Jumalien evoluutio: Monet nimet

Jahve:
- Kuvataan varhaisimmissa Raamatun teksteissä tyypillisenä myrskyjumalana, mm. Baalin tapaan.
- Varhaisimmat todennäköiset maininnat kahdessa egyptiläisessä tekstissä, jotka on ajoitettu Amenhotep III (1386-1349 eaa.) ja Ramesses II (1279-1213 eaa.) aikoihin (8). Varhaisin tunnettu viittaus israeliin erillisenä porukkana on Merneptahin ajalta (1213-1203 eaa.), jossa käytetyt merkinnät indikoivat ettei tuo ollut vielä varsinainen kansa/kuningaskunta (9).
- Noissa teksteissä mainitaan Shasu-paimentolaisten Yhw3/Yahu, jonka hieroglyfien on todettu vastaavan läheisesti heprean YHWH:tä eli Jahven kirjoitusmuotoa. Tuo vaikuttaisi viittaavan jossain Edomin suunnilla sijaitsevaan paikkaan mutta toisaalta tuolloin jumalilla ja paikoilla oli usein sama nimi (12).
- Arkeologit ovat löytäneet vuoden 800 eaa. aikoihin ajoitetuista teksteistä maininnat "Yahweh of Samaria and his Asherah" and "Yahweh of Teman and his Asherah" (11,12). Samaria oli israelin aiempi pääkaupunki ja Teman Edomin. Robert Wright on ehdottanut tuon viittaavan erillisten palvontapaikkojen lisäksi mahdollisesti Jahvesta ilmaantuneisiin useampiin versioihin, kuten jumalille välillä kävi (12). Mm. NRSV-käännöksessä huomioitu vaihtoehtoinen käännös "Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin" -lausahduksesta (5 Moos. 6:4) voikin viitata sen korostamiseen että Jahveja on vain yksi (12,13).
- Asherah voi viitata edellisissä Asherah-äitijumalattareen, Elin puolisoon, jota on ehkä palvottu myös Jahven puolisona (14), jonka patsaita arkeologit ovat löytäneet israelilaisista taloista (12), ja jonka patsaita Raamattukin mainitsee olleen myös Jahven temppeleissä (2 Kun. 21,23).
- Jahven nimeä pidetään monissa traditioissa niin pyhänä, ettei sitä tule mainita, vastaavasti kuin toisen myrskyjumalan Hadadin nimestä tuli ilmeisesti niin pyhä, että sitä alettiin kutsua nimellä Ba'al eli Herra/Lord (15).
- Juutalaiset jopa rakensivat synagoogien ja hautausmaiden yhteyteen erillisiä varastoja, joihin voitiin toimittaa kaikki mahdollisesti jumalan nimen sisältävät paperit, koska sellaisia ei saanut hävittää ilman sopivia rituaaleja (25).
- Raamatussa aiemmin El Shaddaiksi itseään kutsunut jumala paljastaa Moosekselle olevansa Jahve, josta lisää alla.

Jahve Elohim:
- Muutamissa kohdissa nämä on laitettu myös peräkkäin, kuten 1 Moos. 2 (jossa vaiheessa Jahven nimen piti olla vielä tuntematon), jonka on esitetty viittaavan yrityksiin yhdistää traditioita (16).


Raamatussa on tuttuun tapaan 2 keskenään ristiriitaista kertomusta miten Jahve paljastaa nimensä Moosekselle (10).

Elohistisen lähteen versiossa (2 Moos. 2-3) murhamies Mooses tappoi egyptiläisen, koska tämä oli lyönyt heimolaistaan, kätki tuon ruumiin, ja lähti pakoon Midianiin, jossa midianilainen pappi Jetro antoi tälle tyttärensä vaimoksi. Myöhemmin tuo midianilainen pappi julisti Jahvea muita jumalia suuremmaksi (2 Moos. 18). Midianissa "Jumalan vuoren" Horebin juurella Jahve paljastaa palavassa puskassa höpötellessään nimensä Moosekselle.

Papillisen lähteen versiossa (2 Moos. 6) samainen nimenpaljastaminen tapahtuukin Egyptissä näin:

"Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen Jahve, Herra. Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille minä olen ilmestynyt Jumalan, Kaikkivaltiaan nimisenä [alkukielisenä El Shaddai], mutta nimeäni Jahve minä en heille ilmoittanut."

Vuoden 1992 suomennoksessa tuohon on lisätty väliotsikko "Jumala uudistaa käskynsä ja lupauksensa", jolla on nähtävästi yritetty peitellä sitä että sama tarina toistuu uutena edellisen kanssa ristiriitaisena versiona. Itse teksti ei mihinkään uudistamisiin viittaa, eikä sellaiseen sovi.

Jahvistisen lähteen aiemmat tekstit (1 Moos. 12,13,15,24,...) taas ovat tuon kanssa ristiriidassa ja niissä käytetään jo aiemmin nimeä Jahve (10). Papillinen lähde ei enää käytä nimeä El Shaddai tuon nimenvaihdon jälkeen.

Papillisessa versiossa Mooses ei edes käy Midianissa, jonka Steven DiMattei arvelee viittaavan siihen, että tuo lähde pyrki hävittämään Midian-kytköksen, joka voi viitata Jahvenpalvonnan midianilaiseen alkuperään. Papillisen lähteen tarinassa Jahve jopa käskee hävittämään kaikki midianilaiset (4 Moos. 25) ja kun nuo tappavat aluksi vain kaikki miehet, niin Mooses suuttuu ja käskee tappamaan myös naiset ja lapset ja säästämään ainoastaan neitseelliset tytöt saaliiksi. Kansanmurhaaja Jahve sitten vielä opastelee miten tuosta sotasaaliista kuuluu jakaa osa papeille (4 Moos. 25).

Nuo nimenpaljastustarinat on joka tapauksessa helppo nähdä selittelynä sille miten El sulautettiin Jahveen, jonka arvellaan yleisesti tarkoittaneen myös kahden eri jumalia palvoneen ryhmän sulautumista, mutta se olkoon toinen tarina.

Kaikenkaikkiaan näissäkin näkyy miten Raamattu on tavanomaisista elementeistä koostuva tavanomainen mytologia.

Wootten on kirjoittanut Jumalan nimistä hyvin lyhyesti ja ymmärrettävästi. Lainaan seuraavan tekstin Woottenin kirjasta: Israelin juhlat: JHVH - Nämä neljä kirjainta merkitsevät ainoan oikean Jumalan nimeä, joka usein käännetään 'Herraksi'. Historiallisesti juutalaiset ovat välttäneet Jumalan nimen mainitsemista, ja kristityt ovat seuranneet heidän esimerkkiään. Isän nimi kirjoitetaan neljällä heprean kirjaimella: jod, he, vav, he. Nimellä on monta kirjoitustapaa: Jahve, Jahwe, Jehova ja niin edelleen. Neljää kirjainta JHVH kuvaa parhaiten nykyheprean äänneasua. Elohim on heprean Jumalaa tarkoittava sana."