jaa, että sitä ollahan ylioppilas - valkoinen lakki osoittaa, että on älykäs - älykkäämpi muita - ylempää sosiaaliluokkaa
on minullakin ylioppilastutkinto ja valkolakki, mutta vaikka tiedän, että siitä tutkinnosta ja niistä tiedoista on ollut minullekin hyötyä, niin kuitenkin....
on minullakin ylioppilastutkinto ja valkolakki, mutta vaikka tiedän, että siitä tutkinnosta ja niistä tiedoista on ollut minullekin hyötyä, niin kuitenkin....
Vastaukset 57
Vanhimmat
Parasta-aikaa on menossa uuden BluRay-soittimeni testaus.
Yhdessä pikku-ikkunassa pyörii myös S24.
Muitakin ikkunoita on näytölläni.
Joten en oikein vahdi mitään.
Ne vain ovat ja elävät elämäänsä.
Otan niihin sitten kantaa aina kun siltä tuntuu.
Tai näyttää.
Muistutan S24 ei ole läheskään päällimmäisenä.
Olen pahoillani jos sinulla on.
H.
On se vaan niin väärin ...
Ylioppilastutkinto ei todellakaan vaadi mitään erityistä älykkyyttä. Sen läpäiseminen on itse asiassa helppoa, laskimme joskus, että keskimäärin kolmeen kysymykseen kymmenestä vastaaminen riitti kokeen läpäisemiseen - jos siihen tyytyi.
Ylioppilaslakki on tuskin kenellekään aikuiselle mikään status. Tosin on ihan kiva kevyt kevätpäähine vappuna, eikä kampauksen kanssa tarvitse askarrella, kun pitää hattua päässä sisälläkin. Valkolakki on yksi kevään merkeistä kaupungilla.
Ei ylioppilastutkinto mitään ylempää sosiaaliluokkaa tarjoa. Lisää koulutusta ja monenlaisia toimia tarvitaan, jotta voi menestyä ja saavuttaa tavoittelemansa aseman. Nykyään moni vaihtaa alaa vielä aikuisena ja saattaa opiskella useampiakin eri alojen tutkintoja sekä opistotasolla että yliopistoissa.
Jotkut käsityöläisetkin ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon ennen oman alansa löytämistä.
Sinäpä sen sanoit!
Ylioppilastutkinto ei anna pätevyyttä mihinkään. Yleissivistystä.
Miksi siis valkolakki ja hirveä jokakeväinen valtakunnallinen hulabaloo juuri tästä tutkinnosta.
18.5.2017 koulut saavat tulokset.
Onhan ylioppilastutkinto melkoinen pointti nuoren elämässä. Päivittäinen koulunpenkillä istuminen päättyy ja nuori kokee muuttuvansa aikuiseksi. Tulee monenlaisia valintoja ja vastuita.
Tutkinto on niin laaja-alainen, että varmaan likimain kaikkien kohdalla on myös tuurilla oma vaikutuksensa tutkintotuloksiin. Tuliko kirjoituksissa tärppikysymyksiä vastaan, sellaisia joihin vastaamiseen oli erityisesti valmistautunut, tai joutuiko kaivelemaan muistia ja pohtimaan kysymyksiä, joista ei ollut paljonkaan faktatietoa mielessä.
Nykyisin on tosin helpompaa, kun voi halutessaan suorittaa yo-tutkinnon entistä useammissa erissä.
Onnea kaikille uuteen elämänvaiheeseen siirtymiseen valmistautuville nuorille!
Käydään 3 vuotta lukiota, eikä valmistuta yhtikäs mihinkään, ja juuri siitä syystä olen boikotoinut kaikki ns. ylioppilas valmistujais juhlat, mutta niihin mennyt, jotka valmistuu ammattiin esim. ammattikoulusta 3 vuoden opiskelun jälkeen.
Nykyään tosi ahkerat nuoret suorittavat kaksoistutkinnon, ei mene kolme lukion vuotta yhtään hukkaan. Ehkä ylioppilastutkinnon jakaminen pidemmälle ajalle on helpottanut ja innostanut nuoria kaksoistutkintoon.
Mullakin oli joku kesä sitten harjoittelijana peruskoulunsa päättävä nuori, joka lähti syksyllä suorittamaan yo lähihoitajatutkintoa ja nyt opiskelee lääkäriksi.
Boikotoi sinä vaan... vahinko, olen ollut mukana nuorten molemmissa juhlissa vielä samana keväänä, ei se ilo valmistumisesta ollut sen suurempi yojuhlissa kuin muissakaan valmistumisjuhlissa.
voisihan tuohonkin sanoa, että siinä kolmessa vuodessa jo moni ammattikoululainen on keskeyttänyt opintonsa, kun ala ei tunnukkaan omalle alalle, vaan en kehtoo sanoa mittään.
Nostan vain hattua kaikille kaksoitutkinnon suorittaneille ja suorittaville päämäärä tietoisille nuorille.
Yli-oppilas-tutkinnosta kirjoittaminen näyttää vaativan todella vähän älyä.
On surullista että he jotka ovat saaneet ainoastaan kumin, voivat ottaa kantaa älykkäisiin asioihin.
H.
Halusiko aloittaja sanoa muuta kuin elvistellä vanhanaikaisesti valkolakillaan?
Ylioppilastutkinto kärsinyt inflaatiota kuin raha Zimbabwessa.
Jos ihminen on muita parempi, totta kai hän saa sen osoittaa. Ylioppilaslakki vain ei ole ikävä kyllä sen osoittamiseen enää yhtään parempi symboli kuin vaikka kumisaappaat.
Eikö ihmisiä pidä arvostaa sellaisina kuin he ovat- sehän on sivistyksen taso , ei ole suorassa suhteessa koulutukseen, mutta kyllä opiskelu tuo syvyyttä ajatteluun, erilaisia taitoja tehdä vaativiakin päätöksiä, oppia vastuuta itsestä ja muista.
Aloittaja antaa vaikutelman jakautuneesta yhteiskunnasta - aiemmin se oli luokkayhteiskunta säätyjen mukaan- nyttemmin yhteiskuntamme on jakautunut niihin jotka tekevät menestyksensä itse yrittäjinä, poliitikkoina, esim lääkäreinä, sitten ihmiset jotka opiskelevat ammattiin hoitoala, opettajat, ym. , kolmas luokka voisi olla ammattikoulun käyneet duunarit, myyjät, lähihoitajat, neljäs luokka ovat he jotka eivät käy koulua loppuun ja jäävät ikäänkuin ulkopuolelle, eivät työllisty helposti.
Tuo lista on täynnä tarinoita oikeasta elämästä, aidoista ihmisistä- eikö
Lakki on merkki ns. alkuun sivistyksen tielle- - (1.5 oli päässäni)
En minä nyt vaikka Hitleriä arvosta sellaisena kuin hän oli. Kyllä ihmisiä arvottamaan pitää pystyä. Toinen asia sitten, mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen, kuka ketäkin parempi on.
Ettekö te homekorvat tajua, että yo-tutkinto on perustutkinto, eli alin tutkinto, josta lähdetään funtsaamaan tuleeko minusta haalari vai taidemaalari.
Eikös se alin ole peruskoulun ylä-aste? Sieltä pääsee ammattikouluun myös.
Ruotsissa lakitetaan myös kaikki lukion ammattilinjojen käyneet, kaikki joille vain ylioppilaslakki saadaan päähän mahtumaan. Ei täällä taida silleen ammattikouluja erikseen ollakaan niinkuin Suomessa, vaan ne ovat kaikki lukion ammattilinjoja.
Tuossa joitakin esimerkiksi
https://www.gymnasium.se/sok/yrkesprogram
Lisäksi yo-lakitetaan kaikki, jotka vain ovat lukion käyneet, olivatpa sitten saaneet mistään aineesta hyväksyttyä tai ei.
Esikoiseni kirjoitti ylioppilaaksi kolmivuotisesta lukiosta tosin erikoistuvalta taidelinjalta. Kuopukseni nelivuotiselta yo-ammattikoululinjalta. Eli täällä on myös yhdidtetyt ammattikoulu-lukiolinjat. Tosin molemmat linjat on suoritettava hyväksytysti, mikäli voi painaa päähänsä yo-hatun.
Kaksoistutkinnot eivät kuitenkaan takaa pääsyä ammattia vastaavalle alalle vaan nuorten on jatkokoulutettava.
Ei ole mitään elvistelyä, se on yksi merkityksellinen vaihe ihmisen elämässä, juuri nuoren ihmisen elämässä, tosin moni suorittaa ylioppilastutkinnon myöhemmällä iälläkin. Opiskelu antaa elämään sisältöä ja joskus uuden päämäärän.
Ei ylioppilastutkinnon suorittaminen mitään suurta älykkyyttä vaadi, pelkällä ahkeruudellakin sen voi suorittaa.
Ei ole merkki mistään ylemmästä sosiaaliluokasta, jos sen kuvittelee edustavan ylempää sosiaaliluokkaa todistaa vain kuvittelijan vanhanaikaisesta luokka-ajattelusta.
Ylioppilastutkinto avaa suoria polkuja yliopistoihin ja muihinkin opintoihin.
Ylioppilasjuhlat kuten kaikki muutkin valmistujaisjuhlat ovat mukavia nuorten juhlia, joihin ilomielin osallistun jos kutsu käy.
Antaahan ylioppilastutkinnon suorittaminen ja lukion kolme vuotta nuorelle aikaa harkita ammatinvalintaa, joillekin se ei ole mikään itsestäänselvyys, miksi alkaa isona.
Miksi siis valkolakki ja hirveä jokakeväinen valtakunnallinen hulabaloo juuri tästä tutkinnosta?
Lehdet kiekuu laudaturien määrästä parin viikon päästä. Ja mikä lukio on paras.
Väitän, että se on vanhaa perua, siltä ajalta, kun ylioppilastutkinto oli vain herrojen herkkua. Koko kesän keikistelivät ylioppilaslakki päässä, vanhoissa elokuvissa näitä on, nuoria miehiä yleensä.
On paljon muitakin tutkintoja. Ihan jopa ammattiin valmistuvat. Ja maistereita, tohtoreita.
hhehehhee... Paljon on muita tutkintoja ja aina se on juhlimisen arvoinen juhla kun ohittaa jonkin kohdan elämässään.
Se miten juhlija ja omaiset haluavat juhlistaa ko juhlaa on jokaisen oma asia.
Jättäähän moni ylioppilasjuhlansakin väliin, ei se niin outoa ole, lähtee ulkomaille esimerkiksi,
Aikaa aikaa kutakin, jokainen asettaa omat juhlansa omaan arvoonsa.
Minulle ylioppilasjuhlilla on iso merkitys, sukulaiseni juhlivat mielellään, se jos joku ei sitä omista lähtökohdistaan ko juhlaa arvosta, ei se vähennä juhlijoiden juhlan arvoa.
Onnea jo etukäteen kaikille ylioppilaille, muuta en voi kirjoittaa.
Ylioppilaslakki?
Se oli jotakin. Ehkä 30-, 40-, 50-, 60-, luvuilla.
Sen jälkeen se on ollut paskalakki, ei hankkijan lippistä arvokkaampi tai kummempi.
Voi vitsi kyĺlä Hankkijan lippis on jotain 😆
Minulla on. Mutta lippiksen alla myös toistakymmentä ammattia.
Niin on; tilaus, toimitus ja palautus.
Saa nähdä poistavatko heti tämän, kun on linkki. Se kamala sääntöjen vastainen teko tehty, että LINKKI laitettu
Kannanotto ylioppilaskokeeseen valkolakkeinen http://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Yo-kirjoitukset-ovat-tuhlausta-turhuutta-ja-kiusaamista/747397
En ole koskaan ollut titteleiden perään. Menin aikoinaan lukioon, kun paikkakunnalla ei ollut muuta opinahjoa kuin ammattikoulu ja tytöille siellä vain keittäjän- ja pukuopelinjanlinjat. Kyllä nuorena suunnittelin että opiskelen joskus yliopistossa, mutta niin vain kävi että poikakaveri tuli kuvioihin mukaan kotikulmilta oli metalialan ammattimies. Sitten pääsimme töihin molemmat rajan taakse Kostamus-työmaalle ja ei sitä tullut lähdettyä opiskelemaan kauppaopistoa pitemmälle.
Ylioppilastutkinto on ihan hyvä peruspohja yleissivistykseen. Sitä se oli silloin 70-luvulla ja on vielä tänäänkin. Kun on laaja yleissivistys, ymmärtää paremmin esim. tietokirjallisuutta, kielitaidosta on ollut hyötyä ja oli siitä hyötyä opiskellessani itsenäisesti venäjän kieltä.
Ylioppilastutkintolautakunta+päästää+kaikissa+aineissa+läpi+95+%+kokelaista.+Lisäksi+ylimääräisissä+kokeissa+hylätty+arvosana+ei+edes+haittaa,+ja+pakollisissakin+aineissa+niitä+voi+uusia.+Ylioppilastutkinto+ei+todista+nykyään+paljon+muuta+kuin+sen,+ettei+ole+älyllisellä+puolella+vaikeasti+kehitysvammainen.
Hupskeikkaa,+kylläpä+vaan+todistaa+paljon+muutakin...
Valtakunnalliset kokeet ovat kaikille kunakin vuonna kirjoittaneelle samat. Arvostelu on yhtenäinen koko maassa. Se on hyvä. Myönnetään.
Aika useina vuosina on ollut tästä yo-juhlien ylentämisestä keskustelua jollain tasolla. Ammattiopiskelijoiden juhlat ovat jääneet varjoon syystä ehkä ettei ole rituaaleja. Lakin päähän laittaminen, patsaan lakittaminen, lyyrat ja mitä vielä.
Ei muuta kuin kehittämään rituaaleja.
Nykynuorilla olisi tuo some jelppimässä esille saamisessa.
Onnea vaan kaikille jotka jollain lailla ovat "kynnelle kyenneet".
Kyllä varman niin.......-,-,-...
Kommenttini alla mainitaan Hitler-,- -Vaikka ihminen olikin - hänen idelologiansa soti ihmisyyttä vastaan -hän jää historiaan *kunniattomana - uskomatonta miten onnistui (kasvissyöjä/taiteilija/kersantti)
Ihminen määrittää asemansa itse tekemisen kautta............eikö....
Korpraali kuin minä.
On aika elää sen aikaa, ei apinan kuin EU tänään ilman aivoja!!
Tavallaan kuin Suomi. Kaikilla hyvin ja eläke verovapaa tulo, ainut valtio EU:ssä.
Kysymys miksi leipäjonot Suomessa???
Luulen suomalainen on apina 2017! tai aina ollut.
Toivon kaikki jättävät Suomen heti, joilla ei ole suurta omaisuutta!!!!
Juurikin suuromaisuuksien haltijat ovat alkaneet jättää suomen oman onnensa nojaan.
Wahlrooskin läksi isänmaanpakoon sinne svärjeen ja ei ottanut mukaansa edes ruhtinaallista joensuun kartanoa, ei sen maita ja renkejä.
Samoin Vesipää Onniset. Portugaliin.
En ole käyttänyt ylioppilaslakkiani vuosiin, mutta on mukava kun se kaapin ylähyllyltä löytyy. Jonakin vuonna menen taas Vappukonserttiin, ja etten vain Ullanlinnanmäelle vanhoja muistelemaan. Silloin lakki päässä tuo saman tunteen kuin tonttulakki jouluna, sillai hyvällä tavalla - yhtenäisyyttä. Minua lakki on auttanut saamaan korkeakoulututkinnon ja hyviä työpaikkoja, oi oi ne ovat kohta kaikki historiaa....
Kyllä vaan ilolla odotan lapsenlapsen ylioppilaaksituloa. Mitenhän on, eka rakkaus ja kokeista vitonen.
"""kokeista vitonen."""
Mä en saanut kokeista kuin markan kappale.
Se että saa kokeista viisi euroa (25 - 30 muistomarkkaa) on kova taloudellinen nousu.
Google kuvahaku: ylioppilas Amor Higgson
Kihlauskylpylä eli Drittelin herrasväki kesää viettämässä - Herrskapet Drittel på sommarnöje - mykkäkomedia vuodelta 1924
Googleen hakusanat: Elonet Kihlauskylpylä
Löytyy elokuvasta säilynyt lyhyt katkelma.
Ylioppilastutkinto 155 vuotta http://ylioppilaslehti.fi/2002/10/ylioppilastutkinto-150-vuotta-allia-ja-kukkia/ "VASTA 1852 yliopiston pääsykoe sidottiin lukion oppimäärään, ja siitä vuodesta lasketaan ylioppilastutkinnon ikä"
Noh, tietysti tutkinnon suorittaminen kertoo älykkyydestä, jos ihan faktisesti asiaa ajatellaan. Meillä juuri yo-tutkinto on lisäksi tunteiden värittämää, mikä johtunee siitä, että se ennen oli kovinkin maksullinen (lukio) ja siksi harvemman suorittama. Tunneväritys johtunee myös siitä, että olemme nuori maa edelleen satavuotisuudesta huolimatta ja sivistyneistö oli ennen "parempaa väkeä". niin myös ylioppilat. Nykyiset nuoret tuskin tätä entistä jakoa työväestöön eli rasvanahkoihin ja parempaan väkeen eli ylioppilaisiin ja muuhun sivistyneistöön viljelevät. Työpaikka ja elämän autuus kun on monella nykynuorella aika lailla kiven takana eli tulevaisuus on veteen piirretty viiva eikä siinä yo-tutkinnolla ole entistä merkitystä, koska yo-tutkinnosta on tullut yleistutkinto.
Mutta minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Suuret ikäluokat ja sitä vanhemmat kai edelleen ihannoivat ylioppiluutta. Näin olen päätellyt omien tuttavuuksieni puheista ja asenteista. En ole ylioppilas. Sen sijaan olen suorittanut muita tutkintoja ja arvostan omaa osaamistani sekä kaikkia niitä, jotka työn ohessa ovat jaksaneet opiskella ja tutkintoja suorittaa. Lakin kanssa tai ilman. Kun tässä iässä on käytännön kokemusta sivistyksestä ja sen puuttesta, en myöskään pidä ylioppiluutta onnen porttina sivistykseen. Sen omaaminen ja omaksuminen riippuu ja roikkuu ihan muista jutuista. Mutta jos nyt joku lakillinen haluaa vaalia omaa katsantokantaansa ylioppiluuden kaikkivoipaisuudesta, siitä vaan.
Maailmassa on asioita joilla määritellään ihmisen taso.
Tavalla tai toisella.
-
Amis ei ole samalla tasolla kuin Ylis.
-
Miten tahansa ajatellaankin, niin erittäin lahjakkaasta Diplomi-Pöly-imuri-huoltajasta ei ole niihin asioihin mihin yli-oppilaasta on.
Tasa-arvo on saavuttamaton asia.
Koska se on mahdotonta.
-
Tästä asiasta jauhaminen on kuin hinttien/lesbojen näkemys uskonnosta.
H.
Maaseudun työväestön ja pienviljelijöiden tyttärien ja poikien samoin kuin kaupunkien työläisväestön lasten mahdollisuus painaa valkolakki kutreilleen vanhempien varallisuudesta huolimatta, joka taas avasi ovet jatko-opintoihin korkeakouluissa ja yliopistoissa kuusikymmentäluvun loppupuolella, samoin kuin opiskelijoiden mahdollisuus saada halpakorkoista opintolainaa oli osa suurta suomalaista luokkaretkeä ja sinänänsä juhlittava ja riemuittava asia, vaikka ei nyt niin kauheesti näkisikään sen sosiaalisen ja ekonomisen mullistuksen arvoa, jota luokkaretkeksi myös kutsutaan.
Meille jotka käytimme tätä mahdollisuutta avartaa maailmaamme ja opiskella eteenpäin se oli muistorikas tilaisuus, ei kaikkein vähiten siihen liittyvien rituaalien (vanhojen tanssit, penkkarit, tenttimisperioodi, yo-kirjoitukset, lakitus, yö-tanssiaiset jne. ; yksi päämäärä nuoressa elämässä saavutettu ja tovereiden ja ystävien hajoaminen opiskelemaan eri puolille Suomea ja jotkut kauemmaskin oli myös tavallaan surullista ja haikeaa. Onhan se lakittaminen traditio ja tärkeää vieläkin itse ylioppilaille.
Ei se älykkyydestä kertonut juuri mitään, paitsi osasi lukea ja ymmärtää jotakuinkin lukemaansa; aika alhaalla oli rima kokeissa ja minäkään en kirjoittanut kuin ne neljä pakollista ainetta; tosin reaaliin sisällytettiin aika monta lukuainetta.
En ole nähnyt kenenkään täällä elvistelevän tällä nyt jo viidenkymmenen vuoden ikäisellä perustutkinnollaan.
@Paloma.se.co
Minä kirjoitin myös riittävästi laudatureja laudaturin yleisarvosanaan. Valitettavasti moni lahjakkaista ja kunnianhimoisista ikäluokkani edustajista jotka valmistuivat samana vuonna karistivat Suomen tomut jaloistaan ja lähtivät nostattamaan tasoa ulkomaalaisissa yliopistoissa.
Ylioppilastutkinto on ainut tie yliopistoon. Jos haluaa lääkäriksi, lakimieheksi, eläinlääkäriksi, opettajaksi, ymym, muuta tietä ei ole. Minun mielestä tarpeellinen porras peruskoulun ja yliopiston välillä.
Totta,+koska+reaalikoe+on+nyt+merkittävämpi+ja+huomioidaan+pääsykokeissa.+Myös+se+että+laudatur+annetaan+5%+tai+vieläkin+pienemmälle+osalle+kirjoittajista-+edellyttää+ko.+aineesta+erinomaiset+tiedot.++Lukio+evästää+hyvin+yliopistotason+opiskelua-+tekstin+tuottamisessa+-+ollaan+jo+jouduttu+harjoittelemaan-+merkityksellistä
Joo, joo, hyödyllinen tutkinto, kelle enemmän, kelle vähemmän hyödyllinen.
Mutta se valkolakki, ja kultainen lyyra, ja äidin rintaan kultainen lyyra, jopa kultainen lyyrarypäskä kuten mun mammalla. Gaudeamus igitur iuvenes dum sumus ♪♫ ynnä muuta tilpehööriä. Eihän noita krumeluureja enää nykyään tarvitsisi raahata mukana. Eihän.
Tulevaisuudessa lääkärit.lakimiehet,ym. ovat ilmeisesti tuontitavaraa. Jestas,teinien suomenkieli on aika heikoilla;)
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705052200121768_u0.shtml
Mikäli nuo sanat ovat suomalaiselle tuntemattomia,...huh huh.....
Ei ulkomailla Suomen oikeutta opeteta. Valtava lakimiesmaahanmuutto on kummallinen ajatus. Ihmisen fysiologia on tosin hyvin samanlainen eri puolilla maailmaa, joten lääkäreitä voi ehkä muualta tullakin. Tosin myös suomalaiset lääkärit voivat samasta syystä siirtyä halutessaan helposti ulkomaille, joten ei senkään tutkinnon arvo suuressa vaarassa ole.
Sinun lukutaito tai luetun ymmärtäminen on puutteellista.
Suomessa työskentelee tälläkin hetkellä kymmeniä ulkomaalaisia laki...henkilöitä,miehiä sekä naisia. On olemassa muitakin kuin Suomen Laki.
Muita lakeja on, mutta niiden merkitys ei Suomessa kovin suuri ole. Suurimmalla osalla oikeudenaloista toiminta perustuu erityisesti Suomen lain tarkkaan tuntemiseen.
Esim. ulkomaankauppaa käyvät yritykset palkkaavat ulkolaisia lainoppineita. Monet ovat opiskelleet myös suomessa paikallista lainsäädäntöä.
Voisihan sitä lukiossa pyrkiä suoraan jatko-opiskelupaikkoihin. Jos ei onnistu ensiyrittämällä, kertausta jne ja uusi yritys. Tietenkin pääsykokeissa olisi oltava koeosuus tulevaa alaa koskien soveltuvuustesti.
Lakkiani en ole käyttänyt vuosiin vappuna. On niin pieni ja valkoinenkin. En ole rähjännyt. Lapsen hattu sopii paremmin, koska osti ison.
Mutta ei. Jotenkin jäänne enkä jaksa pelleillä moisella.
Esimerkiksi tuomioistuin- tai syyttäjälaitos taas ei juuri ulkomaisia lainoppineita palkkaa.
Toiset elää kytäten mitä muut tekee, toiset tekee niin hyväksi itselleen tuntuu.
Voiko juhlaa olla liikaa elämässä? Miksei revitellä kunnolla kun on aihetta. Lukion käyminen on täysin eri kuin ammattikoulun, kokemusta on kummastakin. Jos pääsee lukion läpi, ja varsinkin sen helvetilliset loppukokeet, jonka perusteella oppilaan 3 vuotta koulussa arvioidaan, niin ON syytä juhlia. Olkoon sitten vaikka kultaiset lyyrat ym. mausteet.
Vanhemmalla iällä suoritettu tutkinto. Siksi että nuorena jäi kesken. Ei siitä ole ollut mitään hyötyä, ehkä?
On meillä ainakin ollut joskus tämä kansainvälisestikin ylistetty koulutusjärjestelmä, jossa kenenkään tie ei ole pystyssä sen mukaisesti, mitä on nuorena valinnut. Ja näin todellakin on: Itsellänikin on ollut alun perin ammattikoulun pohjalta edennyt ns. pitkän linjan rehtori, joka täysin kiitettävästi johti minua lukion opettajaa. Myös puolisonsa on ammattikoulun opettaja. Pienellä paikkakunnalla samainen lapseton pariskunta mm. veti koko asuntolatoimintaa ja henkilökohtaisesti huolehti vieraspaikkakuntalaisten oppilaiden hyvinvoinnista iltapaloja myöten.
Hienoa! Nämä myös ymmärsivät koulutuksen monimuotoisia kiemuroita (oppilaitos oli kansainvälinen skiing-college) sekä pystyivät ennakkoluulottomasti palkkaamaan uusia työntekijöitä. Nykyisyydestä en tiedä sanoa mitään. Toivottavasti työ on palkinnut tekijöitänsä ja asiakkaita on riittänyt koulutuksen kannalta haasteellisella seudulla.