Heinolan hyvinvointikertomuksen mukaan (kohta 3.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet) huolenaiheita ovat: lapsiperheiden muuttaminen Heinolasta, vanhemmuuden puute ja kouluterveydenhuollon käyntien kasvu. Tuohon huolilistaan pitäisi lisätä KULTTUURIKASVATUKSEN PUUTE. Suomessa kulttuurikasvatussuunnitelmat olivat valmiina 90 kunnassa ja työn alla noin 50 kunnassa vuonna 2016.
Esimerkiksi verkostosta ladattava KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA kertoo kunnan omaan kulttuuritarjontaan pohjaavasta kulttuurikasvatuksesta: kunta, jolla on oma kulttuurikasvatussuunnitelma HOUKUTTELEE LAPSIPERHEITÄ. Kulttuurikasvatussuunnitelma auttaa lapsia ja nuoria tuntemaan omia juuriaan ja arvostamaan omaa kulttuuriperintöään.
www.kirjastot.fi
kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmat yleistyvät (18.1.2017)
www.kulttuurikasvatussuunnitelma.fi:
Millainen suunnitelma meille?
Kunnallinen kulttuurikasvatussuunnitelma tavoittaa tasapuolisesti kaikki oppilaat. Suunnitelma voi olla myös usean kunnan yhteinen, jolloin naapurikunnat voivat sopia yhteisistä sisällöistä tai toimintatavoista. Koulu- ja luokkakohtaisia suunnitelmia voi laatia käyttäen mallina Helsingin kaupungin Kultus.fi-palvelua.
Kunnan oma suunnitelma: kuinka työ käynnistyy?
Kulttuurikasvatussuunnitelma rakentuu opetus- ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyönä. Molempien asiantuntemus, yhteinen aika, järkevä resursointi, selkeä vastuunjako ja moniammatillisten verkostojen hyödyntäminen takaavat hyvän lopputuloksen.
Työ alkaa kulttuurikasvatussuunnitelmatyön vastuuhenkilön nimeämisestä. Hän voi olla kunnan kulttuuripalveluiden tai perusopetuksen edustaja tai molemmista koostuva työpari. Vastuuhenkilölle varataan työaikaa suunnitelman laatimiseen.
Seuraava askel on suunnitteluryhmän kokoaminen. Minimimiehitys voi olla alakoulun opettaja, yläkoulun opettaja ja kulttuuritoimen työntekijä. Vastuuhenkilö voi olla joku edellä mainituista. Mukana voi olla myös edustajia opetustoimesta, taidekoulusta, kunnan kulttuuri- ja taidelaitoksista sekä -yhdistyksistä. Kannattaa ottaa mukaan niitä, jotka ovat aiheesta jo valmiiksi innostuneita ja motivoituneita.
Jo alusta asti kannattaa huomioida lasten ja nuorten osallistaminen. Miten he voisivat olla mukana kulttuurikasvatussuunnitelman laatimisessa? Entä milloin heillä on mahdollisuus arvioida sen onnistumista? Sopivia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi koulujen oppilaskunnat.
Tavoitteena monipuolisuus
Suunnitteluvaiheessa kannattaa huomioida monipuolisesti eri kulttuuri- ja taiteenalat!
arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö
elokuva
kulttuuriperintö ja kulttuurienvälisyys
kuvataide, valokuvaus ja sarjakuva
sanataide ja kirjallisuus
media ja uudet kulttuurin alat
muotoilu ja kädentaidot
musiikki
paikalliskulttuuri
tanssi, teatteri ja sirkus
Pitäkää monipuolisuus mielessä ja listatkaa:
kaikki oman alueen taide- ja kulttuurilaitokset: kirjastot, galleriat, teatterit, orkesterit, taidekeskukset, museot ja arkistot
muut oman alueen kulttuurikohteet: lähikulttuuriympäristöt, arkkitehtuurisesti merkittävät rakennukset ja keskeiset veistokset ja patsaat, perinnetilat, kulttuuripolut, uskonnolliset rakennukset, linnat ja maailmanperintökohteet
oman alueen kulttuuritapahtumat: festivaalit, teemaviikot, tempaukset, kylä- ja kaupunginosapäivät
paikalliset taide- ja kulttuurialan toimijat: taiteilijat, kulttuuri- ja taideyhdistykset, kotiseutuyhdistykset, perinnetaitajat, taiteilijaosuuskunnat, taidekasvattajat, taiteen perusopetus, esiintyjät ja kiertävät ryhmät
Jos huomaatte, että omalta alueeltanne puuttuu jotain, voitte täydentää tarjontaa virtuaaliaineistoilla ja yhteistyöllä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa.
Tutustu vinkkilistaan verkon välityksellä olevista kulttuurikohteista.
Kulttuurikasvatussuunnitelmanne alkaa rakentua näiden listojen pohjalta ja sisältää muun muassa:
retkiä alueen taide- ja kulttuurilaitoksiin ja -kohteisiin
taiteilijoiden ohjaamia työpajoja ja taiteilijavierailuja
kiertävien ryhmien esityksiä
ennakkotehtäviä, työpajoja ja jatkotyöskentelyä koululla
Minkälaisia toteutustapoja on?
Jokainen kunta laatii itsensä näköisen kulttuurikasvatussuunnitelman. Mallin ei tarvitse pysyä samanlaisena, vaan se voi muuttua ja kehittyä vuosien mittaan.
Suunnitelmaa, johon jokaiselle ikäluokalle valitaan tietty taiteenlaji tai kulttuurikohde tai -kokemus, kutsutaan usein kulttuuripoluksi. Kulttuuripolulla kaikki kunnan kolmasluokkalaiset käyvät esimerkiksi museossa, neljäsluokkalaiset kirjastossa ja viidesluokkalaiset konsertissa.
Tutustu esimerkiksi: Tampereen Taidekaari, Jyväskylän Kompassi
Kulttuurikalenteri sisältää opettajille kohdennettua tietoa alueen kulttuuripalveluista opetuksen suunnittelun tueksi. Kulttuurikalenteri tehdään tavallisesti lukuvuosittain ja se voi sisältää valmiiksi aikataulutettuja ja ikäryhmille kohdennettuja kulttuuri- ja taidekohteita, joista opettaja voi valita omalle luokalleen sopivan. Kalenterin taustalla kunnassa voi olla käytössä myös kulttuurikasvatussuunnitelma.
Esimerkiksi verkostosta ladattava KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA kertoo kunnan omaan kulttuuritarjontaan pohjaavasta kulttuurikasvatuksesta: kunta, jolla on oma kulttuurikasvatussuunnitelma HOUKUTTELEE LAPSIPERHEITÄ. Kulttuurikasvatussuunnitelma auttaa lapsia ja nuoria tuntemaan omia juuriaan ja arvostamaan omaa kulttuuriperintöään.
www.kirjastot.fi
kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmat yleistyvät (18.1.2017)
www.kulttuurikasvatussuunnitelma.fi:
Millainen suunnitelma meille?
Kunnallinen kulttuurikasvatussuunnitelma tavoittaa tasapuolisesti kaikki oppilaat. Suunnitelma voi olla myös usean kunnan yhteinen, jolloin naapurikunnat voivat sopia yhteisistä sisällöistä tai toimintatavoista. Koulu- ja luokkakohtaisia suunnitelmia voi laatia käyttäen mallina Helsingin kaupungin Kultus.fi-palvelua.
Kunnan oma suunnitelma: kuinka työ käynnistyy?
Kulttuurikasvatussuunnitelma rakentuu opetus- ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyönä. Molempien asiantuntemus, yhteinen aika, järkevä resursointi, selkeä vastuunjako ja moniammatillisten verkostojen hyödyntäminen takaavat hyvän lopputuloksen.
Työ alkaa kulttuurikasvatussuunnitelmatyön vastuuhenkilön nimeämisestä. Hän voi olla kunnan kulttuuripalveluiden tai perusopetuksen edustaja tai molemmista koostuva työpari. Vastuuhenkilölle varataan työaikaa suunnitelman laatimiseen.
Seuraava askel on suunnitteluryhmän kokoaminen. Minimimiehitys voi olla alakoulun opettaja, yläkoulun opettaja ja kulttuuritoimen työntekijä. Vastuuhenkilö voi olla joku edellä mainituista. Mukana voi olla myös edustajia opetustoimesta, taidekoulusta, kunnan kulttuuri- ja taidelaitoksista sekä -yhdistyksistä. Kannattaa ottaa mukaan niitä, jotka ovat aiheesta jo valmiiksi innostuneita ja motivoituneita.
Jo alusta asti kannattaa huomioida lasten ja nuorten osallistaminen. Miten he voisivat olla mukana kulttuurikasvatussuunnitelman laatimisessa? Entä milloin heillä on mahdollisuus arvioida sen onnistumista? Sopivia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi koulujen oppilaskunnat.
Tavoitteena monipuolisuus
Suunnitteluvaiheessa kannattaa huomioida monipuolisesti eri kulttuuri- ja taiteenalat!
arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö
elokuva
kulttuuriperintö ja kulttuurienvälisyys
kuvataide, valokuvaus ja sarjakuva
sanataide ja kirjallisuus
media ja uudet kulttuurin alat
muotoilu ja kädentaidot
musiikki
paikalliskulttuuri
tanssi, teatteri ja sirkus
Pitäkää monipuolisuus mielessä ja listatkaa:
kaikki oman alueen taide- ja kulttuurilaitokset: kirjastot, galleriat, teatterit, orkesterit, taidekeskukset, museot ja arkistot
muut oman alueen kulttuurikohteet: lähikulttuuriympäristöt, arkkitehtuurisesti merkittävät rakennukset ja keskeiset veistokset ja patsaat, perinnetilat, kulttuuripolut, uskonnolliset rakennukset, linnat ja maailmanperintökohteet
oman alueen kulttuuritapahtumat: festivaalit, teemaviikot, tempaukset, kylä- ja kaupunginosapäivät
paikalliset taide- ja kulttuurialan toimijat: taiteilijat, kulttuuri- ja taideyhdistykset, kotiseutuyhdistykset, perinnetaitajat, taiteilijaosuuskunnat, taidekasvattajat, taiteen perusopetus, esiintyjät ja kiertävät ryhmät
Jos huomaatte, että omalta alueeltanne puuttuu jotain, voitte täydentää tarjontaa virtuaaliaineistoilla ja yhteistyöllä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa.
Tutustu vinkkilistaan verkon välityksellä olevista kulttuurikohteista.
Kulttuurikasvatussuunnitelmanne alkaa rakentua näiden listojen pohjalta ja sisältää muun muassa:
retkiä alueen taide- ja kulttuurilaitoksiin ja -kohteisiin
taiteilijoiden ohjaamia työpajoja ja taiteilijavierailuja
kiertävien ryhmien esityksiä
ennakkotehtäviä, työpajoja ja jatkotyöskentelyä koululla
Minkälaisia toteutustapoja on?
Jokainen kunta laatii itsensä näköisen kulttuurikasvatussuunnitelman. Mallin ei tarvitse pysyä samanlaisena, vaan se voi muuttua ja kehittyä vuosien mittaan.
Suunnitelmaa, johon jokaiselle ikäluokalle valitaan tietty taiteenlaji tai kulttuurikohde tai -kokemus, kutsutaan usein kulttuuripoluksi. Kulttuuripolulla kaikki kunnan kolmasluokkalaiset käyvät esimerkiksi museossa, neljäsluokkalaiset kirjastossa ja viidesluokkalaiset konsertissa.
Tutustu esimerkiksi: Tampereen Taidekaari, Jyväskylän Kompassi
Kulttuurikalenteri sisältää opettajille kohdennettua tietoa alueen kulttuuripalveluista opetuksen suunnittelun tueksi. Kulttuurikalenteri tehdään tavallisesti lukuvuosittain ja se voi sisältää valmiiksi aikataulutettuja ja ikäryhmille kohdennettuja kulttuuri- ja taidekohteita, joista opettaja voi valita omalle luokalleen sopivan. Kalenterin taustalla kunnassa voi olla käytössä myös kulttuurikasvatussuunnitelma.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Luettiin+kaupunginhallituksen+8.5.+kokouksen+esityslistan+liitteenä+oleva+
Jos olisin kaupunginhallituksen jäsen, esittäisin, että Heinolan hyvinvointikertomus 2013-2017 palautetaan kiireesti uuteen virkamiesvalmisteluun. Hyvinvointikertomus on nykymuodossa ikäänkuin "tilitys" valtuutettujen hyväksyttäväksi: näin hyvin me olemme hyvinvointia edistäneet ja etenkin kirjanneet. Miten hyvinvoinnin edistäminen näkyy heinolalaisten arjessa ei valtuustolle tehdyissä selvityksissä näy. Miten heinolalaiset kuvaavat hyvinvointiaan, onko se heikentynyt, säilynyt samana vai huonontunut? Heinolalaiset ja valtuutetutkin ovat tehneet aloitteita ja pitäneet kokouksen KYLÄTALON eli järjestötalon saamiseksi Heinolaan, mikä olisi erittäin tärkeää yhteisöllisyyden edistämiseksi ja epäluulojen sekä riitaisuuden poistamiseksi. Heinolassa järjestöt ja Jyränkölän setlementti (Jyränkölän kansalaisopisto, vanhusten palvelutalot ja setlementti työllistäjänä) ovat erittäin merkittäviä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin luomisessa, mikä ei hyvinvointikertomuksessa näy.
Hyvinvointikertomuksessa pitäisi ottaa eri henkilöstöryhmät tasapuolisesti huomioon, myös työikäiset eli n.s. aktiiviväestö, niin kauan kuin aktiiviväestöä vielä Heinolassa on.
Erilaisilla yhteistyörakenteilla ei ole merkitystä, jos rakenteet ovat itsetarkoitus ja tavoitteet ovat "paperitiikereitä", joilla kehuskellaan että asiat on hoidettu.
Mitä on käytännössä tehty, kun todetaan: "Hyte-toimintaan Heinolassa on liittynyt hyvinvointityöryhmän työn lisäksi osallisuutta vahvistavia vuorovaikutteisia kuntalaisten, ammattilaisten, luottamushenkilöiden ja kolmannen sektorin edustajien kuulemista erilaisissa keskustelutilaisuuksissa, strategiapäivissä, iltakoulussa, tempauksissa ja sähköisillä kyselyillä.
... osallisuutta vahvistavia vuorovaikutteisia kuntalaisten... liittynyt Hyte-toimintaan? Miten osallisuutta vahvistavaa vuorovaikutusta on lisätty, miten vuorovaikutteisuus ja kuntalaisten osallisuus näkyy päätöksenteossa tai kuntalaisten arjessa?
Mitä tärkeää tietoa on saatu, mikä on ollut monipuolista ja antanut suuntaa hyte-työn eteenpäin viemiseksi. Mitä asioita kyselyjen perusteella viedään eteenpäin?
Miten yhteisöllisyyttä lisätään ja riitelyä vähennetään?
Tässä on kopiointi Heinolan hyvinvointikertomuksen sisällysluettelosta, jota esitetään kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen valtuustolle hyväksyttäväksi. Lisätkää nyt ihmeessä siihen kohta 3.5. eli työikäiset. Kyllä se on Heinolan suurin ja merkittävin ryhmä, jonka hyvinvointi tulisi myös hyvinvointikertomuksessa mainita.
Heinolan Hyvinvointikertomus 2017
Sisällysluettelo:
1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Heinolassa
2. Tiivistelmä hyvinvoinnin tilasta Heinolassa 2017
3. Hyvinvoinnin ja toimenpiteiden tarkastelua ikäryhmittäin
3.1. Talous ja elinvoima
3.2. PYLL -menetetyt elinvuodet -indeksi
3.3. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
3.4. Nuoret ja nuoret aikuiset
3.5. ? (Työikäiset) tämä puuttuu hyvinvointikertomuksesta kokonaan.
3.6. Ikäihmiset
4. Valtuustokauden 2017-2021 suunnittelu
4.1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen strategiassa
4.2. Hyvinvointityöryhmän esitykset strategisiksi toimenpiteiksi
5. Yhteenveto hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtuustokäsittelystä
6. Pohdinta
- minne unohtuivat "työikäiset"? unohtuiko kohta 3.5 - vai eikö työikäisiä huomioida Heinolan hyvinvointikertomuksessa ollenkaan?
Ehdotus hyvinvointipalvelujen johtajalle ja hyte-ryhmälle: liittäkää siihen lasten ja nuorten hyvinvointikertomukseen Heinolan lasten ja nuorten KULTTUURIKASVATUSOHJELMA. Kulttuurikasvatusohjelma kannattaisi laittaa kiireesti työn alle myös Heinolassa. Pian se on jo puolessa Suomen kunnissa. Ehkäpä lapsiperheiden poismuutto Heinolasta jäisi sen jälkeen vähemmälle.
Hyvinvointikertomuksessa on lopuksi "Pohdintoja" ja mainostetaan muun muassa
tulevaisuuden haasteet. Mitä neovat Heinolassa kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta?
Onko se ainoastaan valmistautuminen maakunnallisen Hyten rakentamiseen sekä sote-uudistuksesta johtuviin muutoksiin?
Onko Heinolan omia kehittämiskohteita Hyte-työskentelyssä NÄKÖKULMAN PITÄMINEN mahdollisimman laaja-alaisena (eikö se pitäisi saada laaja-alaiseksi - ihan ensiksi?) ja kaikki ikäryhmät (myös työikäiset?) huomioivana?
Miten asukkaiden kuuleminen ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen sekä paikallistiedon liittäminen entistä vahvemmin kansallisen indikaattoritiedon rinnalle tehdään?
Asukkaiden kuulemisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista Heinolassa on huonoa kerrottavaa. Galleria Lambert ja 1600 nimen adressilla ei vaikutusta. Kylätalon eli järjestötalon hyväksi toimimisella ei vaikutusta. Kulttuurilain noudattaminen eli paikallisen kulttuurin järjestäminen kulttuuritoimen - ei talkoovoimin toimien kulttuurijärjestöjen avulla - ei vaikutusta. Niinpä Heinolassa äänestysaktiivisuus on heikko, asukasyhdistyksiä ei ole tai ne ovat passiivisia eikä Heinolan kaupungilla ole myöskään omaa tiedotuslehteä, vaikka Heinolassa on runsaasti netittömiä eläkeläisiä. Miten netittömien osallistuminen turvataan?
Tarvitaanko oma hyte-työntekijä tekemään tälläinen raportti, kalliiksi tulee
On tarvittu hyvinvointijohtaja, on perustettu hyte-ryhmä ja hyvinvointikoordinaattorin virka. Hyvinvointia siis koordinoidaan ja kansallisia indikaattoreita suunnitellaan. Kysymys, joka valtuuston pitäisi tehdä luettuaan kertomuksen, on "paraneeko heinolalaisten pahoinvointi"? Oikeesti?
Onko kuntalaisten hyvinvointi-asia hallinnassa eri ikäryhmien osalta.
Edelleen Heinola on TOP-10 joukossa asukastyytyväisyyskyselyssä. Kenelläkö se pahoinvointi lienee?
Kovinkaan tyytyväisiä eivät ole olleet
Heinolasta vaalikauden aikana poismuuttaneet. Vaalikauden alussa heinolalaisia oli yli 20.000. Vaalikauden lopussa heinolalaisia lienee noin 19.000. Onko asukastyytyväisyyttä kysytty työttömiltä, parakkikoulujen oppilaiden vanhemmilta, Kämmenen ruokajonossa käyviltä tai niiltä, jotka joutuvat Heinolaan jäämään, kun asunto ei mene kaupaksi?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan HYVINVOINTIKERTOMUS valmistellaan kunnassa tai alueellisesti hyvinvointipolitiiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen
- kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta
- väestön terveydestä ja hyvinvoinnista
- terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista
- palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä
- ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista.
Miksi hyvinvointikertomukseen kannattaa panostaa?
Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua.
Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa.
Hyvinvointikertomuksen valmistelu on eri toimijoiden yhteinen hyvinvointiasioiden oppimisprosessi.
- Ympäristö
- Kulttuuri
- Tapaturmat
- Ehkäisevä päihdetyö
- Liikunta
THL:n ohjeista puuttuu muun muassa ASUKASOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
Järjestötoiminta, kolmassektori ja vapaaehtoistoiminta ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ja kunnan imagon luojia. Heinolan hyvinvointikertomuksesta puuttuu KULTTUURI. Tarvitaan kuntien näkemystä ja tukea tilojen, kokoontumispaikkojen (asukastuvat, järjestötalot, harjoitus-, esiintymis- ja näyttelytilat). Yhdessä tekeminen tuo osallisuutta, (mikä poistaa syrjäytymistä) sekä näkyvyyttä että luo kunnan imagoa.
Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja osallistuminen
Hyvinvoinnin tärkeitä edellytyksiä on oikean ja asiallisen tiedon saanti oikeaan aikaan ja oikealla välineellä toteutettuna. Kun ja jos luottamus on mennyt esimerkiksi salaisun tai riitaisuuden takia, luottamuksen rakentaminen on erittäin tärkeää. Luottamusta lisätään viestinnällä ja kuntalaisten mielipiteiden huomioimisella.
Etelä-Karjalan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma 2016-2020 on kattava, josta voisi ottaa oppia THL:n ohjeistuksen lisäksi myös Heinolan hyvinvointikertomukseen, josta tullee osa Päijät-Hämeen maakuntakohtaista hyvinvointiohjelmaa?
Etelä-Karjalan toimenpideohjelma on kaikkien nähtävissä Hyvis.fi sivustolla, johon myös liitetään vuosittaisen seurannan tulokset.
Yhteisesti sovitut pääteemat vuosille 2016-2020 ovat:
1. Terveelliset elämäntavat: *liikunta ja ravitsemus, *liiallinen istuminen, ruutuaika, *uni ja lepo
2. Mielen hyvinvointi: *päihteet ja riippuvuudet, *yksinäisyys, *kulttuuria kaikenikäisille
3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö: *arjen turvallisuus, *elinympäristön turvallisuus
4. Asukasosallisuus ja yhteisöllisyys: *eri toimijoiden maakunnallinen yhteistyö, *asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen,
5. Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus: *hyvis.fi sivusto, *kuntien nettisivut (yhtenevät alustat ja toimintamalli kaikilla alueen kunnilla)
6. Työ, taloudellinen hyvinvointi, yrittäjyys: *työllisyys
Heinolan "hyvistä" ei hyvinvointikertomuksesta tai netistä löytynyt. Mutta PHSOTEY:n sähköiset palvelut löytyivät. Päijät-Hämeen terveysyhtymän alueella on potilaiden käytössä sähköiset terveydenhoitoon liittyvät palvelut.
Hyvis.fi -sivuilta löytyy luotettavaa, asiantuntijoiden tarkastamaa tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä. Sivuilla voit testata ja seurata terveyttäsi, etsiä sosiaalisia ja terveyspalveluita sekä asioida sähköisesti.
Missä vaiheessa lienevät Heinolan kulttuuriohjelma ja elinvoimaohjelma? Viestintäohjelma valmistunee, kun viranhaltijoiden, ykkösasiana, olleiden mielipiteiden lisäksi kartoitetaan myös joidenkin (sopivien?) asukkaiden mielipiteitä - ei sentään asukkaiden - luottamushenkilöiden mielipiteet ovat tärkeämpiä, mitä osoitti myös 51 virkamiehen adressi, jota käytettiin kaupunginjohtajan erottamisasiakirjana, asianhallinnan ja Heinolan tulevaisuuskehityksen ja henkilökunnan kriisin lisäksi. Kulttuuriohjelmaa ei Heinolassa tarvita, kun ei ole kulttuuritointakaan ja paikallisen kulttuurityön tekevät talkootyönä kulttuurijärjestöt, joilla on omat sääntönsä ja ohjelmansa.
Olisiko+aika+saada+Heinolaankin+valtuuston+hyväksymä+KULTTUURIOHJELMA,+etenkin+nyt,+kun+paikallinen+identiteetti+ja+kulttuuri+tulevat+korostumaan+sote-palvelujen+hyvinvointikuntayhtymälle+siirron+jälkeen.+Heinolan+mainekuva+tarvitsee+myös+paikallisen+kulttuuritarjonnan+arvostamista+ja+esilletuontia.+
Höpö höpöä paasaaminen kulttuurista.
Meillä on asiat hyvin. On kesäteatteri ja hesalaiset näyttelijät 300.000 eurolla vuodessa Kyllä se riittää Heinolan elinvoiman kasvattamiseen (onko elinvoimalla muuten jotain tekemistä siittämisen kanssa, tietääkö joku?)
Kulttuurimme on luonut ihan oikeesti hyvinvointia ja elinvoimaa. Raili Rotko on saanut nauttia tästä oivallisesti ja tytär, niin hän on nyt oikeaa elinvoimaista hyvinvoivaa näyttelijäperhettä. Nimen kun vielä muistaisin, mutta näyttelijä siinä perheessä kuitenkin on. Me muut heinolalaiset, me olemme saaneet upean vesistön ja luonnon, jonka poismuuttajat jättävät vuosi vuodelta pienemmälle porukalle. Jotain meidän on tästä kasvavasta luontoarvosta nuppia kohden maksettavakin, onhan se sellaista herkkua, että ei sitä muualla ole. Harmi vain, että rahat loppuvat, pitää muuttaa pian pois ja jättää jäljelle jääville vieläkin avarampia kulttuurimaisemia.
Mitä jos annettais kaikkien "taiteenkukkien" eli taidealojen kukkia tasa-arvoisesti ja demokraattisesti. Teatteria pitäisi olla talvellakin ja mieluummin heinolalaisten omaa. Heinolan Teatteri ja sinne lasten ja nuorten ryhmät - Nipuli ohjaamaan lastenryhmää.
Kuvataiteelle oma taidegalleria Lambert, jossa järjestetään ympäri vuoden korkeatasoisia näyttelyitä kuten museonjohtaja Kokin kaudella.
Kuorot ja tanssiyhdistykset mukaan Heinolan Teatterin toimintaan.
Heinolasta oikein iso kulttuurikaupunki, ja kulttuuritoimeen kulttuurin ammattilainen johtamaan ja kouluttamaan, etenkin nyt kun maakunta ottaa muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaakseen. Moni jää Heinolassa työttömäksi, mutta onneksi Heinolan kaupungin henkilöstö lähentelee eläkeikää ja sieltä niitä kulttuurin harrastajia sitten löytyykin.
No nyt on löytynyt tekijöitä. Kylpyläkauden päättäjäisiä vietetään 1920-luvun perinteitä syvästi kunnioittaen (IH). Heinolassa ei ole kulttuurilla tulevaisuutta, joten juhlitaan menneisyyttä! "Heinola ihan huutaa ja kaipaa tällaista apahtumaa!" Ihan totta, kylpyläkauden päättäjäistapahtuma Heinolasta enää puuttuikin.
Onkohan Kokin idea?