Hissuttelijoille jutustelu

Kun tästä kohtapuoliin hissuttelen bussille, niin mietin, laitanko jalkoihini goretex-kävelykengät vaiko tennarit, joilla myös kävellään.
Tanssikengillä vain tanssitaan, niillä ei kai saa kävellä eikä juosta. Juoksemista varten ovat juoksukengät.

Onko fillarointiin myös omat erikoiskenkänsä?

Ancelina kirjoitti:

Kun tästä kohtapuoliin hissuttelen bussille, niin mietin, laitanko jalkoihini goretex-kävelykengät vaiko tennarit, joilla myös kävellään.
Tanssikengillä vain tanssitaan, niillä ei kai saa kävellä eikä juosta. Juoksemista varten ovat juoksukengät.

Onko fillarointiin myös omat erikoiskenkänsä?

Lue lisää

Se onkin nykyään hassu juttu, kun jokaiseen asiaan on mukamas omat kengät.
Unohtamatta sisäpelikenkiä ja ulkopelikenkiä. Ulkopelikengillä Ei Saa mennä minnekään sisätiloihin tepsuttelemaan.
Vaelluskengät tietty kans.

Käsittääkseni fillarointiin on omat kengät, vaan en ihan varma ole. Ehkä koti-kiusattu tietää paremmin.

Heikunkeikku kirjoitti:

Se onkin nykyään hassu juttu, kun jokaiseen asiaan on mukamas omat kengät.
Unohtamatta sisäpelikenkiä ja ulkopelikenkiä. Ulkopelikengillä Ei Saa mennä minnekään sisätiloihin tepsuttelemaan.
Vaelluskengät tietty kans.

Käsittääkseni fillarointiin on omat kengät, vaan en ihan varma ole. Ehkä koti-kiusattu tietää paremmin.

Lue lisää

Onhan toki fillarointiin omat, lajin tyyliin sopivat kengät.
Mietin mitä koti-kiusattu jalkoihinsa laittaa, kun lähtee pyörällään liikkeelle.

Minä päädyin tennareihin, sopivat farkkuihin paremmin.

Ancelina kirjoitti:

Onhan toki fillarointiin omat, lajin tyyliin sopivat kengät.
Mietin mitä koti-kiusattu jalkoihinsa laittaa, kun lähtee pyörällään liikkeelle.

Minä päädyin tennareihin, sopivat farkkuihin paremmin.

Lue lisää

Joskus harrastin fillarointia, kesät talvet töihin, 18 kilsaa suuntaansa. Silloin oli erikoiskengät, niillä oli kova pohja, taivutettu fillariasentoon, ja sellainen urallinen klöntti alla ettei heti lipsunut polkimesta. Mahdotonta kävellä niillä.

Ei kannata kuulkaas kokeilla näitä, mitkä kutsun urheilu-hifistelyksi, kaikki erikoisvermeet! Ne onkin niin mukavat että jää nalkkiin ja pitää ostaa kalliilla rahalla :))

Joskus minäkin ymmärtänyt sellaisen päälle.
Enää en viitsi liata itse näppejäni, vaan vien pyörän asiantuntijan tutkittavaksi, mikä sitä vaivaa. En meinaa uskaltaa enää ajaa sillä, kun se vinglaa niin kummasti, ettei meinaa totella ohjausta. Olisiko eturengas vähän vinossa tai jotain?
Kunhan huoltavat sen ja jos vielä vinglaa, niin sitten se vika lienee omassa päässä.

Fillarointi on minullekin tärkeää. Ajelen sähköpyörällä, välillä myös tavallisella.
Kohta haen pyörät varastosta ja aloitan pyöräilykauden.

Heikunkeikku kirjoitti:

Se onkin nykyään hassu juttu, kun jokaiseen asiaan on mukamas omat kengät.
Unohtamatta sisäpelikenkiä ja ulkopelikenkiä. Ulkopelikengillä Ei Saa mennä minnekään sisätiloihin tepsuttelemaan.
Vaelluskengät tietty kans.

Käsittääkseni fillarointiin on omat kengät, vaan en ihan varma ole. Ehkä koti-kiusattu tietää paremmin.

Lue lisää

Tyrkkään tähän rakoon vastaukseni.
Näillä keleillä ku fillaroi niin onhan selvää et siin istues ja maisemii ihailles alkaa varpaat palelemaan , eli nyt käytän ns siti vaelluskenkää ,paksupoja ja lämmin vedenpitävä jalkine.
Kun ilmat lämpenee otan lukkokenkän käyttöön ,syystä että se ei ole hifistely varuste vaan se pitää polven oikees asennos polkies.
Se myös mahdollistaa ns pyörityksen eli jalka painaa ja nostaa poljinta.
Ainakin mulla on suorapohjanen kovapohjanen kenkä ja juuri omaan polkimeen sopiva lukko,lyhyet matkat sillä voi kävelläkkin.

koti-kiusattu kirjoitti:

Tyrkkään tähän rakoon vastaukseni.
Näillä keleillä ku fillaroi niin onhan selvää et siin istues ja maisemii ihailles alkaa varpaat palelemaan , eli nyt käytän ns siti vaelluskenkää ,paksupoja ja lämmin vedenpitävä jalkine.
Kun ilmat lämpenee otan lukkokenkän käyttöön ,syystä että se ei ole hifistely varuste vaan se pitää polven oikees asennos polkies.
Se myös mahdollistaa ns pyörityksen eli jalka painaa ja nostaa poljinta.
Ainakin mulla on suorapohjanen kovapohjanen kenkä ja juuri omaan polkimeen sopiva lukko,lyhyet matkat sillä voi kävelläkkin.

Lue lisää

Ei se hifistelyjuttu ollut kauhean vakavalla naamalla tarkoitettu. Joskus pudistin päätä kaikelle, kun harraste-urheilustakin tuli väline-urheilua. Mutta säämiskät pepun alla vaan voitti, ihanaa kun ei tullut hiertymiä, samoin kosteutta siirtävät vaatteet. Kivaa kun ei ole kainaloissa rakkuloita jos juoksee.

Siirryin siis hifistelemään itse, mutta huokailin säälittävästi kaikille merkkitietoisille. Siinäkin jouduin nöyrtymään, tietyt merkit vaan sopii tietylle kropalle parhaiten. Eikä ole mitään järkeä ostaa kolmet halvat kun yksi kallis kestää sen saman ajan.

Olen syönyt hattuni, sulkineen päivineen. Olen hifistelijä.

hmp.f kirjoitti:

Ei se hifistelyjuttu ollut kauhean vakavalla naamalla tarkoitettu. Joskus pudistin päätä kaikelle, kun harraste-urheilustakin tuli väline-urheilua. Mutta säämiskät pepun alla vaan voitti, ihanaa kun ei tullut hiertymiä, samoin kosteutta siirtävät vaatteet. Kivaa kun ei ole kainaloissa rakkuloita jos juoksee.

Siirryin siis hifistelemään itse, mutta huokailin säälittävästi kaikille merkkitietoisille. Siinäkin jouduin nöyrtymään, tietyt merkit vaan sopii tietylle kropalle parhaiten. Eikä ole mitään järkeä ostaa kolmet halvat kun yksi kallis kestää sen saman ajan.

Olen syönyt hattuni, sulkineen päivineen. Olen hifistelijä.

Lue lisää

Olen täs kevään aikana varovast herätellyt kehoa polkemiseen 600km suurinpiirtein.
Tänään tajusin et takamus on muuttanu malliaan tai sinne on kasvanu känsät kun ilman toppahousuja sujuu polkeminen .
Kädet on tulleet hitaaksi kun ylämäessä ei millään ehdi koppaamaan rekan lavan syrjästä vetoapua.
Kunnon koukkupäinen kävelykeppi on hankittava ookaamista varten.

Niitä minäkin virkkasin parikymppisenä. Ehkä taas uudestaan mummina.

Minulla on hermopinne kädessä, se muistutaa varsinkin silloin, kun pitäisi unen tulla, ja sormet turrana, kun herää,. Ei siitäkään paljon keskustelua synny.

Kannattaa leikkauttaa. Se on aika yleinen vaiva, pitkän juoksun loppusaldo. Itseltä leikkautin about 7 vuotta sitten. Kymmenen vuoden tunnottomuus poistui ja tunto palasi. Leikkaus on loppujen lopuksi iisi jopa paikallispuudutuksella kämmenen kautta.

Älä-kärsi-suotta kirjoitti:

Kannattaa leikkauttaa. Se on aika yleinen vaiva, pitkän juoksun loppusaldo. Itseltä leikkautin about 7 vuotta sitten. Kymmenen vuoden tunnottomuus poistui ja tunto palasi. Leikkaus on loppujen lopuksi iisi jopa paikallispuudutuksella kämmenen kautta.

Lue lisää

jos ensi talvena, leikkausta parannellessa menee tieten monta viikkoa.
Näitä on, napatyräkin, sekin pitäs leikat, pysyy vielä kurissa vyöllä.
Pieniä nämä, mutta jurppii.

Heh, tähän on niin helppo samaistua, ärsytykseen siis. Aivan samat fiilikset. En tiedä johtuuko siitä, että äitini tuijottaa mua peilistä :)

Muistatko kun yhteen aikaan tehtiin kutomalla niitä ÄitiTeresa peittoja, en ole niitä itse tehnyt, postitellut vaan jonnekin, en tosin muista minne ne slloin menivät.

Miksi sinä keittoon ruskistat kaalin?

Kaalilaatikkoon ruskistetaan, keittoon ei. Eikö ole vähän outoa tuo laatikko, paistos olisi oikeampi. Tai uunikaali.
Muuten, muistuipa mieleeni että kaalipataan ruskistetaan kaali, se on muuten samanlaista kun kaalikeitto, porkkanaakin kuten keitossa. Oliko heikku tekemässä kaalipataa ehkä.
Kaalilaatikkoon ei laiteta porkkanaa! 🤔

Heikulle, en ole vihreä, koska mullapa on maailman paras lehtikaali-makkara-keitto edessäni :)

Ja muille paistamattomille, kyllä minä ainakin paistan kaalit keittoonkin, makeutuvat silleen kivasti. Lehtikaalit paistan valkosipulin ja sipulin kanssa. Namsnams.

edeleen syön lehtikaalin ja kaikki kaalit selaisenaan
en paista en ruskista en keitä
tänään just kävin kaupassa ja ostin taas pussillisen lehtikaalia
ootan vaan kesää että saan kasvamaan niitä tonne kasvihuoneeseen.

hmp.f kirjoitti:

Heikulle, en ole vihreä, koska mullapa on maailman paras lehtikaali-makkara-keitto edessäni :)

Ja muille paistamattomille, kyllä minä ainakin paistan kaalit keittoonkin, makeutuvat silleen kivasti. Lehtikaalit paistan valkosipulin ja sipulin kanssa. Namsnams.

Lue lisää

Annapas nyt tulla se resepti kaalikeittoon ! Minä en ole paistanut kaaleja siihen. Hidastahan se olisi jos ruskistaa aikoo. Laatikkoon taas muhitan suuressa kattilassa etukäteen.

Olisi ollut niin tylsä kommentti multa, jos olisin kirjoittanut aamulla vaan, että "Keitin kallikeittoa, kova homma. Nam."
Halusin olla mukamas "juoni", mutta mönkään meni, kun mun tekstiä ei ymmärretty. Vähä noloo.
Mä kun ajattelin, että kaikki ensteks luulis, että kirjotan mun OMASTA Päästäni. :)
Piti vähä vaikeaselkoisesti selittää, ettei heti saatais selville, mitä meinaan, vaan vasta sitten lopuksi tulee Loppuhuipennus, että tykkään kaalikeitosta Tradaaa:)
Vähä noloo.

Siis kirjoitin "silput, kuutioidut, sekä ruskistetut, kaikki vaan sekasin, että Pläts ja Pläts."
Suomeksi tämä kaikki tarkoittaa:
Kaali silpuksi.
Porkkanat kuutioiksi.
Jauheliha ruskistettuna.

Sitten se Pläts ja Pläts. Toki se ämpärillinen vettä med mausteet.

Ei, en ruskista kaalia, vaan VAAN jauhelihan. Jauhelihaa oli rutosti. Eli Hitosti. Eli huomattavasti enemmän kuin vähän. Siis Paljon.

Tämä vastaus kaikille teille uteliaille :)

Heikunkeikku kirjoitti:

Olisi ollut niin tylsä kommentti multa, jos olisin kirjoittanut aamulla vaan, että "Keitin kallikeittoa, kova homma. Nam."
Halusin olla mukamas "juoni", mutta mönkään meni, kun mun tekstiä ei ymmärretty. Vähä noloo.
Mä kun ajattelin, että kaikki ensteks luulis, että kirjotan mun OMASTA Päästäni. :)
Piti vähä vaikeaselkoisesti selittää, ettei heti saatais selville, mitä meinaan, vaan vasta sitten lopuksi tulee Loppuhuipennus, että tykkään kaalikeitosta Tradaaa:)
Vähä noloo.

Siis kirjoitin "silput, kuutioidut, sekä ruskistetut, kaikki vaan sekasin, että Pläts ja Pläts."
Suomeksi tämä kaikki tarkoittaa:
Kaali silpuksi.
Porkkanat kuutioiksi.
Jauheliha ruskistettuna.

Sitten se Pläts ja Pläts. Toki se ämpärillinen vettä med mausteet.

Ei, en ruskista kaalia, vaan VAAN jauhelihan. Jauhelihaa oli rutosti. Eli Hitosti. Eli huomattavasti enemmän kuin vähän. Siis Paljon.

Tämä vastaus kaikille teille uteliaille :)

Lue lisää

Kyllä mä juonin asian päässäni aina ensimmäisestä sanasta lähtien. Joten kyllä mä pähkäilin, että mikä pää siellä oli ja hokasin vasta loppusanoista.

Heikunkeikku kirjoitti:

Olisi ollut niin tylsä kommentti multa, jos olisin kirjoittanut aamulla vaan, että "Keitin kallikeittoa, kova homma. Nam."
Halusin olla mukamas "juoni", mutta mönkään meni, kun mun tekstiä ei ymmärretty. Vähä noloo.
Mä kun ajattelin, että kaikki ensteks luulis, että kirjotan mun OMASTA Päästäni. :)
Piti vähä vaikeaselkoisesti selittää, ettei heti saatais selville, mitä meinaan, vaan vasta sitten lopuksi tulee Loppuhuipennus, että tykkään kaalikeitosta Tradaaa:)
Vähä noloo.

Siis kirjoitin "silput, kuutioidut, sekä ruskistetut, kaikki vaan sekasin, että Pläts ja Pläts."
Suomeksi tämä kaikki tarkoittaa:
Kaali silpuksi.
Porkkanat kuutioiksi.
Jauheliha ruskistettuna.

Sitten se Pläts ja Pläts. Toki se ämpärillinen vettä med mausteet.

Ei, en ruskista kaalia, vaan VAAN jauhelihan. Jauhelihaa oli rutosti. Eli Hitosti. Eli huomattavasti enemmän kuin vähän. Siis Paljon.

Tämä vastaus kaikille teille uteliaille :)

Lue lisää

Huomasin sitten kyllä, kun olin jo lähettänyt kommentin, että lienet tarkoittanut vain laittaa ne ruskistetut kaalin sekaan, eikä ruskistaa kaalia.
Mutta yks hailee.
En minä ruskista kaalilaatikkoonkaan ensin kaalia vaan kiehutan pehmoiseksi ensin. Kyllä kaali makeutuu sitten uunissa.
Ruskistan vain silloin (harvoin tapahtuu), jos haluan kaaliruskistetta sellaisenaan. Kaupassa on ruskeaa kaalia, mutta kun sotkevat siihen sekaan etikkaa ja siitä en tykkää. Se peittää kaalin maun.

torkkuhuopa kirjoitti:

Annapas nyt tulla se resepti kaalikeittoon ! Minä en ole paistanut kaaleja siihen. Hidastahan se olisi jos ruskistaa aikoo. Laatikkoon taas muhitan suuressa kattilassa etukäteen.

Lue lisää

Minultako sä kysyit? Tässä tulee.

Kuullota voi-oliiviöljy sekoituksessa lehtikaalia, sipulia ja valkosippulia. Paaaaljon lehtikaalia, paaaljon valkosipulia. Heitä joukkoon vielä joku vahva makkara, ite käytin grillimakkaraa, oli joku savuinen versio. Voi myös laittaa erilaisia makkaroita, luulisin että bratwursti sopisi kivasti. Hieman suolaa, mustapippuria, tuoretta rosmariinia, kuivattua timjamia. Paistele näitä kaikkia jonkin aikaa.

Sitten kanalientä, purkki kasvisrasvasekoitetta (tai kermaa jos niin haluaa) ja perunaa.
Siinä se on.

Jos syö keitto useampana päivänä, kandee olla varovainen sen suolan kanssa, suolata vaikka suoraan sen yhden annoksen lautasella jos se tarvii lisämakua. Kun se makkara seisoo siinä liemessä, siitä tulee tosi suolainen.

Jotkut pelästyy rasvan määrä tuossa, mutta yhden lautasellisen kalorimäärä on vain n. 260 kcal.

Huomenta! Siivouksen jälkeen voi istahtaa.

Tein eilen keräkaalista aika perinteisen keiton jauhelihan, sipulin ja porkkanan kanssa. Koko illan tuoksui kotona. Tuota lehtikaalia ei taida aina täältä saada. En itse useinkaan käy kaupassa.

torkkuhuopa kirjoitti:

Huomenta! Siivouksen jälkeen voi istahtaa.

Tein eilen keräkaalista aika perinteisen keiton jauhelihan, sipulin ja porkkanan kanssa. Koko illan tuoksui kotona. Tuota lehtikaalia ei taida aina täältä saada. En itse useinkaan käy kaupassa.

Lue lisää

Kysy kauppiaalta ottaisko hän pakasteena, se säilyy.

Teen muuten keräkaalikeitonkin niin, että kuullotan sen ja sipulin. Ja välillä metwurstia siivuina joukkoon jauhelihan tilalle. Siihen sopii kuminaakin.

"karam.elli"
Huomenta sinulle!
Minulla on myös pesukone toiminnassa. Tuola se pyykkiä möyhyyttää.
Minä pyrin nautiskelemaan pienistä asioista. Siis ettei tule tunne suorittamisesta tai "nyt-tää-on-PAKKO-tehdä"-jutusta.
Ja tietysti myös ne pienet asiat esim. luonnossa. Joku vihreä heinäntupsu kiven kolosta pukkaamassa esille. Tai muurahaiset työn touhussa. Muutkin ötökät.
Paitsi jos mato jossakin kiemurtelee, niin kallistan katseeni oitis muualle.

Kyllä pienikin asia piristää. Nyt minulla on tuo ikkunalaudan kasvimaa. Miten ihanaa on bongata yksikin pieni hento kasvun alku.

Olen samaa mieltä. Minulla on myös monenlaista kylvettynä ikkunalaudalla, nostan välillä parvekkeelle kun on lämmintä. Minä myös nautin kun näen vihreän alun, seuraan sen kehitystä.
Teen myös kaikenlaisia kokeiluja, joskus onnistun yli odotusten välillä en.
Mökillä on vielä niin paljon lunta että menee aikaa kunnes maa on paljaana.

karam.elli kirjoitti:

Kyllä pienikin asia piristää. Nyt minulla on tuo ikkunalaudan kasvimaa. Miten ihanaa on bongata yksikin pieni hento kasvun alku.

Minulla olisi hyvä kasvimaan paikka tuossa etelänpuoleisen ison ikkunan 40 senttiä leveällä ilkkunapenkillä. Monet viherpeukalot sitä kadehtien katselleet.

Jotenkin vaan kiinnostus multaan hävisi aikaa myöten, kun siinä sai tonkia koko lapsuus- ja osan nuoruusikäänsäkin. Sisarillani se kasvien kanssa peukaloiminen on jäänyt päälle vanhuusikään asti. Minulta karisi melko varhaisessa vaiheessa.
Pikkuvelikin vaikka on puutarhuri ja asuu maalla, niin lopetti kaiken kasvattelut kerrasta poikki heti kun jäi eläkkeelle. Mitä nyt monivuotista tontilla kasvaa, niin niitä kai vähin hoitelee vieläkin.

Tellukka kirjoitti:

Minulla olisi hyvä kasvimaan paikka tuossa etelänpuoleisen ison ikkunan 40 senttiä leveällä ilkkunapenkillä. Monet viherpeukalot sitä kadehtien katselleet.

Jotenkin vaan kiinnostus multaan hävisi aikaa myöten, kun siinä sai tonkia koko lapsuus- ja osan nuoruusikäänsäkin. Sisarillani se kasvien kanssa peukaloiminen on jäänyt päälle vanhuusikään asti. Minulta karisi melko varhaisessa vaiheessa.
Pikkuvelikin vaikka on puutarhuri ja asuu maalla, niin lopetti kaiken kasvattelut kerrasta poikki heti kun jäi eläkkeelle. Mitä nyt monivuotista tontilla kasvaa, niin niitä kai vähin hoitelee vieläkin.

Lue lisää

Tässä on yksi kateellinen ikkunapenkistäsi. Minulla on vain kapeat itse laitetut, olen miettinyt niiden uusimista mutta on jäänyt.
Tämä asunto ei ole oikein hyvä kasvien kasvattamista ajatellen, keittiö ja toisen makkarin ikkunat on itään, olohuone parvekkeineen ja toinen makkari länteen, länteen olevilla ikkunoilla kasvit kasvaa aika hyvin. Toisella puolella on liian vähän aurinkoa.
Minullakin oli välillä vaihe että multa ei kiinnostanut, nyt kiinnostus on tullut takaisin.

Tellukka kirjoitti:

Minulla olisi hyvä kasvimaan paikka tuossa etelänpuoleisen ison ikkunan 40 senttiä leveällä ilkkunapenkillä. Monet viherpeukalot sitä kadehtien katselleet.

Jotenkin vaan kiinnostus multaan hävisi aikaa myöten, kun siinä sai tonkia koko lapsuus- ja osan nuoruusikäänsäkin. Sisarillani se kasvien kanssa peukaloiminen on jäänyt päälle vanhuusikään asti. Minulta karisi melko varhaisessa vaiheessa.
Pikkuvelikin vaikka on puutarhuri ja asuu maalla, niin lopetti kaiken kasvattelut kerrasta poikki heti kun jäi eläkkeelle. Mitä nyt monivuotista tontilla kasvaa, niin niitä kai vähin hoitelee vieläkin.

Lue lisää

Mulla nyt eläkkeelle jäätyäni on kasvattamisen hinku älyttömästi kasvanut. Jopa avokadojen kivistä liottelen ja versotan. Mä meinaan tehdä mun parvekkeesta semmosen viherkeitaan. Saas nähdä kuin käy.

Muistokukkia on myös täällä, aikoinaan mummolassa kasvoi ja kukki sopivassa hajavalossa hienosti posliinikukka, tummat kiiltävät lehdet ja kirkkaan sokeritipan kukkiinsa muodostava kukkaterttu. Sain siitä tädiltäni oksan ja se yhäkin kasvaa seinälläni, välillä kukoistaen ja välillä enemmän ja vähemmän kituliaasti mutta kasvaa kuitenkin, harvoin se on kukkinut, ilmeisesti liian lämmin ilmasto.

Moniin vuosiin en nähnyt sitä myytävän oman paikkakunnan kukkakaupoissani, sen sijaan Ruotsissa näin siitä monia erilaisia versioita ja lajikkeita. Ehkä se on siellä suositumpi kasvi kuin Suomessa

Torstai-huomenta!
Aurinko paistaa, ruoho näyttää olevan kuurassa. Ollut pakkasyö.
Aivojumppaa teen ja pähkäilen menenkö kävellen vai pyöräillen asioille. Pyöry vie voiton. Kadut ovat jo putsattu.
Silti silmät kuivat, pitää tipottaa.

karam.elli kirjoitti:

Torstai-huomenta!
Aurinko paistaa, ruoho näyttää olevan kuurassa. Ollut pakkasyö.
Aivojumppaa teen ja pähkäilen menenkö kävellen vai pyöräillen asioille. Pyöry vie voiton. Kadut ovat jo putsattu.
Silti silmät kuivat, pitää tipottaa.

Lue lisää

Tänään pesivät meilläkin vielä lakaisun jälkeen kadut jä pyörätiet kesäkuntoon kaikesta hiekasta ja pölystä.

Ja hyvä se. Kävin hakemassa Ruusan (se on pyöräni nimi) huollosta ja voi kuinka iloisesti ja keveästi se nyt oikein lensi eteenpäin vaikka oli vastatuuli kotiapäin tullessa. Ei vinkuroinut ja kiemurrellut yhtään ja totteli ohjausta ihan kiltisti.

Helpotti suuresti huomata, ettei se pyörän vinkuroiminen johtunutkaan (vieläkään) omasta päästäni tai korkeanpaikan kammosta. Edellisellä ajokerralla aloin jo uumoilla, ettei minusta enää ole pyöräilemään ilman että hojellun ojaan tai ajotielle.

Niinpä eppu, sitä pitäisi tehdä lämmittelyjumppa ennen kuin ryhtyy voimahommiin.
Mä innostuin niin pyöräilystä, että unohdin kiinnittää nippusiteillä kunnolla tarakalle korin.
Siirsin pyörää varastoon ja tavaraa täynnä oleva kori teki ilmalennon ja nirhaisi häntäluun yläpuolelle haavauman.
Että semmosta :)