ovat meille tuttuja, mutta merkitys onkin ihan eri, ovat hämmentäviä. Sukulaisuus siinä auttaa ja sotkee.

        Todella mukavaa lukea asiallista ja asiantuntevaa keskustelua ilman haukkumista. Todellakin näyttää lieksalaisissa löytyvän myös taitavia kielimiehiä/henkilöitä.


      • Paikallismaantiedettä
        monessa.mukana kirjoitti:

        Hyvä tarkennus! En ajatellut kielisukulaisuutta, vaan lainasanan käyttöä. Paikannimissä pitäisi tietää miltä ajalta nimi on, että voisi edes ounastella alkuperää. Suomen kielessä tuohon Petraan/oon on molemmat mahdollisuudet. Porojen perässä tulleiden metsästäjien vai myöhempää laina-ainesta voinee tarkentua vain historian ajastamisella. Monet käsitykset sanojen alkuperästä näkyy muuttuneen vielä viime vuosinakin, kun monitieteisyys on tutkimuksissa lisääntynyt.
        Kieleen liittyvät pulmat kiinnostavat minua vain amatöörimäisesti. Tänne kirjoittaa myös selvästi kielen ammattilaisia. Se on suuri rikkaus, näin pienen paikkakunnan palstalle.
        Sama sana eri kielissä on hauskaa ja hupaisia tilanteita aiheuttava. Kaikki me taidamme varoa pelästymästä äänekkäästi Venäjällä. Viron sanat, kun ovat meille tuttuja, mutta merkitys onkin ihan eri, ovat hämmentäviä. Sukulaisuus siinä auttaa ja sotkee.

        Eiköhän näillä leveysasteilla petra saattaisi tarkoittaa myös peuraa ?


    • Lieksan -Uimaharjun välillä olikohan Ukkolan kohdalla on tienviitta Petro tai Petrovaara.

      • Siinä lukeekin Petrontie, kiertää lenkin Petronlammen kautta.


      • rotestimökinpoika kirjoitti:

        Siinä lukeekin Petrontie, kiertää lenkin Petronlammen kautta.

        Siellä on yksi ja Yläkanavalta suoraan pohjoiseen noin 1 km on Petrovaara.


      • keksitty.juttu
        kamuttaja kirjoitti:

        Siellä on yksi ja Yläkanavalta suoraan pohjoiseen noin 1 km on Petrovaara.

        Ei muuten ole ainakaan wigibediassakaan mainintaa.


    • protestimökinpoika

      Taas yksi naula lisää kamuttajan arkkuun kohta on varmuus henkilöstä meinatten ei monta tullaista kielimiestä ole lähtösin Liksasta. Yksi ryhmä entisiä liekalaisia on luvannu ottaa selvää asuvatten hesassa vantaalla ja espoossa.

      • liksapa.hyvinkin.liksa

        Asukovatten meinattenko Liksasta? Luvannuko liekakolaisia hesassa tullaista? Lähtösin asuvatten meinatten yksi naula lisää. On ihan hyvä meinatten liksa kielimiehellä.


      • Lieksasta.pitää.olla

        Liekalaiset eivät tiedä mitään Lieksasta vaikka asuvatkin pääkaupunkiseudulla. Lieka on kaukana Kuolan nienimaan takana.


      • Äläpä ratsasta minun nimimerkillä kun et osaa sitä edes oikein kirjoittaa!


      • se.on.pöljä
        rotestimökinpoika kirjoitti:

        Äläpä ratsasta minun nimimerkillä kun et osaa sitä edes oikein kirjoittaa!

        Älä välitä ei sitä kukaan luule sinuksi se taitaa olla se hissanmaikk.


      • Protestimökinpoika
        rotestimökinpoika kirjoitti:

        Äläpä ratsasta minun nimimerkillä kun et osaa sitä edes oikein kirjoittaa!

        Anteeksi kaikilta olin vähän kiukkuinen.


      • Hei sinä arkunnaulaaja joka yrität esiintyä eräänä hyvänä asiakirjoittajana.
        Olen taas alkanut luennoida, pari pidetty, voivat tulla kuuntelemaan.


      • jorma.ja.teuvo
        kamuttaja kirjoitti:

        Hei sinä arkunnaulaaja joka yrität esiintyä eräänä hyvänä asiakirjoittajana.
        Olen taas alkanut luennoida, pari pidetty, voivat tulla kuuntelemaan.

        Missä luennoit ja milloin tulen varmasti jos kerrot.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jens Ihlen (ex Kukka) poika todistaa oikeudessa

      10:49 "Välit ovat olemattomat" Minkälainen isäsi ja sinun välinen suhde on tällä hetkellä? "Minulla ei ole minkäännäkö
      Maailman menoa
      248
      9352
    2. Riikka runnoo! Uutta velkaa tänä vuonna 17 mrd. euroa

      Tirsk. Nyt kyllä hihityttää kuin pientä eläintä. Riikka takoo maailmanennätyksiä tasaiseen tahtiin. " [Riikka] joutuu
      Maailman menoa
      149
      7680
    3. K-kaupassa on mukava käydä, kun ei tarvitse katsella köyhiä

      vasemmistolaisia, joista monet myös varastavat. Mielellään maksaa vähän enemmän tuotteista K-kaupassa, jotka ovat paljon
      Maailman menoa
      149
      5231
    4. Suomeen ei kuulu ihmiset jotka ei halua kätellä toisia ihmisiä, koska tämä on vääräuskoinen

      Nainen joka ei halunnut kätellä Stubbia on selvästi ääripään muslimi, eli sitä sakkia josta niitä ongelmia koituu. Ulos
      Maailman menoa
      150
      4932
    5. PS:n Purra teki -JÄTTI-VELAT

      * * PS:n Purra teki -JÄTTI-VELAT - ! ja jätti MaksuHuolet -Kansan Maksettavaksi -! *
      Maailman menoa
      54
      4641
    6. Suomessa on ollut suurtyöttömyyttä ennenkin, ja lääkäriin pääsee nykyäänkin

      Täällähän oli jonkun sekopään(vas.) juttu, että ennen ei ollut työttömyyttä ja lääkäriin pääsi. Siihen alkoi tietysti ko
      Maailman menoa
      104
      4325
    7. Kysymys: Kuinka moneen maahan neuvosto-venäjä on hyökännyt

      viimeisten 90-vuoden aikana? Ja lähinnä on siis kyse neuvosto-venäjän naapurimaista - kuten Suomesta. Lista on huomatta
      Maailman menoa
      128
      4154
    8. Ootko sä nainen suuttunut

      jostain? Harmi jos tullut väärinkäsityksiä.
      Ikävä
      168
      1948
    9. Nainen, sanotaan että totuus tekee kipeää

      Ehkä mutta se voi olla myös se kaikkein kamalin asia kohdata. Kuplassa on turvallista, kun tietää vähemmän on helpompi.
      Ikävä
      9
      1749
    10. Valtio lopettaa pienituloisten perheiden kylpylälomien tukemisen

      Pienituloiset suomalaiset ovat voineet vuosikymmenten ajan hakea tuettuja lomia terveydellisin, sosiaalisin ja taloudell
      Maailman menoa
      289
      1603
    Aihe