Minulla oli aikoinaan viirivehkalajiketta, jota ei enää mistään löydä. Lajikkeen nimi oli Spathiphyllum wallisii. Vanhoissa huonekasvikirjoissa olleet kuvat vastasivat täysin omien kasvieni ulkonäköä. Kasvutapa oli pensastava ja sivuille leviävä. Sirojen lehtien lehtilavan asento oli jokseenkin vaakasuora, ei pystyssä sojottava. Matalahkoissa laakeissa ruukuissa kasvi levittäytyi koko ruukun alalle. Lehdet olivat hyvin tumman vihreät ns. "myrkynvihreät".
Nykyisin S. wallisii nimellä myytävä kirjovehka ei ole lainkaan sama kasvi. Nykyisen lajikkeen lehtien väri on aivan sama kuin muillakin viirivehkoilla, eli keväisten koivunlehtien väri. Kasvutapa on myös samanlainen kuin muilla. Lehdet ovat pystyt ja ylöspäin kasvavat, eikä se täytä kasvullaan ruukkua, joten jakotaimiakaan ei juurikaan synny.
Onko havaintoja vanhasta viirivehkalajikkeesta?
1
132
Vastaukset
- Vanhaonparempi
Ei ole havaintoa, mutta veikkaan että paras paikka etsiä on vanhat laitokset, kirkot ym. vastaavat joissa saattaisi olla näitä ikivanhoja asetelmia jotka ennenvanhaan olivat jonkun hoidossa. Eikä kuten nykyisin, että jos on eläviä kasveja niin monesti on vuokrattu ja/tai joku käy hoitamassa ulkoistetusti.
Tuosta lajikkeesta sen verran, että kun se kasvi aikoinaan tuotiin viihtyisästä kotiympäristöstään, niin se oli tosiaan aika kaukana nykyisistä edelleenjalostetuista. Nimi jonka muistelisin lukeneeni, juurikin P. Wallis Wallisii tai jotain sinnepäin. Jos katsot kuvia luonnossa kasvavista yksilöistä, niin huomaat että aika kovaa valoa saavat. Tämä selittäisi hienot tummat lehdet sisävalaistuksessa. Lehtilavan vaakasuoraa kasvua huomaa minusta nykyisissäkin, mutta mielestäni sitä pystympi mitä paremmat olot. Varsinkin kastelun (ja mullan, ruukun, ..) täytyy olla todella mallikasta että pysyy pystynä. Johtuu tosiaan varmaan siitä, että nykyisistä on jalostettu rankempaakin elämää kestäviä, ja sellaisia että saavat todella nuoretkin yksilöt hormonilla kukkimaan ennen kauppoihin lähettämistä. Sääli on tämmöinen. Itsekin ottaisin mielelläni aidosti vanhaa kantaa olevan, jos vastaan tulisi.
Tuosta ruukun täyttämisestä olen hieman eri mieltä. Nykyisetkin täyttävät. Täyttämisnopeudessa luotan sanaasi, sillä .. no ei minulla ole mitään syytä sitä epäillä. Näin tiedoksi, jos et ollut aikaisemmin tietoinen: hyvä heikon valon sietäminen ja nopea leviäminen on kasvin keino etsiä itselleen nopeasti hyvä kasvupaikka olla ja kukkia. Veikkaan myös viitaten aikaisemmin kirjoittamaani: entinen lajike tarvitsi enemmän valoa ennen kuin koki olot hyviksi ja koska ei huonevalaistuksessa tätä saanut, levisi nopeasti täyttämään ruukun.
Tässä vähän lukemista (englanniksi) josta aikoinani olen itseäni sivistänyt kyseisestä kasvista:
http://www.exoticrainforest.com/Spathiphyllum Clevelandii pc.htm
ja tässä jutussakin linkitetty kuva luontaisesta kasvusta:
https://www.flickr.com/photos/codiferous/417124810/
Toivottavasti löytyy vanhaa kantaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kun Arman Alizad puolusti hiihtäjä Vilma Nissilää sanomalla
"älä välitä sekopäistä Vilma", ja kun siitä kerrottiin täällä, niin sekopäinen mukasuvaitsevainen teki siitä valituksen192557Trump muka öljyn takia Venezuelaan? Pelkää mustamaalausta
Kertokaapa mistä tuollainen uutisankka on saanut alkunsta? Näyttäkääpä ne alkuperäiset lähteet, minä en löytänyt mitään361530Ei tule uni
Kuten epäilin. Onneksi viime yön sain ihan hyvin nukutuksi. Tiesin kyllä, ettei tästä mitään tänään tule.601259Miksi juuri Venezuela?
Kaikista maailman valtioista Trump otti silmätikukseen Venezuelan. Mutta minkä ihmeen takia? Kyseessä on kuitenkin vähäp2981182- 41946
- 42927
Nautitko riidan haastamisesta?
Itse olen hyvin kärsivällinen ja sopuisa noin yleensä, mutta osaan tarvittaessa olla hankala. Niin metsä vastaa kuin sin175763- 58743
Jos mies olet oikeasti...?
Kiinnostunut... Pyydä mut kunnolla treffeille ja laita itsesi likoon. En voi antaa sydäntä jos sinä olet epävarma ja eh63740Akateemikko Martti Koskenniemi vertaa Trumpia Putiniin
"-Suomalaisena on syytä olla huolissaan siitä, että Yhdysvallat näin vahvistaa 1800-luvun alkupuolella julistamansa etup90712