Katselin vuoden tauon jälkeen loma-asuntojen myynti-ilmoituksia. Hienosti varusteltuja mökkejä ja pihapiirejä on tarjolla kauniilla paikoilla omassa rauhassa suurten ja puhtaiden järvien kuten Saimaan rannalla.
Eivät vain mene kaupaksi. Hintaa hyvin varustelluissa mökeissä on tietenkin vähintään se parisataa tuhatta, mutta kun huomioi, että mökit ovat käytännössä omakotitaloja, jotka ovat toinen toistaan kauniimmissa maisemissa, ei hinta aivan hirmuiselta tunnu.
Ei ole kuitenkaan ostajia niin kuin ei ole veneillekään. Kun jo perusostajajoukko on hyvin pieni ja samaan aikaan mökkeilyn suosio laskee, niin töllit seisovat tyhjillään. Sama kehitys näkyy kalliissa veneissä.
Joku kai joskus uskoi, että veneiden ja mökkien hinnat pysyvät iäti yllä.
Mökkeilijät ja purjehtijat yhtä hulluja
Mökistinisti
42
1249
Vastaukset
- jollapurjehtijako
Juurikin näin. Sijoittajat panevat rahansa paremmin tuottaviin kohteisiin kuten pieniin kerrostaloasuntoihin.
En kuitenkaan nimittäisi hulluudeksi, varsinkaan päiväsaikaan, jos investoi omia rahojaan jompaan kumpaan vapaa-ajan harrastukseen. Siis mökkeilyyn tai veneilyyn/purjehdukseen.
Harmi tietenkin jos oma arvio "tuotosta" on mennyt pieleen. Se on sitä valinnanvapauden hintaa... - MitaanTietamaton
Mökillä ja purjeveneellä on muitakin arvoja kuin rahallinen tuotto. Harva niitä bisnesmielessä ostelee.
- crpennonen
Eihän kukaan purjevenettä tai mökkiä sijoitusmielessä osta, siinä ostetaan elämänlaatua ja mukavuutta. Aivan sama pysyykö niissä arvo vai ei.
- veneisiinsijoittaja
Olet väärässä. Jos olisit oikeassa ei vuokraveneitä olisi markkinoilla ollenkaan. Kaikkihan ne on sijoitusmielessä ostettu. Ja kyllä vuokramökkien osalta on ihan sama tilanne. Ainakaan vuokraveneissä arvo ei todellakaan pysy eikä sijoittaja sellaista ole kuvitellutkaan. Tuottoa siitä sijoituksesta kyllä on tullut.
- Eipämurehdita
veneisiinsijoittaja kirjoitti:
Olet väärässä. Jos olisit oikeassa ei vuokraveneitä olisi markkinoilla ollenkaan. Kaikkihan ne on sijoitusmielessä ostettu. Ja kyllä vuokramökkien osalta on ihan sama tilanne. Ainakaan vuokraveneissä arvo ei todellakaan pysy eikä sijoittaja sellaista ole kuvitellutkaan. Tuottoa siitä sijoituksesta kyllä on tullut.
Vuokravene tai vuokramökki toki ostetaankin tienestimielessä. Jos tekee hyvät kaupat ja on ollut kevät aikaa kunnostella vaikka työttömyysrahalla niin muutaman kuukauden voi vähän tienata. Yleensä noissakin on kovasti harrastusta mukana, pääsääntöisesti lomakautena ei ehdi rikastua jos mökki/hotelli/vene/kioski seisoo tyhjänä koko vuoden. Harrastamistahan se kovasti tukee jos tulee muutamakin tonni kesässä.
Ihmiset tekee joskus huonoja bisneksiä ja joillain on siihen varaa ja joillain ei. Mutta eipä meidän kannata sitä murehtia. - Stigo
Jostain syystä tälle palstalle kirjoittavat ovat joko todella varakkaita ( mitä en usko) tai joukkopsykoosin ja selittelyn vallassa. Vai mitä muuta voi päätellä tässäkin ketjussa esitetyistä näkemyksistä joissa väitetään, että on aivan sama säilyykö veneen arvo vai ei?
Tottakait jokainen joka investoi huomattavan rahasumman joko mökkiin tai veneeseen on kiinnostunut myös siitä siitä miten sijoituksen arvo kehittyy. Siinä ei ole yhtään mitään kummallista. Elämässä voi sattua jotain sellaista ( esim. sairastuminen, muutto ulkomaille tai avioero) mikä pakottaa myymään veneensä tai mökkinsä vastoin aiempia suunnitelmia. Silloin viimeistään alkaa jälleenmyyntiaika ja - hinta kiinnostamaan.
Kesämökkien kauppahinnoista saa luotettavaa ja ajantasaista tietoa Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistökauppojen tilastopalvelusta josta selviää, että kesämökkien hintataso on noin vuoden 2007 tasolla.
Purjeveneistä ei ole olemassa luotettavaa kauppahintarekisteriä, mutta minulle ja monelle muulle alaa seuraavalle asiantuntijalle on kieltämättä muodostunut käsitys, että Suomessa myytävänä olevat käytetyt purret ovat merkittävästi ylihintaisia.
Uudessa Venelehdessä eräs juttu käsittelee veneen hankintaa Isosta-Britanniasta. Jutussa on myös mielestäni hyvin perusteltu mistä syystä suomalaisille käytettyjen veneiden markkinoille on päässyt syntymään hintakupla ja miksi sellaista ei ole Isossa-Britanniassa.
Jutun mukaan eräs merkittävä syy tähän on Isossa-Britanniassa käytössä oleva tapa jossa venekaupassa käytetään venemeklareita jolloin hintataso asettuu tasolle jossa kauppa käy. Jos ei tule kauppaa niin silloin ei meklarikaan saa välityspalkkioita. Siltikin jutussa arvioitiin, että tinkimisvaraa brittiläisissä hintapyynnössä olisi n. 10%.
Sääliksi käy katsoa Nettiveneessä olevia veneitä tai (pikemminkin niiden myyjiä) jotka oikeasti ovat olleet jo vuosia myynnissä mutta ovat välillä useamman kuukauden poissa myynnistä kunnes taas ilmestyvät "uudelleen" myyntiin.
Myyjien hätä alkaa parin vuoden myyntiaikeiden jälkeen olemaan varmasti kova.
Kun mökin tai veneen hinta ei vastaa tuotteen laatua niin silloin kauppa ei vaan käy.
Ajat ovat kovia ja vain oikealle tasolle veneen laatuun asetettu hintapyyntö mahdollistaa veneen myynnin. - Kyllä_Stigo_osaa
Välittäjälle veneen hinnan tulee olla mahdollisimman edullinen, siis mahdollisimman paljon alle käyvän arvon, jotta veneen saa myytyä mahdollisimman nopeasti ja kerättyä välityspalkkion vaivattomasti. Tämähän on selvää. Tämän takia kannattaakin toitottaa Suomen "korkeasta" hintatasosta samalla tavalla kuin muutkin tällä palstalla ruikuttavat persaukiset, joiden toiveessa on saada vene puoleen hintaan sen arvosta.
Kun olen katsellut esim Ruotsin "halpoja" veneitä, niin omaani verrattuna niissä kaikissa lähes alkuperäiset purjeet, moottori nyt ainakin, ja varustelu muutenkin vanhaa ja uusimisen tarpeessa olevaa. Eurooppalaisista puuttuu lämmityslaitetta yms välttämätöntä täällä meidän suvessa purjehdittaessa. Rahtikin muodostaa jonkinlaisen kuluerän mutta "halpoja" ovat. - Stigo
Hyvä.
Sittenhän käytettyjen purjeveneiden markkinassa ei ole mitään ongelmaa.
Uskokoon ken tahtoo. - no.problem
Stigo kirjoitti:
Hyvä.
Sittenhän käytettyjen purjeveneiden markkinassa ei ole mitään ongelmaa.
Uskokoon ken tahtoo.Uskooko sinun ja parin muun lisäksi joku markkinassa olevan jotain vikaa?
Tietääkseni jokainen saa pyytää mitä tahtoo, ja jokainen saa ostaa tai olla ostamatta miten tahtoo.
- taisOllaProvoaloitus
Olemme juuri olleet viikon saarimökillä ja samoin vene on ollut viikon vesillä. Ei ole kyllä raha- tai muut arkihuolet tulleet kertaakaan mieleen. Olen monta kertaa miettinyt, että merellä tai mökillä vietettyä aikaa ei vähennetä eliniästä. Niin stressitöntä olo täällä on. Valitettavasti huomenna arki taas koittaa...
- Molemmataon
Me ollaan peritty vanha mökki ja ostettu muutaman tonnin purjevene. Purkkarin menee satasia vuodessa, mutta pari aurinkoista purjehdusretkeä luonnossa kääntää hinnan plussalle. Mökki on vähän kalliimpi, siinä painaa jo lapsuusmuistot ja kesäperi teet enemmän kuin talousjärki. Ei noita kumpaakaan kannata pienituloisille suositella sijoituskohteeksi mutta kyllä niissä saa omat akkunsa ladattua. Kunnostaminen on osa nautintoa.
- netolla.ollaan
Minä olen varmuuden vuoksi hankkiutunut kahden veneen omistajaksi. Jos ne nyt myisi käypään hintaan ja vähentäisi saadusta sekä hankinta- että ylläpitokustannukset, olisi euroina laskettu tulos todella pitkästi tappiolla. Mutta sijoituksena olen kyllä vähintään yhtä paljon voitolla. Hulluutta olisi omistaa veneiden lisäksi mökki. Se jäisi niin pienelle käyttöasteelle, että tappiolle menisi, vaikka arvonnousua tapahtuisikin.
- En_käytä_osakkeitanikaan
Miten se menisi tappiolle jos tulisi arvonnnousua?
- vaikea.tapaus
En_käytä_osakkeitanikaan kirjoitti:
Miten se menisi tappiolle jos tulisi arvonnnousua?
Mulla ei ole tarpeeksi vahvaa rautalankaa, jota vääntämällä ymmärtäisit.
- sijoittajanatiedän
En_käytä_osakkeitanikaan kirjoitti:
Miten se menisi tappiolle jos tulisi arvonnnousua?
"Miten se menisi tappiolle jos tulisi arvonnnousua?"
Verotus (kiinteistö, myyntivoitto, ym) ylläpitokustannukset < arvonnnousu - sijoitan.itseeni
sijoittajanatiedän kirjoitti:
"Miten se menisi tappiolle jos tulisi arvonnnousua?"
Verotus (kiinteistö, myyntivoitto, ym) ylläpitokustannukset < arvonnnousuKäyttämättömänä seisova mökki tai vene tuottaa vain pahaa mieltä. Sitä ei taloudellinen hyöty mitenkään korvaa. Vastaavasti, jos nauttii omaisuudestaan saa rahassa mittaamatonta henkistä pääomaa. Pelkkä omistaminen tuo sitä vain Roope Ankalle.
- Menkää_yhdessä_hoitoon
Mitä te kolme ylempää vastaajaa oikein sönkötätte, Olette ihan pimeitä! "miten menisi..." kysymys oli ihan relevantti te tyhjäpäiset jeesustelijat ette vaan osaa vastata siihen!🙄
- sijoittajanatiedän
Menkää_yhdessä_hoitoon kirjoitti:
Mitä te kolme ylempää vastaajaa oikein sönkötätte, Olette ihan pimeitä! "miten menisi..." kysymys oli ihan relevantti te tyhjäpäiset jeesustelijat ette vaan osaa vastata siihen!🙄
Osaan vastata ja vastasin siihen asiallisesti ja oikein jo 17.4.2017 22:47.
Jos et vastausta ymmärrä niin olet itse se pimeä. Asia vaan nyt on niin että kun kulut ylittää arvon nousun, tulee tappiota mistä tahansa sijoituksesta.
- harrastuksentunnusmerkki
Samoilla linjoilla. Käytin aikoinaan purkkarin ostoon 50 tuhatta. Ymmärtäen ostaessani, että: 1) Se tulisi olemaan vaikea, lähes mahdoton muuttaa uudelleen käteiseksi, 2) Sen ylläpitoon menee vuodessa tuhansia, minimissään 2 tuhatta, 3) Käyttötunnin hinta muodostuisi kohtuuttomaksi, 4) Se tulisi viemään vapaa-ajastani kymmeniä tunteja vuosittaisen ylläpidon merkeissä, 5) Mikäli sijoittaisin saman summan pörssiosakkeisiin, sijoittamani summa olisi nyt 10 vuodessa yli kaksinkertaistunut, 6) ynnä muuta. Ainoa huojentava seikka olisi se, että 7) samalla rahalla olisi 10 vuotta sitten voinut hankkia vaihtoehtoisesti uuden BMW 520:n. Siihen sijoittamalla, olisin nyt ilmeisesti menettänyt pääomani kokonaan.
Kaikki edellä kerrottu on toteutunut taloudellisessa mielessä. Kertaakaan ei ole harmittanut, kertaakaan ei ole käynyt mielessä veneen myynti, tai edes vaihtaminen toiseen. Kokemusta ja elämyksiä on kertynyt huimasti. Noin turhilla ongelmilla vaivaavat mieltään ne, jotka eivät purjehdi eivätkä omista kesämökkiä. Minulle ei tulisi mieleenkään sen enempää myydä purjevenettä kuin ostaakaan sellaista. Mieluummin keskityn olennaiseen, eli purjehdukseen. Vähän sama juttu kesämökin kanssa.
- reinikaine
En ole ketjun aloittaja mutta tunnustan että aloitus on provo.
- riskisijoittaja.turusta
Näiden harrastusten ikärakenne on suuri haaste ja hankala korjata.
Nuorempaa polvea ei mökkeily tai purjehdus enää kiinnosta samalla tavalla kun aiemmin ja on ymmärrettävää. Maailma on täynnä mahdollisuuksia jos on kykyä tai varaa. Tai sitten pienipalkkaista pätkäduunia jolloin ei ole ainakaan varaa. Lopputulos on kuitenkin sama, ei kiinnosta.
Iso määrä käyttökelpoisia veneitä ja mökkejä on jo todellisuudessa arvottomia. Niitä ei voi myydä, mutta käyttöarvoa toki on. On se jonkinmoinen ongelma, ainakin niille jotka haluaisivat vapauttaa pääoman muualle, tai vaikka ostaa uudemman ja isomman tai hienomman.- Nuorisuorittaja
"Maailma on täynnä mahdollisuuksia jos on kykyä tai varaa."
En nyt mitenkään kyvykäs ole, mutta korkeakouluopinnot suorittanut ja sen jälkeen maailmalle lähtenyt ja siellä hyvään asemaan edennyt. Rahaa ei minullakaan ole tuhlattavaksi, mutta riittävästi sitä kuitenkin on. Aikaa sen sijaan ei ole eikä myöskään voimia.
Kaikki vaivannäköä vaativat harrastukset ovat elämässäni pois suljettuja, koska ei vain puhti riitä, vaikka olen vielä nuori. Sinänsähän omavoimainen tekeminen olisi stressiä purkavaa, mutta ensin sille pitäisi löytää aika ja sen aloittamiseen voimat.
Niin se vain on minunkin elämäni mennyt, että kaikki työlle ja lösähdys sohvalle. Väliin jokin liikuntasuoritus ja kulttuuritapahtuma. - ikkremimiN
Ikävää, että Nuorisuorittaja on ajautunut tuohon tilanteeseen. Itse olen elänyt kiireistä yrittäjän arkea suuren osan työurastani ja saanut nauttia jonkin verran myös taloudellisesta menestyksestä. Harrastaakin olen tosin ehtinyt, esimerkiksi purjehdusta ja oman veneen ylläpitoa.
Jossakin vaiheessa kuitenkin huomasin uneksivani yhä useammin aineellisten asioiden sijasta lisääntyvästä vapaa-ajasta ja stressin vähentämisestä. Olen ottanut siihen suuntaan askeleita esimerkiksi myymällä yritykseni ja siirtymällä palkkatöihin. Mitä pitemmälle olen asiaa mielessäni kehitellyt, sitä enemmän kiinnostaa se vapaus ja vapaa-aika vaikka se tarkoittaisikin elintasosta tinkimistä. Eläkeikään on vielä aikaa, mutta vakavasti harkitsen jääväni säännöllisestä työelämästä sivuun muutaman vuoden sisällä. Eiköhän osa-aika konsulteillekin aina jotakin tekemistä ja pientä tienestiä löydy.
Elämässä täytyy olla muutakin kun työ, joten rohkeutta vaan Nuorisuorittajalle repäistä itsensä irti oravanpyörästä, harastaa voi hiukan pienemmälläkin budjetilla, jopa purjehdusta. - kunnanjumi
Nuorisuorittaja kirjoitti:
"Maailma on täynnä mahdollisuuksia jos on kykyä tai varaa."
En nyt mitenkään kyvykäs ole, mutta korkeakouluopinnot suorittanut ja sen jälkeen maailmalle lähtenyt ja siellä hyvään asemaan edennyt. Rahaa ei minullakaan ole tuhlattavaksi, mutta riittävästi sitä kuitenkin on. Aikaa sen sijaan ei ole eikä myöskään voimia.
Kaikki vaivannäköä vaativat harrastukset ovat elämässäni pois suljettuja, koska ei vain puhti riitä, vaikka olen vielä nuori. Sinänsähän omavoimainen tekeminen olisi stressiä purkavaa, mutta ensin sille pitäisi löytää aika ja sen aloittamiseen voimat.
Niin se vain on minunkin elämäni mennyt, että kaikki työlle ja lösähdys sohvalle. Väliin jokin liikuntasuoritus ja kulttuuritapahtuma.Itselläni on takana 43 vuotinen työura ja nyt olen eläkkeellä, mutta työelämässä ollessani on aina aikaa riittänyt harrastuksiini, purjehdus ja myös mökkeily omalla mökilläni, se on vain järjestelykysymys tuo ajan käyttö. Toivotan kuitenkin sinulle pitkää työuraa että saamme eläkkeemme.
- psykopaattievp
Mukavaa että aikaa on löytynyt hyvältä tuntuvaan harrastukseen.
Tuota "järjestelykysymystä" tulkitsen niin että sekin lähtee halusta ja innostuksesta. Jos niitä ei löydy, niin ei "järjesty" aikaakaan
- pelkkätoukohousumaalta
aloittajan kaltaisia lainerahalla veneileviä pitäisi verottaa raskaasti
- nuoriperijätär
ja jos ei ole taseessa tilaa on turha haaveilla veneestä taimökistä....
- Kabbala2
Itse olen ollut pari vuotta osittaisella hoitovapaalla, eli olen joka toinen päivä kotona ja vaimo on myös joka toinen päivä töissä. Kotipäivinä voin vaikka käydä lasten kanssa vesillä, kuten tuleekin usein tehtyä avovesikaudella. Hyvä järjestely, joka onnistuu vain, koska ei ole lainaa. Varmaan täytyy parin vuoden päästä käydä enemmän töissä, kun nuorimmainen menee kouluun, mutta jos työnantajan kanssa pääsen sopimukseen, voisin hyvinkin tehdä aina vaikka 4-päiväistä työviikkoa. Se maksaa paljon rahaa vuosien myötä, mutta kerranhan täällä vain eletään.
Kesämökin tai veneen omistamista pitää ajatella vapaa-ajanviettona. Sille on kullekin oma budjettinsa, joka on erillään sijoituksista, onhan kyse eri asioista.- haaveissavainootmun
perheen tase on yhtenevä.
jolletosta mökkiä/venettä yritykselle
- kuuskytluvunnuori
"Isoa kuvaa" tarkastellessa, voidaan todeta että elintaso on laskenut paljon 40..50 vuoden aikana.
Jos ajattelen vaikka omia vanhempiani, jotka elivät aktiivisia työvuosiaan 1970-luvun aikana.
Hankittiin kesämökkitontti, sinne mökki, lautamökki, mutta kuitenkin. Mökille kalusteet, pihatyötarvikkeet, vene, ynnä muuta mökkeilyyn kuuluvaa. Kaupungissa oli perheasunnon mitat täyttävä osakehuoneisto, auto oli totta kai. Eihän sinne mökille muuten olisi voitu kulkeakaan. Ja kaikki tämä omalla työpanoksella ja rahoittamalla silloisessa Suomessa, ennen rahamarkkinoiden vapauttamista. Sehän tuli vasta 1987 tjsp. Ja ilman penniäkään perintörahaa.
Nyt kun vertaan itseäni ja omaa tilannettani. Joo, minulla on se purjevene. Vanha mutta velaton. Ja omakotitalo jossa velkaa ihan helvetisti. Tuskin saan maksettua koskaan. Jos korot lähtee nousuun, myyn pois ja sitten nähdään, jäikö yhtään mitään. Mutta silti tärkeimpänä pidän venettä, koska se tuo aitoa elämisenlaatua ja hienoja elämyksiä. Muu omaisuus on vain selviytymistä varten.- yes.you.can
Minulla on velaton pieni talo isolla tontilla, puolitoista velatonta venettä ja jopa pari vuotta sitten käteisellä ostettu auto. Veneet ja talo ovat kyllä vanhoja, vaikkakin mieleisiä ja virheettömässä kunnossa. Auton jälleenmynnille ei tietenkään kannata laskea mitään, eivätkä veneidenkään jälleenmyyntiarvo suuria kiinnosta. Tuottaviksi ajatellut sijoitukset ovat aivan muualla ja kiinteistön voi katsoa hyvän sijaintinsa takia turvalliseksi.
Tähän on päästy siitä huolimatta, että uran aikana vain viitisen vuotta olen saanut toisen palveluksessa ollessa käypää palkkaa. Yrittäjänä olen panostanut vapaa-aikaan ja sijoittamaan varhaiseen eläkkeelle jäämiseen. Kuka hyvänsä suomalaista keskituloa nauttiva pääsee halutessaan samaan.
- Weneilijä
Joku vuosi sitten laskeskelin, että voisin luopua paremmasta autosta ja sillä voisin ostaa purjeveneen. Auton hinta alenee vuodessa niin paljon, että sillä rahalla maksan kirkkaasti kaikki kulut mitä veneestä aiheutuu. Olen vahvasti sitä mieltä, ettei tarvitse olla varakas vaan kyse on enemmän valinnoista joita tehdään. Nyt ajelen tonnin autolla ja nautin veneilystä lämpimässä. Kohta eläkkeelle ainakin osittain joten vuoden päästä on aikaakin enemmän. Syitä siihen, ettei voi tai kannata tehdä päätöksiä ihminen keksii lukemattomia mutta täällähän ollaan vain käymässä joten kannattaa tehdä sitä mikä tuntuu hyvältä.
- asiat.järjestykseen
Hywin ajateltu!
- kaukokylmänen
Minä taas suunnittelin asiat niin, että toimin enkä jossittele. Puhumattakaan, että kävisin säännöllisesti tällä palstalla paskaa kirjoittamassa ja nurisemassa "Sitku" elämääni, siten aikaani tuhlaten. Mielummin käytän aikani sellaiseen, josta pidän. Enkä yritä muuttaa asioita, jotka eivät ole vallassani.
- Nuorisuorittaja
"Minä taas suunnittelin asiat niin, että toimin enkä jossittele."
Kovasti toimeentulon vaatimus vain omaa elämääni rajoittaa. Minun elämässäni vapaa-aikaa saa lisää vain työn jättämällä, mutta kun työn jättää, niin sen jälkeen ei ole rahaa harrastaa.
Jotkut onnistuvat yhdistämään elämässään runsaan vapaa-ajan, kalliit harrastukset ja työn, mutta pahoinpa pelkään, että tällaiset ihmiset ovat poikkeuksia.
Maailmassa, jossa työtä on runsaasti tarjolla, tilanne on tietenkin toisenlainen. Silloin elämänsä voi pätkittää jaksoihin. Minulla sellaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, koska työn saanti on hyvin epävarmaa.
- Kirveelletöitä
Lapsuudessani 70-luvulla jokaisella tavallisella ihmisellä oli töitä ja sitä myöten auto ja talo, myös niillä köyhimmillä tehdastyöläisillä. Poislukien juopot. Talon aravalainan maksoi inflaatio. Elintaso nousi jokaisella kohisten koko ajan. Valtionvelka oli käytännössä nolla. Opettajilla yms. paremmin tienaavilla oli lisäksi mökit, veneet ja etelänmatkat. Sitten joku ilmeisesti keksi että rikkaat eivät tienaa tarpeeksi ja aloitettiin markkinoiden "vapauttaminen" jonka kliimaksina oli euro. Lopputuloksena varallisuus on kertynyt pienelle joukolle, asunnot ovat joko järjettömän kalliita tai arvottomia (jos ovat väärässä paikassa), ihmisillä ei ole töitä ja valtio on korviaan myöten veloissa. Tämä ei koske pelkästään Suomea.
- Täälläpohjoisentaivaan
Jotenkin vain tuntuu siltä, että samanlaisia kokemuksia on minunlekin kertynyt.
Osan noista kuvailemistasi asioista olen tosiaan jopa kokenutkin.
Tuntuu oudolta että ihmisyhteisössä ollaan palaamassa takaisin aikoihin, jolloin omaisuus ja valta oli keskittynyt pienelle osalle ihmisistä. Suuren enemmistön tehtävänä oli palvella tuota etuoikeutettua vähmmistöä - jotkut olivat jopa orjina.
Mummoni kertoi noista ajoista, siis vain n. 100 vuotta sitten vallineesta yhteiskunnasta. Työläiset tekivät tehtaassa 12 tunnin työpäivää ja silti elivät kurjuudessa. Kartanon torppareiden tuli tehdä kartanossa töitä täysipäivä ja sitten iltaisin ja öisin sai lopulta viljellä niitä torppansa peltoja.
Ei ole lainkaan ihme, että siitä sitten lopulta tuli yhteiskuntaan " jonkin" verran kuohuntaa. Näihin päiviin saakka olemme länsimaisissa valtioissa saaneet nauttia isovanhempiemme rohkeudesta hakea muutosta ja täyttää tuota kuilua rikkaiden ja köyhien välillä.
Nyt näytttä siltä että me emme pysty enää säilyttämään edes tärkeimpiä noista saavutuksista ja olemme joutumassa globalisuuden orjiksi. Tässä taitaa demokratiakin lopulta jäädä jalkoihin. - älkää.valittako
Täälläpohjoisentaivaan kirjoitti:
Jotenkin vain tuntuu siltä, että samanlaisia kokemuksia on minunlekin kertynyt.
Osan noista kuvailemistasi asioista olen tosiaan jopa kokenutkin.
Tuntuu oudolta että ihmisyhteisössä ollaan palaamassa takaisin aikoihin, jolloin omaisuus ja valta oli keskittynyt pienelle osalle ihmisistä. Suuren enemmistön tehtävänä oli palvella tuota etuoikeutettua vähmmistöä - jotkut olivat jopa orjina.
Mummoni kertoi noista ajoista, siis vain n. 100 vuotta sitten vallineesta yhteiskunnasta. Työläiset tekivät tehtaassa 12 tunnin työpäivää ja silti elivät kurjuudessa. Kartanon torppareiden tuli tehdä kartanossa töitä täysipäivä ja sitten iltaisin ja öisin sai lopulta viljellä niitä torppansa peltoja.
Ei ole lainkaan ihme, että siitä sitten lopulta tuli yhteiskuntaan " jonkin" verran kuohuntaa. Näihin päiviin saakka olemme länsimaisissa valtioissa saaneet nauttia isovanhempiemme rohkeudesta hakea muutosta ja täyttää tuota kuilua rikkaiden ja köyhien välillä.
Nyt näytttä siltä että me emme pysty enää säilyttämään edes tärkeimpiä noista saavutuksista ja olemme joutumassa globalisuuden orjiksi. Tässä taitaa demokratiakin lopulta jäädä jalkoihin.Niistä ajoista maailma on muuttunut sen verran, että nykyään niitä ylipitkiä työpäiviä tekevät ne nuoretsuorittajat. Tehtaissa tehdään töitä täsmälleen se työehtosopimuksen mukainen ja muu aika on vapaata, eivätkä elä kurjuudessa (poislukien juopot). Tuskin missään maailmassa omaisuus on tasaisemmin jakautunut kuin Pohjoismaissa.
Itse olen suorastaan vaatimattomilla tuloilla saanut ne talot ja veneet, eikä vaimonkaan tulot ole ainakaan sen paremmat olleet. Joskus yli 30 v sitten olin suunnilleen samanlaisessa tilanteessa kuin puolituttu, joka on nyt miljardööri. Ei käy vähääkään kateeksi. Ei niin etteikö miljardöörilläkin varmasti olisi elämä mallillaan, mutta minä olen saanut jotain muuta ja tyytyväinen omaani. Olen saanut tehdä sitä mistä tykkään, erityisesti on ollut aikaa purjehtia.
- Tilastonikkari
Ei vois anoa kuin että aika kultaa muistot!
Elintaso ei ole mitenkään romahatanut mutta olemme kasvattaaneet Valtion menoja täysin turhalla holhoamisella. Oikea köyhyys (absoluuttinen) on samalla alentunut mutta kateellisuus kavanut. Asuntojen hinnat suhteessa palkkoihin ei ole mitenkään noussut.
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_004.html?s=0
Pääkaupunkiseudulla asumisen elintaso on pysynyt ennallaan kolme sukupolvea
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.
Asuntomarkkinat, rahoitusehdot ja säästämiskulttuuri ovat muuttuneet merkittävästi. Tästä huolimatta ensiasunnon ostaja pääkaupunkiseudulla pystyy hankkimaan vain samantasoisen asunnon kuin 1960-luvulla. Asuntojen tarjonnan kannalta aravajärjestelmällä on edelleen keskeinen merkitys.
Omistusasunnon hankkimisen olosuhteet ovat muuttuneet pääkaupunkiseudulla vuosien varrella. Sodankäynyt sukupolvi osti ensiasunnon vanhempana kuin nykyään, säästi ja osti uuden omistusarava-asunnon periaatteenaan "perheasunto loppuiäksi". Oma sukupolveni säästi edelleen ja osti käytetyn yksiön tai kaksion orastavilta vanhojen asuntojen markkinoilta. Tänään ensiasunnon ostaja ei juuri tarvitse ennakkosäästämistä ja ensiasunto on taas suurempi. Toisaalta lainakorko on positiivinen ja verovähennysoikeutta karsitaan. Miten omistusasunnon hankkimisen olosuhteet ja ympäristö ovat muuttuneet viimeisen 50 vuoden aikana? Seuraavassa on tarina kolmen sukupolven asunnon hankinnasta (ks. taulukko 3). Kaikki tapaukset ovat ajalleen tyypillisiä ja kuvaavat hyvin markkinoiden kunkin hetkisiä olosuhteita.
Taulukko 1. Keskimääräinen kuukausipalkka ja asunnon neliöhinta 1960, 1980 ja 2011
Vuosi Bruttopalkka euroa/kk Keskimääräinen neliöhinta, euroa 70 m2asunnon hinta, euroa Montako kk meni maksamiseen 1)
1960 77 80 5 600 73
1980 625 500 35 000 56
2011 3 460 3 352 235 000 68
1) Keskimääräinen m2-hinta ja palkka
Lähteet: Tilastokeskus, ansiotasoindeksi 1948=100 ja asuntojen hintaindeksi 1970=100. Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus Oy.
Arava – tie omaan asuntoon
Kun sodankäynyt sukupolvi perusti pääkaupunkiseudulla perheen 1940-luvulla, oli asuntona aluksi pieni vuokra-asunto kerrostalossa tai omakotitalon yläkerran alivuokralaisasunto. Omistusasuntoon oli harvoilla varaa. Uusia kerrostaloasuntoja rakennettiin, mutta tarpeeseen nähden liian vähän. Asunnon rahoitukseen tarvittavia pankkilainoja ei tavalliselle nuorelle perheelle herunut. Vanhojen asuntojen markkinoita ei juuri ollut, joten vaihtoehtoja myöskään vuokra-asumiselle ei ollut. Vuokra-asunnoistakin oli kova pula. Tavallisen perheen asunnon oston mahdollisti omistusaravan tuleminen markkinoille 1940-luvun lopulla. Aravajärjestelmässä ennakkosäästämisen eli "asuntosäästötilin" kartuttamisen jälkeen asunnonostaja sai valtion takaaman pitkäaikaisen ja edullisen aravalainan, joka mahdollisti oman asunnon hankkimisen. Omarahoitusosuus oli yleensä vähintään puolet asunnon ostohinnasta. Valtio antoi lainaa 40 prosenttia asunnon hinnasta 45 vuodeksi muutaman prosentin korolla.
Ensimmäiset aravaomistusasunnot rakennettiin Helsingissä aivan 1940 luvun lopulla Taka-Töölöön, Keskuspuiston reunaan Tullinpuomin Shelliä vastapäätä. Varsinainen arava-asuntojen rakentamisen buumi eli lähiörakentaminen alkoi 1950-luvun puolivälin jälkeen, kun Munkkivuorta, Herttoniemeä ja Maunulaa ryhdyttiin rakentamaan. Tonttimaa oli halpaa ja sama rakennusyhtiö rakensi koko alueen. Tällä tavalla päästiin suurtuotannon etuihin ja rakentaminen oli edullista. Rakentamisen laatu oli myös hyvää. Talot ovat vieläkin vankasti pystyssä ja vasta nyt alkaa niiden peruskorjaus. 1960-luvun puoliväliin asti talot valettiin paikalla, kun elementtirakentamista ei vielä tunnettu.
Ennakkosäästämisen lisäksi asunnon saamisen ehtona oli, että asunnossa tuli asua yksi asukas huonetta kohti. Lisäksi asuntoa ei saanut myydä vapaasti moneen vuoteen. Asukas per huone -vaatimusta kierrettiin siten, että isoäiti muutti – tai siirsi ainakin kirjansa – kaupunkiin lapsensa perheen luokse. Näin varmistettiin perheelle yksi makuuhuone lisää.
Asunnot olivat pieniä. Niihin kuului yleensä neljä huonetta ja keittiö, ja ne olivat pinta-alaltaan alle 70 neliömetriä. Asunnot olivat hyvin suunniteltuja ja tehokkaita sen ajan ja vielä tämänkin päivän normien mukaan. Pienimmät makuuhuoneet täyttivät juuri ja juuri huoneen mitat eli 7 neliötä. Keittiöt olivat moderneja Työtehoseuran suunnittelemia, jääkaapilla, sähköhellalla, tuulettimella ja kylmäkaapilla varustettuja. Astiakaapistot olivat liukuovellisia ja tiskit pantiin kuivauskaappiin. Keittiöön mahtui juuri ja juuri nelihenkinen perhe syömään.
.........- Nuorisuorittaja
En minäkään valita tuloistani suhteessa menoihin. Sen sijaan valitan työni sisällöstä ja jatkuvasta stressistä ja epävarmuudesta ja pitkistä päivistä, jotka jatkuvat myös viikonloppuina, vaikka viikonlopuista ei makseta.
Vaikka en ole vielä edes keski-ikäinen, niin minulla on takanani jo monet yyteet ja nykyään vastaan niistä osaltani myös itse.
Oma veljeni on hyvä esimerkki ihmisestä, joka on hoitanut asiansa periaatteessa hyvin, mutta jolla on vaikeuksia pärjätä nykymaailmassa. Hän opiskeli ensin insinööriksi ja Nokialta työttömäksi jäätyään jatkoi opintoja tietojenkäsittelytieteen maisteriksi, koska ei potkujensa jälkeen saanut töitä.
Työttömänä hän on kuitenkin edelleen, eikä ole ainoa työtön akateeminen, koska akateemisten työttömyys on ennätyslukemissa.
Menneeseen maailmaan verrattaessa nykyään koulutuskilpailu on armotonta, töiden pysyvyys on heikkoa ja töiden sisältö on stressaava. - elämäätuokin
Nuorisuorittaja kirjoitti:
En minäkään valita tuloistani suhteessa menoihin. Sen sijaan valitan työni sisällöstä ja jatkuvasta stressistä ja epävarmuudesta ja pitkistä päivistä, jotka jatkuvat myös viikonloppuina, vaikka viikonlopuista ei makseta.
Vaikka en ole vielä edes keski-ikäinen, niin minulla on takanani jo monet yyteet ja nykyään vastaan niistä osaltani myös itse.
Oma veljeni on hyvä esimerkki ihmisestä, joka on hoitanut asiansa periaatteessa hyvin, mutta jolla on vaikeuksia pärjätä nykymaailmassa. Hän opiskeli ensin insinööriksi ja Nokialta työttömäksi jäätyään jatkoi opintoja tietojenkäsittelytieteen maisteriksi, koska ei potkujensa jälkeen saanut töitä.
Työttömänä hän on kuitenkin edelleen, eikä ole ainoa työtön akateeminen, koska akateemisten työttömyys on ennätyslukemissa.
Menneeseen maailmaan verrattaessa nykyään koulutuskilpailu on armotonta, töiden pysyvyys on heikkoa ja töiden sisältö on stressaava.Olet valinnut väärän ammatin. Minä olen ammattikoulupohjalta aloittanut aivan nollilta, nykyään on vaimo, poika, omakotitalo, vene, kesämökki ja hyväkuntoinen auto. enkä koskaan ole potenut stressiä ja vapaa-aikaakin on ollut riittävästi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031575
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781214- 881137
- 1391046
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580995Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1987Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8902- 20890
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9734Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8680