Kun rakastuimme, rakastuimme täysillä. Meillä oli tosi intohimoinen parisuhde. Pikkuhiljaa kuitenkin miehessäni alkoi esiintyä väkivaltaisia piirteitä, jotka ei ikinä ollut suoraan sellaista että hän olisi minua lyönyt. Ennemmin mun liikkumavapauden estämistä, lyömisellä uhkailua jne. Tämä usein tapahtui kännissä, mutta monesti on ollut tapauksia myös selvinpäin. Mun mies siis ei käytä alkoholia onneksi paljon. Nyt vähän aika sitten tilanne kärjistyi niin, että hän humalassa esti mun kulkuni pyörällä ja mä kaaduin todella pahasti pariin kertaan. Ruhjeita ja katkennutta hammasta katsellessani oon miettinyt kaikkia huonoja asioita joita hän on tehnyt myös selvinpäin:
- Mun mies peräänkuuluttaa, että ei oo mustasukkainen. Silti mä joudun kokoajan kuuntelemaan hänen menneisyytensä rakkaustarinoita ja olla sen kanssa ok, koska se on osa häntä. Tottakai ymmärrän, että se on osa häntä mutta me eletään sitä menneisyyttä kokoajan keskustellen. Musta tuntuu, että mä oon irrallinen ihminen hänen maailmassaan kun haikaillaan vain menneitä. Itse jos nostalgisoin niin teen sen päässäni.
- Mun kaikki ystävät asuu eri paikkakunnilla ja aina jos olen menossa jonnekin, hän kiukuttelee. Koskaan ei oo onneks muistaakseni suoraan kiukutellut. Jos mä ottaisin kantaa hänen joka päiväisiin menoihin, saisin vaan kuulla sitä kuinka pää hajoaa kotona.
- Oon halunnut erota ja mies uhkaa silloin itsemurhalla tai huoltajuuskiistalla.
- Kokoajan saan kuulla valitusta siitä, että en ole siivonnut vaikka hän itse ei nosta pikkurilliään asioiden eteen.
- Tänään kun tulin kotiin itkien, hän vaan sanoi että voiko mennä frisbee-golfaamaan vaikka olin silminnähden paskana. Sit sen jälkeen hän sanoi vaan "oli sulla mikä tahansa, kyllä me siitä selvitään".
- Hän ei halua ikinä käydä mun perheen sukujuhlissa, koska mun suvussa on jokin vika.
- Hän nöyryyttää mua usein muiden nähden. Vaikka mä raadan töissä hän selittää silti, että eletään hänen lompakollaan ja silti valittaa jos en tee tarpeeksi töitä ja sit jos käyn töissä niin mä teen liikaa töitä.
- Hän on monta kertaa yrittänyt ottaa mut humalassa väkisin ja silloin oon joutunut käyttämään tosi paljon voimia tilanteesta irtautumiseen.
- Kaiken tän lisäksi mä uskon, että mä oon oikeutettu saamaan kaiken tämän paskan koska olen huono ihminen ja epäonnistunut äiti sekä tosi paska vaimo. Aina kun ollaan oltu jossain ja joku kysyy et miten meillä menee, oon hehkuttanut meidän parisuhdetta vaikka sisältä päin mua itkettää ihan hirveästi ja tiedostan sen nyt suruksi, en onneksi. Mä oon vihannut itseäni viimeisen vuoden, koska oon ajatellut pahoja asioita mun miehestä kriisin tullessa. Päässä soi "mä rakastan tota miestä, mä oon kiittämätön..."
- Lisäks mua pelottaa erota, koska oon selkeesti riippuvainen mun miehestä ja rakastan sitä vielä. Mulla on vaan alkanut tulla ihan fyysisiä oireita ja pahoinvointia, koska tuntuu että kohta tää parisuhde triggeröi mulle psykoosin.
Miten voi erota ihmisestä, joka uhkailee itsemurhalla ja jota rakastaa, mutta jonka takia voimat on ihan loppu?
Miten erota lapseni isästä tai muuttaa elämäämme?
7
291
Vastaukset
- wulba
Siis piti kirjoittaa, että koskaan ei oo onneksi suoraan kieltänyt mua menemästä...
Hei wulba.
Kirjoitat surullista tarinaa elämästäsi, johon on astunut väkivalta.
Haluan korostaa, että väkivalta ei ole pohjaltaan parisuhdeongelma. Se on aina sen vastuulla, kuka väkivaltaa käyttää. Näin ollen vain hän voi myöskään lopettaa tai muuttaa tilanteen. Vaikka tekisit mitä, et voi ottaa vastuuta väkivaltaisista tilanteista.
Kehotan ja kannustan sinua hakemaan ihan heti apua. Väkivalta raaistuu kerta kerralta. Kerroit myös omista mielenterveysongelmistasi. Ole yhteydessä joko omaan hoitavaan yksikköösi tai esim. alueesi turvakotiin tai sosiaalipäivystykseen ihan siis tästä väkivalta-asiasta ja miettikää millaista apua voit saada. Riippuvuutesi miehestä on asia, jonka voit käsitellä myöhemmin esim. keskusteluavussa, nyt on tärkeintä tehdä konkreettisia ratkaisuja saadaksesi oman elämäsi turvaan. Myös lasten kannalta väkivallan keskellä oleminen on sairastuttavaa eikä hyväksi heille, vaikkei väkivalta kohdistuisikaan suoraan lapsiin, he ovat suuren riskin alueella. Tarvitset itsellesi ja lapsellesi ehdottomasti turvallisen kodin.
Merja, diakoni- oppeliini1
Sinun VELVOLLISUUS lapsesi äitinä on luoda lapsellesi turvallinen ja rauhaisa kasvuympäristö, se ei onnistu asuessanne tuon hirviön kanssa.
Tuollaista petoa ei kukaan voi rakastaa, valehtelet itsellesi kun yrität uskotella mitään noin sairasta.
Vaikka olisit kuinka peloissasi ja väsynyt, velvollisuutesi antaa voimia muuttaa rauhaisaan kotiin. Oli se sitten yksi pienen pieni alivuokralishuone, niin kaun kuin vain sinulla on siihen avain.
Muuta jo heti huomenna!!! Ole vakuuttunut että vain poismuutto on se ainut ja oikea teko elämässäsi tällähavaa.
Ellette ole avioliitossa, poismuutto on helppoa ja hyvin yksinkertainen juttu!
Avioliittokaan EI SAA olla muuton estona! - kliuo
Ja oman ja lasten turvallisuuden vuoksi muuton pitää olla salainen mieheltä, eli järjestelyt eivät saa olla hänen tiedossaan ja sitten kun edeltä sovittu hetki koittaa avustajasi tulevat sinut hakemanaa lasten kanssa turvaan.
Sinun täytyy uskoa, että tämän asian kansa ei voi odottaa tai leikitellä. Mies ei saa tietää mitään siitä, että lähdet lasten kanssa, sillä siinä piilee suuri vaara, kuten myös siinä että jäät. Hän löytää aina syitä ja saatat joutua hyvin pahoinpidellyksi, sillä hän ei voi räjähtäessään mitään itselleen.
Sanon suoraan, että voi tapahtua ihan hirveää. - Johanna3334
Sanot että rakastat häntä vielä. Sinun täytyisi pohtia että mitä tarkoitat tuolla ''rakkaudella''.
Onko sittenkin sitä läheisriippuvuutta? Pelottaako ajatus erosta ja eron jälkeisestä tyhjyydestä? Yksinolemisesta?
Kauhistuttaako että mitä tilalle tulee vai tuleeko mitään?
Käykö niin että pelkkä tällainen ajattelu on niin pelottava että hylkäät heti eron mahdollisuuden ja sitten päätät jäädä huonoon suhteeseen ja selität sen itsellesi että ''kun mä rakastan''.
Jos huomaat että se ''rakkaus'' ei olekaan kovin tervettä ja aitoa laatua, niin silloin sinulla ei ole tekosyitä jäljellä.
Tuo että sinulla on jo oireilua ja pahaa oloa, kertoo vain siitä että kroppasi - ja psyykesi - yrittää kertoa sinulle että olet väärällä tiellä ja sinun tulisi muuttaa suuntaa. Rikot itseäsi koko ajan. Loppujen lopuksi on sinun itsesi päätettävä jatkatko itsesi rikkomista, mies ei sitä tee vaan seuraa sivusta hajoamistasi jos päätät jatkaa.
Ja ihan samalla tavalla kuin sinun on tehtävä omat ratkaisusi, on myös hänen oltava vastuussa omasta elämästään. Ja se koskee myös sitä itsemurhaa. - Omppuaino
Kokemuksesta voin sanoa, että tilanne menee vain huonompaan suuntaan. Todennäköisesti henkinen ja myöhemmin fyysinen väkivalta pahenee pikkuhiljaa . Sinuna irrottautumisen parisuhteesta ja tekisin sen suunnitelmallisesti niin, että miehelle et asiasta kertoisi,kun vasta kun olet turvallisesti muuttanut muualle. Pyydä jotain tuttua henkilöä avuksi,joka on paikalla, kun asia valkenee miehelle. Sen jälkeen pidä ovesi tiukasti lukossa, sillä se raivo ,jota tulet kohtaamaan ,kun hänelle valkenee, että olet hänet jättänyt. Onnea kuitenkin elämässä eteenpäin, sillä jokainen ,joka haluaa on ansainnut hyvän ja tasapainoisen parisuhteen. 💕
- UskonJeesukseen
Oon ite just eronnut miehestä joka on alkoholisoitunut. Vielä viime talvena peloissani ajattelin että miten edes jaksan taas muuttaa, se ajatus tuntu hirveen raskaalta.
Oon ite uskossa ja sain todella voimaa Jeesukselta, irrottautua myös henkisesti miehestä.
Ja neuvolan kautta sain apua perhetyöntekiljältä. Jo se että sai purkaa ulkopuoliselle sitä ahdistusta ja pelkoa, auttoi tosi paljon.
Älä jää yksin vaan pyydä neuvolan kautta perhetyöntekijää tai käy sosiaalitoimistossa puhumassa.
Ite hämmästelin kun tuli se muuttohetki, että miten helposti muuttaminen lopulta sujui. Se ei ollutkaan ylivoimaisen raskasta niinkuin pelkäsin. Uskon että Jeesus on auttanut juurikin näissä arjen asioissa mistä on pitänyt selviytyä. Kaikki on lopulta mennyt hyvin.
Toisaalta tuo mies oli saanut peloteltua itseäni suhteemme aikana ja annoin hänelle periksi monissa asioissa, koska muuten sain kuulla uhkailuja. Mutta pääasia että olen päässyt irti siitä ahdistavasta suhteesta ja voin paljon paremmin. Ja anteeksi olen pystynyt antamaan vaikka koin vääryyttä miehen taholta.
Ole rohkea, älä pelkää. Kaikki kääntyy vielä parhain päin, kun uskaltaa lähteä ja aloittaa se uusi elämä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1304955- 313134
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161807Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221760Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191625Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711491Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191247Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?101243Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161217Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.
Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H171207