Suomen sotasaavutus 1939-1944 paras mahdollinen

"Häviöstä puhuminen antaa kuvan kuin Suomella olisi ollut sodan alussa mahdollisuus liittyä sodan voittajavaltioihin."

Aika sairas ja todellisuuspakoinen tapa ajatella asioita. Oletko aivan tosissasi noitten juttujesi kanssa.

Oli, montakin. Sotaa edeltäneen ajan politiikka oli monin tavoin erittäin typerää. Kaikki, mitä tapahtui, oli seurausta siitä.

Mannerheimin johtama puolustusneuvosto oli askel oikeaan suuntaan, mutta sen saavutukset jäivät täysin riittämättömiksi. Se oli kertakaikkiaan tehoton. Ja sen johdolla tehtiin myös kyseenalaisia päätöksiä, joilla vähiä resursseja suunnattiin toisarvoisiin kohteisiin.

sanonpahan.vaan kirjoitti:

Oli, montakin. Sotaa edeltäneen ajan politiikka oli monin tavoin erittäin typerää. Kaikki, mitä tapahtui, oli seurausta siitä.

Mannerheimin johtama puolustusneuvosto oli askel oikeaan suuntaan, mutta sen saavutukset jäivät täysin riittämättömiksi. Se oli kertakaikkiaan tehoton. Ja sen johdolla tehtiin myös kyseenalaisia päätöksiä, joilla vähiä resursseja suunnattiin toisarvoisiin kohteisiin.

Lue lisää

"Oli, montakin. Sotaa edeltäneen ajan politiikka oli monin tavoin erittäin typerää. Kaikki, mitä tapahtui, oli seurausta siitä."

Sanotaan mieluummin niin, että Saksan ja Neuvostoliiton politiikka ennen sotaa oli rikollista.

Suomi noudatti ennen sotia puolueettomuuspolitiikkaa , mutta Saksa ja Neuvostoliitto sopivat 23.8.1939 salaa, että puolueeton Suomi kuuluukin NL:n etupiiriin.

Salainen etupiirijako pyrittiin toteuttamaan miehittämällä siinä mainitut maat.

Muuten se onnistukin paitsi Suomen kohdalla,

uerye kirjoitti:

"Oli, montakin. Sotaa edeltäneen ajan politiikka oli monin tavoin erittäin typerää. Kaikki, mitä tapahtui, oli seurausta siitä."

Sanotaan mieluummin niin, että Saksan ja Neuvostoliiton politiikka ennen sotaa oli rikollista.

Suomi noudatti ennen sotia puolueettomuuspolitiikkaa , mutta Saksa ja Neuvostoliitto sopivat 23.8.1939 salaa, että puolueeton Suomi kuuluukin NL:n etupiiriin.

Salainen etupiirijako pyrittiin toteuttamaan miehittämällä siinä mainitut maat.

Muuten se onnistukin paitsi Suomen kohdalla,

Lue lisää

"Sanotaan mieluummin niin, että Saksan ja Neuvostoliiton politiikka ennen sotaa oli rikollista."

Sitä suuremmalla syyllä pienen maan on sellaisessa tilanteessa syytä katsoa eteensä. Se on parempi vaihtoehto kuin itkeä hautojen äärellä ja menetettyjen kotiseutujen takia jälkeen päin.

"Itä-Karjalan valtaaminen oli täysin turha operaatio. Koko jatkosota oli täysin turha."

Stalin kyllä sanoi, ettei Suomi voi suurvaltojen välisessä sodassa olla puolueeton vaikka haluaisikin. Jatkosodan vaihtoehto oli niin ollen jättäytyminen Saksan ja Neuvostoliion taistelukentäksi. Sen tuhot Suomelle olisivat olleet paljon suuremmat kuin jatkosodan tuhot. Jatkosotaa käytiin Itä-Karjalassa ja Etelä-Suomi säästyi niin sodan tuhoilta.

"Mikäli talvisotaan olisi varustauduttu asianmukaisesti, Summa ei olisi murtunut ainakaan talven 39-40 aikana."

Mutta Suomihan ei varustautunut mihinkään sotaan 1930- luvulla vaan uskoi puolueettomuuspolitiikan takaavan rauhan säilymisen. Niin se olisi tehnytkin, mutta Saksa ja Neuvostoliitto sopivat 23.8.1939 salaa, että puolueeton Suomi liitetään NL:n etupiiriin.

Etupiirijakosopimus pyrittiin toteuttamaan miehittämällä siinä mainitut maat. Suomen vaihtoehdoiksi jäi välillä 1939-1941 alistua Baltian maiden tavoin sovjetisointiin tai turvautua Saksaan.

Saksaan turvautumisella vältettiin sovjetisointi, mutta jouduttiin jatkosotaan, kun Saksa hyökkäsi NL:n ja NL pommitti Suomen aluetta.

Jatkosota kannatti kuitenkin käydä. Sovjetisoinnin aiheuttamat tuhot Suomelle olisivat ollet paljon suuremmat.

645ey4 kirjoitti:

"Itä-Karjalan valtaaminen oli täysin turha operaatio. Koko jatkosota oli täysin turha."

Stalin kyllä sanoi, ettei Suomi voi suurvaltojen välisessä sodassa olla puolueeton vaikka haluaisikin. Jatkosodan vaihtoehto oli niin ollen jättäytyminen Saksan ja Neuvostoliion taistelukentäksi. Sen tuhot Suomelle olisivat olleet paljon suuremmat kuin jatkosodan tuhot. Jatkosotaa käytiin Itä-Karjalassa ja Etelä-Suomi säästyi niin sodan tuhoilta.

"Mikäli talvisotaan olisi varustauduttu asianmukaisesti, Summa ei olisi murtunut ainakaan talven 39-40 aikana."

Mutta Suomihan ei varustautunut mihinkään sotaan 1930- luvulla vaan uskoi puolueettomuuspolitiikan takaavan rauhan säilymisen. Niin se olisi tehnytkin, mutta Saksa ja Neuvostoliitto sopivat 23.8.1939 salaa, että puolueeton Suomi liitetään NL:n etupiiriin.

Etupiirijakosopimus pyrittiin toteuttamaan miehittämällä siinä mainitut maat. Suomen vaihtoehdoiksi jäi välillä 1939-1941 alistua Baltian maiden tavoin sovjetisointiin tai turvautua Saksaan.

Saksaan turvautumisella vältettiin sovjetisointi, mutta jouduttiin jatkosotaan, kun Saksa hyökkäsi NL:n ja NL pommitti Suomen aluetta.

Jatkosota kannatti kuitenkin käydä. Sovjetisoinnin aiheuttamat tuhot Suomelle olisivat ollet paljon suuremmat.

Lue lisää

"Stalin kyllä sanoi, ettei Suomi voi suurvaltojen välisessä sodassa olla puolueeton vaikka haluaisikin."

Meillä täällä Suomessa ei ole ollut tapana pitää Stalinin puheita Jumalan sanana. Suomen heikkous mahdollisti sen, että meitä voitiin käyttää heittopussina.

"Jatkosodan vaihtoehto oli niin ollen jättäytyminen Saksan ja Neuvostoliion taistelukentäksi. Sen tuhot Suomelle olisivat olleet paljon suuremmat kuin jatkosodan tuhot. Jatkosotaa käytiin Itä-Karjalassa ja Etelä-Suomi säästyi niin sodan tuhoilta."

Silkkaa spekulointia, jota et millään tavalla pysty osoittamaan todeksi. Aivan yhtä hyvin on mahdollista, että noin ei olisi tapahtunut.

"Mutta Suomihan ei varustautunut mihinkään sotaan 1930- luvulla vaan uskoi puolueettomuuspolitiikan takaavan rauhan säilymisen."

Ja tuo sinisilmäisyyskö ei sitten mielestäsi ollut tyhmyyttä? Sekään ei ollut vältettävissä, vai?

"Niin se olisi tehnytkin, mutta Saksa ja Neuvostoliitto sopivat 23.8.1939 salaa, että puolueeton Suomi liitetään NL:n etupiiriin."

Etupiirijakoja on tehty iät ja ajat ja tehdään edelleenkin. Niitä tullaan tekemään myös tulevaisuudessa. Puolueettomuusstatuksen rikkomiseen ei kuitenkaan tarvita etupiirisopimuksia. Saksa miehitti puolueettomat Hollannin, Belgian, Tanskan ja Norjan ilman mitään etupiirisopimuksia.

"Jatkosota kannatti kuitenkin käydä. Sovjetisoinnin aiheuttamat tuhot Suomelle olisivat ollet paljon suuremmat."

Niin, ja Lapin sota. Siinäkään ei miehet kuolleet turhaan. Vältettiin taas yksi sovjetisointi.

On hyvä muistaa se, että Suomi ei ole mikään Balttian maa. Ei ole koskaan ollut. Eikä tule koskaan olemaan. Sen tietää myös veli venäläinen. Sen verran monta kertaa se asia on kokeiltu.

Baltian maat ovat kyllä erittäin merkittäviä Suomen kannalta. Etelä-Suomen ensimmäinen puolustuslinja kulkee käytänössä Baltiassa. Viime sodiassa tämä tosiasia ei tullut kovin selvästi esille. Me emme joutuneet puolustamaan rannikkoamme, koska talvisodassa meri oli jäässä ja jatkosodassa saksalaisten nopea eteneminen jo sodan alkuvaiheessa toi saksalaisen Suomenlahden etelärannalle neuvostojoukkojen sijaan ja lisäksi vahvat miinoitukset estivät punalaivastoa uhkaamasta rannikkoamme.

Naton nykyistä voimakkaampi läsnäolo Balttiassa on ehdottomasti eduksi meille.

"Ei kukaan ole pystynyt kertomaan millä toisella tavalla Suomi olisi päässyt toisessa maailmansodassa parempaan tulokseen.-----

Valehtelet onneton."

Ei vaan kerron totuuden. On mahdotonta jälkikäteen näyttää toteen, että jollakin toisella tavalla Suomi olisi päässyt toisessa maailmansodassa parempaan tulokseen.

Suomea ei miehitetty ja Suomi säilyi itsenäisenä maana.

Kaikki muut salaisessa etupiirijaossa mainitut maat miehitettiin tai menettivät itsenäisyytensä. Ja Suomen kohdalla pyrittiin samaan.

Suomen saavutus oli torjuntavoitto.

hyergt kirjoitti:

"Ei kukaan ole pystynyt kertomaan millä toisella tavalla Suomi olisi päässyt toisessa maailmansodassa parempaan tulokseen.-----

Valehtelet onneton."

Ei vaan kerron totuuden. On mahdotonta jälkikäteen näyttää toteen, että jollakin toisella tavalla Suomi olisi päässyt toisessa maailmansodassa parempaan tulokseen.

Suomea ei miehitetty ja Suomi säilyi itsenäisenä maana.

Kaikki muut salaisessa etupiirijaossa mainitut maat miehitettiin tai menettivät itsenäisyytensä. Ja Suomen kohdalla pyrittiin samaan.

Suomen saavutus oli torjuntavoitto.

Lue lisää

.....On mahdotonta jälkikäteen näyttää toteen, että jollakin toisella tavalla Suomi olisi päässyt toisessa maailmansodassa parempaan tulokseen....

Terve järki sen sanoo. Katso Ruotsia, se ei lähtenyt Barbarossaan mukaan kuten Suomi teki ja menikö sillä jotenkin huonommin kuin meillä.

Miten muuten sinä itse näytät toteen oman väitteesi, yritä edes ?

"Sota hävittiin ja sillä siisti! "

Ei vaan saavutettiin paras MAHDOLLINEN lopputulos mitä voi pitää voittona.

Täytyy muistaa Suomen erittäin vaikea asema talvisodan jälkeen. Neuvostoliitto halusi Suomelle samaa kuin Baltian maille ja vain Saksaan turvautumalla se voitiin välttää.

Kaikki muut salaisessa etupiirijaossa 23.8.1939 mainitut maat miehitettiin tai menettivät itsenäisyytensä. Suomenkin kohdalla pyrittiin samaan mutta Suomi onnistui sen estämään.

Läntiset demokratiat ei Suomea halunneet auttaa.

Saksan avulla vältettiin sovjetisointi mutta Suomea rankaistiin sodan jälkeen Saksaan turvautumisesta.

USA ei kuitenkaan julistanut sotaa Suomelle ja halusi Suomen säilyvän itsenäisenä maana johon Stalin suostui.

45ry5tyu kirjoitti:

"Sota hävittiin ja sillä siisti! "

Ei vaan saavutettiin paras MAHDOLLINEN lopputulos mitä voi pitää voittona.

Täytyy muistaa Suomen erittäin vaikea asema talvisodan jälkeen. Neuvostoliitto halusi Suomelle samaa kuin Baltian maille ja vain Saksaan turvautumalla se voitiin välttää.

Kaikki muut salaisessa etupiirijaossa 23.8.1939 mainitut maat miehitettiin tai menettivät itsenäisyytensä. Suomenkin kohdalla pyrittiin samaan mutta Suomi onnistui sen estämään.

Läntiset demokratiat ei Suomea halunneet auttaa.

Saksan avulla vältettiin sovjetisointi mutta Suomea rankaistiin sodan jälkeen Saksaan turvautumisesta.

USA ei kuitenkaan julistanut sotaa Suomelle ja halusi Suomen säilyvän itsenäisenä maana johon Stalin suostui.

Lue lisää

Mäkähän näiden sinun kirjoitustesi tarkoitus oikein on?

"Ei vaan saavutettiin paras MAHDOLLINEN lopputulos mitä voi pitää voittona."

Pettämätöntä logiikkaa ajatella noin. Tuolla tavalla voi todistaa ihan minkä tahansa lopputuloksen voitoksi. Miksi kysymys voitosta tai tappiosta on tässä niin tärkeä? Suomalaiset eivät ole mitään Kremlin käveleviä joulukuusia eivätkä satoja vuosia vanhoja tappajaisia muistelevia balkanilaiszombieita. Suomalaiset ovat käytännöllistä ja aloitteellista kansaa, joka ei ole pitänyt tapanaan tehdä itselleen, eikä muille, ongelmia sellaisista asioista, joita ei voi enää muuttaa.

Sen sijaan niitä asioita, joihin voi vaikuttaa, pyritään muuttamaan. Ja niin myös toimittiin sodan jälkeen. Se näkyy puolustusvoimissa tänäänkin ja ainakin vielä 1980-luvulla myös valmiutena taloudelliseen maanpuolustukseen.

"Täytyy muistaa Suomen erittäin vaikea asema talvisodan jälkeen."

Suomen strateginen asema huononi ratkaisevasti Saksan miehitettyä Tanskan ja Norjan, jolloin Britannia alkoi laskea Suomen kuuluvaksi Saksan etupiiriin. Seuraava isku oli Balttian maiden liittyminen Neuvostoliittoon, joka Neuvostoliitolle kokonaan uuden potentiaalisen hyökkäyssuunnan. Sen lisäksi Karjalan menetys heikensi taloudellista kestokykyämme merkittävästi. Kauppayhteyksien katkeamiseen ei ollut juuri varauduttu, mutta talvisota oli onneksi niin lyhyt, että sen yli selvittiin normaaleilla elintarvikevarastoilla.

"Neuvostoliitto halusi Suomelle samaa kuin Baltian maille ja vain Saksaan turvautumalla se voitiin välttää."

Halusi, mutta nyt jälkeenpäin voi nähdä, että sillä ei missään välissä olisi ollut aikaa toteuttaa sitä. Molotov pyysi "lupaa" Saksalta marraskuussa 1940 eikä vielä siihen mennessä Suomen rajoille ollut keskitetty millään tavalla hyökkäyskykyistä armeijaa. Sen keskittäminen olisi vienyt ainakin kuukauden, samaan aikaan kun NL alkoi valmistautua jo Saksan hyökkäyksen varalle Keski-Euroopan suuntaan. Mahdollinen sota olisi siis pitänyt jälleen käydä talvella, talvisodan armeijaa vahvempaa suomalaista sotavoimaa vastaan. Kyse on tietysti siitä, kuinka hyvin kansan hermot siinä tilanteessa olisivat pitäneet. Jos ne olisivat pitäneet, olisi sekin hyökkäys varmasti torjuttu.

Tulevaa kehitystä ei tietysti tiedetty Suomessa kesän 1940 lopulla. Poliitikoille tilanne näytti erittäin uhkaavalle Neuvostoliiton ankaran poliittisen painostuksen vuoksi ja sen Suomeen maanalaisesti lietsomien levottomuuksien takia. Kesä 1940 osoitti selvästi, millaisia sisäpoliittisia vaaroja onnettoman huono varautuminen huoltotilanteen heikkenemiseeen saattoi aiheuttaa.

"Kaikki muut salaisessa etupiirijaossa 23.8.1939 mainitut maat miehitettiin tai menettivät itsenäisyytensä. Suomenkin kohdalla pyrittiin samaan mutta Suomi onnistui sen estämään."

Myös Romania turvautui Saksan apuun ja sekin hyökkäsi Saksan rinnalla. Kuitenkin se päätyi kommunistivaltaan. Suomi ei todellisuudessa joutunut edes tilanteeseen, jossa sillä olisi ollut tilaisuutta itse yrittää pelastaa itsensä.

"Läntiset demokratiat ei Suomea halunneet auttaa."

Ainoa jollakin tavalla sotilaallisesti auttamaan kykenevä syksyllä 1940 oli Britannia, jolla oli itsellään täysi työ Saksan kanssa sotiessaan. Toisaalta eivät saksalaiset auttaneet Suomea mistään hyväsydämisyydestään hekään. Ja syksyllä 1939 tilanne olikin ollut juuri päinvastoin: Saksa käänsi selkänsä ja länsimaat sentään tekivät jotain.

Itse asiassa länsimaiden suunnittelema retkikunta todennäköisesti pelasti Suomen. Se tosin myös saattoi olla se ratkaiseva syy, miksi Saksa valtasi Tanskan ja Norjan, josta taas aluksi haittaa Suomen asemalle. Myöhemmin etua, koska se mahdollisti saada saksalaisia joukkoja alueellemme.

"Saksan avulla vältettiin sovjetisointi mutta Suomea rankaistiin sodan jälkeen Saksaan turvautumisesta."

Suomea ei rangaistu Saksaan turvautumisesta, vaan hyökkäyssodasta.

"USA ei kuitenkaan julistanut sotaa Suomelle ja halusi Suomen säilyvän itsenäisenä maana johon Stalin suostui"

USA ei julistanut sotaa Puolalle eikä Tsekkoslovakiallekaan, ja niidenkin suhteen Stalin antoi lupauksen demokratian säilyttämisestä. Niiden strateginen merkitys oli kuitenkin toista luokkaa kuin Suomen. Sitä paitsi Suomea voitiin kontrolloida poliittisesti siinä kuin sosialistimaitakin, ja Suomeen myös luotettiin enemmän. Lisäksi Suomi oli sen verran pieni, ettei sen katsottu juuri voivan auttaa hyökkääjää. Eihän se ollut ratkaisevasti auttanut saksalaisiakaan 1941-44.

USA:n mahdollisuus vaikuttaa Neuvostoliiton politiikkaan sodan aikana ja välittömästi jälkeen oli melko vähäinen. Niin oli itse asiassa kaikkein länsivaltojen. Ne, sen paremmin USA kuin muutkaan, eivät myöskään tukeneet meitä rauhanneuvotteluissa, vaan jättivät meidät Neuvostoliiton armoille.

sanonpahan.vaan kirjoitti:

Mäkähän näiden sinun kirjoitustesi tarkoitus oikein on?

"Ei vaan saavutettiin paras MAHDOLLINEN lopputulos mitä voi pitää voittona."

Pettämätöntä logiikkaa ajatella noin. Tuolla tavalla voi todistaa ihan minkä tahansa lopputuloksen voitoksi. Miksi kysymys voitosta tai tappiosta on tässä niin tärkeä? Suomalaiset eivät ole mitään Kremlin käveleviä joulukuusia eivätkä satoja vuosia vanhoja tappajaisia muistelevia balkanilaiszombieita. Suomalaiset ovat käytännöllistä ja aloitteellista kansaa, joka ei ole pitänyt tapanaan tehdä itselleen, eikä muille, ongelmia sellaisista asioista, joita ei voi enää muuttaa.

Sen sijaan niitä asioita, joihin voi vaikuttaa, pyritään muuttamaan. Ja niin myös toimittiin sodan jälkeen. Se näkyy puolustusvoimissa tänäänkin ja ainakin vielä 1980-luvulla myös valmiutena taloudelliseen maanpuolustukseen.

"Täytyy muistaa Suomen erittäin vaikea asema talvisodan jälkeen."

Suomen strateginen asema huononi ratkaisevasti Saksan miehitettyä Tanskan ja Norjan, jolloin Britannia alkoi laskea Suomen kuuluvaksi Saksan etupiiriin. Seuraava isku oli Balttian maiden liittyminen Neuvostoliittoon, joka Neuvostoliitolle kokonaan uuden potentiaalisen hyökkäyssuunnan. Sen lisäksi Karjalan menetys heikensi taloudellista kestokykyämme merkittävästi. Kauppayhteyksien katkeamiseen ei ollut juuri varauduttu, mutta talvisota oli onneksi niin lyhyt, että sen yli selvittiin normaaleilla elintarvikevarastoilla.

"Neuvostoliitto halusi Suomelle samaa kuin Baltian maille ja vain Saksaan turvautumalla se voitiin välttää."

Halusi, mutta nyt jälkeenpäin voi nähdä, että sillä ei missään välissä olisi ollut aikaa toteuttaa sitä. Molotov pyysi "lupaa" Saksalta marraskuussa 1940 eikä vielä siihen mennessä Suomen rajoille ollut keskitetty millään tavalla hyökkäyskykyistä armeijaa. Sen keskittäminen olisi vienyt ainakin kuukauden, samaan aikaan kun NL alkoi valmistautua jo Saksan hyökkäyksen varalle Keski-Euroopan suuntaan. Mahdollinen sota olisi siis pitänyt jälleen käydä talvella, talvisodan armeijaa vahvempaa suomalaista sotavoimaa vastaan. Kyse on tietysti siitä, kuinka hyvin kansan hermot siinä tilanteessa olisivat pitäneet. Jos ne olisivat pitäneet, olisi sekin hyökkäys varmasti torjuttu.

Tulevaa kehitystä ei tietysti tiedetty Suomessa kesän 1940 lopulla. Poliitikoille tilanne näytti erittäin uhkaavalle Neuvostoliiton ankaran poliittisen painostuksen vuoksi ja sen Suomeen maanalaisesti lietsomien levottomuuksien takia. Kesä 1940 osoitti selvästi, millaisia sisäpoliittisia vaaroja onnettoman huono varautuminen huoltotilanteen heikkenemiseeen saattoi aiheuttaa.

"Kaikki muut salaisessa etupiirijaossa 23.8.1939 mainitut maat miehitettiin tai menettivät itsenäisyytensä. Suomenkin kohdalla pyrittiin samaan mutta Suomi onnistui sen estämään."

Myös Romania turvautui Saksan apuun ja sekin hyökkäsi Saksan rinnalla. Kuitenkin se päätyi kommunistivaltaan. Suomi ei todellisuudessa joutunut edes tilanteeseen, jossa sillä olisi ollut tilaisuutta itse yrittää pelastaa itsensä.

"Läntiset demokratiat ei Suomea halunneet auttaa."

Ainoa jollakin tavalla sotilaallisesti auttamaan kykenevä syksyllä 1940 oli Britannia, jolla oli itsellään täysi työ Saksan kanssa sotiessaan. Toisaalta eivät saksalaiset auttaneet Suomea mistään hyväsydämisyydestään hekään. Ja syksyllä 1939 tilanne olikin ollut juuri päinvastoin: Saksa käänsi selkänsä ja länsimaat sentään tekivät jotain.

Itse asiassa länsimaiden suunnittelema retkikunta todennäköisesti pelasti Suomen. Se tosin myös saattoi olla se ratkaiseva syy, miksi Saksa valtasi Tanskan ja Norjan, josta taas aluksi haittaa Suomen asemalle. Myöhemmin etua, koska se mahdollisti saada saksalaisia joukkoja alueellemme.

"Saksan avulla vältettiin sovjetisointi mutta Suomea rankaistiin sodan jälkeen Saksaan turvautumisesta."

Suomea ei rangaistu Saksaan turvautumisesta, vaan hyökkäyssodasta.

"USA ei kuitenkaan julistanut sotaa Suomelle ja halusi Suomen säilyvän itsenäisenä maana johon Stalin suostui"

USA ei julistanut sotaa Puolalle eikä Tsekkoslovakiallekaan, ja niidenkin suhteen Stalin antoi lupauksen demokratian säilyttämisestä. Niiden strateginen merkitys oli kuitenkin toista luokkaa kuin Suomen. Sitä paitsi Suomea voitiin kontrolloida poliittisesti siinä kuin sosialistimaitakin, ja Suomeen myös luotettiin enemmän. Lisäksi Suomi oli sen verran pieni, ettei sen katsottu juuri voivan auttaa hyökkääjää. Eihän se ollut ratkaisevasti auttanut saksalaisiakaan 1941-44.

USA:n mahdollisuus vaikuttaa Neuvostoliiton politiikkaan sodan aikana ja välittömästi jälkeen oli melko vähäinen. Niin oli itse asiassa kaikkein länsivaltojen. Ne, sen paremmin USA kuin muutkaan, eivät myöskään tukeneet meitä rauhanneuvotteluissa, vaan jättivät meidät Neuvostoliiton armoille.

Lue lisää

"USA ei julistanut sotaa Puolalle eikä Tsekkoslovakiallekaan"

Miksi olisikaan julistanut. Puola oli liittoutunut Ranskan ja Englannin kanssa ja Tsekkoslovakia oli Saksan miehittämä maa.

sanonpahan.vaan kirjoitti:

Mäkähän näiden sinun kirjoitustesi tarkoitus oikein on?

"Ei vaan saavutettiin paras MAHDOLLINEN lopputulos mitä voi pitää voittona."

Pettämätöntä logiikkaa ajatella noin. Tuolla tavalla voi todistaa ihan minkä tahansa lopputuloksen voitoksi. Miksi kysymys voitosta tai tappiosta on tässä niin tärkeä? Suomalaiset eivät ole mitään Kremlin käveleviä joulukuusia eivätkä satoja vuosia vanhoja tappajaisia muistelevia balkanilaiszombieita. Suomalaiset ovat käytännöllistä ja aloitteellista kansaa, joka ei ole pitänyt tapanaan tehdä itselleen, eikä muille, ongelmia sellaisista asioista, joita ei voi enää muuttaa.

Sen sijaan niitä asioita, joihin voi vaikuttaa, pyritään muuttamaan. Ja niin myös toimittiin sodan jälkeen. Se näkyy puolustusvoimissa tänäänkin ja ainakin vielä 1980-luvulla myös valmiutena taloudelliseen maanpuolustukseen.

"Täytyy muistaa Suomen erittäin vaikea asema talvisodan jälkeen."

Suomen strateginen asema huononi ratkaisevasti Saksan miehitettyä Tanskan ja Norjan, jolloin Britannia alkoi laskea Suomen kuuluvaksi Saksan etupiiriin. Seuraava isku oli Balttian maiden liittyminen Neuvostoliittoon, joka Neuvostoliitolle kokonaan uuden potentiaalisen hyökkäyssuunnan. Sen lisäksi Karjalan menetys heikensi taloudellista kestokykyämme merkittävästi. Kauppayhteyksien katkeamiseen ei ollut juuri varauduttu, mutta talvisota oli onneksi niin lyhyt, että sen yli selvittiin normaaleilla elintarvikevarastoilla.

"Neuvostoliitto halusi Suomelle samaa kuin Baltian maille ja vain Saksaan turvautumalla se voitiin välttää."

Halusi, mutta nyt jälkeenpäin voi nähdä, että sillä ei missään välissä olisi ollut aikaa toteuttaa sitä. Molotov pyysi "lupaa" Saksalta marraskuussa 1940 eikä vielä siihen mennessä Suomen rajoille ollut keskitetty millään tavalla hyökkäyskykyistä armeijaa. Sen keskittäminen olisi vienyt ainakin kuukauden, samaan aikaan kun NL alkoi valmistautua jo Saksan hyökkäyksen varalle Keski-Euroopan suuntaan. Mahdollinen sota olisi siis pitänyt jälleen käydä talvella, talvisodan armeijaa vahvempaa suomalaista sotavoimaa vastaan. Kyse on tietysti siitä, kuinka hyvin kansan hermot siinä tilanteessa olisivat pitäneet. Jos ne olisivat pitäneet, olisi sekin hyökkäys varmasti torjuttu.

Tulevaa kehitystä ei tietysti tiedetty Suomessa kesän 1940 lopulla. Poliitikoille tilanne näytti erittäin uhkaavalle Neuvostoliiton ankaran poliittisen painostuksen vuoksi ja sen Suomeen maanalaisesti lietsomien levottomuuksien takia. Kesä 1940 osoitti selvästi, millaisia sisäpoliittisia vaaroja onnettoman huono varautuminen huoltotilanteen heikkenemiseeen saattoi aiheuttaa.

"Kaikki muut salaisessa etupiirijaossa 23.8.1939 mainitut maat miehitettiin tai menettivät itsenäisyytensä. Suomenkin kohdalla pyrittiin samaan mutta Suomi onnistui sen estämään."

Myös Romania turvautui Saksan apuun ja sekin hyökkäsi Saksan rinnalla. Kuitenkin se päätyi kommunistivaltaan. Suomi ei todellisuudessa joutunut edes tilanteeseen, jossa sillä olisi ollut tilaisuutta itse yrittää pelastaa itsensä.

"Läntiset demokratiat ei Suomea halunneet auttaa."

Ainoa jollakin tavalla sotilaallisesti auttamaan kykenevä syksyllä 1940 oli Britannia, jolla oli itsellään täysi työ Saksan kanssa sotiessaan. Toisaalta eivät saksalaiset auttaneet Suomea mistään hyväsydämisyydestään hekään. Ja syksyllä 1939 tilanne olikin ollut juuri päinvastoin: Saksa käänsi selkänsä ja länsimaat sentään tekivät jotain.

Itse asiassa länsimaiden suunnittelema retkikunta todennäköisesti pelasti Suomen. Se tosin myös saattoi olla se ratkaiseva syy, miksi Saksa valtasi Tanskan ja Norjan, josta taas aluksi haittaa Suomen asemalle. Myöhemmin etua, koska se mahdollisti saada saksalaisia joukkoja alueellemme.

"Saksan avulla vältettiin sovjetisointi mutta Suomea rankaistiin sodan jälkeen Saksaan turvautumisesta."

Suomea ei rangaistu Saksaan turvautumisesta, vaan hyökkäyssodasta.

"USA ei kuitenkaan julistanut sotaa Suomelle ja halusi Suomen säilyvän itsenäisenä maana johon Stalin suostui"

USA ei julistanut sotaa Puolalle eikä Tsekkoslovakiallekaan, ja niidenkin suhteen Stalin antoi lupauksen demokratian säilyttämisestä. Niiden strateginen merkitys oli kuitenkin toista luokkaa kuin Suomen. Sitä paitsi Suomea voitiin kontrolloida poliittisesti siinä kuin sosialistimaitakin, ja Suomeen myös luotettiin enemmän. Lisäksi Suomi oli sen verran pieni, ettei sen katsottu juuri voivan auttaa hyökkääjää. Eihän se ollut ratkaisevasti auttanut saksalaisiakaan 1941-44.

USA:n mahdollisuus vaikuttaa Neuvostoliiton politiikkaan sodan aikana ja välittömästi jälkeen oli melko vähäinen. Niin oli itse asiassa kaikkein länsivaltojen. Ne, sen paremmin USA kuin muutkaan, eivät myöskään tukeneet meitä rauhanneuvotteluissa, vaan jättivät meidät Neuvostoliiton armoille.

Lue lisää

"USA kuin muutkaan, eivät myöskään tukeneet meitä rauhanneuvotteluissa, vaan jättivät meidät Neuvostoliiton armoille. "

Stalin kyllä sanoi sodan jälkeen , että Suomi olisi pitänyt miehittää, mutta kuuntelimme liikaa amerikkalaisia.

sanonpahan.vaan kirjoitti:

Mäkähän näiden sinun kirjoitustesi tarkoitus oikein on?

"Ei vaan saavutettiin paras MAHDOLLINEN lopputulos mitä voi pitää voittona."

Pettämätöntä logiikkaa ajatella noin. Tuolla tavalla voi todistaa ihan minkä tahansa lopputuloksen voitoksi. Miksi kysymys voitosta tai tappiosta on tässä niin tärkeä? Suomalaiset eivät ole mitään Kremlin käveleviä joulukuusia eivätkä satoja vuosia vanhoja tappajaisia muistelevia balkanilaiszombieita. Suomalaiset ovat käytännöllistä ja aloitteellista kansaa, joka ei ole pitänyt tapanaan tehdä itselleen, eikä muille, ongelmia sellaisista asioista, joita ei voi enää muuttaa.

Sen sijaan niitä asioita, joihin voi vaikuttaa, pyritään muuttamaan. Ja niin myös toimittiin sodan jälkeen. Se näkyy puolustusvoimissa tänäänkin ja ainakin vielä 1980-luvulla myös valmiutena taloudelliseen maanpuolustukseen.

"Täytyy muistaa Suomen erittäin vaikea asema talvisodan jälkeen."

Suomen strateginen asema huononi ratkaisevasti Saksan miehitettyä Tanskan ja Norjan, jolloin Britannia alkoi laskea Suomen kuuluvaksi Saksan etupiiriin. Seuraava isku oli Balttian maiden liittyminen Neuvostoliittoon, joka Neuvostoliitolle kokonaan uuden potentiaalisen hyökkäyssuunnan. Sen lisäksi Karjalan menetys heikensi taloudellista kestokykyämme merkittävästi. Kauppayhteyksien katkeamiseen ei ollut juuri varauduttu, mutta talvisota oli onneksi niin lyhyt, että sen yli selvittiin normaaleilla elintarvikevarastoilla.

"Neuvostoliitto halusi Suomelle samaa kuin Baltian maille ja vain Saksaan turvautumalla se voitiin välttää."

Halusi, mutta nyt jälkeenpäin voi nähdä, että sillä ei missään välissä olisi ollut aikaa toteuttaa sitä. Molotov pyysi "lupaa" Saksalta marraskuussa 1940 eikä vielä siihen mennessä Suomen rajoille ollut keskitetty millään tavalla hyökkäyskykyistä armeijaa. Sen keskittäminen olisi vienyt ainakin kuukauden, samaan aikaan kun NL alkoi valmistautua jo Saksan hyökkäyksen varalle Keski-Euroopan suuntaan. Mahdollinen sota olisi siis pitänyt jälleen käydä talvella, talvisodan armeijaa vahvempaa suomalaista sotavoimaa vastaan. Kyse on tietysti siitä, kuinka hyvin kansan hermot siinä tilanteessa olisivat pitäneet. Jos ne olisivat pitäneet, olisi sekin hyökkäys varmasti torjuttu.

Tulevaa kehitystä ei tietysti tiedetty Suomessa kesän 1940 lopulla. Poliitikoille tilanne näytti erittäin uhkaavalle Neuvostoliiton ankaran poliittisen painostuksen vuoksi ja sen Suomeen maanalaisesti lietsomien levottomuuksien takia. Kesä 1940 osoitti selvästi, millaisia sisäpoliittisia vaaroja onnettoman huono varautuminen huoltotilanteen heikkenemiseeen saattoi aiheuttaa.

"Kaikki muut salaisessa etupiirijaossa 23.8.1939 mainitut maat miehitettiin tai menettivät itsenäisyytensä. Suomenkin kohdalla pyrittiin samaan mutta Suomi onnistui sen estämään."

Myös Romania turvautui Saksan apuun ja sekin hyökkäsi Saksan rinnalla. Kuitenkin se päätyi kommunistivaltaan. Suomi ei todellisuudessa joutunut edes tilanteeseen, jossa sillä olisi ollut tilaisuutta itse yrittää pelastaa itsensä.

"Läntiset demokratiat ei Suomea halunneet auttaa."

Ainoa jollakin tavalla sotilaallisesti auttamaan kykenevä syksyllä 1940 oli Britannia, jolla oli itsellään täysi työ Saksan kanssa sotiessaan. Toisaalta eivät saksalaiset auttaneet Suomea mistään hyväsydämisyydestään hekään. Ja syksyllä 1939 tilanne olikin ollut juuri päinvastoin: Saksa käänsi selkänsä ja länsimaat sentään tekivät jotain.

Itse asiassa länsimaiden suunnittelema retkikunta todennäköisesti pelasti Suomen. Se tosin myös saattoi olla se ratkaiseva syy, miksi Saksa valtasi Tanskan ja Norjan, josta taas aluksi haittaa Suomen asemalle. Myöhemmin etua, koska se mahdollisti saada saksalaisia joukkoja alueellemme.

"Saksan avulla vältettiin sovjetisointi mutta Suomea rankaistiin sodan jälkeen Saksaan turvautumisesta."

Suomea ei rangaistu Saksaan turvautumisesta, vaan hyökkäyssodasta.

"USA ei kuitenkaan julistanut sotaa Suomelle ja halusi Suomen säilyvän itsenäisenä maana johon Stalin suostui"

USA ei julistanut sotaa Puolalle eikä Tsekkoslovakiallekaan, ja niidenkin suhteen Stalin antoi lupauksen demokratian säilyttämisestä. Niiden strateginen merkitys oli kuitenkin toista luokkaa kuin Suomen. Sitä paitsi Suomea voitiin kontrolloida poliittisesti siinä kuin sosialistimaitakin, ja Suomeen myös luotettiin enemmän. Lisäksi Suomi oli sen verran pieni, ettei sen katsottu juuri voivan auttaa hyökkääjää. Eihän se ollut ratkaisevasti auttanut saksalaisiakaan 1941-44.

USA:n mahdollisuus vaikuttaa Neuvostoliiton politiikkaan sodan aikana ja välittömästi jälkeen oli melko vähäinen. Niin oli itse asiassa kaikkein länsivaltojen. Ne, sen paremmin USA kuin muutkaan, eivät myöskään tukeneet meitä rauhanneuvotteluissa, vaan jättivät meidät Neuvostoliiton armoille.

Lue lisää

"Myös Romania turvautui Saksan apuun ja sekin hyökkäsi Saksan rinnalla. Kuitenkin se päätyi kommunistivaltaan."

Romaniaa ei voi verrata Suomeen. Sitä ei uhannut Neuvostoliittoon liittäminen kuten Suomea uhkasi. Koko Suomi mainitaan salaisesa etupiirijaossa NL:n etupiirin kuuluvaksi.

Romaniasta vain Bessarabian alue mainittiin salaisessa etupiirijaossa Neuvostoliion etupiirialueena ja se liitettiin kesällä 1940 NL:n.

sanonpahan.vaan kirjoitti:

Mäkähän näiden sinun kirjoitustesi tarkoitus oikein on?

"Ei vaan saavutettiin paras MAHDOLLINEN lopputulos mitä voi pitää voittona."

Pettämätöntä logiikkaa ajatella noin. Tuolla tavalla voi todistaa ihan minkä tahansa lopputuloksen voitoksi. Miksi kysymys voitosta tai tappiosta on tässä niin tärkeä? Suomalaiset eivät ole mitään Kremlin käveleviä joulukuusia eivätkä satoja vuosia vanhoja tappajaisia muistelevia balkanilaiszombieita. Suomalaiset ovat käytännöllistä ja aloitteellista kansaa, joka ei ole pitänyt tapanaan tehdä itselleen, eikä muille, ongelmia sellaisista asioista, joita ei voi enää muuttaa.

Sen sijaan niitä asioita, joihin voi vaikuttaa, pyritään muuttamaan. Ja niin myös toimittiin sodan jälkeen. Se näkyy puolustusvoimissa tänäänkin ja ainakin vielä 1980-luvulla myös valmiutena taloudelliseen maanpuolustukseen.

"Täytyy muistaa Suomen erittäin vaikea asema talvisodan jälkeen."

Suomen strateginen asema huononi ratkaisevasti Saksan miehitettyä Tanskan ja Norjan, jolloin Britannia alkoi laskea Suomen kuuluvaksi Saksan etupiiriin. Seuraava isku oli Balttian maiden liittyminen Neuvostoliittoon, joka Neuvostoliitolle kokonaan uuden potentiaalisen hyökkäyssuunnan. Sen lisäksi Karjalan menetys heikensi taloudellista kestokykyämme merkittävästi. Kauppayhteyksien katkeamiseen ei ollut juuri varauduttu, mutta talvisota oli onneksi niin lyhyt, että sen yli selvittiin normaaleilla elintarvikevarastoilla.

"Neuvostoliitto halusi Suomelle samaa kuin Baltian maille ja vain Saksaan turvautumalla se voitiin välttää."

Halusi, mutta nyt jälkeenpäin voi nähdä, että sillä ei missään välissä olisi ollut aikaa toteuttaa sitä. Molotov pyysi "lupaa" Saksalta marraskuussa 1940 eikä vielä siihen mennessä Suomen rajoille ollut keskitetty millään tavalla hyökkäyskykyistä armeijaa. Sen keskittäminen olisi vienyt ainakin kuukauden, samaan aikaan kun NL alkoi valmistautua jo Saksan hyökkäyksen varalle Keski-Euroopan suuntaan. Mahdollinen sota olisi siis pitänyt jälleen käydä talvella, talvisodan armeijaa vahvempaa suomalaista sotavoimaa vastaan. Kyse on tietysti siitä, kuinka hyvin kansan hermot siinä tilanteessa olisivat pitäneet. Jos ne olisivat pitäneet, olisi sekin hyökkäys varmasti torjuttu.

Tulevaa kehitystä ei tietysti tiedetty Suomessa kesän 1940 lopulla. Poliitikoille tilanne näytti erittäin uhkaavalle Neuvostoliiton ankaran poliittisen painostuksen vuoksi ja sen Suomeen maanalaisesti lietsomien levottomuuksien takia. Kesä 1940 osoitti selvästi, millaisia sisäpoliittisia vaaroja onnettoman huono varautuminen huoltotilanteen heikkenemiseeen saattoi aiheuttaa.

"Kaikki muut salaisessa etupiirijaossa 23.8.1939 mainitut maat miehitettiin tai menettivät itsenäisyytensä. Suomenkin kohdalla pyrittiin samaan mutta Suomi onnistui sen estämään."

Myös Romania turvautui Saksan apuun ja sekin hyökkäsi Saksan rinnalla. Kuitenkin se päätyi kommunistivaltaan. Suomi ei todellisuudessa joutunut edes tilanteeseen, jossa sillä olisi ollut tilaisuutta itse yrittää pelastaa itsensä.

"Läntiset demokratiat ei Suomea halunneet auttaa."

Ainoa jollakin tavalla sotilaallisesti auttamaan kykenevä syksyllä 1940 oli Britannia, jolla oli itsellään täysi työ Saksan kanssa sotiessaan. Toisaalta eivät saksalaiset auttaneet Suomea mistään hyväsydämisyydestään hekään. Ja syksyllä 1939 tilanne olikin ollut juuri päinvastoin: Saksa käänsi selkänsä ja länsimaat sentään tekivät jotain.

Itse asiassa länsimaiden suunnittelema retkikunta todennäköisesti pelasti Suomen. Se tosin myös saattoi olla se ratkaiseva syy, miksi Saksa valtasi Tanskan ja Norjan, josta taas aluksi haittaa Suomen asemalle. Myöhemmin etua, koska se mahdollisti saada saksalaisia joukkoja alueellemme.

"Saksan avulla vältettiin sovjetisointi mutta Suomea rankaistiin sodan jälkeen Saksaan turvautumisesta."

Suomea ei rangaistu Saksaan turvautumisesta, vaan hyökkäyssodasta.

"USA ei kuitenkaan julistanut sotaa Suomelle ja halusi Suomen säilyvän itsenäisenä maana johon Stalin suostui"

USA ei julistanut sotaa Puolalle eikä Tsekkoslovakiallekaan, ja niidenkin suhteen Stalin antoi lupauksen demokratian säilyttämisestä. Niiden strateginen merkitys oli kuitenkin toista luokkaa kuin Suomen. Sitä paitsi Suomea voitiin kontrolloida poliittisesti siinä kuin sosialistimaitakin, ja Suomeen myös luotettiin enemmän. Lisäksi Suomi oli sen verran pieni, ettei sen katsottu juuri voivan auttaa hyökkääjää. Eihän se ollut ratkaisevasti auttanut saksalaisiakaan 1941-44.

USA:n mahdollisuus vaikuttaa Neuvostoliiton politiikkaan sodan aikana ja välittömästi jälkeen oli melko vähäinen. Niin oli itse asiassa kaikkein länsivaltojen. Ne, sen paremmin USA kuin muutkaan, eivät myöskään tukeneet meitä rauhanneuvotteluissa, vaan jättivät meidät Neuvostoliiton armoille.

Lue lisää

"Mäkähän näiden sinun kirjoitustesi tarkoitus oikein on?

Kertoa mitä tapahtui. Neuvostoliitto uhkasi Suomea miehityksellä ja sovjetisoinnilla talvisodan jälkeen ja Suomi lähentyi siksi Saksaa.

Suomea ei miehitetty eikä sovjetisoitu.

On mahdotonta jälkikäteen näyttää toteen että muulla tavalla olisi päästy yhtä hyvään tulokseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Saksan_lähentyminen_1940–1941

Kesäkuussa 1940 Neuvostoliiton painostus Suomea kohtaan koveni. Suomessa hallitus tulkitsi Neuvostoliiton uhan kohdistuvan suoraan Suomen itsenäisyyteen ja demokratiaan. Neuvostoliiton vaatimuksiin ei haluttu taipua ja hallituksen linjaa tuki laaja kansalaismielipide

Poliittista tukea hallitus haki Saksalta.

Kauttakulkusopimus hyväksyttiin periaatteellisella tasolla jo Veltjesin käynnin aikana, ja juridisesti lokakuussa.

Saksalaisjoukkojen kulku ja oleskelu Suomessa, ulkomaankaupan suuntautuminen Saksaan ja asehankinnat Saksasta veivät Suomen Saksan vaikutuspiiriin vuoden 1940 loppuun mennessä. Suomen hallituksen tavoitteet olivat kuitenkin vielä puolustukselliset,

Historiantutkija Mauno Jokipiin mukaan on huomattava, että suoraa syy-seurausyhteyttä kauttakulkusopimuksesta jatkosotaan ei ole tutkijoiden etsinnöistä huolimatta löytynyt.

564r76y kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Saksan_lähentyminen_1940–1941

Kesäkuussa 1940 Neuvostoliiton painostus Suomea kohtaan koveni. Suomessa hallitus tulkitsi Neuvostoliiton uhan kohdistuvan suoraan Suomen itsenäisyyteen ja demokratiaan. Neuvostoliiton vaatimuksiin ei haluttu taipua ja hallituksen linjaa tuki laaja kansalaismielipide

Poliittista tukea hallitus haki Saksalta.

Kauttakulkusopimus hyväksyttiin periaatteellisella tasolla jo Veltjesin käynnin aikana, ja juridisesti lokakuussa.

Saksalaisjoukkojen kulku ja oleskelu Suomessa, ulkomaankaupan suuntautuminen Saksaan ja asehankinnat Saksasta veivät Suomen Saksan vaikutuspiiriin vuoden 1940 loppuun mennessä. Suomen hallituksen tavoitteet olivat kuitenkin vielä puolustukselliset,

Historiantutkija Mauno Jokipiin mukaan on huomattava, että suoraa syy-seurausyhteyttä kauttakulkusopimuksesta jatkosotaan ei ole tutkijoiden etsinnöistä huolimatta löytynyt.

Lue lisää

http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html

" Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.

Olisi anteeksiantamatonta, jos Neuvostoliitto ei nyt käyttäisi hyväkseen tilaisuutta, joka ei ehkä enää tule toistumaan."

En pysty kuvittelemaan miten Suomi olisi voinut välttää sovjetisoinnin muuten kuin turvautumalla Saksan.

Mutta Saksan Barbarossa suunnitelmassa Suomelle oli varattu tehtävä sitoa venäläisiä joukkoja pohjoisessa.

Jatkosota oli kuitenkin pienempi paha kuin sovjetisointi olisi ollut.

63e kirjoitti:

http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html

" Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.

Olisi anteeksiantamatonta, jos Neuvostoliitto ei nyt käyttäisi hyväkseen tilaisuutta, joka ei ehkä enää tule toistumaan."

En pysty kuvittelemaan miten Suomi olisi voinut välttää sovjetisoinnin muuten kuin turvautumalla Saksan.

Mutta Saksan Barbarossa suunnitelmassa Suomelle oli varattu tehtävä sitoa venäläisiä joukkoja pohjoisessa.

Jatkosota oli kuitenkin pienempi paha kuin sovjetisointi olisi ollut.

Lue lisää

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Barbarossa

Suomen korkeinta sotilasjohtoa vieraili 25. toukokuuta 1941 Saksan pääesikunnassa Salzburgissa, jossa saksalainen sotilasvaltuuskunta johtajanaan kenraali Alfred Jodl selosti Neuvostoliittoon suunnitteilla olevaa hyökkäystä. Saksalaiset esittelivät yhteistyösuunnitelmaa Saksan ja Suomen taistelujoukkojen välille. Suomea pyydettiin sitomaan Neuvostoliiton joukkoja rajoillaan. Leningradia vastaan suunnattuun hyökkäykseen suomalaiset eivät suostuneet sitoutumaan.

rhyu74t kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Barbarossa

Suomen korkeinta sotilasjohtoa vieraili 25. toukokuuta 1941 Saksan pääesikunnassa Salzburgissa, jossa saksalainen sotilasvaltuuskunta johtajanaan kenraali Alfred Jodl selosti Neuvostoliittoon suunnitteilla olevaa hyökkäystä. Saksalaiset esittelivät yhteistyösuunnitelmaa Saksan ja Suomen taistelujoukkojen välille. Suomea pyydettiin sitomaan Neuvostoliiton joukkoja rajoillaan. Leningradia vastaan suunnattuun hyökkäykseen suomalaiset eivät suostuneet sitoutumaan.

Lue lisää

Saksan Barbarossa suunnitelma pelasti Suomen sovjetisoinnilta. Ei Hitler ilman sitä olisi Suomesta välittänyt.

Mutta Saksan avun hintana oli että Suomi sitoo venäläisiä joukkoja rajoilleen eli liittyy sotaan.

567u3e4 kirjoitti:

"USA kuin muutkaan, eivät myöskään tukeneet meitä rauhanneuvotteluissa, vaan jättivät meidät Neuvostoliiton armoille. "

Stalin kyllä sanoi sodan jälkeen , että Suomi olisi pitänyt miehittää, mutta kuuntelimme liikaa amerikkalaisia.

Lue lisää

"Stalin kyllä sanoi sodan jälkeen , että Suomi olisi pitänyt miehittää, mutta kuuntelimme liikaa amerikkalaisia."

Ehkä sitten niin. Stalin ei kuitenkaan kuunnellut amerikkalaisia Puolan ja Tsekkoslovakian suhteen, jotka sentään olivat liittoutuneiden puolella.

Edes Neuvostoliiton voimavarat eivät olleet rajattomat. Keski-Eurooppa oli sille huomattavasti Suomea tärkeämpi ja se joutui pitämään joukkonsa sillä suunnalla valmiina tukeakseen kommunistien valtaannousuja. Sen lisäksi se tiesi aseita kätketyn Suomessa vastarinnan jatkamista varten. Paikallinen tuki neuvostojoukoille olisi saattanut olla lähes olematon täällä. Ja se olisi luultavasti vetänyt välittömästi Ruotsin ja Norjan Neuvostoliiton vastaiseen liittoumaan.

tjue5d kirjoitti:

"Mäkähän näiden sinun kirjoitustesi tarkoitus oikein on?

Kertoa mitä tapahtui. Neuvostoliitto uhkasi Suomea miehityksellä ja sovjetisoinnilla talvisodan jälkeen ja Suomi lähentyi siksi Saksaa.

Suomea ei miehitetty eikä sovjetisoitu.

On mahdotonta jälkikäteen näyttää toteen että muulla tavalla olisi päästy yhtä hyvään tulokseen.

Lue lisää

"Kertoa mitä tapahtui. Neuvostoliitto uhkasi Suomea miehityksellä ja sovjetisoinnilla talvisodan jälkeen ja Suomi lähentyi siksi Saksaa.

Suomea ei miehitetty eikä sovjetisoitu. "

Ja sinä katsot asialliseksi kertoa tätä täällä joka päivä muutaman tunnin välein. Asiaa, jonka jokainen peruskoululainen on lukenut historiankirjoistaan monta kymmentä vuotta tässä maassa. Edes paljon parjattuna Kekkosen aikana ei opetettu muuta.

Jotain omituista tuossa sinun puuhassasi suoraan sanottuna on. Ihan normaalin ihmisen järkeen tuo ei käy.

sanonpahan.vaan kirjoitti:

"Stalin kyllä sanoi sodan jälkeen , että Suomi olisi pitänyt miehittää, mutta kuuntelimme liikaa amerikkalaisia."

Ehkä sitten niin. Stalin ei kuitenkaan kuunnellut amerikkalaisia Puolan ja Tsekkoslovakian suhteen, jotka sentään olivat liittoutuneiden puolella.

Edes Neuvostoliiton voimavarat eivät olleet rajattomat. Keski-Eurooppa oli sille huomattavasti Suomea tärkeämpi ja se joutui pitämään joukkonsa sillä suunnalla valmiina tukeakseen kommunistien valtaannousuja. Sen lisäksi se tiesi aseita kätketyn Suomessa vastarinnan jatkamista varten. Paikallinen tuki neuvostojoukoille olisi saattanut olla lähes olematon täällä. Ja se olisi luultavasti vetänyt välittömästi Ruotsin ja Norjan Neuvostoliiton vastaiseen liittoumaan.

Lue lisää

Ei kannata spekuloida. Jälkikäteen on mahdotonta näyttää toteen, että jollakin toisella tavalla olisi päästy parempaan tulokseen.

Sodan lopputulos oli Suomen kannalta hyvä verrattuna muihin pieniin maihin jotka osallistuivat sotaan. Ne miehitettiin tai menettivät itsenäisyytensä.

Kritiikki Suomen sodanajan johtoa kohtaan on niin ollen ollut kohtuuttoman kovaa.

Parhaiten sodasta selvinneen pienen maan haukkumista on vaikea ymmärtää.

Ehkä se johtuukin kommunistien katkeruudesta ettei Suomea onnistuttu sovjetisoimaan.

7yi65rt6ui kirjoitti:

Ei kannata spekuloida. Jälkikäteen on mahdotonta näyttää toteen, että jollakin toisella tavalla olisi päästy parempaan tulokseen.

Sodan lopputulos oli Suomen kannalta hyvä verrattuna muihin pieniin maihin jotka osallistuivat sotaan. Ne miehitettiin tai menettivät itsenäisyytensä.

Kritiikki Suomen sodanajan johtoa kohtaan on niin ollen ollut kohtuuttoman kovaa.

Parhaiten sodasta selvinneen pienen maan haukkumista on vaikea ymmärtää.

Ehkä se johtuukin kommunistien katkeruudesta ettei Suomea onnistuttu sovjetisoimaan.

Lue lisää

"Ehkä se johtuukin kommunistien katkeruudesta ettei Suomea onnistuttu sovjetisoimaan."

Äsken olit vielä sitä mieltä, että se johtui Saksasta. Koita nyt päättää.

sanonpahan.vaan kirjoitti:

"Kertoa mitä tapahtui. Neuvostoliitto uhkasi Suomea miehityksellä ja sovjetisoinnilla talvisodan jälkeen ja Suomi lähentyi siksi Saksaa.

Suomea ei miehitetty eikä sovjetisoitu. "

Ja sinä katsot asialliseksi kertoa tätä täällä joka päivä muutaman tunnin välein. Asiaa, jonka jokainen peruskoululainen on lukenut historiankirjoistaan monta kymmentä vuotta tässä maassa. Edes paljon parjattuna Kekkosen aikana ei opetettu muuta.

Jotain omituista tuossa sinun puuhassasi suoraan sanottuna on. Ihan normaalin ihmisen järkeen tuo ei käy.

Lue lisää

"Jotain omituista tuossa sinun puuhassasi suoraan sanottuna on."

En halua spekuloida. Neuvostoliitto halusi talvisodan jälkeen sovjetisoida Suomen ja Suomi turvautui Saksaan eikä Suomea sovjetisoitu.

Ei kukaan pysty koskaan näyttämään toteen että jollakin muulla tavalla olisi selvitty yhtä hyvin.

67u5 kirjoitti:

"Jotain omituista tuossa sinun puuhassasi suoraan sanottuna on."

En halua spekuloida. Neuvostoliitto halusi talvisodan jälkeen sovjetisoida Suomen ja Suomi turvautui Saksaan eikä Suomea sovjetisoitu.

Ei kukaan pysty koskaan näyttämään toteen että jollakin muulla tavalla olisi selvitty yhtä hyvin.

Lue lisää

Jos Saksan kauttakulku olisi torjuttu syksyllä 1940 olisi astuttu aivan toiselle linjalle jonka seurauksia Suomelle voi vain spekuloida loputtomasti.

6tu8e5 kirjoitti:

Jos Saksan kauttakulku olisi torjuttu syksyllä 1940 olisi astuttu aivan toiselle linjalle jonka seurauksia Suomelle voi vain spekuloida loputtomasti.

Loputon spekulointi on ajanhukkaa,

t4eyt kirjoitti:

Loputon spekulointi on ajanhukkaa,

Miksi sitten teet sitä? Et itsekään pysty osoittamaan millään tavalla, ettei olisi voitu selvitä paremmin jollain toisella tavalla toimimalla.

Jauhat tuota yhtä ja samaa täällä käytännössä tauotta.

,,,,,,Mutta Suomi säilyi itsenäisenä eikä Suomea miehitetty,,,,

Tuo sama lopputulos olisi voitu saavuttaa vähemmin uhrein, ilman 65 000 kaatunutta ja sotakorvauksia.

-----Sotiminen Itä-Karjalassa oli paras vaihtoehto. Etelä-Suomi säästyi tuholta.---

Aika paksua skeidaa, kuka Etelä-Suomessa olisi sotinut ?

sisällissotako kirjoitti:

,,,,,,Mutta Suomi säilyi itsenäisenä eikä Suomea miehitetty,,,,

Tuo sama lopputulos olisi voitu saavuttaa vähemmin uhrein, ilman 65 000 kaatunutta ja sotakorvauksia.

-----Sotiminen Itä-Karjalassa oli paras vaihtoehto. Etelä-Suomi säästyi tuholta.---

Aika paksua skeidaa, kuka Etelä-Suomessa olisi sotinut ?

Lue lisää

"Aika paksua skeidaa, kuka Etelä-Suomessa olisi sotinut ? "

Saksa ja Neuvostoliitto. Stalinhan sanoi, ettei Suomi voi suurvaltojen välisessä sodassa olla puolueeton vaikka haluaisikin. Eli suurvallat sotivat Suomen alueella Suomelta mitään kysymättä.

Suomi vältti sen sotimalla itse Itä-Karjalassa.

sisällissotako kirjoitti:

,,,,,,Mutta Suomi säilyi itsenäisenä eikä Suomea miehitetty,,,,

Tuo sama lopputulos olisi voitu saavuttaa vähemmin uhrein, ilman 65 000 kaatunutta ja sotakorvauksia.

-----Sotiminen Itä-Karjalassa oli paras vaihtoehto. Etelä-Suomi säästyi tuholta.---

Aika paksua skeidaa, kuka Etelä-Suomessa olisi sotinut ?

Lue lisää

,,,Mutta Suomi säilyi itsenäisenä eikä Suomea miehitetty,,,,

Tuo sama lopputulos olisi voitu saavuttaa vähemmin uhrein, ilman 65 000 kaatunutta ja sotakorvauksia."

Pelkkää spekulointia ilman todisteita.

"Ymmärrän että kommunistien propaganda on sekoittanut monen suomalaisenkin pään. Ovat lakkamatta julistaneet että Suomi oli syyllinen ja tyhmä ja NL syytön."

Näyttää kyllä sille, että sinä olet ainoa, johon kommunistien jutut ovat vaikuttaneet.

Tässä maassa ei ole ollut kommunisteilla mahdollisuutta minkäänlaiseen propagandaan enää kolmeenkymmeneen vuoteen. Ja sitäkään ennen sillä ei ollut mitään vaikutusta muihin kuin aatteen omaksuneisiin, joita ei paljon ollut. PIenimmässäkin syrjäkylän kirjastossa oli hyllyt väärällään sotakirjoja, kuten myös kirjallisuutta, joka kertoi sotien poliittisen taustan. Luin itsekin lapsena yhden sellaisen kirjastollisen läpi.

Väistämättä saa käsityksen, että sinä et ole Suomessa asunut. Käsityksesi asioista on persellään, toisen kätisesti vain, kuten se oli Puna-armeijalla 1939. Vaikuttaa, että et tunne suomalaista kansanluonnetta.

Jotain helvetin omituista tuossa sinun jatkuvasti harrastamassasi trollaamisessa on. Ylläpito ja muut keskustelijat eivät näytä siihen puuttuvan vaikka se näyttää jatkuneen jo vuosia. Kyseessä ei kuitenkaan ole muuta kuin massapostaaminen.

Vai että pienillä tuhoilla. Katsopa mille Lappi näytti vuonna 1945.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/lapin-sodan-tuhot

Suomen ajautuminen jatkosotaan oli äärimmäistä tyhmyyttä ja on täysin selvää, että se olisi voitu välttää, jos puolustuskykymme olisi ollut ajan tasalla 1939. Talvisodan taistelujen kulku todistaa sen aivan selvästi.

Neuvostojoukkojen läpimurto Summassa oli hidas ja tuskallinen toimitus ja on selvää, että suomalaisilla olisi ollut käytettävissään kunnollinen ps-torjunta ja edes sellainen tykistö ammusvarastoineen kuin jatkosodan alussa, venäläisten läpimurto ei yksinkertaisesti olisi onnistunut.

sanonpahan.vaan kirjoitti:

Vai että pienillä tuhoilla. Katsopa mille Lappi näytti vuonna 1945.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/lapin-sodan-tuhot

Suomen ajautuminen jatkosotaan oli äärimmäistä tyhmyyttä ja on täysin selvää, että se olisi voitu välttää, jos puolustuskykymme olisi ollut ajan tasalla 1939. Talvisodan taistelujen kulku todistaa sen aivan selvästi.

Neuvostojoukkojen läpimurto Summassa oli hidas ja tuskallinen toimitus ja on selvää, että suomalaisilla olisi ollut käytettävissään kunnollinen ps-torjunta ja edes sellainen tykistö ammusvarastoineen kuin jatkosodan alussa, venäläisten läpimurto ei yksinkertaisesti olisi onnistunut.

Lue lisää

"Vai että pienillä tuhoilla"

Jatkosodan tuhot oli pieniä siihen verrattuna mitä tuhoja olisi seurannut jos koko maasta olisi tullut Saksan ja NL:n taistelukenttä. Se vältettiin viemällä itse taistelut Itä-Karjalaan.

"Suomen ajautuminen jatkosotaan oli äärimmäistä tyhmyyttä ja on täysin selvää, että se olisi voitu välttää, jos puolustuskykymme olisi ollut ajan tasalla 1939."

Suomi joutui talvisotaan ja jatkosotaan Saksan ja NL:n rikollisen etupiirijakosopimuksen takia. Salaisessa sopimuksessa Suomen puolueettomuus tuhottiin liittämällä Suomi salaa Neuvostoliiton etupiirimaaksi.

Suomi uskoi ennen sotia että puolueettomuus pitää Suomen erossa sodista eikä varustautunut sotaan.

NL kuitenkin halusi sovjetisoida etupiirimaansa mikä johti talvisotaan ja jatkosotaan.

6u5e4 kirjoitti:

"Vai että pienillä tuhoilla"

Jatkosodan tuhot oli pieniä siihen verrattuna mitä tuhoja olisi seurannut jos koko maasta olisi tullut Saksan ja NL:n taistelukenttä. Se vältettiin viemällä itse taistelut Itä-Karjalaan.

"Suomen ajautuminen jatkosotaan oli äärimmäistä tyhmyyttä ja on täysin selvää, että se olisi voitu välttää, jos puolustuskykymme olisi ollut ajan tasalla 1939."

Suomi joutui talvisotaan ja jatkosotaan Saksan ja NL:n rikollisen etupiirijakosopimuksen takia. Salaisessa sopimuksessa Suomen puolueettomuus tuhottiin liittämällä Suomi salaa Neuvostoliiton etupiirimaaksi.

Suomi uskoi ennen sotia että puolueettomuus pitää Suomen erossa sodista eikä varustautunut sotaan.

NL kuitenkin halusi sovjetisoida etupiirimaansa mikä johti talvisotaan ja jatkosotaan.

Lue lisää

,,,,,Jatkosodan tuhot oli pieniä siihen verrattuna mitä tuhoja olisi seurannut jos koko maasta olisi tullut Saksan ja NL:n taistelukenttä,,,,,

Miten Suomesta olisi kesällä -41 sellainen tullut ? Älä puhu noin paljon paskaa, hei. Suomi lähti Itä-Karjalaan valloittamaan maita ja täyttämään vanhan lahtarin miekkavalaa. Ei sitä tarkoitusta silloin salattu äläkä sinäkään yritä jälkikäteisvalehtelulla totuuksia muuksi muuttaa.

suotta.valehtelet kirjoitti:

,,,,,Jatkosodan tuhot oli pieniä siihen verrattuna mitä tuhoja olisi seurannut jos koko maasta olisi tullut Saksan ja NL:n taistelukenttä,,,,,

Miten Suomesta olisi kesällä -41 sellainen tullut ? Älä puhu noin paljon paskaa, hei. Suomi lähti Itä-Karjalaan valloittamaan maita ja täyttämään vanhan lahtarin miekkavalaa. Ei sitä tarkoitusta silloin salattu äläkä sinäkään yritä jälkikäteisvalehtelulla totuuksia muuksi muuttaa.

Lue lisää

,,,,,Jatkosodan tuhot oli pieniä siihen verrattuna mitä tuhoja olisi seurannut jos koko maasta olisi tullut Saksan ja NL:n taistelukenttä,,,,,

Miten Suomesta olisi kesällä -41 sellainen tullut ?

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3460409/Arkisto aukesi Stalin aikoi laajentaa Hangon tukikohtaa Saloon asti

Suomalaiset pitkän linjan historiantutkijat, professorit Ohto Manninen, Kimmo Rentola ja Timo Vihavainen ovat saaneet haltuunsa lähes 2000 arkkia käsittävän dokumenttikokoelman, joka käsittelee neuvostojohdon päätöksentekoa aina vuoteen 1964.

Helsingin Sanomien mukaan kokoelman perusteella laadittuun kirjaan sisältyy myös tieto, että Stalin aikoi laajentaa talvisodan jälkeen Suomelta saatua Hangon sotilastukikohtaa aina Saloon saakka. Vuosina 1940-41 vireillä ollut hanke kariutui viimeistään Saksan hyökkäykseen.

Saksahan pommitti Hangon tukikohtaa ja suomalaiset sotivat sitä vastaan kunnes venäläiset poistuivat sieltä.

Niin estettiin taistelujen leviäminen Etelä-Suomeen.

Sen jälkeen Suomi oli sodassa NL:a vastaan ja taistelut oli järkevää viedä Itä-Karjalaan.

76yu35et6 kirjoitti:

,,,,,Jatkosodan tuhot oli pieniä siihen verrattuna mitä tuhoja olisi seurannut jos koko maasta olisi tullut Saksan ja NL:n taistelukenttä,,,,,

Miten Suomesta olisi kesällä -41 sellainen tullut ?

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3460409/Arkisto aukesi Stalin aikoi laajentaa Hangon tukikohtaa Saloon asti

Suomalaiset pitkän linjan historiantutkijat, professorit Ohto Manninen, Kimmo Rentola ja Timo Vihavainen ovat saaneet haltuunsa lähes 2000 arkkia käsittävän dokumenttikokoelman, joka käsittelee neuvostojohdon päätöksentekoa aina vuoteen 1964.

Helsingin Sanomien mukaan kokoelman perusteella laadittuun kirjaan sisältyy myös tieto, että Stalin aikoi laajentaa talvisodan jälkeen Suomelta saatua Hangon sotilastukikohtaa aina Saloon saakka. Vuosina 1940-41 vireillä ollut hanke kariutui viimeistään Saksan hyökkäykseen.

Saksahan pommitti Hangon tukikohtaa ja suomalaiset sotivat sitä vastaan kunnes venäläiset poistuivat sieltä.

Niin estettiin taistelujen leviäminen Etelä-Suomeen.

Sen jälkeen Suomi oli sodassa NL:a vastaan ja taistelut oli järkevää viedä Itä-Karjalaan.

Lue lisää

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota

Neuvostoliiton puna-armeijan esikunta oli antanut Leningradin sotilaspiirille ohjeen Suomea vastaan käytävän uuden sodan varalle 18. syyskuuta 1940

Itämeren laivasto laati Ahvenanmaan valtaussuunnitelman ja Hangon tukikohdan joukot siirrettiin Leningradin sotilaspiirin alaisuuteen ja sen puolustussuunta käännettiin 12. marraskuuta 1940 mantereen suuntaiseksi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Saksan_sotilasyhteistyö_1940–1941

Wehrmachtin kenraali Erwin Engelbrecht teki 17–22. päivä tiedustelumatkan Oslosta Hankoon, jossa hän tutki mahdollisuuksia hyökätä Hangon neuvostojoukkoja vastaan. Ilmeni kuitenkin, että puolustuslinnoitteet olivat vahvat. Suomalaisten ja saksalaisten yhteisestä päätöksestä Hanko päätettiin ainoastaan piirittää

567yu4r5y3e kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota

Neuvostoliiton puna-armeijan esikunta oli antanut Leningradin sotilaspiirille ohjeen Suomea vastaan käytävän uuden sodan varalle 18. syyskuuta 1940

Itämeren laivasto laati Ahvenanmaan valtaussuunnitelman ja Hangon tukikohdan joukot siirrettiin Leningradin sotilaspiirin alaisuuteen ja sen puolustussuunta käännettiin 12. marraskuuta 1940 mantereen suuntaiseksi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Saksan_sotilasyhteistyö_1940–1941

Wehrmachtin kenraali Erwin Engelbrecht teki 17–22. päivä tiedustelumatkan Oslosta Hankoon, jossa hän tutki mahdollisuuksia hyökätä Hangon neuvostojoukkoja vastaan. Ilmeni kuitenkin, että puolustuslinnoitteet olivat vahvat. Suomalaisten ja saksalaisten yhteisestä päätöksestä Hanko päätettiin ainoastaan piirittää

Lue lisää

Etelä-Suomea todella uhkasi joutuminen Saksan ja Neuvostoliion taistelukentäksi.

Stalinilla oli tavoite laajentaa Hangon tukikohtaa pitkälle Etelä-Suomeen.

Se voitiin estää vain niin, että Suomi liittyi sotaan ja ajoi itse venäläiset pois Hangosta ja vei taistelut Itä-Karjalaan.

Se voitiin tehdä vain Saksan avulla. Suomi olisi ilman Saksan ruokaa kärsinyt nälänhätää eikä sotimisesta olisi tullut mitään.

Saksasta saatiin ruokaa kuitenkin vain myötäilemällä sitä riittävästi.

------ Eli Suomen vaihtoehdot oli jättäytyminen Saksan ja NL:n taistelukentäksi-----

Uskomatonta valehteluripulia sinulla, sori vaan. Mikä ihmeen jättäytyminen, Suomellahan oli rajoillaan vahtimassa että yli ei tulla enemmän kuin 400 000 hampaisiin asti aseistettua miestä, mitä jättäytymistä se silloin on. Voi puolustaa, ei ole pakko hyökätä.

äläpuhupckaa kirjoitti:

------ Eli Suomen vaihtoehdot oli jättäytyminen Saksan ja NL:n taistelukentäksi-----

Uskomatonta valehteluripulia sinulla, sori vaan. Mikä ihmeen jättäytyminen, Suomellahan oli rajoillaan vahtimassa että yli ei tulla enemmän kuin 400 000 hampaisiin asti aseistettua miestä, mitä jättäytymistä se silloin on. Voi puolustaa, ei ole pakko hyökätä.

Lue lisää

"- Eli Suomen vaihtoehdot oli jättäytyminen Saksan ja NL:n taistelukentäksi-----

Uskomatonta valehteluripulia sinulla, sori vaan."

Sinä et tunne historiaa. Lue allaoleva artikkeli niin tiedät jotain.

http://journal.fi/tt/article/view/56643

Toinen maailmansota ja Suomen maine ”lännen” arvioimana. Pienen kansan asema suurvaltojen sodassa.

Eversti Albert Seaton
esitti verraten totuudenmukaisesti Suomen
osuuden Itä-Euroopan sotanäyttämöllä alkaen
23.8.1939 tehdystä Neuvostoliiton ja Saksan vä-
lisestä sopimuksesta, joka luovutti Suomen, Vi-
ron ja Latvian Neuvostoliiton etupiiriin.

Seaton viittasi Stalinin pilaileviin sanoihin,
että maantiede esti Suomea pysymästä poissa
Saksan ja Neuvostoliiton välisestä sodasta, ja
totesi, että Suomelle Saksa oli pienempi kahdes-
ta pahasta.

Suomi ei olisi kestänyt kahden suurval-
lan taistelua maaperällään. Liittoutuneet eivät
hyväksyneet Suomen erillissotaa. Välttyäkseen
syyllisyydeltä Suomen olisi pitänyt antaa Neu-
vostoliiton tuhota maa ja kansa.

Tuomioja vastaa Drombergille, että erityisesti Matti Klingen kirjoja on jaettu ulkomaille.

Matti Klingeä pidetään aika yleisesti suomettuneena tutkijana. Hänen kirjansa eivät niin ollen ole paras mahdollinen tietolähde ulkomaalaisille koskien Suomen historiaa.