Sanomaketjut halusta opiskelemaan Oxbridge Universityssä, TIETÄMÄTTÄ edes alaa, jota opiskelisi, kertoo mielestäni lähinnä asianomaisen snobismista ja liioista luuloista itsestään.
Opiskelu ulkomailla on lahjakkaille ja ahkerille hyvin toivottavaa, mutta lähinnä jatko-opiskeluna oivallisesti suoritetun kotimaisen perustutkinnon, ja mieluusti muutaman työelämävuoden jälkeen.
Esimerkiksi AMK-insinöörille (joka tulkitaan B.Sc.:ksi) otollinen olisi M.Sc.-tutkinto (normaalisti 1 vuosi), jota kuuluisi edellyttää B.Sc. Honours -täydennysopiskelu (1 vuosi).
Suomen DI:lle puolestaan voisi soveltua Ph.D -tutkimusopiskelu (ehkä 2 vuotta).
Mitä maahan tulee, on muitakin kuin Britannia ja todennäköisesti järkevämpiä kuin USA.
Jos pakkoruotsikirouksesta huolimatta edes jonkuntasoinen saksa on hallussa, menisivät Saksa, Itävalta tai Sveitsi kai yleensä ohi Britannian oppien sovellettavuuden kannalta.
Jos saksaton joutuu kuitenkin kuitenkin valitsemaan Britannian, on Lontoo ja pitkälti myös Oxbridge kalleinta Britanniaa, ja suurin kertymä nuoria nousukkaita joka puolelta ja vähän brittejäkin.
Jos sinne on varaa mennä, tarkistakaa ainakin että myös OMALLA opintoalallanne on kyseinen osasto moitteeton ja vertailuissa menestyvä. Netistäkin löytyy vertailuoppaita ja oman alan tiedejulkaisuista voi katsoa missä on syntynyt tuloksia.
Huippuyliopistoja (tarkemmin huippuosastoja) on eri puolilla Britanniaa.
Niitäkin voi suositella vain ahkerille ja lahjakkaille. Tutkikaa vertailuoppaita.
Opiskelin jo 40 vuotta sitten kahdessa paikassa (pakkoruotsikirous esti itseltäni Saksan).
Cranfield U lähellä Lontoota oli silloin keskinkertainen, mutta majoitukseltaan ja kuluiltaan edullinen. Suoritin siellä ns. Preliminary Year -opinnot (=B.Sc. Honours, 1 vuosi) M.Sc. -opintoja varten. Cranfield U. on nykyään varsin arvostettu.
U. of Wales Swansea oli M.Sc. -opintopaikkani, periaatteessa Civil Engng-osasto, mutta käytännössä teknisen laskennan (kuten FEM) huippuyksikkö jo silloin professori O.C. Zienkiewiczin johdolla. Tiukasti opiskellen vuodessa selvisin. Paremmissa paikoissa pitää jatkaa kunnes tulos kelpaa, vaatimattomammissa paikoissa pistetään ulos puolitekoisillakin
aikaansaannoksilla.
Jo silloin eläkeikäinen keppiin tukeutunut sotainvalidi, joka veteli sikaria taulun edessäkin, on jo haudassa, mutta teknisen laskennan opiskelijoita varten on hänen perintöänsä vaalittu : http://www.swansea.ac.uk/engineering/zcce/ .
Eli on yleensä järkevämpiä vaihtoehtoja kuin Lontoo ja Oxbridge.
Ja ehkä järkevämpiä vaihtoehtoja kuin Britannia. On kumma kun nykyopiskelijoiden järjestöt eivät taistele, vaan edelleen ylläpitävät Berliinin muuria pieniä Sannilta saatavia lahjuksia kytäten.
Ohjaako snobismi opiskelupaikan hakuasi
1
210
Vastaukset
Täydennystä ylläolevaan: Perusteluja ulkomaiselle jatko-opiskelulle mieluummin muualla kuin Britanniassa (tai USAssa) on monia, mutta keskeisempää on mielestäni että:
-- Brittien koulutusrakenne poikkeaa monelta osin voimakkaasti suomalaisesta. Siten opintoihin etsiytyvälle voi olla vaikeaa löytää omaa oikeaan osuvaa paikkaansa tarjonnasta.
-- Koska tämän koulutusrakenteen pääpiirre on putki (kuten xx -B.Sc. - M.Sc - PhD), puuttuu esimerkiksi työelämään suuntautuva Ins. (ja siitä heikennetty amk ins.) ja DI saksalaistyyppisinä erillisinä tutkintoina. Siitä johtuu että opintojen sovellettavuus työelämään on usein kärsii.
Tosin meilläkin Opetusministeriö ajaa opetusta vain kulttuurin nimissä, ja heidän "kulttuurinsa" on itsetarkoituksellista humanistikylttyyriä.
-- Brittien saarille on liiaksi tunkua. Matkat, lukuvuosimaksut ja elinkustannukset ovat kalliit. Stipendeja ehkä saa osaksi tai pappa maksaa , mutta silti.
Perustelut ja keinot mennä sinne pitää löytää siis oman terävyyden ja ahkeruuden voimalla.
En pysty opastamaan itselleni vieraiden alojen opiskelijoita brittipuitteisiin, mutta esimerkiksi insinööriä voisin opastaa perehtymään kokonaisuuteen, joka alkaisi yhden vuoden Pre-Masters -opinnoilla. Tällainen löytyy ainakin Cranfieldistä https://www.cranfield.ac.uk/courses/taught/pre-masters-in-engineering , ja luultavasti jostakin muustakin yliopistosta.
Kyseinen kurssi antaa valmiudet ja sisäänpääsyn Cranfieldin ja minkä tahansa muun yliopiston M.Sc. -opinnoille, jotka myös kestävät vuoden.
Voi toki jatkaa vielä PhD:ksi (2...3 vuotta), mutta Suomeen palaavalle tämä on tuskin järkevää.
Mutta painostakaa kaikki nuoret nahjusmaisia opiskelijajärjestöjänne, että vaihtoehtojanne kaventava Berliinin muuri, siis pakkoruotsi poistuisi niin pian kuin suinkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h52752Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062591Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv182307Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.481889Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska141453- 321453
- 1771173
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1011144Persu ajoi autoa
Ajoi lapsen yli https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/597a7468-3d1d-455e-bed2-21c1efc31ac1201073En vain unohda
Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.65960