Hyvinvointia kulttuurista

Luettiin kaupunginhallituksen 8.5. kokouksen esityslistan liitteenä oleva
Heinolan hyvinvointikertomus.
Sisällysluettelo:
1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Heinolassa
2. Tiivistelmä hyvinvoinnin tilasta Heinolassa 2017
3. Hyvinvoinnin ja toimenpiteiden tarkastelua ikäryhmittäin
3.1. Talous ja elinvoima
3.2. PYLL -menetetyt elinvuodet -indeksi
3.3. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
3.4. Nuoret ja nuoret aikuiset

3.6. Ikäihmiset
4. Valtuustokauden 2017-2021 suunnittelu
4.1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen strategiassa
4.2. Hyvinvointityöryhmän esitykset strategisiksi toimenpiteiksi
5. Yhteenveto hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtuustokäsittelystä
6. Pohdinta

- minne unohtuivat "työikäiset"? unohtuiko kohta 3.5 - vai eikö työikäisiä huomioida Heinolan hyvinvointikertomuksessa ollenkaan?

Vertailukunnaksi oli valittu Hamina. Miksi Hamina, sitä ei perusteltu. Netistä ei löytynyt Haminan hyvinvointikertomusta, mutta esimerkiksi Hamina kantaa huolta TYÖTTÖMIEN hyvinvoinnista, kun työttömien perusterveyspalvelut ovat työttömille ilmaisia. Siitä voisi Heinola ottaa oppia.

Hyvinvointikertomuksen mukaan Heinolassa väestön terveydentila on koko maata huonompi ja elinvuosien ennenaikaiset menetykset ovat vähentyneet koko maata heikommin.

3.2. PYLL -menetetyt elinvuodet -indeksi
MIESTEN kohdalla Heinolassa suurimmat syyt ennenaikaisin kuolemiin
1. Tapaturmat ja myrkytykset (27 %), itsemurhat (18 %)
2. Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset (16 %)
3. Verenkiertoelinten sairaudet (18 %)
NAISTEN osalta eniten elinvuosien menetyksiä Heinolassa aiheuttivat
1. Pahanlaatuiset kasvaimet (38 %)
2. Verenkiertoelinten sairaudet (19 %)
3. Tapaturmat ja myrkytykset (16 %), itsemurhat (11 %)

Että näin synkkää tilastoa "terveysliikunta-Heinolassa", joka haluaa pitää sosiaali- ja terveyspalvelut omina palveluinaan. Kun Heinolan naisten osalta pahanlaatuiset kasvaimet aiheuttavat kuolemia (38 %), niin eikö kasvaimia havaita ajoissa ja miten Heinolassa on panostettu ennaltaehkäisyyn? Miten Heinolan naisten pahanlaatuisiin kasvaimiin (rintasyöpiä, keuhkosyöpiä, munuaissyöpiä vai mitä?) kuolleisuus-% on verrattuna koko maassa?

Heinolan Hyvinvointikertomus 3.3. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Huolenaiheita: - lapsiperheiden muuttaminen Heinolasta, - vanhemmuuden puute, - kouluterveydenhuollon käyntien lasku.
Huolien jälkeen todetaan hyvinvointikertomuksessa: "Heinolassa on monipuoliset, hyvin resursoidut ja saavutettavat lapsiperheiden palvelut".
- Miksi sitten juuri lapsiperheet muuttavat Heinolasta pois?

Huolenaiheina on mainittu kouluterveydenhuollon käyntien lasku, mutta ei vuodesta toiseen jatkuva opiskelu PARAKKIKOULUISSA, joissa ei ole esimerkiksi liikuntasalia. Yli puolet Heinolan koululaisista käy koulunsa väistötiloissa koulujen sisäilmaongelmien vuoksi.

Vertailun vuoksi otetaan tähän HOLLOLAN HYVINVOINTIKERTOMUS, jonka sisällysluettelo kertoo ammattitaidosta ja osaamisesta, vaikka Hollolan hyvinvointikertomus on jo vuosien takaa.
Sisällys:
1. Johdanto - hyvinvointikertomuksen tausta ja tarkoitus
2. Hyvinvoinnin taustatekijät läntisen perusturvapiirin kunnissa
2.1 Väestö ja ikärakenne
2.2 Koulutus
2.3 Työ ja toimeentulo
2.4 Asumisen olosuhteet
2.5 Elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys
3. Hollolalaisten hyvinvointi
3.1. Hyvinvointi eri elämänvaiheissa
3.2. Sairastavuus ja kansantauti-indeksi
3.3. Potential Years of Life Lost (PYLL)
4. Miten kuntalaisten hyvinvoinnista huolehditaan?
4.2. Sivistystoimi
4.3. Maankäytön ja rakentamisen suunnittelu
4.4. Lähiympäristön tila
4.5. Liikuntatoimi
4.6. Poliittinen päätöksenteko ja hyvinvointi
5. Johtopäätökset
6. Lähteet
Liite: Hollolan tilastot

Hollola vertailee "terveyshyvinvointia" lähikuntien kanssa (Asikkala, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) mutta esimerkiksi "pienituloisuusastetta" ja "toimeentuloatukea saaneita lapsiperheitä" lähikuntien ja Päijät-Hämeen sekä koko maan kanssa.

Kohdassa lähiympäristön tila Hollolassa tarkastellaan lähemmin muun muassa:
- pohjaveden laatu, ilman laatu, vesistöjen tila, jätehuolto, melu ja ulkoilu- ja virkistysalueet.
Kannattaisiko Heinolan ottaa myös hyvinvointikertomukseensa LÄHIYMPÄRISTÖN TILA, kun
lähiympäristö vaikuttaa oleellisesti asukkaiden hyvinvointiin.

Jos olisin kaupunginhallituksen jäsen, esittäisin, että Heinolan hyvinvointikertomus 2013-2017 palautetaan kiireesti uuteen virkamiesvalmisteluun. Hyvinvointikertomus on nykymuodossa ikäänkuin "tilitys" valtuutettujen hyväksyttäväksi: näin hyvin me olemme hyvinvointia edistäneet ja etenkin kirjanneet. Miten hyvinvoinnin edistäminen näkyy heinolalaisten arjessa ei valtuustolle tehdyissä selvityksissä näy. Miten heinolalaiset kuvaavat hyvinvointiaan, onko se heikentynyt, säilynyt samana vai huonontunut? Heinolalaiset ja valtuutetutkin ovat tehneet aloitteita ja pitäneet kokouksen KYLÄTALON eli järjestötalon saamiseksi Heinolaan, mikä olisi erittäin tärkeää yhteisöllisyyden edistämiseksi ja epäluulojen sekä riitaisuuden poistamiseksi. Heinolassa järjestöt ja Jyränkölän setlementti (Jyränkölän kansalaisopisto, vanhusten palvelutalot ja setlementti työllistäjänä) ovat erittäin merkittäviä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin luomisessa, mikä ei hyvinvointikertomuksessa näy.

Hyvinvointikertomuksessa pitäisi ottaa eri henkilöstöryhmät tasapuolisesti huomioon, myös työikäiset eli n.s. aktiiviväestö, niin kauan kuin aktiiviväestöä vielä Heinolassa on.

Erilaisilla yhteistyörakenteilla ei ole merkitystä, jos rakenteet ovat itsetarkoitus ja tavoitteet ovat "paperitiikereitä", joilla kehuskellaan että asiat on hoidettu.
Mitä on käytännössä tehty, kun todetaan: "Hyte-toimintaan Heinolassa on liittynyt hyvinvointityöryhmän työn lisäksi osallisuutta vahvistavia vuorovaikutteisia kuntalaisten, ammattilaisten, luottamushenkilöiden ja kolmannen sektorin edustajien kuulemista erilaisissa keskustelutilaisuuksissa, strategiapäivissä, iltakoulussa, tempauksissa ja sähköisillä kyselyillä.

... osallisuutta vahvistavia vuorovaikutteisia kuntalaisten... liittynyt Hyte-toimintaan? Miten osallisuutta vahvistavaa vuorovaikutusta on lisätty, miten vuorovaikutteisuus ja kuntalaisten osallisuus näkyy päätöksenteossa tai kuntalaisten arjessa?

Mitä tärkeää tietoa on saatu, mikä on ollut monipuolista ja antanut suuntaa hyte-työn eteenpäin viemiseksi. Mitä asioita kyselyjen perusteella viedään eteenpäin?
Miten yhteisöllisyyttä lisätään ja riitelyä vähennetään?

Tässä on kopiointi Heinolan hyvinvointikertomuksen sisällysluettelosta, jota esitetään kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen valtuustolle hyväksyttäväksi. Lisätkää nyt ihmeessä siihen kohta 3.5. eli työikäiset. Kyllä se on Heinolan suurin ja merkittävin ryhmä, jonka hyvinvointi tulisi myös hyvinvointikertomuksessa mainita.

Heinolan Hyvinvointikertomus 2017
Sisällysluettelo:
1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Heinolassa
2. Tiivistelmä hyvinvoinnin tilasta Heinolassa 2017
3. Hyvinvoinnin ja toimenpiteiden tarkastelua ikäryhmittäin
3.1. Talous ja elinvoima
3.2. PYLL -menetetyt elinvuodet -indeksi
3.3. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
3.4. Nuoret ja nuoret aikuiset
3.5. ? (Työikäiset) tämä puuttuu hyvinvointikertomuksesta kokonaan.
3.6. Ikäihmiset
4. Valtuustokauden 2017-2021 suunnittelu
4.1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen strategiassa
4.2. Hyvinvointityöryhmän esitykset strategisiksi toimenpiteiksi
5. Yhteenveto hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtuustokäsittelystä
6. Pohdinta

- minne unohtuivat "työikäiset"? unohtuiko kohta 3.5 - vai eikö työikäisiä huomioida Heinolan hyvinvointikertomuksessa ollenkaan?

Ehdotus hyvinvointipalvelujen johtajalle ja hyte-ryhmälle: liittäkää siihen lasten ja nuorten hyvinvointikertomukseen Heinolan lasten ja nuorten KULTTUURIKASVATUSOHJELMA. Kulttuurikasvatusohjelma kannattaisi laittaa kiireesti työn alle myös Heinolassa. Pian se on jo puolessa Suomen kunnissa. Ehkäpä lapsiperheiden poismuutto Heinolasta jäisi sen jälkeen vähemmälle.

Hyvinvointikertomuksessa on lopuksi "Pohdintoja" ja mainostetaan muun muassa
tulevaisuuden haasteet. Mitä neovat Heinolassa kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta?
Onko se ainoastaan valmistautuminen maakunnallisen Hyten rakentamiseen sekä sote-uudistuksesta johtuviin muutoksiin?
Onko Heinolan omia kehittämiskohteita Hyte-työskentelyssä NÄKÖKULMAN PITÄMINEN mahdollisimman laaja-alaisena (eikö se pitäisi saada laaja-alaiseksi - ihan ensiksi?) ja kaikki ikäryhmät (myös työikäiset?) huomioivana?
Miten asukkaiden kuuleminen ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen sekä paikallistiedon liittäminen entistä vahvemmin kansallisen indikaattoritiedon rinnalle tehdään?

Asukkaiden kuulemisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista Heinolassa on huonoa kerrottavaa. Galleria Lambert ja 1600 nimen adressilla ei vaikutusta. Kylätalon eli järjestötalon hyväksi toimimisella ei vaikutusta. Kulttuurilain noudattaminen eli paikallisen kulttuurin järjestäminen kulttuuritoimen - ei talkoovoimin toimien kulttuurijärjestöjen avulla - ei vaikutusta. Niinpä Heinolassa äänestysaktiivisuus on heikko, asukasyhdistyksiä ei ole tai ne ovat passiivisia eikä Heinolan kaupungilla ole myöskään omaa tiedotuslehteä, vaikka Heinolassa on runsaasti netittömiä eläkeläisiä. Miten netittömien osallistuminen turvataan?

Tarvitaanko oma hyte-työntekijä tekemään tälläinen raportti, kalliiksi tulee

On tarvittu hyvinvointijohtaja, on perustettu hyte-ryhmä ja hyvinvointikoordinaattorin virka. Hyvinvointia siis koordinoidaan ja kansallisia indikaattoreita suunnitellaan. Kysymys, joka valtuuston pitäisi tehdä luettuaan kertomuksen, on "paraneeko heinolalaisten pahoinvointi"? Oikeesti?
Onko kuntalaisten hyvinvointi-asia hallinnassa eri ikäryhmien osalta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan HYVINVOINTIKERTOMUS valmistellaan kunnassa tai alueellisesti hyvinvointipolitiiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen
- kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta
- väestön terveydestä ja hyvinvoinnista
- terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista
- palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä
- ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista.

Miksi hyvinvointikertomukseen kannattaa panostaa?

Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua.

Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa.
Hyvinvointikertomuksen valmistelu on eri toimijoiden yhteinen hyvinvointiasioiden oppimisprosessi.
- Ympäristö
- Kulttuuri
- Tapaturmat
- Ehkäisevä päihdetyö
- Liikunta

THL:n ohjeista puuttuu muun muassa ASUKASOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
Järjestötoiminta, kolmassektori ja vapaaehtoistoiminta ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ja kunnan imagon luojia. Heinolan hyvinvointikertomuksesta puuttuu KULTTUURI. Tarvitaan kuntien näkemystä ja tukea tilojen, kokoontumispaikkojen (asukastuvat, järjestötalot, harjoitus-, esiintymis- ja näyttelytilat). Yhdessä tekeminen tuo osallisuutta, (mikä poistaa syrjäytymistä) sekä näkyvyyttä että luo kunnan imagoa.

Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja osallistuminen
Hyvinvoinnin tärkeitä edellytyksiä on oikean ja asiallisen tiedon saanti oikeaan aikaan ja oikealla välineellä toteutettuna. Kun ja jos luottamus on mennyt esimerkiksi salaisun tai riitaisuuden takia, luottamuksen rakentaminen on erittäin tärkeää. Luottamusta lisätään viestinnällä ja kuntalaisten mielipiteiden huomioimisella.

Etelä-Karjalan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma 2016-2020 on kattava, josta voisi ottaa oppia THL:n ohjeistuksen lisäksi myös Heinolan hyvinvointikertomukseen, josta tullee osa Päijät-Hämeen maakuntakohtaista hyvinvointiohjelmaa?

Etelä-Karjalan toimenpideohjelma on kaikkien nähtävissä Hyvis.fi sivustolla, johon myös liitetään vuosittaisen seurannan tulokset.
Yhteisesti sovitut pääteemat vuosille 2016-2020 ovat:
1. Terveelliset elämäntavat: *liikunta ja ravitsemus, *liiallinen istuminen, ruutuaika, *uni ja lepo
2. Mielen hyvinvointi: *päihteet ja riippuvuudet, *yksinäisyys, *kulttuuria kaikenikäisille
3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö: *arjen turvallisuus, *elinympäristön turvallisuus
4. Asukasosallisuus ja yhteisöllisyys: *eri toimijoiden maakunnallinen yhteistyö, *asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen,
5. Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus: *hyvis.fi sivusto, *kuntien nettisivut (yhtenevät alustat ja toimintamalli kaikilla alueen kunnilla)
6. Työ, taloudellinen hyvinvointi, yrittäjyys: *työllisyys

Heinolan "hyvistä" ei hyvinvointikertomuksesta tai netistä löytynyt. Mutta PHSOTEY:n sähköiset palvelut löytyivät. Päijät-Hämeen terveysyhtymän alueella on potilaiden käytössä sähköiset terveydenhoitoon liittyvät palvelut.

Hyvis.fi -sivuilta löytyy luotettavaa, asiantuntijoiden tarkastamaa tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä. Sivuilla voit testata ja seurata terveyttäsi, etsiä sosiaalisia ja terveyspalveluita sekä asioida sähköisesti.

Missä vaiheessa lienevät Heinolan kulttuuriohjelma ja elinvoimaohjelma? Viestintäohjelma valmistunee, kun viranhaltijoiden, ykkösasiana, olleiden mielipiteiden lisäksi kartoitetaan myös joidenkin (sopivien?) asukkaiden mielipiteitä - ei sentään asukkaiden - luottamushenkilöiden mielipiteet ovat tärkeämpiä, mitä osoitti myös 51 virkamiehen adressi, jota käytettiin kaupunginjohtajan erottamisasiakirjana, asianhallinnan ja Heinolan tulevaisuuskehityksen ja henkilökunnan kriisin lisäksi. Kulttuuriohjelmaa ei Heinolassa tarvita, kun ei ole kulttuuritointakaan ja paikallisen kulttuurityön tekevät talkootyönä kulttuurijärjestöt, joilla on omat sääntönsä ja ohjelmansa.

Olisiko aika saada Heinolaankin valtuuston hyväksymä KULTTUURIOHJELMA, etenkin nyt, kun paikallinen identiteetti ja kulttuuri tulevat korostumaan sote-palvelujen hyvinvointikuntayhtymälle siirron jälkeen. Heinolan mainekuva tarvitsee myös paikallisen kulttuuritarjonnan arvostamista ja esilletuontia.
Toisin sanoen kylätalon eli järjestöjen talon lisäksi Heinola tarvitsee kaupungin oman kulttuuriohjelman kulttuurin painopistealueineen.

1. Meidän Heinola. Yhteisöllisyys ja osallistuminen rakentuu yhdessä tekemisestä heinolalaisten ja kaikkien kulttuurista kiinnostuneiden KYLÄTALOSSA. Vuorovaikutus yhteisöllisyyden luomisessa tapahtuu parhaiten kulttuurin kautta.
2. Hyvinvoivat heinolalaiset arvostavat ja kehittävät paikallista kulttuuria ja kulttuuriperintöään. Luodaan yhteinen "kulttuurikanava" kaupunkilaisten mielipiteille ja aloitteille. Kulttuurikanava huolehtii Heinolan kulttuuriviestinnästä.
3. Kulttuurijärjestöjen arvostus paikallisen kulttuurin luojana, kehittäjänä ja toteuttajana. Järjestöjen jatkuvuus turvataan kaupungin tuella ja järjestämällä riittävät ympärivuotiset kokoontumis-, harjoitus-, esiintymis- ja näyttelytilat.
4. Heinolan kulttuuri-imago. Museotoiminta nostetaan sille kuuluvaan arvoon. Heinolalaiset kulttuurijärjestöt tekevät yhteistyötä ammattilaisten että harrastajien kanssa paikallisen kulttuurin kehittämisessä eri taiteenaloilla.
5. Taide ja kulttuuri osaksi Heinolan arkipäivää. Ryhdytään toteuttamaan taiteen %-liikettä ja jokaiseen uudisrakennukseen hankitaan taidetta prosentilla rakennuskustannuksista. Kaupungin tilaisuuksissa suositaan paikallisia taiteilijoita.
6. Heinolan hyvinvointikertomuksessa huomioidaan paikallinen kulttuuri ja siihen liitetään Heinolan lasten ja nuorten KULTTUURIKASVATUSOHJELMA.

Heinolan kulttuuripalvelut ovat laadukkaita, monipuolisia ja ympärivuotisia. Kulttuuripalveluja järjestetään yhteistyössä paikallisten kulttuurijärjestöjen kanssa. Heinolan kylät otetaan mukaan aktiiviseen kulttuuritoimintaan. Lasten ja ikäihmisten kulttuuripalveluista huolehditaan ja niitä kehitetään yhteistyössä nuorisotoimen, sivistystoimen sekä sote-toimen kanssa. Kulttuurilain mukaisista kulttuuripalveluista vastaa Heinolan kulttuuritoimi.

Kulttuuritilat
Ympärivuotiten harjoittelu-, tuotanto-, esiintymis- ja näyttelytilojen riittävydestä ja saatavuudesta huolehtii kaupungin kulttuuritoimi. Tilojen puute tai kalleus ei saa olla esteenä kulttuurijärjestöjen toiminnalle. Galleria Lambertin siirtyessä kulttuuritoimistoksi, Heinolaan järjestetään heinolalaisten omia näyttelyitä sekä kutsunäyttelyitä varten vastaava galleriatila. Heinolan museoiden kunnosta huolehditaan hyvin, niiden toimiessa arvokkaina perinteen vaalijoina ja merkittävänä tekijänä Heinolan mainekuvassa.

Kulttuuritiedottaminen ajan tasalle
Heinolan nettisivuille laaditaan linkit kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen omille kotisivuille, joita kaupungin kulttuuritoimi ylläpitää. Kaupungin tiedottaja avustaa järjestöjä niiden omien kotisivujen laatimisessa. Kulttuuritoimi koordinoi ja julkaisee yhteistyössä kulttuurijärjestöjen kanssa tiedotteen Heinolan kaikista kulttuuritapahtumista. Kulttuuritoimi avustaa Heinolan kulttuurijärjestöjä avustusten hakemisesta valtakunnallisista kulttuurirahastoista ja on yhteydessä maakunnan kulttuuritoimijoihin.

Tarvittavien tilojen järjestäminen asukkaiden ja järjestöjen tarpeisiin kulttuuripalvelujen toteuttamiseksi suunnitellaan yhteistyössä hyvinvointipalvelujen, kulttuuritoimen, Heinolan kulttuurijärjestöjen, asukkaiden edustajien ja Kaupunkisydän ry:n kanssa.

Heinolasta kulttuurikaupunki - jotta elämä muuttuu isoksi!

Höpö höpöä paasaaminen kulttuurista.
Meillä on asiat hyvin. On kesäteatteri ja hesalaiset näyttelijät 300.000 eurolla vuodessa Kyllä se riittää Heinolan elinvoiman kasvattamiseen (onko elinvoimalla muuten jotain tekemistä siittämisen kanssa, tietääkö joku?)
Kulttuurimme on luonut ihan oikeesti hyvinvointia ja elinvoimaa. Raili Rotko on saanut nauttia tästä oivallisesti ja tytär, niin hän on nyt oikeaa elinvoimaista hyvinvoivaa näyttelijäperhettä. Nimen kun vielä muistaisin, mutta näyttelijä siinä perheessä kuitenkin on. Me muut heinolalaiset, me olemme saaneet upean vesistön ja luonnon, jonka poismuuttajat jättävät vuosi vuodelta pienemmälle porukalle. Jotain meidän on tästä kasvavasta luontoarvosta nuppia kohden maksettavakin, onhan se sellaista herkkua, että ei sitä muualla ole. Harmi vain, että rahat loppuvat, pitää muuttaa pian pois ja jättää jäljelle jääville vieläkin avarampia kulttuurimaisemia.

Mitä jos annettais kaikkien "taiteenkukkien" eli taidealojen kukkia tasa-arvoisesti ja demokraattisesti. Teatteria pitäisi olla talvellakin ja mieluummin heinolalaisten omaa. Heinolan Teatteri ja sinne lasten ja nuorten ryhmät - Nipuli ohjaamaan lastenryhmää.
Kuvataiteelle oma taidegalleria Lambert, jossa järjestetään ympäri vuoden korkeatasoisia näyttelyitä kuten museonjohtaja Kokin kaudella.
Kuorot ja tanssiyhdistykset mukaan Heinolan Teatterin toimintaan.
Heinolasta oikein iso kulttuurikaupunki, ja kulttuuritoimeen kulttuurin ammattilainen johtamaan ja kouluttamaan, etenkin nyt kun maakunta ottaa muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaakseen. Moni jää Heinolassa työttömäksi, mutta onneksi Heinolan kaupungin henkilöstö lähentelee eläkeikää ja sieltä niitä kulttuurin harrastajia sitten löytyykin.

No nyt on löytynyt tekijöitä. Kylpyläkauden päättäjäisiä vietetään 1920-luvun perinteitä syvästi kunnioittaen (IH). Heinolassa ei ole kulttuurilla tulevaisuutta, joten juhlitaan menneisyyttä! "Heinola ihan huutaa ja kaipaa tällaista apahtumaa!" Ihan totta, kylpyläkauden päättäjäistapahtuma Heinolasta enää puuttuikin.