Ohjelmoinnin opiskelu editorilla vai idellä?
Kannattaako ohjelmoinnin opiskelun aloittaa käyttämällä tekstieditoria vai jotain ideä? Tekstieditorissa kai kaiken joutuu muistamaan itse ja oppii, miten kaikki toimii kun taas ide kai vähentää muistettavia asioita. Toisaalta idet ovat monimutkaisempia kuin editorit, jolloin ongelmien selvittely voi olla vaikeampaa.
Minulle on aina ollut paras editori se joka eniten auttaa ohjelman kirjoittamisessa. Zim työpöytä Wiki on hyvä muistilappujen tekoon. F1 näppäimellä tavoitettava ohje tai muistiinpano jo kahden kirjamen valintaan, on ""dementiasta kärsivälle"" suuri apu.
""""Kannattaako ohjelmoinnin opiskelun aloittaa käyttämällä tekstieditoria vai jotain ideä? """"
Ehdottomasti IDEÄ.
Linux Mint 18 Sarah
Xfce 64-bit
""""Kannattaako ohjelmoinnin opiskelun aloittaa käyttämällä tekstieditoria vai jotain ideä? """"
Ehdottomasti IDEÄ.
Linux Mint 18 Sarah
Xfce 64-bit
Ohjelmoinnin opiskelu kannattaa aloittaa kynällä ja paperilla ja perehtymällä opiskeltavasta kielestä saatavilla olevaan kirjallisuuteen.
3 VASTAUSTA:
Heh, niin just, ja ensimmäinen Hello World koodata helmitaululle.
Sellainen editori kannattaa ainakin valita, joka osaa korostaa kielen syntaksin visuaalisesti, varatut sanat jne.
Yksi aika hyvä on Sublime Text, jonka saa niin Windowsille, Linuxille kuin Macillekin.
http://www.sublimetext.com/
Sellainen editori kannattaa ainakin valita, joka osaa korostaa kielen syntaksin visuaalisesti, varatut sanat jne.
Yksi aika hyvä on Sublime Text, jonka saa niin Windowsille, Linuxille kuin Macillekin.
http://www.sublimetext.com/
tuolla tavalla et ikinä opi ohjelmointia. ohjelmointia ei ole kukaan koskaan oppinut mitenkään muuten kuin ohjelmoimalla. siinä sun paperissas kun on se vika, että se ei anna mitään palautetta menikö homma oikein vai vituilleen.
syntaksi-korostus nyt editorissa pitää vähintään olla, itse kyllä tykkään idestä, joka avustaa koodin kirjoittamisessa, esimerkiksi javalle netbeans.
nopeuttaa hommaa ihan pirusti verrattuna että etsisi ja kirjoittaisi kaiken itse.
syntaksi-korostus nyt editorissa pitää vähintään olla, itse kyllä tykkään idestä, joka avustaa koodin kirjoittamisessa, esimerkiksi javalle netbeans.
nopeuttaa hommaa ihan pirusti verrattuna että etsisi ja kirjoittaisi kaiken itse.
gdsfgdsfgfdsg kirjoitti: tuolla tavalla et ikinä opi ohjelmointia. ohjelmointia ei ole kukaan koskaan oppinut mitenkään muuten kuin ohjelmoimalla. siinä sun paperissas kun on se vika, että se ei anna mitään palautetta menikö homma oikein vai vituilleen.
syntaksi-korostus nyt editorissa pitää vähintään olla, itse kyllä tykkään idestä, joka avustaa koodin kirjoittamisessa, esimerkiksi javalle netbeans.
nopeuttaa hommaa ihan pirusti verrattuna että etsisi ja kirjoittaisi kaiken itse.
NetBeans ei ole vain Javalle. NetBeans IDE tukee monta muutakin kieltä.
Oman kokemuksen mukaan ide nopeuttaa työskentelyä jos kaikki toimii. Mutta jos tulee jotain outoa vastaan, kuten kehitysympäristö kaatuu, niin ongelmien debuggaamiseen kuluu tuhottomasti aikaa. Tekstieditorin kanssa on tällöin helpompaa.
Editoreillakin pystyy tekemään vaikka mitä nykyään. Löytyy debuggaukseenkin plugari. Esim. Kate.
Ainakin jos javasta puhutaan niin ilman muuta ide.
Olen käyttänyt C- ja Python-ohjelmointiin Geany-nimistä kehitysympäristöä. Se on todella kevyt ratkaisu.
R-kielen kehitykseen olen käyttänyt RStudio-ohjelmistoa, se on tuolle kielelle paras ja helppokäyttöisin ympäristö.
R-kielen kehitykseen olen käyttänyt RStudio-ohjelmistoa, se on tuolle kielelle paras ja helppokäyttöisin ympäristö.
2 VASTAUSTA:
Minä kirjoitan Linux Shell Bash komentoputkia *.SH päätteellä ja ilman, onglmana on vaan noiden tiedostojen suoritus oikeuksien erikseen tehtävä määrittely.
Koska sinä käytät myös tuota tosi hyvää Geany editoria, oletko ratkaisut jollakin tavalla tuon ongelman, jos viittisit pistää sen tänne näkyviin.
Koska sinä käytät myös tuota tosi hyvää Geany editoria, oletko ratkaisut jollakin tavalla tuon ongelman, jos viittisit pistää sen tänne näkyviin.
Minä-myös kirjoitti: Minä kirjoitan Linux Shell Bash komentoputkia *.SH päätteellä ja ilman, onglmana on vaan noiden tiedostojen suoritus oikeuksien erikseen tehtävä määrittely.
Koska sinä käytät myös tuota tosi hyvää Geany editoria, oletko ratkaisut jollakin tavalla tuon ongelman, jos viittisit pistää sen tänne näkyviin.
Jos ohjelma menee läpi käännöksestä, saan sen ajoon vain painamalla F5-näppäintä. Tämä siis toimii ainakin Python- ja C-ohjelmilla. En ole koskaan tutustunut sh-skripteihin.
Ehdottomasti IDE.
Pääset ajamaan ja debuggaamaan ohjelmaa yhdellä tai kahdella napin painalluksella.
IDE tarkistaa syntaksia kokoajan samalla kuin kirjoitat, joka niin ikään nopeuttaa oppimista, koska parhaimmilaan näet virheet heti eikä vasta käännön jälkeen. Toki tätä tekee myös paremmat tekstieditorit, jotka kyllä jo lähentelee IDE:ä.
IDE:issä yleensä on myös dokumentaatioon helpompi pääsy, ja koodieditori osaa ehdottaa esim. luokassa saatavilla olevia metodeita, tyyppejä, jne., mikä säästää taas aikaa joka kuluisi asian selvittämiseen muualta.
Pääset ajamaan ja debuggaamaan ohjelmaa yhdellä tai kahdella napin painalluksella.
IDE tarkistaa syntaksia kokoajan samalla kuin kirjoitat, joka niin ikään nopeuttaa oppimista, koska parhaimmilaan näet virheet heti eikä vasta käännön jälkeen. Toki tätä tekee myös paremmat tekstieditorit, jotka kyllä jo lähentelee IDE:ä.
IDE:issä yleensä on myös dokumentaatioon helpompi pääsy, ja koodieditori osaa ehdottaa esim. luokassa saatavilla olevia metodeita, tyyppejä, jne., mikä säästää taas aikaa joka kuluisi asian selvittämiseen muualta.
Molempi parempi.
GNU Emacs; Java NetBeans; Java Eclipse ovat kaikki olleet käyttökelpoisia.
Jopa vi ja vim ovat sentään toimineet.
GNU Emacs; Java NetBeans; Java Eclipse ovat kaikki olleet käyttökelpoisia.
Jopa vi ja vim ovat sentään toimineet.
Parannamme palvelua
