Voiko ei-narsisti asettua narsistin saappaisiin?

kesäkylmäinen

Olen monta kertaa yrittänyt astua narsistisisen isäni saappaisiin ja katsoa elämää hänen toiminnan kautta mutta en kykene. Hän syyllistää, haukkuu, räjähtää huutamaan ihan aiheetta, tekee toiset riippuvaiseksi hänestä, kerää sääliä kuinka häntä kohdellaan huonosti, haluaa lasten olevan niin kuin hän jne. Itse en pysty käyttäytymään tuolla tavalla ja olen onnellinen ettei narsismi periytynyt minulle. Pystyn ymmärtämään sen että hänen narsisminsa juontaa juurensa lapsuudesta ja elämästään mutta en pääse hänen pääkoppaansa sisälle katselemaan maailmaa niin kuin hän sen näkee. Olen yrittänyt ymmärtää häntä paremmin ja ylipäätään miten ihminen pystyy vuosikymmeniä elämään tuolla tavalla. Olen itsekseni tehnyt ikäänkuin harjoituksina samoja asioita joita hän on tehnyt muille mutta jo nämä tuovat epämiellyttävän olon kun ei itse pysty edes kuvitteleen toimivan noin. Onko tämä ei-narsistiselle ihmiselle edes mahdollista?

100

1237

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Minusta_

      Minusta teidän välillänne on, paitsi narsismi, myöskin sukupolven välinen kuilu ja vanhempi-lapsi asetelma. Olette eri aikakauden tuotteita ja katsotte toisianne eri tavoin. Joskus pojista tulee kaikesta huolimatta isänsä kopioita. Toisaalta minä naispuolisena muistutan paitsi äitiäni, myöskin isääni. Niissä asioissa joissa minusta vanhempieni katsanto ei ollut hyvä, olen ehdottomasti hakenut oman tieni. Mutta minulla ei mitään erityistä syytä karttaa olemasta vanhempieni kaltainen jossain syvällä henkisellä tasolla. Jos olisi ja niissä kohdin kuin on, en tietenkään sitä halua olla. Eikö jokaisella yksilöllä ole oma taistelunsa?
      Miksi ihmeessä yrität olla mitään isästäsi, jos hän kerran on narsisti. Minä en suin surminkaan halua olla narsistini kaltainen, en missään asiassa. Minusta aivan pöhelö koko mies, ei mitään syytä seurata häntä missään asiassa. Toisaalta en tietenkään pistä tikkua ristiin ollakseni myöskään erilainen. Jos jossain asiassa muistutan häntä jotenkin, niin annan mennä. Hän ei vaikuta minuun eikä minun toimintaani mitenkään.
      Uskon että jonkun ulkopuolisen, joka tuntisi isäsi oikein erittäin hyvin, olisi helpompi ymmärtää häntä ja hänen katsantojaan, koska ei olisi mitään turhia läheisvaikutteita... emootioita ja tunnetta joka olisi liikaa...
      Jos isäsi on narsisti, niin hänen toimintakaavansa muistuttavat yleisiä narsistien toimintakaavoja. Näihin kaavoihin voi tutustua vaikkapa Sam Vakninin sivustojen kautta.
      http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Vaknin.html

      • kesäkylmäinen

        "Toisin kuin yleisesti luullaan, narsisti ei rakasta itseään, vaan sitä heijastusta itsestään, jonka hän näkee muissa ihmisissä. Itse asiassa hän on tämä heijastus. Muut ihmiset ovat hänelle peilejä, joista hän toteaa olevansa olemassa. Mutta peilin pitää näyttää sopiva kuva - tai edes jotakin. Siksi narsisti ottaa muut ihmiset vahvaan pihtiotteeseen. Narsisti hakeutuu (usein alitajuisesti) läheisriippuvien ihmisten luokse ja lopulta kykenee muuttamaan heidän elämänsä helvetiksi tavalla, joka jättää ikuiset jäljet."

        Tämä on hyvä huomio antamasta linkistäsi koska tämä avasi minulle ihan uudenlaisen ymmärryksen narsismista. Tuohan kertoo suoraan sen miksi narsisti ei ikinä muutu. Taidan salaa sisälläni toivoa että jotenkin pystyisin muuttamaan isäni sellaiseksi että hän olisi toisenlainen isä jonka kanssa voisi jakaa elämän ilot ja surut. Yritän liikaa ymmärtää häntä jospa ehkä pystyisin parantamaan hänet. Minun on vaikea hyväksyä ajatusta ettei minulla ole isää joka tuo surun kun kavereiden isien kanssa keskustelee avoimesti itsestään johon oma isä reagoisi päinvastaisella tavalla.


      • Nbjbvcv
        kesäkylmäinen kirjoitti:

        "Toisin kuin yleisesti luullaan, narsisti ei rakasta itseään, vaan sitä heijastusta itsestään, jonka hän näkee muissa ihmisissä. Itse asiassa hän on tämä heijastus. Muut ihmiset ovat hänelle peilejä, joista hän toteaa olevansa olemassa. Mutta peilin pitää näyttää sopiva kuva - tai edes jotakin. Siksi narsisti ottaa muut ihmiset vahvaan pihtiotteeseen. Narsisti hakeutuu (usein alitajuisesti) läheisriippuvien ihmisten luokse ja lopulta kykenee muuttamaan heidän elämänsä helvetiksi tavalla, joka jättää ikuiset jäljet."

        Tämä on hyvä huomio antamasta linkistäsi koska tämä avasi minulle ihan uudenlaisen ymmärryksen narsismista. Tuohan kertoo suoraan sen miksi narsisti ei ikinä muutu. Taidan salaa sisälläni toivoa että jotenkin pystyisin muuttamaan isäni sellaiseksi että hän olisi toisenlainen isä jonka kanssa voisi jakaa elämän ilot ja surut. Yritän liikaa ymmärtää häntä jospa ehkä pystyisin parantamaan hänet. Minun on vaikea hyväksyä ajatusta ettei minulla ole isää joka tuo surun kun kavereiden isien kanssa keskustelee avoimesti itsestään johon oma isä reagoisi päinvastaisella tavalla.

        Olet täynnä empatiaa ja halusi ymmärtää isääsi on tervettä ja inhimillistä mutta muista että narsisti on täysin sokea itsensä ja oman käytöksensä suhteen. Hän on anti-introspektiivinen ja torjuu kaikki itsehavainnoinnin kautta saatavat tiedot ja tuntemukset koska on täysin riippuvainen ulkoisista tukijärjestelmistä omanarvontuntonsa ylläpitäjinä. Narsisti on emotionaaliselta kehitykseltään kaksivuotiaan tasolla. Ei sellaisen henkilön kanssa voi rakentaa tasavertaista aikuismaista suhdetta.


    • Empatiatia

      Voi, jos on tarpeeksi empaattinen. Suurin osa ei kykene asettumaan edes kodittoman tai päihdeongelmaisen asemaan, vaikkei heillä ole välttämättä varsinaisia mielenterveysongelmia, joten aika paljon empaattisuutta vaatii asettua persoonallisuushäiriöisen saappaisiin.

      • Oot_väär

        Oot väärillä urilla mun mielestä.
        Juuri tuollaisia empaatikkoja narsistit valitsevat uhreikseen ja käsikassaroikseen, jotka juoksupoikina ja -tyttöinä ovat valmiita palvelemaan näiden pimeitä rikollisiakin tarkoitusperiä, joilla huijaavat ihmisiä taakseen taas jatkossakin.
        Narsisteja ei kannata nimenomaan lähteä empatioimaan.
        Narsisteja kannattaa korkeintaan analysoida kylmän julmasti ja säälittä, ilman empatiaa. Silloin ymmärtää parhaiten, että juuri siitä empatiattomasta voitonpyynnistä on narsistit tehty.
        Eikä tämä tarkoita, että näitä tarvitsisi vihata. Tarkoitan: Näe narsisti reality.


      • Päihdeongelm

        " Suurin osa ei kykene asettumaan edes kodittoman tai päihdeongelmaisen asemaan, vaikkei heillä ole välttämättä varsinaisia mielenterveysongelmia,"
        Päihdeongelma on mielenterveysongelma.
        https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietohaku/F10-19/Pages/default.aspx
        "F10-19 Päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt
        Tähän häiriöryhmään kuuluvat haitallinen erilaisten päihteiden käyttö, riippuvuus niihin, sekä niiden aiheuttamat erilaiset mielenterveysongelmat. Ryhmään kuuluvia päihteitä ovat alkoholi, huumausaineet, tupakka sekä väärinkäytetyt lääkkeet.
        Valitse diagnoosi:

        F10-19.1 Päihteiden haittakäyttö
        F10-19.2 Päihderiippuvuus
        F10-19.3 Vieroitusoireet
        F10-19.4 Delirium tremens
        F10-19.5-9 Päihdepohjaiset mielenterveyden häiriöt​​​"


      • Empatiatia
        Oot_väär kirjoitti:

        Oot väärillä urilla mun mielestä.
        Juuri tuollaisia empaatikkoja narsistit valitsevat uhreikseen ja käsikassaroikseen, jotka juoksupoikina ja -tyttöinä ovat valmiita palvelemaan näiden pimeitä rikollisiakin tarkoitusperiä, joilla huijaavat ihmisiä taakseen taas jatkossakin.
        Narsisteja ei kannata nimenomaan lähteä empatioimaan.
        Narsisteja kannattaa korkeintaan analysoida kylmän julmasti ja säälittä, ilman empatiaa. Silloin ymmärtää parhaiten, että juuri siitä empatiattomasta voitonpyynnistä on narsistit tehty.
        Eikä tämä tarkoita, että näitä tarvitsisi vihata. Tarkoitan: Näe narsisti reality.

        Vastasin vain alkuperäiseen kysymykseen, että voiko heidän saappaisiinsa astua. Sen kannattavuuteen en ottanut mitään kantaa.

        Päihdeongelm, en tiennytkään että päihdeongelma lasketaan suoraan mielenterveysongelmaksi. Mutta joo, pointti tuli varmaan virheestä huolimatta selväksi etten sen kummemmin ala korjailemaan.


      • selvä_pyy

        Mitä väliä sillä on lasketaanko päihdeonglema mielenterveysongelmaksi vai ei?


      • Niin_no
        Empatiatia kirjoitti:

        Vastasin vain alkuperäiseen kysymykseen, että voiko heidän saappaisiinsa astua. Sen kannattavuuteen en ottanut mitään kantaa.

        Päihdeongelm, en tiennytkään että päihdeongelma lasketaan suoraan mielenterveysongelmaksi. Mutta joo, pointti tuli varmaan virheestä huolimatta selväksi etten sen kummemmin ala korjailemaan.

        Niin no mun pointti taas oli, että empatia ei auta tapauksessa narsisti... Johtuu harhaan siinä mielessä että empatia ohjaa sen verran ojaan että ei näe itse tapausta...


      • Empatiatia

        Se taas riippuu ihmisestä, että toimiiko järki siinä empatian ohella kuinka hyvin. Itse aikakin säälin niin heitä kuin ihan psykopaattejakin, mutta todellakin pysyttelen heistä kaukana jos jossakussa huomaan selviä merkkejä. Toivoisin heille paranemista en pelkästään itseni, vaan heidänkin elämän kannalta, mutta tiedän tapauksista sen verran että en ala leikkimään heidän kohdallaan mitään avuliasta parantajaa.

        Toki on heitäkin, jolla toimii pelkästään empatia eikä järki sitten ollenkaan, ja jotka liiallisella kiltteydellän suostuvat mihin vaan.


      • Minusta_
        Empatiatia kirjoitti:

        Se taas riippuu ihmisestä, että toimiiko järki siinä empatian ohella kuinka hyvin. Itse aikakin säälin niin heitä kuin ihan psykopaattejakin, mutta todellakin pysyttelen heistä kaukana jos jossakussa huomaan selviä merkkejä. Toivoisin heille paranemista en pelkästään itseni, vaan heidänkin elämän kannalta, mutta tiedän tapauksista sen verran että en ala leikkimään heidän kohdallaan mitään avuliasta parantajaa.

        Toki on heitäkin, jolla toimii pelkästään empatia eikä järki sitten ollenkaan, ja jotka liiallisella kiltteydellän suostuvat mihin vaan.

        Minusta empatian läpi tarkkailtuna tulee suoranaisia harha-ajatuksia, ainakin jos kuvittelee että se miltä narsisti näyttää on ikäänkuin totta.
        Mutta tietenkin, jos kerran jo tietää mistä kyse, niin eihän sitten hätää. Sen oman empatiansa voi toksi häivyttää sen verran että ei mene lähelle. Eihän se narsisti kaukana mitään aktiivista tunnetta keneltäkään tarvitse eikä vaadi.
        Jossain kohdassa kuitenkin itse tai joku läheinen joka osannut narsistin kuvailla hyvin, on sitten lähikontaktin kuitenkin saanut...
        Mihin se narsisti sun empatiaa tarvitsee? tai on tarvinnut? jos kerran noin läpitunkevan järjellisesti olet kyennyt analysoimaan ja silti voimakasta empatiaa tuntenut?


      • Empatiatia
        Minusta_ kirjoitti:

        Minusta empatian läpi tarkkailtuna tulee suoranaisia harha-ajatuksia, ainakin jos kuvittelee että se miltä narsisti näyttää on ikäänkuin totta.
        Mutta tietenkin, jos kerran jo tietää mistä kyse, niin eihän sitten hätää. Sen oman empatiansa voi toksi häivyttää sen verran että ei mene lähelle. Eihän se narsisti kaukana mitään aktiivista tunnetta keneltäkään tarvitse eikä vaadi.
        Jossain kohdassa kuitenkin itse tai joku läheinen joka osannut narsistin kuvailla hyvin, on sitten lähikontaktin kuitenkin saanut...
        Mihin se narsisti sun empatiaa tarvitsee? tai on tarvinnut? jos kerran noin läpitunkevan järjellisesti olet kyennyt analysoimaan ja silti voimakasta empatiaa tuntenut?

        "Mihin se narsisti sun empatiaa tarvitsee? tai on tarvinnut? jos kerran noin läpitunkevan järjellisesti olet kyennyt analysoimaan ja silti voimakasta empatiaa tuntenut?"

        Olen hyvin kiinnostunut psykologiasta ja minusta kaikenlaiset mielenterveysongelmat ovat kaikessa raakuudessaan hyvin kiehtovia. Psykologia on minulle eräänlainen harrastus, ja siihen liittyviin asioihin perehtyminen vaatii empatiakykyä.

        Olen ainakin yhden narsistin (ehkä useammankin kaukaisempana) kohdannut elämässäni, ja vaikken hänen "pääuhrinsa" ollut, niin aika paskamaisesti minulle teki siinä ohessa. (Eli toisinsanoen en ollut hänen "päätyttöystävänsä" vaan vain se toinen, en tietenkään ollut tietoinen tuosta ensimmäisestään). Siitä huolimatta, että hän teki miten teki (sen kummemmin tekoihin perehtymättä), koen häntä kohtaan empatiaa ja pystyn jollain tavalla kuvittelemaan omalle kohdalleni sen, millaista olisi elää narsistina ja samalla koen sääliä, sillä narsistina eläminen on tuskin sekään suoranaisesti helppoa. En kuitenkaan aio ikinä enää koskea pitkällä tikullakaan henkilöön, joka narsistilta vaikuttaa, sillä siinä satuttaa vain itsensä.


      • Miten_sen
        Empatiatia kirjoitti:

        "Mihin se narsisti sun empatiaa tarvitsee? tai on tarvinnut? jos kerran noin läpitunkevan järjellisesti olet kyennyt analysoimaan ja silti voimakasta empatiaa tuntenut?"

        Olen hyvin kiinnostunut psykologiasta ja minusta kaikenlaiset mielenterveysongelmat ovat kaikessa raakuudessaan hyvin kiehtovia. Psykologia on minulle eräänlainen harrastus, ja siihen liittyviin asioihin perehtyminen vaatii empatiakykyä.

        Olen ainakin yhden narsistin (ehkä useammankin kaukaisempana) kohdannut elämässäni, ja vaikken hänen "pääuhrinsa" ollut, niin aika paskamaisesti minulle teki siinä ohessa. (Eli toisinsanoen en ollut hänen "päätyttöystävänsä" vaan vain se toinen, en tietenkään ollut tietoinen tuosta ensimmäisestään). Siitä huolimatta, että hän teki miten teki (sen kummemmin tekoihin perehtymättä), koen häntä kohtaan empatiaa ja pystyn jollain tavalla kuvittelemaan omalle kohdalleni sen, millaista olisi elää narsistina ja samalla koen sääliä, sillä narsistina eläminen on tuskin sekään suoranaisesti helppoa. En kuitenkaan aio ikinä enää koskea pitkällä tikullakaan henkilöön, joka narsistilta vaikuttaa, sillä siinä satuttaa vain itsensä.

        Miten sen nyt sanoisi? Ymmärrän kirjoituksesi niinkuin ymmärrän. Aina kun asia siirtyy itseltä jollekin toiselle, se pikkuisen muuttuu. Että täydellisesti en tiedä missä kohdin ja missä määrin sitä empatiaa olet tuntenut/ tunnet.
        Minä olen ns. terveen empaattinen ihminen. Olen hypännyt pois siitä empatioinnista, jota aiemmin tunsin suurin piirtein kaikkia ihmisiä kohtaan, ikäänkuin raamatun mukaisesti lähimmäisenrakkautena. Lähikontakti narsistiin, sen jälkipuinti ja asian miettiminen ja opiskelu on pyyhkinyt minun sisimmässäni yhden ihmisryhmän pois lähimmäisenrakkauden piiristä, ehkä paria kehää ulommalle piirille, tai jonnekin syrjäisempään paikkaan näkökentästäni...
        Samalla tavoin kuin luontoa ei saa saastuttaa, eläimiä rääkätä, tuhota itseään päihteillä... Niin samalla tavoin en tahdo olla pitämässä yllä narsismin haittavaikutuksia ja kunnioittaa näiden vahingollista toimintaa, missä sitten ikinä ovatkin. Eli heikäläisillä on poikkeusasema minun lähimmäisenrakkaudessani, heille jaan sitä vähemmän.

        Minun on kerta kaikkiaan mahdoton ymmärtää, että jos ihminen ei muka ole narsistin koukussan, niin miksi ihmeessä hän ei empatioi niitä ihmisiä, jotka sitä empatiointia oikeasti tarvitsevat ja ovat sen jopa ansainneet. Miksi ihmeessä sitä empatiaa on haaskattava nimeomaan narsistiin? Maailmassa ja ympärillämme on niin paljon hätää ja avuntarvetta aina lapsista vanhuksiin asti, että yksi ihminen empatiansa kanssa on melkein nolla avuntarpeen rinnalla. Miksi ihmeessä kukaan kertoo, että tuntee emaptiaa narsistia kohtaan, kun tämä ei sitä edes halua. Narsisti inhoaa rakkautta ja jokaikisen empatiaa hän käyttää pelkästään julmasti hyväkseen.
        Narsisti on mestari näyttelemään kärsivää saadakseen uhrinsa lujemmin koukkuunsa. Minunkin narsisti-psykopaattini teki pitkän valmistelutyön ennenkuin alkoi näyttämään ns. "onnetonta"puoltaan.
        Kaiken huippu oli, kun tämä onnenton soitti minulle hädässä, kuinka tämän läheinen kuolee pian ja tämän on oltava tukena... Oli äärettömän vetoava, täysin tuskainen yms. yms.
        Minä soitin työnantajalleni ja otin päivän vapaata, että olen sitten taas tämän "miesystäväni" tukena. Sydän kurkussa etsin kärsivän apua ja tukea tarvitsevan narsisti-psykopaattini käsiini. -Mitä tapahtuikaan!!??
        Löysin tämän narsisti-psykopaatin baarista rälläämästä oikein kunnolla infernaalisen ilolinnun kanssa, ei tietokaan hätää kärsivistä lähimmäisistä...
        Tyypillistä narsistia---


      • Hmm_Nars
        Empatiatia kirjoitti:

        Se taas riippuu ihmisestä, että toimiiko järki siinä empatian ohella kuinka hyvin. Itse aikakin säälin niin heitä kuin ihan psykopaattejakin, mutta todellakin pysyttelen heistä kaukana jos jossakussa huomaan selviä merkkejä. Toivoisin heille paranemista en pelkästään itseni, vaan heidänkin elämän kannalta, mutta tiedän tapauksista sen verran että en ala leikkimään heidän kohdallaan mitään avuliasta parantajaa.

        Toki on heitäkin, jolla toimii pelkästään empatia eikä järki sitten ollenkaan, ja jotka liiallisella kiltteydellän suostuvat mihin vaan.

        "Toki on heitäkin, jolla toimii pelkästään empatia eikä järki sitten ollenkaan, ja jotka liiallisella kiltteydellän suostuvat mihin vaan."
        " (Eli toisinsanoen en ollut hänen "päätyttöystävänsä" vaan vain se toinen, en tietenkään ollut tietoinen tuosta ensimmäisestään). Siitä huolimatta, että hän teki miten teki (sen "
        Hmm. Narsisti ei suuruudenhulluudessaan ja kaikkivoipaisuudessaan tunnusta mitään itseään kovempaa... Ei tunnusta etteikö hampaat pystyisi mihin palaan vain... Narsisti voi heittäytyä täysin sokeaksi sinun asenteellesi..
        Oikeastaan asenteesi on hyvin oivallinen lähtö narsistille, "kuvittelethan" jos valmiiksi olevasi muista uhreista hieman poikkeava, eduksesi. Siihen on narsistin hyvä tarttua. On tehnyt jo pohjatyötä sinun kanssasi ja antanut ymmärtää että olet "vain kakkonen". Noin on vielä pokaali jäänyt sinulta saamatta. Narsisti voi jonain päivänä palata sen pääpokaalin sinulle jakamaan.
        Sinun nostamisesi ykköseksi alkaa nimenomaan tarttumalla sinun hyviin puoliisi joita sinulla on verrattuna hänen yhteenkään aikaisempaan uhr... ei kun naisystäviinsä. Olet luultavasti paljon järkevämpi kuin kukaan muu aiemmista ja narsistin valo tässä elämässä juuri siksi.
        Narsisti osaa ottaa, varsinkin kun on jo pohjat olemassa. Koettu on. Jos sinulla on kovasti omaa luonnetta, niin loppurysäys vain tulee nopeammin, muuten sama keikka kun muiden kanssa.

        Toivottavasti tuo ei ole totta, mutta kun nyt narsistin kokeneena tällä palstalla kirjoittelen, niin tällaisenkin näkökulman heitän.

        Muista että merkittävä osa narsistin näytelmää on leikki "muuttunut mies", jolla leikillä hän palaa entisten luo, joita on kohdellut jossain vaiheessa huonosti. Tuossa vaiheessa hän käyttää empatiantuntijan herkkyyttä taitavasti hyväkseen.
        Sinä olet ainakin kiinnostunut siitä henkilöstä?


      • plaaaa
        Miten_sen kirjoitti:

        Miten sen nyt sanoisi? Ymmärrän kirjoituksesi niinkuin ymmärrän. Aina kun asia siirtyy itseltä jollekin toiselle, se pikkuisen muuttuu. Että täydellisesti en tiedä missä kohdin ja missä määrin sitä empatiaa olet tuntenut/ tunnet.
        Minä olen ns. terveen empaattinen ihminen. Olen hypännyt pois siitä empatioinnista, jota aiemmin tunsin suurin piirtein kaikkia ihmisiä kohtaan, ikäänkuin raamatun mukaisesti lähimmäisenrakkautena. Lähikontakti narsistiin, sen jälkipuinti ja asian miettiminen ja opiskelu on pyyhkinyt minun sisimmässäni yhden ihmisryhmän pois lähimmäisenrakkauden piiristä, ehkä paria kehää ulommalle piirille, tai jonnekin syrjäisempään paikkaan näkökentästäni...
        Samalla tavoin kuin luontoa ei saa saastuttaa, eläimiä rääkätä, tuhota itseään päihteillä... Niin samalla tavoin en tahdo olla pitämässä yllä narsismin haittavaikutuksia ja kunnioittaa näiden vahingollista toimintaa, missä sitten ikinä ovatkin. Eli heikäläisillä on poikkeusasema minun lähimmäisenrakkaudessani, heille jaan sitä vähemmän.

        Minun on kerta kaikkiaan mahdoton ymmärtää, että jos ihminen ei muka ole narsistin koukussan, niin miksi ihmeessä hän ei empatioi niitä ihmisiä, jotka sitä empatiointia oikeasti tarvitsevat ja ovat sen jopa ansainneet. Miksi ihmeessä sitä empatiaa on haaskattava nimeomaan narsistiin? Maailmassa ja ympärillämme on niin paljon hätää ja avuntarvetta aina lapsista vanhuksiin asti, että yksi ihminen empatiansa kanssa on melkein nolla avuntarpeen rinnalla. Miksi ihmeessä kukaan kertoo, että tuntee emaptiaa narsistia kohtaan, kun tämä ei sitä edes halua. Narsisti inhoaa rakkautta ja jokaikisen empatiaa hän käyttää pelkästään julmasti hyväkseen.
        Narsisti on mestari näyttelemään kärsivää saadakseen uhrinsa lujemmin koukkuunsa. Minunkin narsisti-psykopaattini teki pitkän valmistelutyön ennenkuin alkoi näyttämään ns. "onnetonta"puoltaan.
        Kaiken huippu oli, kun tämä onnenton soitti minulle hädässä, kuinka tämän läheinen kuolee pian ja tämän on oltava tukena... Oli äärettömän vetoava, täysin tuskainen yms. yms.
        Minä soitin työnantajalleni ja otin päivän vapaata, että olen sitten taas tämän "miesystäväni" tukena. Sydän kurkussa etsin kärsivän apua ja tukea tarvitsevan narsisti-psykopaattini käsiini. -Mitä tapahtuikaan!!??
        Löysin tämän narsisti-psykopaatin baarista rälläämästä oikein kunnolla infernaalisen ilolinnun kanssa, ei tietokaan hätää kärsivistä lähimmäisistä...
        Tyypillistä narsistia---

        "Minun on kerta kaikkiaan mahdoton ymmärtää, että jos ihminen ei muka ole narsistin koukussan, niin miksi ihmeessä hän ei empatioi niitä ihmisiä, jotka sitä empatiointia oikeasti tarvitsevat ja ovat sen jopa ansainneet. Miksi ihmeessä sitä empatiaa on haaskattava nimeomaan narsistiin?"

        Aloituksen tapauksessa kyse on biologisesta suhteesta vanhempaansa joten kun kyseessä on perhe tilanne ei ole yhtä yksinkertaista kuin narsistisesta parisuhteesta lähteminen ja ihmisen unohtaminen. Lapsi on yhteydessä vanhempaansa hänen kuolemaan asti jolloin biologinen yhteys katkeaa. Jos vanhempi ei ole ollut täysi hirviö ja lapsella on hyviä muistoja elämässä hänen kanssa on luonnollista haluta ja empatioida muutosta vanhemmalleen.


      • Vastasin_
        plaaaa kirjoitti:

        "Minun on kerta kaikkiaan mahdoton ymmärtää, että jos ihminen ei muka ole narsistin koukussan, niin miksi ihmeessä hän ei empatioi niitä ihmisiä, jotka sitä empatiointia oikeasti tarvitsevat ja ovat sen jopa ansainneet. Miksi ihmeessä sitä empatiaa on haaskattava nimeomaan narsistiin?"

        Aloituksen tapauksessa kyse on biologisesta suhteesta vanhempaansa joten kun kyseessä on perhe tilanne ei ole yhtä yksinkertaista kuin narsistisesta parisuhteesta lähteminen ja ihmisen unohtaminen. Lapsi on yhteydessä vanhempaansa hänen kuolemaan asti jolloin biologinen yhteys katkeaa. Jos vanhempi ei ole ollut täysi hirviö ja lapsella on hyviä muistoja elämässä hänen kanssa on luonnollista haluta ja empatioida muutosta vanhemmalleen.

        "Olen ainakin yhden narsistin (ehkä useammankin kaukaisempana) kohdannut elämässäni, ja vaikken hänen "pääuhrinsa" ollut, niin aika paskamaisesti minulle teki siinä ohessa. (Eli toisinsanoen en ollut hänen "päätyttöystävänsä" vaan vain se toinen, en tietenkään ollut tietoinen tuosta ensimmäisestään). "
        Vastasin nimimerkille Empatiatia, joka tuossa aiemmin kirjoitti näin.
        Korostan vielä, että en muuttanut aloituksen puheenaihetta kuitenkaan.
        Edelleen voimme pohtia, että voiko asettua, --- oli sitten tarve tai ei.
        Vaikuttaako suhteen laatu ja asetelma siihen, voiko asettua?
        Ja jos voi tai ei voi niin miksi edes pitäisi yrittää. Pitäisikö narsistien lasten pyrkiä eroon yrittämisestä heidänkin. Tietynlaisen kavaluuden ja rikollisuuden teitoinen puolustelu sillä, että yritin vain olla vanhempani kaltainen... Ei mielestäni hyväksyttävää. Jokaisella on oma henkilökohtainen vastuu.
        Aloittaja ei toisaalta ota kantaa siihen, että mikä hänen yrityksensä takana on. Hyvää ihmisistä helposti uskovana ajattelin, että pelkkä uteliaisuus, kun kerran tiedostaa...
        Mutta kuten sanoin, vastaus oli siis Empatiatialle.


      • Empatiatia

        Mun empatia ei kyllä käyttämällä kulu, toisinsanoen kykenen asettumaan niin afrikkalaisen nälänhätää kärsivän kuin myös psykopaattimurhaajan asemaan. Syy, miksi se on tärkeää myös jälkimmäisen kohdalla on se, että jos saa sen psykopaatin paranemaan niin sitten sekä psykopaatti itse että myös ympärillä olevat ihmiset voittavat. Tottakai se järki pitää pitää mukana niin kuin aiemmin jo sanoin, mikä siinäkin on niin vaikeata käsittää että auttaminen ei tarkoita aina sitä, että tehdään mitä toinen haluaa vaan tehdään se, mikä on toiselle oikeasti parhaaksi pitemmälläkin tähtäimellä.

        Minulla on kyllä eräs hyvin sairas läheinen, jota en tulkitsisi narsistiksi tai psykopaatiksi vaikka niitäkin piirteitä omaa paljon. Paljon muita mielenterveysongelmia näyttää olevan, niin paljon että en usko että häntä on mahdollista edes auttaa tässä vaiheessa, aiheuttaa pelkkää vahinkoa kaikille, eikä mitään pientä. sen verran vanhakin että olisi jo aika kuolla pois, niin kylmältä kun se kuulostaakin.


      • Voisikohan
        Empatiatia kirjoitti:

        Mun empatia ei kyllä käyttämällä kulu, toisinsanoen kykenen asettumaan niin afrikkalaisen nälänhätää kärsivän kuin myös psykopaattimurhaajan asemaan. Syy, miksi se on tärkeää myös jälkimmäisen kohdalla on se, että jos saa sen psykopaatin paranemaan niin sitten sekä psykopaatti itse että myös ympärillä olevat ihmiset voittavat. Tottakai se järki pitää pitää mukana niin kuin aiemmin jo sanoin, mikä siinäkin on niin vaikeata käsittää että auttaminen ei tarkoita aina sitä, että tehdään mitä toinen haluaa vaan tehdään se, mikä on toiselle oikeasti parhaaksi pitemmälläkin tähtäimellä.

        Minulla on kyllä eräs hyvin sairas läheinen, jota en tulkitsisi narsistiksi tai psykopaatiksi vaikka niitäkin piirteitä omaa paljon. Paljon muita mielenterveysongelmia näyttää olevan, niin paljon että en usko että häntä on mahdollista edes auttaa tässä vaiheessa, aiheuttaa pelkkää vahinkoa kaikille, eikä mitään pientä. sen verran vanhakin että olisi jo aika kuolla pois, niin kylmältä kun se kuulostaakin.

        "sen verran vanhakin että olisi jo aika kuolla pois, niin kylmältä kun se kuulostaakin. "
        No kyllä. Kuulostaa todella kylmältä, varsinkin kun käytät ikää perusteena sille että olisi aika jo kuolla pois...

        "Tottakai se järki pitää pitää mukana niin kuin aiemmin jo sanoin, mikä siinäkin on niin vaikeata käsittää että auttaminen ei tarkoita aina sitä, että tehdään mitä toinen haluaa vaan tehdään se, mikä on toiselle oikeasti parhaaksi pitemmälläkin tähtäimellä. "
        Voisikohan olla, että varsinkaan täällä nettimaailmassa ei ehkä se luottamus ainakaan tipahda hetkessä... Että juuri sinulla olisi nuo taidot hyppysissä.
        Jotenkin käsitin, että psykologian lukeminen ja miettiminen on sinulle pelkkä harraste...

        Minä muuten tässä tovin miettinyt jumbojetillä lentämisen saloja. Taidanpa kipaista huomenissa kokeilemaan taitojani, lähdetkös kyytiin. (Oikeasti en tietenkään mistään edes konetta käyttööni saisi, ilman lentolupakirjaa en edes pientä ;)


      • jkjlöklkok
        Empatiatia kirjoitti:

        Mun empatia ei kyllä käyttämällä kulu, toisinsanoen kykenen asettumaan niin afrikkalaisen nälänhätää kärsivän kuin myös psykopaattimurhaajan asemaan. Syy, miksi se on tärkeää myös jälkimmäisen kohdalla on se, että jos saa sen psykopaatin paranemaan niin sitten sekä psykopaatti itse että myös ympärillä olevat ihmiset voittavat. Tottakai se järki pitää pitää mukana niin kuin aiemmin jo sanoin, mikä siinäkin on niin vaikeata käsittää että auttaminen ei tarkoita aina sitä, että tehdään mitä toinen haluaa vaan tehdään se, mikä on toiselle oikeasti parhaaksi pitemmälläkin tähtäimellä.

        Minulla on kyllä eräs hyvin sairas läheinen, jota en tulkitsisi narsistiksi tai psykopaatiksi vaikka niitäkin piirteitä omaa paljon. Paljon muita mielenterveysongelmia näyttää olevan, niin paljon että en usko että häntä on mahdollista edes auttaa tässä vaiheessa, aiheuttaa pelkkää vahinkoa kaikille, eikä mitään pientä. sen verran vanhakin että olisi jo aika kuolla pois, niin kylmältä kun se kuulostaakin.

        Rationaalinen myötätunto on mielestäni parempi sillä empatia on oikukas, selektiivinen ja epälooginen tunne. Lisäksi se "syö" ihmistä (uuvuttaa).

        http://kylteri.fi/empatian-antipatia/


      • Kamelille.kans

        Kyllä! Juuri näin.

        On ollut monesti lannistavaa kuunnella kanssaihmisten "empatia-arvostelmia". Melkein olen kaiken toivon heittänyt.


      • Kuule_

        "Syy, miksi se on tärkeää myös jälkimmäisen kohdalla on se, että jos saa sen psykopaatin paranemaan niin sitten sekä psykopaatti itse että myös ympärillä olevat ihmiset voittavat. "
        "Tottakai se järki pitää pitää mukana niin kuin aiemmin jo sanoin, mikä siinäkin on niin vaikeata käsittää että auttaminen ei tarkoita aina sitä, että tehdään mitä toinen haluaa vaan tehdään se, mikä on toiselle oikeasti parhaaksi pitemmälläkin tähtäimellä. "

        Kuule Empatiatia
        Haepa nopsasti itsellesi apua, oikein virallisista auttavista tahoista. Tänä aamuna kun luin tuon, niin toivuttuania aiemmasta työväsymyksestäni huomasin kuinka...
        Sinun käsityksissäsi jotain hyvin outoa. Miksi ajattelet tuollaisia? Mikä käytännön merkitys sinulle on tuolla, jos et kerran pitkällä tikullakaan koskisi? Mitä yleensä tarkoitit tuolla?

        Oletko jonkun psykiatrisen vankisairaalan ylintä porrasta? ET koska siellä ollaan taatusti realistisempia? Tuskin noista aiheista nyt ymmärrät yhtään mitään. Se mitä sanoit, todistaa sen.
        Missä ihmeessä sinä olet tekemässä--- psykopaatille---, psykopaatin puolesta noita päätelmiä.

        Ainakin olet tuhoisassa empatiahattarassa jos olet tekemässä.


      • Hei-juu
        Empatiatia kirjoitti:

        Mun empatia ei kyllä käyttämällä kulu, toisinsanoen kykenen asettumaan niin afrikkalaisen nälänhätää kärsivän kuin myös psykopaattimurhaajan asemaan. Syy, miksi se on tärkeää myös jälkimmäisen kohdalla on se, että jos saa sen psykopaatin paranemaan niin sitten sekä psykopaatti itse että myös ympärillä olevat ihmiset voittavat. Tottakai se järki pitää pitää mukana niin kuin aiemmin jo sanoin, mikä siinäkin on niin vaikeata käsittää että auttaminen ei tarkoita aina sitä, että tehdään mitä toinen haluaa vaan tehdään se, mikä on toiselle oikeasti parhaaksi pitemmälläkin tähtäimellä.

        Minulla on kyllä eräs hyvin sairas läheinen, jota en tulkitsisi narsistiksi tai psykopaatiksi vaikka niitäkin piirteitä omaa paljon. Paljon muita mielenterveysongelmia näyttää olevan, niin paljon että en usko että häntä on mahdollista edes auttaa tässä vaiheessa, aiheuttaa pelkkää vahinkoa kaikille, eikä mitään pientä. sen verran vanhakin että olisi jo aika kuolla pois, niin kylmältä kun se kuulostaakin.

        " kykenen asettumaan niin afrikkalaisen nälänhätää kärsivän kuin myös psykopaattimurhaajan asemaan. "
        Hei-juu ja jabbaan-dabba....
        " että jos saa sen psykopaatin paranemaan niin sitten sekä psykopaatti itse että myös ympärillä olevat ihmiset voittavat. "
        Ndabadaba-njabadaba-diu-dui-diu....
        "Tottakai se järki pitää pitää mukana niin kuin "
        Tsibidibi-tsibidibi.... uffff


      • Empatiatia

        Kannattaisiko treenata luetunymmärtämistä?

        Aluksi vastasin alkuperäiseen kysymykseen, että terve ihminen voi asettua narsistin saappaisiin, jos on tarpeeksi empaattinen. Siitä joku sitten alkoi päteä miten narsisteja ei kannata empatiasoida ja blaablaa, vaikken sen kannattavuuteen ottanut mitään kantaa.

        Sitten otin kantaa sen kannattavuuteen, eli empatia on aina hyvästä jos järki toimii myös siinä ohella ja empaattinen ihminen voi auttaa toista helpommin. Siitä sitten vedettiin että minä yrittäisin leikkiä auttajaa, vaikka koko ajan sanonut että pysyttelen etäällä narsisteista kun satuttaa vain itsensä.

        Pitäisikö nyt alkaa vääntämään rautalangasta? Elikkä kantani on seuraava:

        1. Terve ihminen _kykenee_ asettumaan narsistin saappaisiin, jos on tarpeeksi empaattinen.

        2. Empatia _voi_ olla myös huonoksi tapauksessa, jossa tunteet menevät järjen edelle.

        3. Empatia _voi_ myös olla eduksi tapauksessa, jossa _järki_ menee tunteiden edelle;
        esimerkiksi ammattiauttajien keskuudessa tai ihan tavallisen ihmisen tapauksessa, jossa hän juuri empatian kautta kykenee samaistumaan narsistiin ja siten ymmärtää järjen kautta pysyä hänestä kaukana.

        Jos tästä nyt ei ymmärrä niin suosittelen menemään vaikkapa luetunymmärtämisen kurssille.


      • Ei_kun
        Empatiatia kirjoitti:

        Kannattaisiko treenata luetunymmärtämistä?

        Aluksi vastasin alkuperäiseen kysymykseen, että terve ihminen voi asettua narsistin saappaisiin, jos on tarpeeksi empaattinen. Siitä joku sitten alkoi päteä miten narsisteja ei kannata empatiasoida ja blaablaa, vaikken sen kannattavuuteen ottanut mitään kantaa.

        Sitten otin kantaa sen kannattavuuteen, eli empatia on aina hyvästä jos järki toimii myös siinä ohella ja empaattinen ihminen voi auttaa toista helpommin. Siitä sitten vedettiin että minä yrittäisin leikkiä auttajaa, vaikka koko ajan sanonut että pysyttelen etäällä narsisteista kun satuttaa vain itsensä.

        Pitäisikö nyt alkaa vääntämään rautalangasta? Elikkä kantani on seuraava:

        1. Terve ihminen _kykenee_ asettumaan narsistin saappaisiin, jos on tarpeeksi empaattinen.

        2. Empatia _voi_ olla myös huonoksi tapauksessa, jossa tunteet menevät järjen edelle.

        3. Empatia _voi_ myös olla eduksi tapauksessa, jossa _järki_ menee tunteiden edelle;
        esimerkiksi ammattiauttajien keskuudessa tai ihan tavallisen ihmisen tapauksessa, jossa hän juuri empatian kautta kykenee samaistumaan narsistiin ja siten ymmärtää järjen kautta pysyä hänestä kaukana.

        Jos tästä nyt ei ymmärrä niin suosittelen menemään vaikkapa luetunymmärtämisen kurssille.

        Ei kun sinä.
        En oikein tiedä viitsinkö kehoittaa sinua ottamaan enempää asioista selkoa, kun olemme perustavan laatuisessa lähtöasetelmassa eri mieltä.
        Kuulut siihen valtavaan enemmistöön, jolla ei ole mitään kunnon kokemusta narsistista. (Enkä suosittele hankkimaan) Voit olla onnellinen siitä että ei ole.
        En kuitenkaan ota sinulta neuvoja vastaan, miten narsistia voi parhaiten ymmärtää.
        Yritän löytää yhden vanhan ketjun, jossa keskusteltiin narsistien auttamisesta.
        Kun käytännössä narsistin auttaminen on sitä että osalllistuu sen auttamiseen kaikessa pahassa... Auttaa sitä eteenpäin ihmisten huijaamisessa...
        Narsistit oppivat vanhempana toisinaan yhä kierommiksi ja tekevät oikean näköistä elämää, joka kuitenkin on pelkkä kulissi ja naamio.


      • Vain_tuon

        http://keskustelu.suomi24.fi/t/12645041/voiko-narsistia-auttaa-parantumaan
        Vain tuon vaatimattoman ketjun löysin pikapikaa.

        Mutta miksi ihmeessä puhut ilmeisesti joistakin huippuammattilaisista jossain Yhdysvalloissa ehkä.. Ehkä siellä saadaan aikaan joitakin järjelliseksi asetettujen tavoitteiden mukaisia edistymisiä... Jollain huippukalliilla menetelmillä joissain kuuluisissa DrPhil-ohjelmassa mukana olleilla klinikoilla tms.
        Mitä sinä tiedät noista? Laitapa linkkiä ja laita linkkiä nimenomaan niin, että siitä ilmenee edistymisen aikaansaavan ammattilaisen empatiamäärä luotettavasti mitattuna.

        Ehkä sinun kannattaa nyt luovuttaa.


      • Empatiatia
        Vain_tuon kirjoitti:

        http://keskustelu.suomi24.fi/t/12645041/voiko-narsistia-auttaa-parantumaan
        Vain tuon vaatimattoman ketjun löysin pikapikaa.

        Mutta miksi ihmeessä puhut ilmeisesti joistakin huippuammattilaisista jossain Yhdysvalloissa ehkä.. Ehkä siellä saadaan aikaan joitakin järjelliseksi asetettujen tavoitteiden mukaisia edistymisiä... Jollain huippukalliilla menetelmillä joissain kuuluisissa DrPhil-ohjelmassa mukana olleilla klinikoilla tms.
        Mitä sinä tiedät noista? Laitapa linkkiä ja laita linkkiä nimenomaan niin, että siitä ilmenee edistymisen aikaansaavan ammattilaisen empatiamäärä luotettavasti mitattuna.

        Ehkä sinun kannattaa nyt luovuttaa.

        Yleisestihän ottaen auttaminen tulkitaankin niin, että autetaan ihmistä hänen toimissaan. Minä kuitenkin tarkoitin auttamisella parantamista. Eli empatia auttaa auttamaan toisen parantamisessa, ei vain narsistin vaan ihan minkä tahansa psyykkisen ongelman omaavan henkilön, oli kyseessä sitten masennus tai narsistinen persoonallisuushäiriö.

        Tiedän, ettei niin narsisteille tai psykopaateillekaan ole kehitetty mitään hyvin toimivaa hoitoa, mutta sitä varmasti kehitetään parhaillaan tutkijoiden keskuudessa.

        Missään en yritä neuvoa ketään ymmärtämään narsistia. Empatiakyky on lähinnä geneettinen, jota ei pahemmin voi harjoitella. Tarpeeksi empaattinen ymmärtää, useimmat ei ja that's it. Totta kai neuvot narsistien kohtaamiseen myös tulee suunnata valtaväestölle, eli ominaisuuksiltaan keskimääräiselle ihmiselle. Sen takia en kehottaisi ketään yrittää ymmärtää narsisteja, sillä usein ymmärtämisellä tarkoitetaan myös hyväksymistä ja ne mielletään samankaltaisiksi asioiksi, mitä ne keskimääräiselle ihmiselle ovatkin: hyväksyt helpommin sellaisen käyttäytymismallin, jota ymmärrät.

        Puhun asioista enemmän kokonaisvaltaisesti kuin yksilöllisesti, enemmän järkiperäisesti kuin tunneperäisesti. Usein ihmiset kuitenkin tulkitsee asioita tunteilla (mikä on ihan ok ja normaalia, no problem), minkä takia ensimmäinen kommenttini saattoi vaikuttaa kylmältä. En vain aina jaksa lisätä kaikkia sivuhuomioita jokaiseen kommenttiin väärinymmärtäjien varalta.

        Kommentista siis saattoi välittyä tunnelma, että olisi ihanteellista olla tarpeeksi empaattinen ymmärtämään narsistia ja pyrkiä auttamaan tätä. Sehän on oikeasti ihanteellista vain silloin, jos on myös tarpeeksi järkevä eikä mene pelkästään siihen, että surraan tuon narsistiparan kohtaloa persoonallisuushäiriön kanssa, vaan osataan olla tarpeeksi etäisiä. Toisin sanoen narsistin auttaminen on kannattavaa vain lähinnä ammattiauttajan asemassa, luomatta mitään henkilökohtaista sidettä henkilöön.

        Koko väittelyn voisi tulkita jopa niin, että puhutaan eri asioista, minä kokonaisvaltaisesti ja sinä taas tavallisen yksilön kannalta.


      • Oiijjjj
        Empatiatia kirjoitti:

        Yleisestihän ottaen auttaminen tulkitaankin niin, että autetaan ihmistä hänen toimissaan. Minä kuitenkin tarkoitin auttamisella parantamista. Eli empatia auttaa auttamaan toisen parantamisessa, ei vain narsistin vaan ihan minkä tahansa psyykkisen ongelman omaavan henkilön, oli kyseessä sitten masennus tai narsistinen persoonallisuushäiriö.

        Tiedän, ettei niin narsisteille tai psykopaateillekaan ole kehitetty mitään hyvin toimivaa hoitoa, mutta sitä varmasti kehitetään parhaillaan tutkijoiden keskuudessa.

        Missään en yritä neuvoa ketään ymmärtämään narsistia. Empatiakyky on lähinnä geneettinen, jota ei pahemmin voi harjoitella. Tarpeeksi empaattinen ymmärtää, useimmat ei ja that's it. Totta kai neuvot narsistien kohtaamiseen myös tulee suunnata valtaväestölle, eli ominaisuuksiltaan keskimääräiselle ihmiselle. Sen takia en kehottaisi ketään yrittää ymmärtää narsisteja, sillä usein ymmärtämisellä tarkoitetaan myös hyväksymistä ja ne mielletään samankaltaisiksi asioiksi, mitä ne keskimääräiselle ihmiselle ovatkin: hyväksyt helpommin sellaisen käyttäytymismallin, jota ymmärrät.

        Puhun asioista enemmän kokonaisvaltaisesti kuin yksilöllisesti, enemmän järkiperäisesti kuin tunneperäisesti. Usein ihmiset kuitenkin tulkitsee asioita tunteilla (mikä on ihan ok ja normaalia, no problem), minkä takia ensimmäinen kommenttini saattoi vaikuttaa kylmältä. En vain aina jaksa lisätä kaikkia sivuhuomioita jokaiseen kommenttiin väärinymmärtäjien varalta.

        Kommentista siis saattoi välittyä tunnelma, että olisi ihanteellista olla tarpeeksi empaattinen ymmärtämään narsistia ja pyrkiä auttamaan tätä. Sehän on oikeasti ihanteellista vain silloin, jos on myös tarpeeksi järkevä eikä mene pelkästään siihen, että surraan tuon narsistiparan kohtaloa persoonallisuushäiriön kanssa, vaan osataan olla tarpeeksi etäisiä. Toisin sanoen narsistin auttaminen on kannattavaa vain lähinnä ammattiauttajan asemassa, luomatta mitään henkilökohtaista sidettä henkilöön.

        Koko väittelyn voisi tulkita jopa niin, että puhutaan eri asioista, minä kokonaisvaltaisesti ja sinä taas tavallisen yksilön kannalta.

        En usko että olet koskaan kohdannut todellista narsistia. Ne jotka ovat tietävät kantapään kokemuksella että toivo paranemismahdollisuuksista on epärealistinen. Kun ryhdyt auttamaan narsistia olet vain ns. mahdollistaja, jonka sinisilmäisyyttä narsisti käyttää häikäilemättä hyväksi.


      • Tunnelma_
        Empatiatia kirjoitti:

        Yleisestihän ottaen auttaminen tulkitaankin niin, että autetaan ihmistä hänen toimissaan. Minä kuitenkin tarkoitin auttamisella parantamista. Eli empatia auttaa auttamaan toisen parantamisessa, ei vain narsistin vaan ihan minkä tahansa psyykkisen ongelman omaavan henkilön, oli kyseessä sitten masennus tai narsistinen persoonallisuushäiriö.

        Tiedän, ettei niin narsisteille tai psykopaateillekaan ole kehitetty mitään hyvin toimivaa hoitoa, mutta sitä varmasti kehitetään parhaillaan tutkijoiden keskuudessa.

        Missään en yritä neuvoa ketään ymmärtämään narsistia. Empatiakyky on lähinnä geneettinen, jota ei pahemmin voi harjoitella. Tarpeeksi empaattinen ymmärtää, useimmat ei ja that's it. Totta kai neuvot narsistien kohtaamiseen myös tulee suunnata valtaväestölle, eli ominaisuuksiltaan keskimääräiselle ihmiselle. Sen takia en kehottaisi ketään yrittää ymmärtää narsisteja, sillä usein ymmärtämisellä tarkoitetaan myös hyväksymistä ja ne mielletään samankaltaisiksi asioiksi, mitä ne keskimääräiselle ihmiselle ovatkin: hyväksyt helpommin sellaisen käyttäytymismallin, jota ymmärrät.

        Puhun asioista enemmän kokonaisvaltaisesti kuin yksilöllisesti, enemmän järkiperäisesti kuin tunneperäisesti. Usein ihmiset kuitenkin tulkitsee asioita tunteilla (mikä on ihan ok ja normaalia, no problem), minkä takia ensimmäinen kommenttini saattoi vaikuttaa kylmältä. En vain aina jaksa lisätä kaikkia sivuhuomioita jokaiseen kommenttiin väärinymmärtäjien varalta.

        Kommentista siis saattoi välittyä tunnelma, että olisi ihanteellista olla tarpeeksi empaattinen ymmärtämään narsistia ja pyrkiä auttamaan tätä. Sehän on oikeasti ihanteellista vain silloin, jos on myös tarpeeksi järkevä eikä mene pelkästään siihen, että surraan tuon narsistiparan kohtaloa persoonallisuushäiriön kanssa, vaan osataan olla tarpeeksi etäisiä. Toisin sanoen narsistin auttaminen on kannattavaa vain lähinnä ammattiauttajan asemassa, luomatta mitään henkilökohtaista sidettä henkilöön.

        Koko väittelyn voisi tulkita jopa niin, että puhutaan eri asioista, minä kokonaisvaltaisesti ja sinä taas tavallisen yksilön kannalta.

        "Kommentista siis saattoi välittyä tunnelma, että olisi ihanteellista olla tarpeeksi empaattinen ymmärtämään narsistia ja pyrkiä auttamaan tätä. "
        Tunnelma ja tunnelma...
        Kuulehan nyt. Ihan älyllisesti tulkittuna se antoi ymmärtää että oli tarkoitettu niin ymmärrettäväksi. Kun et minkään asiantuntijalinkinkin välityksellä nyt todista todeksi väittämääsi valtavien empatiamäärien tarpeellisuudesta narsistien parantamisessa, etkä edes viittaa paikan sijaintiin, jossa/joissa noita parannellaan..
        Luovuta jo.


      • Empatiatia
        Oiijjjj kirjoitti:

        En usko että olet koskaan kohdannut todellista narsistia. Ne jotka ovat tietävät kantapään kokemuksella että toivo paranemismahdollisuuksista on epärealistinen. Kun ryhdyt auttamaan narsistia olet vain ns. mahdollistaja, jonka sinisilmäisyyttä narsisti käyttää häikäilemättä hyväksi.

        OLen koko ajan painottanut, että narsistia ei kannata alkaa auttamaan muuta kuin ammattiauttajan asemassa, jossa henkilökohtaista sidettä ei synny.


      • Empatiatia kirjoitti:

        Yleisestihän ottaen auttaminen tulkitaankin niin, että autetaan ihmistä hänen toimissaan. Minä kuitenkin tarkoitin auttamisella parantamista. Eli empatia auttaa auttamaan toisen parantamisessa, ei vain narsistin vaan ihan minkä tahansa psyykkisen ongelman omaavan henkilön, oli kyseessä sitten masennus tai narsistinen persoonallisuushäiriö.

        Tiedän, ettei niin narsisteille tai psykopaateillekaan ole kehitetty mitään hyvin toimivaa hoitoa, mutta sitä varmasti kehitetään parhaillaan tutkijoiden keskuudessa.

        Missään en yritä neuvoa ketään ymmärtämään narsistia. Empatiakyky on lähinnä geneettinen, jota ei pahemmin voi harjoitella. Tarpeeksi empaattinen ymmärtää, useimmat ei ja that's it. Totta kai neuvot narsistien kohtaamiseen myös tulee suunnata valtaväestölle, eli ominaisuuksiltaan keskimääräiselle ihmiselle. Sen takia en kehottaisi ketään yrittää ymmärtää narsisteja, sillä usein ymmärtämisellä tarkoitetaan myös hyväksymistä ja ne mielletään samankaltaisiksi asioiksi, mitä ne keskimääräiselle ihmiselle ovatkin: hyväksyt helpommin sellaisen käyttäytymismallin, jota ymmärrät.

        Puhun asioista enemmän kokonaisvaltaisesti kuin yksilöllisesti, enemmän järkiperäisesti kuin tunneperäisesti. Usein ihmiset kuitenkin tulkitsee asioita tunteilla (mikä on ihan ok ja normaalia, no problem), minkä takia ensimmäinen kommenttini saattoi vaikuttaa kylmältä. En vain aina jaksa lisätä kaikkia sivuhuomioita jokaiseen kommenttiin väärinymmärtäjien varalta.

        Kommentista siis saattoi välittyä tunnelma, että olisi ihanteellista olla tarpeeksi empaattinen ymmärtämään narsistia ja pyrkiä auttamaan tätä. Sehän on oikeasti ihanteellista vain silloin, jos on myös tarpeeksi järkevä eikä mene pelkästään siihen, että surraan tuon narsistiparan kohtaloa persoonallisuushäiriön kanssa, vaan osataan olla tarpeeksi etäisiä. Toisin sanoen narsistin auttaminen on kannattavaa vain lähinnä ammattiauttajan asemassa, luomatta mitään henkilökohtaista sidettä henkilöön.

        Koko väittelyn voisi tulkita jopa niin, että puhutaan eri asioista, minä kokonaisvaltaisesti ja sinä taas tavallisen yksilön kannalta.

        "Tottakai se järki pitää pitää mukana niin kuin aiemmin jo sanoin, mikä siinäkin on niin vaikeata käsittää että auttaminen ei tarkoita aina sitä, että tehdään mitä toinen haluaa vaan tehdään se, mikä on toiselle oikeasti parhaaksi pitemmälläkin tähtäimellä."

        Poimin tämän kohdan ny tuolta ylempää, jota tekee mieli kommentoida sen verran, että useinkin ihmiset tuntuvat sekoittavan empatian ja sympatian, että jos ei ole kaikessa samaa mieltä autettavansa kanssa/auta /käyttädy autettavan haluamalla tavalla/anna autettettavalle mitä hän haluaa, niin se tulkitaan helposti epäempaattiseksi.

        Mitä tulee tuohon narsistin hoitoon ja sitä kautta parantamiseen, niin käsittääkseni sellainen on mahdollista. Harvemmin kuitenkin käytetään sanaa paraneminen vaan useimmiten puhutaan lieventämisestä.

        https://www.narsistienuhrientuki.fi/tietoa-narsismista/narsismista_yleisesti/narsistin-hoito-pahkinankuoressa/

        Muistan aikoinaan kun pidempään vaihdoin ajatuksia täällä jonkun epävakaaksi ilmoittautuneen kanssa, niin tutustuin aiheeseen paremmin kun heidätkin luetaan ns. narsisti nimikkeen alle ja heille on olemassa jopa käypähoito suositus.

        Tässä kohtaa ny tulikin mieleen, että jos vaikka ns. ammattihenkilö kantaisikin päävastuun hoidosta, niin olisko kuitenkin jopa toivottavaa, että myös läheiset otettaisiin mukaan ns. hoitoprosessiin etteivät he ns. sabotoisi virheellisillä toiminta tavoilla ko. henkilön hoitoa.

        Sen verran mitä olen tutustunu tuohon pykopatian hoitoon/paranemiseen, niin sen suhteen olisi hieman skeptisempi, lukemani perusteella olen ymmärtänyt ettei psykopatiaan tunneta hoitomuotoa ja yleiset psykiatriset hoitomuodot ovat vasta aiheisia. Toki en ihan uusimpia tuloksia ole aiheesta lukenut

        http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96809.pdf


      • Et_ole
        Empatiatia kirjoitti:

        OLen koko ajan painottanut, että narsistia ei kannata alkaa auttamaan muuta kuin ammattiauttajan asemassa, jossa henkilökohtaista sidettä ei synny.

        Et ole. Etkä myöskään ole vieläkään kertonut, mihin tietosi perustuu.


      • Empatiatia
        Tunnelma_ kirjoitti:

        "Kommentista siis saattoi välittyä tunnelma, että olisi ihanteellista olla tarpeeksi empaattinen ymmärtämään narsistia ja pyrkiä auttamaan tätä. "
        Tunnelma ja tunnelma...
        Kuulehan nyt. Ihan älyllisesti tulkittuna se antoi ymmärtää että oli tarkoitettu niin ymmärrettäväksi. Kun et minkään asiantuntijalinkinkin välityksellä nyt todista todeksi väittämääsi valtavien empatiamäärien tarpeellisuudesta narsistien parantamisessa, etkä edes viittaa paikan sijaintiin, jossa/joissa noita parannellaan..
        Luovuta jo.

        "Kun et minkään asiantuntijalinkinkin välityksellä nyt todista todeksi väittämääsi valtavien empatiamäärien tarpeellisuudesta narsistien parantamisessa, etkä edes viittaa paikan sijaintiin, jossa/joissa noita parannellaan.."

        Olen katsonut psykopaateista ja narsisteista kertovia dokumentteja. Hyvin monet tutkijat ovat kiinnostuneita aiheesta ja yrittävät kehittää tapaa parantaa heitä. Mielestäni se on itsestäänselvyys, että olkoon psyykkinen ongelma mikä tahansa, niin empatia on aina vain hyödyksi heitä parantaessa. Siitä voidaan toki kiistellä vaikka maailman tappiin asti, mutta jos menet psykologin vastaanotolle, joka ei kykene millään tavalla kokemaan myötätuntoa ja ymmärtämään tilannettasi, niin voin väittää ettei kovin hyviä tuloksia tule olit sitten vaikka bipolaarinen tai se narsisti.

        "Kuulehan nyt. Ihan älyllisesti tulkittuna se antoi ymmärtää että oli tarkoitettu niin ymmärrettäväksi."

        Tarkoituksenani oli yksinkertaisesti antaa selkeä ja mahdollisimman lyhyt vastaus itse kysymykseen sen kummemmin miettimättä onko kannattava tai ihanteellista tai yhtään mitään.


      • Muista_
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        "Tottakai se järki pitää pitää mukana niin kuin aiemmin jo sanoin, mikä siinäkin on niin vaikeata käsittää että auttaminen ei tarkoita aina sitä, että tehdään mitä toinen haluaa vaan tehdään se, mikä on toiselle oikeasti parhaaksi pitemmälläkin tähtäimellä."

        Poimin tämän kohdan ny tuolta ylempää, jota tekee mieli kommentoida sen verran, että useinkin ihmiset tuntuvat sekoittavan empatian ja sympatian, että jos ei ole kaikessa samaa mieltä autettavansa kanssa/auta /käyttädy autettavan haluamalla tavalla/anna autettettavalle mitä hän haluaa, niin se tulkitaan helposti epäempaattiseksi.

        Mitä tulee tuohon narsistin hoitoon ja sitä kautta parantamiseen, niin käsittääkseni sellainen on mahdollista. Harvemmin kuitenkin käytetään sanaa paraneminen vaan useimmiten puhutaan lieventämisestä.

        https://www.narsistienuhrientuki.fi/tietoa-narsismista/narsismista_yleisesti/narsistin-hoito-pahkinankuoressa/

        Muistan aikoinaan kun pidempään vaihdoin ajatuksia täällä jonkun epävakaaksi ilmoittautuneen kanssa, niin tutustuin aiheeseen paremmin kun heidätkin luetaan ns. narsisti nimikkeen alle ja heille on olemassa jopa käypähoito suositus.

        Tässä kohtaa ny tulikin mieleen, että jos vaikka ns. ammattihenkilö kantaisikin päävastuun hoidosta, niin olisko kuitenkin jopa toivottavaa, että myös läheiset otettaisiin mukaan ns. hoitoprosessiin etteivät he ns. sabotoisi virheellisillä toiminta tavoilla ko. henkilön hoitoa.

        Sen verran mitä olen tutustunu tuohon pykopatian hoitoon/paranemiseen, niin sen suhteen olisi hieman skeptisempi, lukemani perusteella olen ymmärtänyt ettei psykopatiaan tunneta hoitomuotoa ja yleiset psykiatriset hoitomuodot ovat vasta aiheisia. Toki en ihan uusimpia tuloksia ole aiheesta lukenut

        http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96809.pdf

        "Poimin tämän kohdan ny tuolta ylempää, jota tekee mieli kommentoida sen verran, että useinkin ihmiset tuntuvat sekoittavan empatian ja sympatian, että jos ei ole kaikessa samaa mieltä autettavansa kanssa/auta /käyttädy autettavan haluamalla tavalla/anna autettettavalle mitä hän haluaa, niin se tulkitaan helposti epäempaattiseksi."
        Muista hänen epäselvyyksistään en tiedä, mutta tässä ei nyt ollut kyse ollenkaan tuosta sekaannuksesta.


      • Empatiatia
        Et_ole kirjoitti:

        Et ole. Etkä myöskään ole vieläkään kertonut, mihin tietosi perustuu.

        Edellisistä kommenteistani poimittua:

        "Toisin sanoen narsistin auttaminen on kannattavaa vain lähinnä ammattiauttajan asemassa, luomatta mitään henkilökohtaista sidettä henkilöön."
        "Empatia _voi_ myös olla eduksi tapauksessa, jossa _järki_ menee tunteiden edelle;
        esimerkiksi ammattiauttajien keskuudessa tai ihan tavallisen ihmisen tapauksessa, jossa hän juuri empatian kautta kykenee samaistumaan narsistiin ja siten ymmärtää järjen kautta pysyä hänestä kaukana."
        "En kuitenkaan aio ikinä enää koskea pitkällä tikullakaan henkilöön, joka narsistilta vaikuttaa, sillä siinä satuttaa vain itsensä."

        Onkohan tuossa tarpeeksi.
        Empatian tarpeellisuutta koskevat tietoni perustuvat omiin päätelmiini; toista on huomattavasti helpompi auttaa (tai parantaa tai kohdella parhaalla tavalla kaikki ihmiset huomioonottaen), jos kykenee asettumaan toisen asemaan ja ymmärtää häntä.

        Ja en tiedä onko se nyt niin vaikeaa uskoa, että jotkut tutkijat ihan oikeasti ovat kiinnostuneita psykopaattien ja narsistien persoonallisuuksista ja etsivät mahdollista parannuskeinoa niihin. Mutta jos et usko niin olkoon vaikka sitten sinun mielestäsi bullshittiä jos et jaksa etsiä itse mitään "todisteita".


      • Käsitit
        Empatiatia kirjoitti:

        "Kun et minkään asiantuntijalinkinkin välityksellä nyt todista todeksi väittämääsi valtavien empatiamäärien tarpeellisuudesta narsistien parantamisessa, etkä edes viittaa paikan sijaintiin, jossa/joissa noita parannellaan.."

        Olen katsonut psykopaateista ja narsisteista kertovia dokumentteja. Hyvin monet tutkijat ovat kiinnostuneita aiheesta ja yrittävät kehittää tapaa parantaa heitä. Mielestäni se on itsestäänselvyys, että olkoon psyykkinen ongelma mikä tahansa, niin empatia on aina vain hyödyksi heitä parantaessa. Siitä voidaan toki kiistellä vaikka maailman tappiin asti, mutta jos menet psykologin vastaanotolle, joka ei kykene millään tavalla kokemaan myötätuntoa ja ymmärtämään tilannettasi, niin voin väittää ettei kovin hyviä tuloksia tule olit sitten vaikka bipolaarinen tai se narsisti.

        "Kuulehan nyt. Ihan älyllisesti tulkittuna se antoi ymmärtää että oli tarkoitettu niin ymmärrettäväksi."

        Tarkoituksenani oli yksinkertaisesti antaa selkeä ja mahdollisimman lyhyt vastaus itse kysymykseen sen kummemmin miettimättä onko kannattava tai ihanteellista tai yhtään mitään.

        "Tarkoituksenani oli yksinkertaisesti antaa selkeä ja mahdollisimman lyhyt vastaus itse kysymykseen sen kummemmin miettimättä onko kannattava tai ihanteellista tai yhtään mitään. "
        Käsitit jatkokommentit kaikki jotenkin väärin, ehkä tarkoituksella, en voi tietää.
        En lähde enää oikaisemaan enempää, kun et ole halukas muuta kuin värittämään itsesi olemaan oikeassa, joten on odotettavissa paljon vääristelyjä ja sitten taas niiden oikomisia.

        Koet kuitenkin kiusalliseksi antaa perusteluja.
        Onhan se selvää, että katsottuja dokumentteja ei niin vain voi linkittää. Ja tuo on sinun saamasi käsitys... Mutta kerrottiinko niissä dokumenteissa nimenomaan ison empatiamäärän tarpeellisuudesta, vai lisäsitkö sen itse?
        Ainakin painotit itse olevasi hyvin empaattinen, josta sen käsityksen sitten sai että sinä olisit ehkä lähdössä tukemaan ja auttamaan psykopaatteja.

        Hoitotyössä yleensä painotetaan empatian tarpeellisuutta, mutta narsistit ja psykopaatit saattavat olla poikkeus. Mihinkä ihminen sen empatiansa laittaa jos sitä on. Turha tarjoilu on kuitenkin turhaa. Varmasti saat paljon kannatusta empatian runsaasta käytöstä narsistien ja psykopaattien taholta, kun ne hengittävät ja elävät huijaamistaan ihmisistä ja näiden tuntemasta empatiasta, jota osaavat taitavasti hyödyntää.

        Muista että hotokoneistoissa pyörii myös hyväksikäyttäjät, jotka pakoilevat esimerkiksi vankilatuomioita ja tahtovat siksi pysyä vaikkapa syyntakeettomina hoidossa.

        Vaikutat sinisilmäiseltä edelleen.


      • Empatiatia
        Käsitit kirjoitti:

        "Tarkoituksenani oli yksinkertaisesti antaa selkeä ja mahdollisimman lyhyt vastaus itse kysymykseen sen kummemmin miettimättä onko kannattava tai ihanteellista tai yhtään mitään. "
        Käsitit jatkokommentit kaikki jotenkin väärin, ehkä tarkoituksella, en voi tietää.
        En lähde enää oikaisemaan enempää, kun et ole halukas muuta kuin värittämään itsesi olemaan oikeassa, joten on odotettavissa paljon vääristelyjä ja sitten taas niiden oikomisia.

        Koet kuitenkin kiusalliseksi antaa perusteluja.
        Onhan se selvää, että katsottuja dokumentteja ei niin vain voi linkittää. Ja tuo on sinun saamasi käsitys... Mutta kerrottiinko niissä dokumenteissa nimenomaan ison empatiamäärän tarpeellisuudesta, vai lisäsitkö sen itse?
        Ainakin painotit itse olevasi hyvin empaattinen, josta sen käsityksen sitten sai että sinä olisit ehkä lähdössä tukemaan ja auttamaan psykopaatteja.

        Hoitotyössä yleensä painotetaan empatian tarpeellisuutta, mutta narsistit ja psykopaatit saattavat olla poikkeus. Mihinkä ihminen sen empatiansa laittaa jos sitä on. Turha tarjoilu on kuitenkin turhaa. Varmasti saat paljon kannatusta empatian runsaasta käytöstä narsistien ja psykopaattien taholta, kun ne hengittävät ja elävät huijaamistaan ihmisistä ja näiden tuntemasta empatiasta, jota osaavat taitavasti hyödyntää.

        Muista että hotokoneistoissa pyörii myös hyväksikäyttäjät, jotka pakoilevat esimerkiksi vankilatuomioita ja tahtovat siksi pysyä vaikkapa syyntakeettomina hoidossa.

        Vaikutat sinisilmäiseltä edelleen.

        En jaksa etsiä niitä dokumentteja kun en nimiä enää muista. Mutta jos se on sinulle niin yliluonnollisen oloista, että tutkijat miettivät hoitoa sairauteen, niin ei ole pakko uskoa.

        Empatiamäärän tarpeellisuus on oma näkemykseni asiasta, jota pidän oikeana kunnes toisin joku todistaa (tai kertoo hyvät perustelut). Mielestäni on vain itsestäänselvää, että on vähän hankala hoitaa yhtään ketään, jonka tilannetta ei ymmärrä kunnolla. Eikä sitä empatiaa tarvi hyvänenaika aina näyttää tyylillä "voi sinua raukkaa pientä narsistireppanaa", vaan siten miten tietää, että saa niitä oikeita tuloksia eli käyttää sitä järkeä siinä empatian ohella. Tyylillä, "tiedän, mitä häneltä puuttuu ja mikä on hänen psyykkeessään vikana, joten lähden korjaamaan sitä tavalla jonka olen oikeaksi oppinut tuntematta turhaa inhoa tai vihaa. " Olkoon se tapa vaikka alkuun narsistin mielestä ihan hirveä, kunhan niitä tuloksia sitten tulee.

        Mutta en tiedä, ehkä sun mielestä parempi jos laitetaan narsisteja hoitamaan ihmiset, joilta ei löydy empatiaa ja joille on tyyliin se ja sama, miten toinen hoidossa edistyy kunhan palkka tulee tilille.


      • Kyllä_kun
        Empatiatia kirjoitti:

        Edellisistä kommenteistani poimittua:

        "Toisin sanoen narsistin auttaminen on kannattavaa vain lähinnä ammattiauttajan asemassa, luomatta mitään henkilökohtaista sidettä henkilöön."
        "Empatia _voi_ myös olla eduksi tapauksessa, jossa _järki_ menee tunteiden edelle;
        esimerkiksi ammattiauttajien keskuudessa tai ihan tavallisen ihmisen tapauksessa, jossa hän juuri empatian kautta kykenee samaistumaan narsistiin ja siten ymmärtää järjen kautta pysyä hänestä kaukana."
        "En kuitenkaan aio ikinä enää koskea pitkällä tikullakaan henkilöön, joka narsistilta vaikuttaa, sillä siinä satuttaa vain itsensä."

        Onkohan tuossa tarpeeksi.
        Empatian tarpeellisuutta koskevat tietoni perustuvat omiin päätelmiini; toista on huomattavasti helpompi auttaa (tai parantaa tai kohdella parhaalla tavalla kaikki ihmiset huomioonottaen), jos kykenee asettumaan toisen asemaan ja ymmärtää häntä.

        Ja en tiedä onko se nyt niin vaikeaa uskoa, että jotkut tutkijat ihan oikeasti ovat kiinnostuneita psykopaattien ja narsistien persoonallisuuksista ja etsivät mahdollista parannuskeinoa niihin. Mutta jos et usko niin olkoon vaikka sitten sinun mielestäsi bullshittiä jos et jaksa etsiä itse mitään "todisteita".

        "Edellisistä kommenteistani poimittua:"
        Kyllä, kun sinua ehdin jo tovin ravistella, niin sitten tipahteli.
        Alkuun lähdit aika rehvakkaasti.

        "Empatian tarpeellisuutta koskevat tietoni perustuvat omiin päätelmiini; toista on huomattavasti helpompi auttaa"
        Juupa. Jospa se toinen on olemassa yleensä. Noinhan sitä oletetaan että toinen ihminen on olemassa...
        Mutta narsistien ja psykopaattien tapauksessa se olemassaolo on vähän enemmän kyseenalaista kuin muiden... Niillä kun tapaa olla pelkät kuoret eikä siellä sisällä paljoa muuta.. Pelkkä lavastus koko ihminen. Se on siinä ja se on se vaikein varmaan ymmärtää, kun ei ole lähikontaktia ollut. Kuten sinulla.

        Paljon on väitetty, että psykiatrit eikä ketkään ns. ulkopuoliset voi saada narsisteista ja psykopaateista oikeaa kuvaa itse, vaan perustuu kertomuksiin. Ne kun vetävät sitä täysaikaista teatteria kaikkien muiden kanssa paitsi sen pääuhrin, joka kulloinkin on 24/7 läsnä. Tämä pääuhri on ainoa joka näkee... kun/jos oppii katsomaan tietyllä silmällä.

        "Mutta jos et usko niin olkoon vaikka sitten sinun mielestäsi bullshittiä jos et jaksa etsiä itse mitään "todisteita". "
        Sinä olet bullshittiä itse, kun tuolla tavoin mesoat.
        Olen hakenut tälläkin palstalla useamman vuoden ajan lukuisia linkityksiä ja "todisteita" -omiin väittämiini!!!
        Joten hae sinä omiisi jos niitä kysytään, tai lakkaa väittämästä. Kun sinulla ei sellaista auktoriteettia ole ainakaan minun mielestäni. Nikkisi on täysin vieras minulle, et täällä paljoa tuolla nikillä ole keskustellut?
        Tapaan laittaa omiin mielipiteisiini joita itse olen päässäni kovasti päätellyt omin päin, että "minun mielestäni"... Silti jotenkin perustelisin jos joku kysyisi.

        "Empatian tarpeellisuutta koskevat tietoni perustuvat omiin päätelmiini; toista on huomattavasti helpompi auttaa (tai parantaa tai kohdella parhaalla tavalla kaikki ihmiset huomioonottaen), jos kykenee asettumaan toisen asemaan ja ymmärtää häntä. "
        Tuossa perusteessasi on se heikko kohta, että narsistit ja psykopaatit ovat patologisia valehtelijoita ja heidän persoonansa jonka he näyttävät kulloinkin sopivasti sopivassa tilanteessa ei yleensä ole aito... kun sitä omaa syvempää persoonaa ei niillä ole, vaan ne ovat heijastus muista ihmisistä. -Ei helppoa tajuta jos ei ole nähnyt.


      • Lakkaa_rep
        Empatiatia kirjoitti:

        En jaksa etsiä niitä dokumentteja kun en nimiä enää muista. Mutta jos se on sinulle niin yliluonnollisen oloista, että tutkijat miettivät hoitoa sairauteen, niin ei ole pakko uskoa.

        Empatiamäärän tarpeellisuus on oma näkemykseni asiasta, jota pidän oikeana kunnes toisin joku todistaa (tai kertoo hyvät perustelut). Mielestäni on vain itsestäänselvää, että on vähän hankala hoitaa yhtään ketään, jonka tilannetta ei ymmärrä kunnolla. Eikä sitä empatiaa tarvi hyvänenaika aina näyttää tyylillä "voi sinua raukkaa pientä narsistireppanaa", vaan siten miten tietää, että saa niitä oikeita tuloksia eli käyttää sitä järkeä siinä empatian ohella. Tyylillä, "tiedän, mitä häneltä puuttuu ja mikä on hänen psyykkeessään vikana, joten lähden korjaamaan sitä tavalla jonka olen oikeaksi oppinut tuntematta turhaa inhoa tai vihaa. " Olkoon se tapa vaikka alkuun narsistin mielestä ihan hirveä, kunhan niitä tuloksia sitten tulee.

        Mutta en tiedä, ehkä sun mielestä parempi jos laitetaan narsisteja hoitamaan ihmiset, joilta ei löydy empatiaa ja joille on tyyliin se ja sama, miten toinen hoidossa edistyy kunhan palkka tulee tilille.

        " Mutta jos se on sinulle niin yliluonnollisen oloista, että tutkijat miettivät hoitoa sairauteen, niin ei ole pakko uskoa."
        Lakkaa repimästä perseestäsi olettamuksia, kun et minusta mitään tiedä.


      • Empatiatia
        Kyllä_kun kirjoitti:

        "Edellisistä kommenteistani poimittua:"
        Kyllä, kun sinua ehdin jo tovin ravistella, niin sitten tipahteli.
        Alkuun lähdit aika rehvakkaasti.

        "Empatian tarpeellisuutta koskevat tietoni perustuvat omiin päätelmiini; toista on huomattavasti helpompi auttaa"
        Juupa. Jospa se toinen on olemassa yleensä. Noinhan sitä oletetaan että toinen ihminen on olemassa...
        Mutta narsistien ja psykopaattien tapauksessa se olemassaolo on vähän enemmän kyseenalaista kuin muiden... Niillä kun tapaa olla pelkät kuoret eikä siellä sisällä paljoa muuta.. Pelkkä lavastus koko ihminen. Se on siinä ja se on se vaikein varmaan ymmärtää, kun ei ole lähikontaktia ollut. Kuten sinulla.

        Paljon on väitetty, että psykiatrit eikä ketkään ns. ulkopuoliset voi saada narsisteista ja psykopaateista oikeaa kuvaa itse, vaan perustuu kertomuksiin. Ne kun vetävät sitä täysaikaista teatteria kaikkien muiden kanssa paitsi sen pääuhrin, joka kulloinkin on 24/7 läsnä. Tämä pääuhri on ainoa joka näkee... kun/jos oppii katsomaan tietyllä silmällä.

        "Mutta jos et usko niin olkoon vaikka sitten sinun mielestäsi bullshittiä jos et jaksa etsiä itse mitään "todisteita". "
        Sinä olet bullshittiä itse, kun tuolla tavoin mesoat.
        Olen hakenut tälläkin palstalla useamman vuoden ajan lukuisia linkityksiä ja "todisteita" -omiin väittämiini!!!
        Joten hae sinä omiisi jos niitä kysytään, tai lakkaa väittämästä. Kun sinulla ei sellaista auktoriteettia ole ainakaan minun mielestäni. Nikkisi on täysin vieras minulle, et täällä paljoa tuolla nikillä ole keskustellut?
        Tapaan laittaa omiin mielipiteisiini joita itse olen päässäni kovasti päätellyt omin päin, että "minun mielestäni"... Silti jotenkin perustelisin jos joku kysyisi.

        "Empatian tarpeellisuutta koskevat tietoni perustuvat omiin päätelmiini; toista on huomattavasti helpompi auttaa (tai parantaa tai kohdella parhaalla tavalla kaikki ihmiset huomioonottaen), jos kykenee asettumaan toisen asemaan ja ymmärtää häntä. "
        Tuossa perusteessasi on se heikko kohta, että narsistit ja psykopaatit ovat patologisia valehtelijoita ja heidän persoonansa jonka he näyttävät kulloinkin sopivasti sopivassa tilanteessa ei yleensä ole aito... kun sitä omaa syvempää persoonaa ei niillä ole, vaan ne ovat heijastus muista ihmisistä. -Ei helppoa tajuta jos ei ole nähnyt.

        Liian sekava koko keskustelu. Mutta niin, sinä olet siis eri mieltä siitä, voiko tarpeeksi empaattinenkaan ihminen astua narsistin saappaisiin. Siitä saisi jo ihan oman keskustelun aikaan, nämä muut taas väittävät vastaan kaikista muista asioista ettei pysy edes kärryillä.


      • Seuraava_
        Empatiatia kirjoitti:

        En jaksa etsiä niitä dokumentteja kun en nimiä enää muista. Mutta jos se on sinulle niin yliluonnollisen oloista, että tutkijat miettivät hoitoa sairauteen, niin ei ole pakko uskoa.

        Empatiamäärän tarpeellisuus on oma näkemykseni asiasta, jota pidän oikeana kunnes toisin joku todistaa (tai kertoo hyvät perustelut). Mielestäni on vain itsestäänselvää, että on vähän hankala hoitaa yhtään ketään, jonka tilannetta ei ymmärrä kunnolla. Eikä sitä empatiaa tarvi hyvänenaika aina näyttää tyylillä "voi sinua raukkaa pientä narsistireppanaa", vaan siten miten tietää, että saa niitä oikeita tuloksia eli käyttää sitä järkeä siinä empatian ohella. Tyylillä, "tiedän, mitä häneltä puuttuu ja mikä on hänen psyykkeessään vikana, joten lähden korjaamaan sitä tavalla jonka olen oikeaksi oppinut tuntematta turhaa inhoa tai vihaa. " Olkoon se tapa vaikka alkuun narsistin mielestä ihan hirveä, kunhan niitä tuloksia sitten tulee.

        Mutta en tiedä, ehkä sun mielestä parempi jos laitetaan narsisteja hoitamaan ihmiset, joilta ei löydy empatiaa ja joille on tyyliin se ja sama, miten toinen hoidossa edistyy kunhan palkka tulee tilille.

        "Empatiamäärän tarpeellisuus on oma näkemykseni asiasta, jota pidän oikeana kunnes toisin joku todistaa (tai kertoo hyvät perustelut). "
        Seuraava kommenttini 19:33 sisältää alustavasti perusteluni aiheen...
        En kuitenkaan ole mikään tutkijaprofessori, joten aikatauluni ja muut hobbyni eivät ole riittäneet perusteellisempaan tutkimiseen, eikä se näin maallikolle ole mielekästäkään, kun palkkani ei juokse tuosta. Mutta henkeni pitimiksi minun on ollut hyvä ymmärtää tuo.


      • Olen_ollut
        Empatiatia kirjoitti:

        Liian sekava koko keskustelu. Mutta niin, sinä olet siis eri mieltä siitä, voiko tarpeeksi empaattinenkaan ihminen astua narsistin saappaisiin. Siitä saisi jo ihan oman keskustelun aikaan, nämä muut taas väittävät vastaan kaikista muista asioista ettei pysy edes kärryillä.

        " nämä muut taas väittävät vastaan kaikista muista asioista"
        Olen ollut sama kirjoittaja koko ajan. Jos viitsit vilkaista, niin nikkini on aloitukseni kertaus. Minut on tunnettu myös kaiku-nimellä...
        Ainostaan yhteenlaskutoimitus nikkasi väliin kolmantena keskustelijana.

        " sinä olet siis eri mieltä siitä, voiko tarpeeksi empaattinenkaan ihminen astua narsistin saappaisiin."
        Joo kyllä olen, kun olen siis sitä mieltä, että narsisti ja psykopaatti ovat pelkät ihmisen kuoret. Se muu on heijastusta heidän lähteistään.. niistä ihmisistä joita he haluavat esittää ja kopioida, kulloinkin kenellekin eri tilanteissa.
        Kuten sanoin, ei aukene helposti jos ei ole saanut lähikontaktia, eikä silloinkaan helposti ja useimmiten rankimman pettymyksen kautta.


      • Joo_
        Empatiatia kirjoitti:

        Liian sekava koko keskustelu. Mutta niin, sinä olet siis eri mieltä siitä, voiko tarpeeksi empaattinenkaan ihminen astua narsistin saappaisiin. Siitä saisi jo ihan oman keskustelun aikaan, nämä muut taas väittävät vastaan kaikista muista asioista ettei pysy edes kärryillä.

        "Liian sekava koko keskustelu. "
        Joo, se olisi voinut selkeämpää jos sinä olisit ollut vähän selkeämpi.


      • Empatiatia
        Olen_ollut kirjoitti:

        " nämä muut taas väittävät vastaan kaikista muista asioista"
        Olen ollut sama kirjoittaja koko ajan. Jos viitsit vilkaista, niin nikkini on aloitukseni kertaus. Minut on tunnettu myös kaiku-nimellä...
        Ainostaan yhteenlaskutoimitus nikkasi väliin kolmantena keskustelijana.

        " sinä olet siis eri mieltä siitä, voiko tarpeeksi empaattinenkaan ihminen astua narsistin saappaisiin."
        Joo kyllä olen, kun olen siis sitä mieltä, että narsisti ja psykopaatti ovat pelkät ihmisen kuoret. Se muu on heijastusta heidän lähteistään.. niistä ihmisistä joita he haluavat esittää ja kopioida, kulloinkin kenellekin eri tilanteissa.
        Kuten sanoin, ei aukene helposti jos ei ole saanut lähikontaktia, eikä silloinkaan helposti ja useimmiten rankimman pettymyksen kautta.

        Itse olen ajatellut, että tässä on monta kommentoijaa jotka huomauttavat milloin mistäkin "virheestä" kommenteissani.

        Mutta ensimmäisessä kommentissani kerroin näkemykseni, että tarpeeksi empaattinen ihminen kykenee astumaan narsistin saappaisiin. Sen jälkeen asia lähti aiheen vierestä siihen, että kannattaako empatia vai ei ja en edes muista mitä muuta tässä on ollut.

        Joka tapauksessa, mielipiteeni ei ole muuttunut sen suhteen, että empatia on tärkeää narsistien(kin) hoidossa. Asiaan en ole kuitenkaan ihan hirveästi perehtynyt, niin etten ole kuullutkaan tuosta mitä sanoit. "Paljon on väitetty, että psykiatrit eikä ketkään ns. ulkopuoliset voi saada narsisteista ja psykopaateista oikeaa kuvaa itse, vaan perustuu kertomuksiin. Ne kun vetävät sitä täysaikaista teatteria kaikkien muiden kanssa paitsi sen pääuhrin, joka kulloinkin on 24/7 läsnä. Tämä pääuhri on ainoa joka näkee... kun/jos oppii katsomaan tietyllä silmällä."

        Jos olisit tuon kommentin ihan alussa jo heittänyt, niin ei olisi ehkä tarvinnut vääntää näin paljoa (toisaalta vääntäminen on ihan kivaa). Pidän edelleen mahdollisena, että tarpeeksi empaattinen ihminen voi ymmärtää narsistia, mutta näkemykseni asiasta avartui kuitenkin sen verran, että uskon myös tuohon mahdollisuuteen, ettei se vaan yksinkertaisesti ole mahdollista. Ehkä he tosiaan ovat sairautensa kanssa niin erilaisia kuin tavalliset ihmiset. Kiitos avartavasta kommentista. Nyt alkaa jo näyttää selkeämmältä :D


      • Mm-m
        Empatiatia kirjoitti:

        Itse olen ajatellut, että tässä on monta kommentoijaa jotka huomauttavat milloin mistäkin "virheestä" kommenteissani.

        Mutta ensimmäisessä kommentissani kerroin näkemykseni, että tarpeeksi empaattinen ihminen kykenee astumaan narsistin saappaisiin. Sen jälkeen asia lähti aiheen vierestä siihen, että kannattaako empatia vai ei ja en edes muista mitä muuta tässä on ollut.

        Joka tapauksessa, mielipiteeni ei ole muuttunut sen suhteen, että empatia on tärkeää narsistien(kin) hoidossa. Asiaan en ole kuitenkaan ihan hirveästi perehtynyt, niin etten ole kuullutkaan tuosta mitä sanoit. "Paljon on väitetty, että psykiatrit eikä ketkään ns. ulkopuoliset voi saada narsisteista ja psykopaateista oikeaa kuvaa itse, vaan perustuu kertomuksiin. Ne kun vetävät sitä täysaikaista teatteria kaikkien muiden kanssa paitsi sen pääuhrin, joka kulloinkin on 24/7 läsnä. Tämä pääuhri on ainoa joka näkee... kun/jos oppii katsomaan tietyllä silmällä."

        Jos olisit tuon kommentin ihan alussa jo heittänyt, niin ei olisi ehkä tarvinnut vääntää näin paljoa (toisaalta vääntäminen on ihan kivaa). Pidän edelleen mahdollisena, että tarpeeksi empaattinen ihminen voi ymmärtää narsistia, mutta näkemykseni asiasta avartui kuitenkin sen verran, että uskon myös tuohon mahdollisuuteen, ettei se vaan yksinkertaisesti ole mahdollista. Ehkä he tosiaan ovat sairautensa kanssa niin erilaisia kuin tavalliset ihmiset. Kiitos avartavasta kommentista. Nyt alkaa jo näyttää selkeämmältä :D

        Mm-m. Toivottavasti tuosta oli apua.
        Tarjoan toisinaan myös kovasti narsistiaan "rakastavalle" ja kaipaamaan jääneelle neuvoksi -tyhjät kuoret- menetelmää.
        Että näkisi sen narsistin tyhjyyden, että siellä kaikkien lavastusten ja heijasteiden takana ei ole kenkään...

        En muista mitä sanoin "kannattamisesta", mutta edelleen olen samaa mieltä, että energian tuhlausta enempiä kuunnella patologisen narsistin valheita ja tunnenäytelmää jne. kun se ei ole totta, saatika vielä että empatioisi tuota.

        Kun se minun narsisti-psykopaattinikin jossain vaiheessa esitti minun hyvin tuntemaansa ystäväänsä, ja sitten se alkoi esittämään minua... Niin jos joku nyt empatioi sitä narsistin näytelmää, jossa minä olen se jota tämä esittää, niin mikä järki? Empatiat menee hukkaan ja väärään osoitteeseen aivan kokonaan.

        Tunnen minäkin narsisti-psykopaattiani kohtaan empatiaa sillä tavoin, että en sitä nyt vahingoittamaan lähtisi, enkä kostamaan enkä mitään sellaista. Onhan sillä se keho kuitenkin, joka tuntee kipua ja muita tuntemuksia. Mutta muuta en voi sille antaa enkä halua antaa. Unohtaa hänet on minulta paras mahdollinen teko häntä kohtaan.


      • Ja_muista

        Ja muista että empatia on tunne.
        Jos se on pelkkä työkalu, niin silloin se voi olla myös teeskenneltyä, jota teeskentelyä narsistit muuten harrastavat. Empatian esittäminen on narsistille hyvin tärkeää.
        Narsisti käyttää vain hyväkseen meidän normaaleiden positiivisia tunnearsenaaleja ja pyrkii tuhoamaan myös niitä kun se on kateellinen.
        Tuolloin voidaan minusta hyvinkin puhua empatiankäytön "hyödyllisyydestä" ja tarpeellisuudesta, kun puhutaan narsisteista.


      • Empatiatia kirjoitti:

        Liian sekava koko keskustelu. Mutta niin, sinä olet siis eri mieltä siitä, voiko tarpeeksi empaattinenkaan ihminen astua narsistin saappaisiin. Siitä saisi jo ihan oman keskustelun aikaan, nämä muut taas väittävät vastaan kaikista muista asioista ettei pysy edes kärryillä.

        Niin itsekukin voi olla mitä mieltä ny haluaa ja jopa kyetä astumaan sen narsistin saappaisiin, mutta lukemani perusteella narsisti itse pitää itseään niin syvällisenä ja ainutlaatuisena ettei häntä kykene kukaan ymmärtämään. Narsisti uskoo että hän on inhimillisen ymmärryksen ja empatian yläpuolella, että hän on ainutlaatuinen.

        http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq74.html

        Asia joka mainitaan jo ns. virallisissa kriteereissäkin tähän tapaan " 3. Uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot;"

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Narsistinen_persoonallisuushäiriö

        Että en ny hevin ainakaan narsistille lähtisi sanomaan, että mä ymmärrän sua, koska silloin kyseenalaistasin narsistin ainulaatuisuuden ja tulisi asettaneeksi hänet tavallisten kuolevaisten joukkoon, raivohan siitä syntyisi, enkä hevin usko narsistin antavan anteeksi moista moukkamaisuutta, että jonkun tavallisen pulliaisen ymmärryskyky mukamas riittäisi narsistin ymmärtämiseen.


      • Uskon_
        Empatiatia kirjoitti:

        Itse olen ajatellut, että tässä on monta kommentoijaa jotka huomauttavat milloin mistäkin "virheestä" kommenteissani.

        Mutta ensimmäisessä kommentissani kerroin näkemykseni, että tarpeeksi empaattinen ihminen kykenee astumaan narsistin saappaisiin. Sen jälkeen asia lähti aiheen vierestä siihen, että kannattaako empatia vai ei ja en edes muista mitä muuta tässä on ollut.

        Joka tapauksessa, mielipiteeni ei ole muuttunut sen suhteen, että empatia on tärkeää narsistien(kin) hoidossa. Asiaan en ole kuitenkaan ihan hirveästi perehtynyt, niin etten ole kuullutkaan tuosta mitä sanoit. "Paljon on väitetty, että psykiatrit eikä ketkään ns. ulkopuoliset voi saada narsisteista ja psykopaateista oikeaa kuvaa itse, vaan perustuu kertomuksiin. Ne kun vetävät sitä täysaikaista teatteria kaikkien muiden kanssa paitsi sen pääuhrin, joka kulloinkin on 24/7 läsnä. Tämä pääuhri on ainoa joka näkee... kun/jos oppii katsomaan tietyllä silmällä."

        Jos olisit tuon kommentin ihan alussa jo heittänyt, niin ei olisi ehkä tarvinnut vääntää näin paljoa (toisaalta vääntäminen on ihan kivaa). Pidän edelleen mahdollisena, että tarpeeksi empaattinen ihminen voi ymmärtää narsistia, mutta näkemykseni asiasta avartui kuitenkin sen verran, että uskon myös tuohon mahdollisuuteen, ettei se vaan yksinkertaisesti ole mahdollista. Ehkä he tosiaan ovat sairautensa kanssa niin erilaisia kuin tavalliset ihmiset. Kiitos avartavasta kommentista. Nyt alkaa jo näyttää selkeämmältä :D

        "Mutta ensimmäisessä kommentissani kerroin näkemykseni, että tarpeeksi empaattinen ihminen kykenee astumaan narsistin saappaisiin. Sen jälkeen asia lähti aiheen vierestä siihen, että kannattaako empatia vai ei ja en edes muista mitä muuta tässä on ollut."
        Uskon että empatian käyttö kun yrittää astua narsistin saappaisiin johtaa narsistin valesaappaisiin astumiseen, josta on kyllä vahinkoa.. yleensä, koska tulee johtuneeksi harhaan.


      • D_niinpä
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        Niin itsekukin voi olla mitä mieltä ny haluaa ja jopa kyetä astumaan sen narsistin saappaisiin, mutta lukemani perusteella narsisti itse pitää itseään niin syvällisenä ja ainutlaatuisena ettei häntä kykene kukaan ymmärtämään. Narsisti uskoo että hän on inhimillisen ymmärryksen ja empatian yläpuolella, että hän on ainutlaatuinen.

        http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq74.html

        Asia joka mainitaan jo ns. virallisissa kriteereissäkin tähän tapaan " 3. Uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot;"

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Narsistinen_persoonallisuushäiriö

        Että en ny hevin ainakaan narsistille lähtisi sanomaan, että mä ymmärrän sua, koska silloin kyseenalaistasin narsistin ainulaatuisuuden ja tulisi asettaneeksi hänet tavallisten kuolevaisten joukkoon, raivohan siitä syntyisi, enkä hevin usko narsistin antavan anteeksi moista moukkamaisuutta, että jonkun tavallisen pulliaisen ymmärryskyky mukamas riittäisi narsistin ymmärtämiseen.

        :D niinpä!


    • Alkup

      Alkuperäinen kysymyksesi, niin mielestäni voi. Jokaisessa asuu pieni narsisti, mutta nimenomaan hyvin pieni, kauvan sitten kehityksen kaaressa taakse jäänyt alkupiste, ikävuosilta 1-2v. Jotain tuosta iästä, mutta vain jotain, ei kaikki. Mutta tosiaan järjen kautta onnistuu paremmin, ei empatian. Empatian kautta asettuu vain itse alttiiksi, vietäväksi ja uhriksi.
      Tuo pieni kehityspiste on hyvin pieni ja unohtunut normaalisti jo melkein heti kehityksen mentyä eteenpäin. Jokin minussa sanoi narsisti-psykopaattini kanssa, että pystyisin käsittelemään ja opettamaan sitä vinksahtanutta olentoa. Eihän sitä tietenkään pystynyt muuttamaan vaikka tiesin luonnostani mitkä niitä puutteita hänessä oli ja että olisin ne kaikki pystynyt hänelle selittämään ja senkin miten niistä selviytyisi...
      Hänen vammautumistaan en pystynyt ymmärtämään, että se oli tapahtunut niin kauvan sitten, kuvittelin sen olevan myöhempiä peruja... Kunnes sitten löysin narsismin aiheena ja siihen tutustuin enemmän.

    • kmekmewmkewrmk

      Jos narsismi on sairaus niin ei voi asettua. Kukaan ei voi asettua syöpää sairastavan saappaisiin ja kokea miltä tuntuu kun mahdollisesti edessä on hidas kuolema ja kokea miltä tuntuu kun keho ei toimi kuin normaalisti.

      • jaahassta

        Kysypä tuota nyt joltakin hoitoalan ammattilaiselta, niin kovasti he ainakin empatiseeraavat ja tuntuvat tietävän, miltä se syöpä vaikka tuntuu.


      • Voisi
        jaahassta kirjoitti:

        Kysypä tuota nyt joltakin hoitoalan ammattilaiselta, niin kovasti he ainakin empatiseeraavat ja tuntuvat tietävän, miltä se syöpä vaikka tuntuu.

        Voisi kuvitella, että paljon syöpäsairautta nähnyt kykenee tunnistamaan eri tunnetiloja ja tuntemuksia ihmisessä, huolimatta siitä mikä ne aiheuttaa... Ja kokeneena esim. syöpähoitajana näkee näitä tunteita potilaissa. Tarkoitan sekä psyykkistä että fyysistä vointia. Ja kun vielä kysytään, niin se selventää asioita.
        Vähän turhan pilkun fiilaamista minusta.

        Paljon narsismia eri ihmisissä ei sensijaan taida olla sellaista esim. hoitoalaa, että ihan kykenisi seuraamaan näiden toilailuja ja tavistsen/läheiriippuvien huijaamista livenä, hoitokuvioiden ulkopuolella, että miltä tämä näyttää.
        Tiedon keruu on kysymistä niiltä jotka ovat kokeneet.


    • Teensiitäsaappat

      Tuohan on juurikin pikkulapsena traumatisoituneen selviytymiskeino, kun ihmettelet miten ihminen voi elää noin. Narsismin ja luultavasti myös joidenkin muiden persoonallisuushäiriöiden syntymisen syynähänän yleensä pidetään huonoa kohtelua tai kokemuksia juuri varhaislapsuudessa tosin myös jotkut tutkijat ovat sitä mieltä että kyseessä voi olla häiriö aivojen metaboliassa eli saattaisi olla myös biologista pohjaa. Narsismi on tervettä ainoastaan alle kolmevuotiaalla.

      • Huolehtikaamme_lapsista

        Itse olen sitä mieltä että narsismissa on kyse lapsuudessa saadusta aivovammasta aivojen limbiseen järjestelmään, joka säätelee empatiaa ja itsetuntoa. Myös oksitosiinin vajaus on todennäköinen. Oksitosiinin vajaus aiheuttaa puutteellista moraalikäsitystä.


      • Biobio

        Asia on kiintoisa siinäkin mielessä, että kaikista varhaisessa vaiheessa kaltoin kohdelluista tai traumaattisia kokemuksia omaavista ei tule narsisteja. Jossain kohtaa muistan kuulleeni myös nuoruusvuosien vaikutuksesta.


      • Jänskägeeni
        Biobio kirjoitti:

        Asia on kiintoisa siinäkin mielessä, että kaikista varhaisessa vaiheessa kaltoin kohdelluista tai traumaattisia kokemuksia omaavista ei tule narsisteja. Jossain kohtaa muistan kuulleeni myös nuoruusvuosien vaikutuksesta.

        Ainakin jossain dokumentissa puhuttiin geenistä, joka aiheuttaa empatian puutetta, tunnekylmyyttä ja väkivaltaisuutta. Tuon geenin omaavasta voi tulla kunnon kansalainen jos on saanut hyvän ja rakastavan lapsuuden, mutta geeni yhdistettynä huonoon lapsuuteen tuo pinnalle nuo edellämainitut piirteet.

        Dokumentissa eräs asiaa tutkiva tutkitutti itsensä ja huomasi omaavansa kyseisen geenin itse, mutta koska hänen lapsuutensa hyvä, ei se päässyt laukeamaan.


      • ihoyyopu

        En usko. Pahimmat ja epäkypsimmät on aina niitä lapsena väärin lellittyjä. Tosin harva huonosti kohdeltu kai täysin ongelmitta selviää tuntien sosiaalisen ilmapiirin miten lapsen kaltoinkohteluun suhtaudutaan.


      • En_aivan
        ihoyyopu kirjoitti:

        En usko. Pahimmat ja epäkypsimmät on aina niitä lapsena väärin lellittyjä. Tosin harva huonosti kohdeltu kai täysin ongelmitta selviää tuntien sosiaalisen ilmapiirin miten lapsen kaltoinkohteluun suhtaudutaan.

        En aivan tarkkaan tiedä miksi, mutta minun niskavillani nousevat joka kerta pystyyn kun luen tuollaisen yksioikoisen yhteen suuntaan osoittavan ennakkoluuloistavan vääristelevän ja kaikki muut asianhaarat ja tosiasiat poispyyhkäisevän kommentin tuosta aiheesta.

        Olen varma, että kommentin takana on ilkeä kadehtija, joka aikansa kärsittyään itse ehkä vähäisestä taustasta ja joistain omalla tavallaan huonoista kotioloista ja huonosta kohtelusta, ehkä jopa kaltoin kohtelusta... On ottanut elämäntehtäväkseen jakaa ihmiest tasan tarkkaan kahteen osaan. Ja auta armias, jos olet saanut hyvän lapsuuden, johon on kuulunut myös maallista hyvää, niin todella, juokse lujaa ettet tämän ihmisen hampaisiin joudu, sillä silloin sinua ei pelasta mikään.

        Toivon että kaikki parempiosaiset pysyvät kaukana tästä tapauksesta, että ei osat vaihdu... Tämä tapaus on ei varmaan keinoja kaihda.

        Nostaa jostain syystä adrenaliinin pintaan. Niin lapsellinen kommentti.

        En väitä, etteikö liiallisella periksiantamisella ja rajattomuudella, jonka takana on tahaton usko sen olevan jotenkin lapsen etu, saada pahaa aikaan, mutta siinä on kyse myös muunlaisesta näköalattomuudesta silloin, jolla voi olla sukupolvien takaiset perinteet, jopa geneettiset... Lellimiseksi en sitä missään nimessä nimittäisi, vaan on ennemminkin sitä liian vähälle huomiolle jättämistä, -huomatkaa! Lapselle ei riitä huomiota sen vertaa, että häen kehitystasonsa tulisi huomioonotetuksi ja hänen turvallisesta kehityksestään huolehdittaisiin.
        Ken tietää.
        Mutta ihoyyopu:n kommentin koen ainostaan osoittelevaksi ja kadehtivaksi, rakentavuutta siinä ei koskaan esiinny. Ei ole ensimmäinen kerta kun tämä tätä yhtä ainoaa totuuttaan tänne palstalle tyrkyttää.


      • Yksjakaks
        En_aivan kirjoitti:

        En aivan tarkkaan tiedä miksi, mutta minun niskavillani nousevat joka kerta pystyyn kun luen tuollaisen yksioikoisen yhteen suuntaan osoittavan ennakkoluuloistavan vääristelevän ja kaikki muut asianhaarat ja tosiasiat poispyyhkäisevän kommentin tuosta aiheesta.

        Olen varma, että kommentin takana on ilkeä kadehtija, joka aikansa kärsittyään itse ehkä vähäisestä taustasta ja joistain omalla tavallaan huonoista kotioloista ja huonosta kohtelusta, ehkä jopa kaltoin kohtelusta... On ottanut elämäntehtäväkseen jakaa ihmiest tasan tarkkaan kahteen osaan. Ja auta armias, jos olet saanut hyvän lapsuuden, johon on kuulunut myös maallista hyvää, niin todella, juokse lujaa ettet tämän ihmisen hampaisiin joudu, sillä silloin sinua ei pelasta mikään.

        Toivon että kaikki parempiosaiset pysyvät kaukana tästä tapauksesta, että ei osat vaihdu... Tämä tapaus on ei varmaan keinoja kaihda.

        Nostaa jostain syystä adrenaliinin pintaan. Niin lapsellinen kommentti.

        En väitä, etteikö liiallisella periksiantamisella ja rajattomuudella, jonka takana on tahaton usko sen olevan jotenkin lapsen etu, saada pahaa aikaan, mutta siinä on kyse myös muunlaisesta näköalattomuudesta silloin, jolla voi olla sukupolvien takaiset perinteet, jopa geneettiset... Lellimiseksi en sitä missään nimessä nimittäisi, vaan on ennemminkin sitä liian vähälle huomiolle jättämistä, -huomatkaa! Lapselle ei riitä huomiota sen vertaa, että häen kehitystasonsa tulisi huomioonotetuksi ja hänen turvallisesta kehityksestään huolehdittaisiin.
        Ken tietää.
        Mutta ihoyyopu:n kommentin koen ainostaan osoittelevaksi ja kadehtivaksi, rakentavuutta siinä ei koskaan esiinny. Ei ole ensimmäinen kerta kun tämä tätä yhtä ainoaa totuuttaan tänne palstalle tyrkyttää.

        Eiköhän tuo kaltoinkohtelutaustan olettaminen narsistille ole se yksipuolisen vallitseva? Miksi minulla nousee siitä villat ylös? Mutta minua saa toki varo ja väittää vaaralliseksi. Saattaa osua joskus leimakirves sitten omaan otsaan.


      • En_ymm
        Yksjakaks kirjoitti:

        Eiköhän tuo kaltoinkohtelutaustan olettaminen narsistille ole se yksipuolisen vallitseva? Miksi minulla nousee siitä villat ylös? Mutta minua saa toki varo ja väittää vaaralliseksi. Saattaa osua joskus leimakirves sitten omaan otsaan.

        En ymmärtänyt sanaakaan.
        Paitsi että kirveen odottelet lentävän minun otsaani...!!??


      • Yksjakaks kirjoitti:

        Eiköhän tuo kaltoinkohtelutaustan olettaminen narsistille ole se yksipuolisen vallitseva? Miksi minulla nousee siitä villat ylös? Mutta minua saa toki varo ja väittää vaaralliseksi. Saattaa osua joskus leimakirves sitten omaan otsaan.

        Jaa, itselle ny tuli mieleen tässä kohtaa noi narsistiperheen roolit, ns. kultainen lapsi ja syntipukki.

        http://narskulandia.blogspot.fi/2012/10/narsisti-perheen-roolit.html

        Joskus täällä oli hyvinkin pitkä keskusteluketjukin aiheesta jossa kumpikin toinen toistaan syytteli ja väitteli kummallako lie ollut lapsena vaikeampaa, suosikilla vaiko syntipukilla.

        Tutkimusten mukaan tiedetään, että psykopaateilla saattaa olla rankkoja kokemuksia jo lapsuudessaan, toisaalta taas tiedetään sekin, että siitä perheen "lellipennusta" saattaa kyllä kasvaa "paksunarsisti" jos hänet on ikäänkuin nostettu jalustalle ilman omaa ansiotaan muiden lasten kustannuksella.

        Lähtökohtaisestihan näissä kuvoissa jo jompikumpi vanhemmista on narsisti, että jonkinlainen jatkumohan se on


      • Jos_toinen
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        Jaa, itselle ny tuli mieleen tässä kohtaa noi narsistiperheen roolit, ns. kultainen lapsi ja syntipukki.

        http://narskulandia.blogspot.fi/2012/10/narsisti-perheen-roolit.html

        Joskus täällä oli hyvinkin pitkä keskusteluketjukin aiheesta jossa kumpikin toinen toistaan syytteli ja väitteli kummallako lie ollut lapsena vaikeampaa, suosikilla vaiko syntipukilla.

        Tutkimusten mukaan tiedetään, että psykopaateilla saattaa olla rankkoja kokemuksia jo lapsuudessaan, toisaalta taas tiedetään sekin, että siitä perheen "lellipennusta" saattaa kyllä kasvaa "paksunarsisti" jos hänet on ikäänkuin nostettu jalustalle ilman omaa ansiotaan muiden lasten kustannuksella.

        Lähtökohtaisestihan näissä kuvoissa jo jompikumpi vanhemmista on narsisti, että jonkinlainen jatkumohan se on

        "Lähtökohtaisestihan näissä kuvoissa jo jompikumpi vanhemmista on narsisti, että jonkinlainen jatkumohan se on "
        Jos toinen vanhemmista on narsisti, voi lähtösyy tilanteeseen olla mikä tahansa.
        Kun myös tiedetään, että lasta ei voi rakastaa liikaa... Niin mistähän voi olla kyse? Tietenkin lasta voi ahdistella liikaa... vaikka naamoiden sen välittämisen kaapuun.
        Jalustalle nostaminen toisten lasten kustannuksella ikävuosina 1-2v ? Eli?

        Koulukiusaamisesta tiedetään, että kiusaamisen taustalla voi usein olla kateus ja kiusaamisen kohteena voi olla ns. mallioppilas, liian hyvät koenumerot, liian hyvät vaatteet, liian hyvät vanhemmat, liian hyvä koti..

        Mielestäni on asenteellista nimitellä lasta pennuksi, vaikka sen nimittelyn kätkisi lainausmerkkeihinkin.

        Aikuisten työelämässä nähtyä. Mukava työkaveri nimitettiin vuoden työntekijäksi työnantajan toimesta. Olin siellä työpaikassa vain vähän aikaa. Seuraavaksi kun kuulin tästä työntekijästä, uutiset olivat, että hänet oli kiusattu ja syöty toisten työntekijöiden toimesta ulos sieltä työpaikasta. Tämä ei tullut minulle yllätyksenä, ihan kuvion voin nähdä silmieni edessä. Pidin juuri tätä työnantajaa jotenkin epäluotettavana ja kummallisena. Heidän firmansa toimi myös liike-elämäperusteiltaan kierosti markkinoilla.

        Jaa jaa. Mutkikkaita ovat kiusaamisen tiet.

        Minusta jos yhtä lasta palkitaan toisten kustannuksella, empatia, rakkaus ja välittäminen ei voi tätä yhtäkään lasta kohtaan olla aitoa, vaan kyse on häiriintyneestä suhteesta lapseen joka tapauksessa.

        En tähän nyt tiedä muuta linkkiä laittaa todistukseksi, kun vain omaan elämänkokemukseeni ja näkemyksiini tämän johdan.


      • Eikös_tässä

        Eikös tässä kiusaamismallissa perheen sisällä opeteta juuri niille muille, että kiva tapa pitää hauskaa on repiä yksi jalustalle repimistä odottamaan nostettu vapaasti kappaleiksi?
        Tuo yksi aiempikin tuolla vieläkin niin katkera, että unelmoi kirveestä toisen satunnaisen palstakirjoittajan otsassa...
        Toivon että hänellä järkeä sen verran, ettei haudo unelmaansa niin paljoa että sen toteuttaminen muodostuisi pakkomielteeksi. Jostainhan ne ideat kirveiden heiluttelmiseenkin lähtevät. Takavuosina Helsingissä ruuhkabussissa muistaakseni joku toteuttanut unelmaansa. Kokiko tämä kostaja sitten lapsuudesta jatkunutta katkeruutta ja sinne bussiin meni unelmansa toteuttamaan. Kokiko kirveenheiluttaja, että Helsingissä bussissa on ne parempiosaisemmat, kun suurelle osaa kansaa sellainen kirveenheiluttaja on täysi mysteeri josta ainoa herännyt ajatus voi olla että -minkä ihme sellaisen päässä on vialla todella pahasti-- Liian hirveää edes ihmeteltäväksi.
        Jostain syystä jopa minä! rauhan kansalainen olen parit kirveenheiluttamisukaasit kuullut, en itseeni kohdistuvia (tämä palsta ensimmäinen kerta, onneksi anonyymi), mutta muuten. Yksi juuri sellainen erittäin narsistinen mutta vähän yksinkertaisen oloinen mies, joka vain vaimoaan sättii alinomaan...


      • Jalustalle

        Jalustalle nostamisesta vielä jatkan, että noinhan se narsistikumppanikin, DonJuan tyylinen, toimii niiden uhriensa kanssa. Ensin nostetaan jalustalle, sitten pudotetaan se ja revitään kappaleiksi toisten kanssa...


      • Vielä_al

        Vielä aloin pohtimaan että voihan se olla henkisesti sairaalle työnantajallekin mielenkiintoinen näytelmä kun alaiset keskittyvät syömään kadehtimaansa ja siksi vihaamaansa työkaveria ulos työpaikasta, että miten homma etenee. Siellä voi viirusilmänä seurata kuinka tuo tekee sitä tämä sitä... tuo osallistuu ja lähtee mukaan, tuo toinen ei... Ja miten se yksi kiusattu reagoi ja miten se lopulta väsyy ja alkaa pitää sairaslomaa...
        Turhanpäiväiset huomionosoitukset muuten kuin palkan muodossa pitäisi kieltää. Tai jos annetaan turhanpäiväinen huomionosoitus, se pitäisi olla sitten riittävän leikillinen, ettei se johtaisi kateellisten takaa-ajoon.

        Tuossako nyt kykenin vähän seurailemaan sairaan ihmisen ajattelua? Ehkä vähän, vaikka tunne joka tuosta herää on pelkästään negatiivinen. Eikä minulla ole todistusta että tuo on edes totta. Se on hämärän rajamailla, niinkuin kiusaamiset yleensä ovat.


      • No kaikenmoista vääntöä ny näytti tulevan sen asian tiimoilta, että tosiaan narsistiksi saattaa kasvaa se perheen "lellipentu".

        Joo näytti tuo käyttämäni nimityskin ny aiheuttaneen paheksuntaa, mutta tuskin täällä aina kaikki kirjoittajat ovat niin korrekteja sanavalinnoissaan ettei pidä ottaa henk. koht, vaikka ymmärrän kyllä että ikävät sanat satuttavat jos on henk. koht kokemusta itseen liittyen ko. sanan käytöstä. Liittyy sitte varmaan niihin lapsuuskuvioihin.

        Muutenkin ny tuntuu että tää sivujuoni narsistin perhekuvioihin ja lasten eriarvoiseen asemaan liittyen tuntuu aiheuttavan ihmetyksen lisäksi ahdistustakin, kun samaan soppaan pitää sotkea jo työpaikan ongelmat kiusaamisineen ja se "iki-ihana" kateuskin joka mainitaan niinikään jo narsistisen pers. häiriön kriteereissäkin. Narsistihan on itse kovasti kateellinen, mutta projisoi sen toisen ongelmaksi, luulee, että häntä kadehditaan.

        Mitä tulee tuohon käytetttyyn sanaan leimakirves, niin sen lisäksi, että se on vasarankaltainen väline jolla lyödään puihin leima(kuvio)

        Niin se on muussa yhteydessä kuvakielinen sana, mikä ny tarkoittaa vaan leimaamista ts. kuvakielinen sana jota käytetään tavasta leimata ihmisryhmiä. Ettei ny mun käsittääkseni ny ole syytä kehitellä mitään kauhuskenaaroita tuosta kuvakielisestä "leimakirves" sanasta.


      • Ei_taida
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        No kaikenmoista vääntöä ny näytti tulevan sen asian tiimoilta, että tosiaan narsistiksi saattaa kasvaa se perheen "lellipentu".

        Joo näytti tuo käyttämäni nimityskin ny aiheuttaneen paheksuntaa, mutta tuskin täällä aina kaikki kirjoittajat ovat niin korrekteja sanavalinnoissaan ettei pidä ottaa henk. koht, vaikka ymmärrän kyllä että ikävät sanat satuttavat jos on henk. koht kokemusta itseen liittyen ko. sanan käytöstä. Liittyy sitte varmaan niihin lapsuuskuvioihin.

        Muutenkin ny tuntuu että tää sivujuoni narsistin perhekuvioihin ja lasten eriarvoiseen asemaan liittyen tuntuu aiheuttavan ihmetyksen lisäksi ahdistustakin, kun samaan soppaan pitää sotkea jo työpaikan ongelmat kiusaamisineen ja se "iki-ihana" kateuskin joka mainitaan niinikään jo narsistisen pers. häiriön kriteereissäkin. Narsistihan on itse kovasti kateellinen, mutta projisoi sen toisen ongelmaksi, luulee, että häntä kadehditaan.

        Mitä tulee tuohon käytetttyyn sanaan leimakirves, niin sen lisäksi, että se on vasarankaltainen väline jolla lyödään puihin leima(kuvio)

        Niin se on muussa yhteydessä kuvakielinen sana, mikä ny tarkoittaa vaan leimaamista ts. kuvakielinen sana jota käytetään tavasta leimata ihmisryhmiä. Ettei ny mun käsittääkseni ny ole syytä kehitellä mitään kauhuskenaaroita tuosta kuvakielisestä "leimakirves" sanasta.

        "vaikka ymmärrän kyllä että ikävät sanat satuttavat jos on henk. koht kokemusta itseen liittyen ko. sanan käytöstä. Liittyy sitte varmaan niihin lapsuuskuvioihin."
        Ei taida olla minulla henkilökohtaista kokemusta tuollaisesta kuviosta, joskin tottakai myöhemmässä elämässä silloin tällöin jonkinlaisiin jonkinlaisia viritelmiä on tullut nähtyä ja itsellekin yritetty jotain rakentaa...
        Kuulun siihen ihmisryhmään joka arvostaa lapsia sillä tavoin, etten pidä siitä että aikuiset käyttävät halveksuvia nimityksiä lapsista. Joka "pentu" ainakin tuossa kyseenalaisessa aiheessa on ehdottomasti lapsen halveksuntaa ja herättää ajatuksen, että siinäkö ollaan yhtymässä lapsen kiusaamiseen tai ainakin hyväksytään tämän "lellilapsen" silmätikuksi nostaminen ja nimitellään vielä.
        Toivottavasti olen väärässä.

        Nuo muut väännöt työpaikkakiusaaminen ja muu--- olen vain nähnyt reality, miten ihmisiä kiusataan, eikä aina saa selvää, onko sellainenkin työnsankariksi nimittäminen tarkoituksellista ajojahdin käynnistämistä.
        Asiana ihan sama. Ensin ylennetään, sitten alennetaan ja kiusaaminen voi alkaa.
        Itselläni vain sen kaltainen moraali, etten tuota hyväksy. En oikein missään yhteydessä. En lasten enkä aikuisten.


      • Tämähän

        Tämähän on narsismipalsta, niin käsittääkseni narsistit noita kuvioita rakentelevat.


      • Miltä_kuul
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        No kaikenmoista vääntöä ny näytti tulevan sen asian tiimoilta, että tosiaan narsistiksi saattaa kasvaa se perheen "lellipentu".

        Joo näytti tuo käyttämäni nimityskin ny aiheuttaneen paheksuntaa, mutta tuskin täällä aina kaikki kirjoittajat ovat niin korrekteja sanavalinnoissaan ettei pidä ottaa henk. koht, vaikka ymmärrän kyllä että ikävät sanat satuttavat jos on henk. koht kokemusta itseen liittyen ko. sanan käytöstä. Liittyy sitte varmaan niihin lapsuuskuvioihin.

        Muutenkin ny tuntuu että tää sivujuoni narsistin perhekuvioihin ja lasten eriarvoiseen asemaan liittyen tuntuu aiheuttavan ihmetyksen lisäksi ahdistustakin, kun samaan soppaan pitää sotkea jo työpaikan ongelmat kiusaamisineen ja se "iki-ihana" kateuskin joka mainitaan niinikään jo narsistisen pers. häiriön kriteereissäkin. Narsistihan on itse kovasti kateellinen, mutta projisoi sen toisen ongelmaksi, luulee, että häntä kadehditaan.

        Mitä tulee tuohon käytetttyyn sanaan leimakirves, niin sen lisäksi, että se on vasarankaltainen väline jolla lyödään puihin leima(kuvio)

        Niin se on muussa yhteydessä kuvakielinen sana, mikä ny tarkoittaa vaan leimaamista ts. kuvakielinen sana jota käytetään tavasta leimata ihmisryhmiä. Ettei ny mun käsittääkseni ny ole syytä kehitellä mitään kauhuskenaaroita tuosta kuvakielisestä "leimakirves" sanasta.

        Miltä kuulostaisi, jos sinulta kysyttäisiin vaikka: Joko ne sinulle kohta on tulossa lellipentujen lellipentuja?
        Miten kuitenkin minusta vähän tyylitöntä. Mutta ehkä olen väärässä, ehkä se ei ole ainakaan kaikkien mielestä niin kuvottavaa, rumaa ja epäsopivaa kuin minusta. En kuitenkaan suostu lapsia nimitteleään, joten tuo vain näytteeksi... Minua todellakin raivostuttaa lasten nimittely, ainakin silloin kun se tulee vielä aikuisen taholta, ihan kuin annettaisiin hyväksyntä ja esimerkki... Pthyi.


      • Uskomatonta_
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        No kaikenmoista vääntöä ny näytti tulevan sen asian tiimoilta, että tosiaan narsistiksi saattaa kasvaa se perheen "lellipentu".

        Joo näytti tuo käyttämäni nimityskin ny aiheuttaneen paheksuntaa, mutta tuskin täällä aina kaikki kirjoittajat ovat niin korrekteja sanavalinnoissaan ettei pidä ottaa henk. koht, vaikka ymmärrän kyllä että ikävät sanat satuttavat jos on henk. koht kokemusta itseen liittyen ko. sanan käytöstä. Liittyy sitte varmaan niihin lapsuuskuvioihin.

        Muutenkin ny tuntuu että tää sivujuoni narsistin perhekuvioihin ja lasten eriarvoiseen asemaan liittyen tuntuu aiheuttavan ihmetyksen lisäksi ahdistustakin, kun samaan soppaan pitää sotkea jo työpaikan ongelmat kiusaamisineen ja se "iki-ihana" kateuskin joka mainitaan niinikään jo narsistisen pers. häiriön kriteereissäkin. Narsistihan on itse kovasti kateellinen, mutta projisoi sen toisen ongelmaksi, luulee, että häntä kadehditaan.

        Mitä tulee tuohon käytetttyyn sanaan leimakirves, niin sen lisäksi, että se on vasarankaltainen väline jolla lyödään puihin leima(kuvio)

        Niin se on muussa yhteydessä kuvakielinen sana, mikä ny tarkoittaa vaan leimaamista ts. kuvakielinen sana jota käytetään tavasta leimata ihmisryhmiä. Ettei ny mun käsittääkseni ny ole syytä kehitellä mitään kauhuskenaaroita tuosta kuvakielisestä "leimakirves" sanasta.

        "että tosiaan narsistiksi saattaa kasvaa se perheen "lellipentu". "
        Uskomatonta kielenkäyttöä ihmiseltä, joka pyhästi vannoutunut puolustamaan milloin mitäkin sorrettuja, kuten muistan sinun puhuneen narsistien puolesta kun ovat lapsuudessa tulleet väärinkohdelluiksi, niin ei meinaa korviaan uskoa...


      • Vaikka_joi
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        No kaikenmoista vääntöä ny näytti tulevan sen asian tiimoilta, että tosiaan narsistiksi saattaa kasvaa se perheen "lellipentu".

        Joo näytti tuo käyttämäni nimityskin ny aiheuttaneen paheksuntaa, mutta tuskin täällä aina kaikki kirjoittajat ovat niin korrekteja sanavalinnoissaan ettei pidä ottaa henk. koht, vaikka ymmärrän kyllä että ikävät sanat satuttavat jos on henk. koht kokemusta itseen liittyen ko. sanan käytöstä. Liittyy sitte varmaan niihin lapsuuskuvioihin.

        Muutenkin ny tuntuu että tää sivujuoni narsistin perhekuvioihin ja lasten eriarvoiseen asemaan liittyen tuntuu aiheuttavan ihmetyksen lisäksi ahdistustakin, kun samaan soppaan pitää sotkea jo työpaikan ongelmat kiusaamisineen ja se "iki-ihana" kateuskin joka mainitaan niinikään jo narsistisen pers. häiriön kriteereissäkin. Narsistihan on itse kovasti kateellinen, mutta projisoi sen toisen ongelmaksi, luulee, että häntä kadehditaan.

        Mitä tulee tuohon käytetttyyn sanaan leimakirves, niin sen lisäksi, että se on vasarankaltainen väline jolla lyödään puihin leima(kuvio)

        Niin se on muussa yhteydessä kuvakielinen sana, mikä ny tarkoittaa vaan leimaamista ts. kuvakielinen sana jota käytetään tavasta leimata ihmisryhmiä. Ettei ny mun käsittääkseni ny ole syytä kehitellä mitään kauhuskenaaroita tuosta kuvakielisestä "leimakirves" sanasta.

        "ettei pidä ottaa henk. koht, vaikka ymmärrän kyllä että ikävät sanat satuttavat jos on henk. koht kokemusta itseen liittyen ko. sanan käytöstä. Liittyy sitte varmaan niihin lapsuuskuvioihin."
        Vaikka joista kuista saattaa kuulostaa oudolta, että joku ihminen ei olekaan aivan totaalisen itsekäs ja puolustaa myös sivullisia, ventovieraiden lapsia nimittelyiltä, niin näin nyt vain on.
        Olen täysin sivullinen, mutta sillä ei ole merkitystä, kun puhutaan lapsista. Lapsia on joka ikinen aikuinen velvollinen puolustamaan sillin kun näkee/kuulee näitä kohdeltavan huonosti.
        Että tämä nyt tässä.


      • Miltä_kuul kirjoitti:

        Miltä kuulostaisi, jos sinulta kysyttäisiin vaikka: Joko ne sinulle kohta on tulossa lellipentujen lellipentuja?
        Miten kuitenkin minusta vähän tyylitöntä. Mutta ehkä olen väärässä, ehkä se ei ole ainakaan kaikkien mielestä niin kuvottavaa, rumaa ja epäsopivaa kuin minusta. En kuitenkaan suostu lapsia nimitteleään, joten tuo vain näytteeksi... Minua todellakin raivostuttaa lasten nimittely, ainakin silloin kun se tulee vielä aikuisen taholta, ihan kuin annettaisiin hyväksyntä ja esimerkki... Pthyi.

        "Mutta ehkä olen väärässä, ehkä se ei ole ainakaan kaikkien mielestä niin kuvottavaa, rumaa ja epäsopivaa kuin minusta."

        Kyllä jooo, mun mielestä ny ihan turhaan teet kärpäsestä härkäsen pelkästä sanasta, kun paljon vakavampiakin asioita on olemassa lasten kaltoinkohteluun liittyen. "Lellipentu" nimitys on ny puhekielessä suht yleinen nimitys, puhuttaessa hemmotelluista lapsista.

        Koitas googlettaa ko. nimitys, niin huomaat että moni käyttää itsekin itsestään ko. nimitystä muistelessaan lapsuuttaan, että on kokenut lapsuudessaan olleensa joko isän tai äidin "lellipentu"


      • Vaikka_noin
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        "Mutta ehkä olen väärässä, ehkä se ei ole ainakaan kaikkien mielestä niin kuvottavaa, rumaa ja epäsopivaa kuin minusta."

        Kyllä jooo, mun mielestä ny ihan turhaan teet kärpäsestä härkäsen pelkästä sanasta, kun paljon vakavampiakin asioita on olemassa lasten kaltoinkohteluun liittyen. "Lellipentu" nimitys on ny puhekielessä suht yleinen nimitys, puhuttaessa hemmotelluista lapsista.

        Koitas googlettaa ko. nimitys, niin huomaat että moni käyttää itsekin itsestään ko. nimitystä muistelessaan lapsuuttaan, että on kokenut lapsuudessaan olleensa joko isän tai äidin "lellipentu"

        Vaikka noin, mutta kun puhun vakavasta asiasta puhun lähtien omasta arvomaailmastani, jota pidän tässä asiassa melkoisen hyvänä. Vaikka otettaisiin uusi lähtö sanakartastolla ja ymmärrettäisiin että jotkut sanat tarkoittavat jotain. Nykyään tuntuu että sanat menettävät merkitystään nopeasti ja lopulta ne eivät tarkoita mitään.
        Toisaalta kuuntelen/luen vähän eri korvalla eri ikäisten ihmisten puheita. Tiedän myös, että nykylapset loukkaantuvat herkästi nykyäänkin. Jos joku tahtoo käyttää omista lapsistaan hellittelymielessä sanaa "pentu", hän saa sitä minun puolestani siinä mielessä käyttää.
        Muiden lapsista en sitä sanaa hyväksy käytettävän. Ihmisellä kun yksinkertaisesti on lapsia, ei pentuja. Ja siinä se vissi ero.


      • Lisään

        Lisään vielä, etten pidä suotavana muidenkaan käyttävän hellittelymielessä omista lapsistaankaan pentu-sanaa usein, niin että näistä lapsista alkaa tuntua että he ovat pentuja ja tottuvat siihen. Sana on ymmärrettävä poikkeuksena ja sellaisenaan vitsikkäänä.


      • janiinpyhiksihetulivat
        Vaikka_noin kirjoitti:

        Vaikka noin, mutta kun puhun vakavasta asiasta puhun lähtien omasta arvomaailmastani, jota pidän tässä asiassa melkoisen hyvänä. Vaikka otettaisiin uusi lähtö sanakartastolla ja ymmärrettäisiin että jotkut sanat tarkoittavat jotain. Nykyään tuntuu että sanat menettävät merkitystään nopeasti ja lopulta ne eivät tarkoita mitään.
        Toisaalta kuuntelen/luen vähän eri korvalla eri ikäisten ihmisten puheita. Tiedän myös, että nykylapset loukkaantuvat herkästi nykyäänkin. Jos joku tahtoo käyttää omista lapsistaan hellittelymielessä sanaa "pentu", hän saa sitä minun puolestani siinä mielessä käyttää.
        Muiden lapsista en sitä sanaa hyväksy käytettävän. Ihmisellä kun yksinkertaisesti on lapsia, ei pentuja. Ja siinä se vissi ero.

        Voisikohan se olla niin, että jos omassa perheessä on käytetty sanaa lellipentu, niin sitä tulee kuvitelleeksi, että kaikissa perheissä on tehty samoin? Mutta hei eikös tuohon samaan mene moni muukin asia eli mitä omassa perheessä on nähty ja kuultu, niin sitä ajatellaan, että kaikki tekee samoin, olipa kyse sitten hyvästä, pahasta tai pyhästä.


      • Ihan_en
        janiinpyhiksihetulivat kirjoitti:

        Voisikohan se olla niin, että jos omassa perheessä on käytetty sanaa lellipentu, niin sitä tulee kuvitelleeksi, että kaikissa perheissä on tehty samoin? Mutta hei eikös tuohon samaan mene moni muukin asia eli mitä omassa perheessä on nähty ja kuultu, niin sitä ajatellaan, että kaikki tekee samoin, olipa kyse sitten hyvästä, pahasta tai pyhästä.

        Ihan en taaskaan ymmärtänyt. Tätä on ilmassa...
        Lopun kommentistasi ymmärsin. Mutta enpä tiedä. Ei taida ihan mennä noin ainakaan kokonaan. Olen itse kuvitellut melkein narsistiini saakka, että suurin piirtein kaikilla jonkinlaiset kotiolot on olleet pienin poikkeuksin. Ja että vain jotkut onnettomat ovat ilman kotia. Narsistini jälkeen olen (keski-iässä) tajunnut, että muodollisista oloista huolimatta variaatio voi olla tooodella suuri.
        Mutta en ymmärrä mitä tekemistä tällä on tuon sanahirviöparin kanssa. Ainakaan minun kotonani ei tuollaisia sanoja ole käytetty. Siitä en voi mennä takuuseen, etteikö isä olisi joskus leikillään sanonut pennuiksi... sillä kun oli huumorintajua.
        Mutta en oikeasti ymmärrä mikä koti tai perhe se sellainen on jossa jankutetaan tuollaisia älyttömyyksiä. Ei siellä ainakaan yhtään aikuista ole siinä kodissa.


      • Niin_no
        janiinpyhiksihetulivat kirjoitti:

        Voisikohan se olla niin, että jos omassa perheessä on käytetty sanaa lellipentu, niin sitä tulee kuvitelleeksi, että kaikissa perheissä on tehty samoin? Mutta hei eikös tuohon samaan mene moni muukin asia eli mitä omassa perheessä on nähty ja kuultu, niin sitä ajatellaan, että kaikki tekee samoin, olipa kyse sitten hyvästä, pahasta tai pyhästä.

        Niin no joo. Ehkä sillä tavoin että jos siellä on defensioitu (huomaa itse luomani väännös sanasta defenssi) asioita niin että jossain mielessä näkyvästi parempiosaisten lapset olisivat pentuja, ja omat lapset lapsia. Vähän kuin siinä sananlaskussa jossa omat lapset on lapsia mutta naapurin lapset kakaroita, vai miten se meni.


      • Ihan_en kirjoitti:

        Ihan en taaskaan ymmärtänyt. Tätä on ilmassa...
        Lopun kommentistasi ymmärsin. Mutta enpä tiedä. Ei taida ihan mennä noin ainakaan kokonaan. Olen itse kuvitellut melkein narsistiini saakka, että suurin piirtein kaikilla jonkinlaiset kotiolot on olleet pienin poikkeuksin. Ja että vain jotkut onnettomat ovat ilman kotia. Narsistini jälkeen olen (keski-iässä) tajunnut, että muodollisista oloista huolimatta variaatio voi olla tooodella suuri.
        Mutta en ymmärrä mitä tekemistä tällä on tuon sanahirviöparin kanssa. Ainakaan minun kotonani ei tuollaisia sanoja ole käytetty. Siitä en voi mennä takuuseen, etteikö isä olisi joskus leikillään sanonut pennuiksi... sillä kun oli huumorintajua.
        Mutta en oikeasti ymmärrä mikä koti tai perhe se sellainen on jossa jankutetaan tuollaisia älyttömyyksiä. Ei siellä ainakaan yhtään aikuista ole siinä kodissa.

        "Mutta en ymmärrä mitä tekemistä tällä on tuon sanahirviöparin kanssa."

        No kuullostavathan nuo , kultainen lapsi ja suosikki positiivisemmmilta nimityksiltää kuin tuo käyttämäni "lellipentu". Kultaisestahan tulee helposti mieleen joku erityisen ystävällinen/herttainen ja yleensähän jos joku on jonkun suosikki, niin hänessä on positiivisia omnaisuuksia jonka vuoksi hän on jonkun suosikki.

        Mutta kun ollaan narsisti palstalla ja aiheet valikoituvat sen mukaan, että se narsisti on mukana vähintäänkin taustalla, niin asiat eivät ole niin yksioikoisia. Käyttämäni nimitys "lellipentu" ny viittaa enemmän siihen kultaisen lapsen asemaan suhteessa (narsisti) vanhempaan, eikä tuo kultaisen lapsen nimittely "lellipennuksi" ole ollenkaan se vakavin/pahin juttu noissa narsistin perhekuvioissa, kun siellä on useimmiten myös se syntipukki tai vanhempien suhtautuminen on kovin ailahtelevaa, yhtenä päivänä "lellitään" ja seuraavassa hetkessä saatetaan riepotella pitkin seiniä jos lapsi teke pienenkin virheen tai uskaltatuu kyseenalaistamaan vanhempansa oikut.

        Että mielestäni ny paljon melua saat aikaan yhdestä nimityksestä, tiedä sitten onko tarkoitus hämärryttää koko asian ydin, että tosiaan perheen jompikumpi vanhempempi voi olla narsisti ja tosiaan noista "lellipennuista"saattaa kasvaa narsisteja.

        Tosiaan tuota "lellipentu" nimitystä ny käytetään yleisimminkin ja jotkut ovat aikuisina tiedostaneet ns. suosikkiasemansa jomman kumman vanhemman suhteen, mutta noissa perheissä ei ehkä se eriarvoinen kohtelu ole kuitenkaan johtunut vanhemman narsistisuudesta, eikä ollut niin silmiinpistävää, eikä aiheuttanut traumoja suosikkilapselle itselleen, eikä muille sisaruksille.


      • Olivat_asiat
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        "Mutta en ymmärrä mitä tekemistä tällä on tuon sanahirviöparin kanssa."

        No kuullostavathan nuo , kultainen lapsi ja suosikki positiivisemmmilta nimityksiltää kuin tuo käyttämäni "lellipentu". Kultaisestahan tulee helposti mieleen joku erityisen ystävällinen/herttainen ja yleensähän jos joku on jonkun suosikki, niin hänessä on positiivisia omnaisuuksia jonka vuoksi hän on jonkun suosikki.

        Mutta kun ollaan narsisti palstalla ja aiheet valikoituvat sen mukaan, että se narsisti on mukana vähintäänkin taustalla, niin asiat eivät ole niin yksioikoisia. Käyttämäni nimitys "lellipentu" ny viittaa enemmän siihen kultaisen lapsen asemaan suhteessa (narsisti) vanhempaan, eikä tuo kultaisen lapsen nimittely "lellipennuksi" ole ollenkaan se vakavin/pahin juttu noissa narsistin perhekuvioissa, kun siellä on useimmiten myös se syntipukki tai vanhempien suhtautuminen on kovin ailahtelevaa, yhtenä päivänä "lellitään" ja seuraavassa hetkessä saatetaan riepotella pitkin seiniä jos lapsi teke pienenkin virheen tai uskaltatuu kyseenalaistamaan vanhempansa oikut.

        Että mielestäni ny paljon melua saat aikaan yhdestä nimityksestä, tiedä sitten onko tarkoitus hämärryttää koko asian ydin, että tosiaan perheen jompikumpi vanhempempi voi olla narsisti ja tosiaan noista "lellipennuista"saattaa kasvaa narsisteja.

        Tosiaan tuota "lellipentu" nimitystä ny käytetään yleisimminkin ja jotkut ovat aikuisina tiedostaneet ns. suosikkiasemansa jomman kumman vanhemman suhteen, mutta noissa perheissä ei ehkä se eriarvoinen kohtelu ole kuitenkaan johtunut vanhemman narsistisuudesta, eikä ollut niin silmiinpistävää, eikä aiheuttanut traumoja suosikkilapselle itselleen, eikä muille sisaruksille.

        "Mutta kun ollaan narsisti palstalla ja aiheet valikoituvat sen mukaan, että se narsisti on mukana vähintäänkin taustalla, niin asiat eivät ole niin yksioikoisia."
        Olivat asiat miten tahansa, niin minusta nyt vain aikuiset itseään fiksumpana (kuin se narsisti) pitävät ihmiset voisivat kuitenkin ottaa huomioon että lapsi ei siinä vaiheessa kun hän on siellä perheessä lapsena voi vaikuttaa asemaansa eikä sen tuomiin seurauksiin. Lapsia ja eläimiä ei ole tapana pitää moraalisesti vastuullisina, vaikka tutkimusten mukaan lapsella jo varhain kehittyy moraalitajua...

        Minulle nyt vain mielleyhtymä tulee lapsuuteen tulee sillä tavoin, että lellivauvaksi haukkuminen on kyllä ollut kotimaisemissani yksi monista lasten keskinäisistä tavoista haukkua toista lasta. Tarvitseeko korostaa, että kyse hyvin varhaisesta lapsuudesta, jolloin ei noin yleisesti voinut olla lapsilla mitään käsitystä toisten perheiden lasten oloista. Koettiin ehkä vain, että sanalla voi toista lasta loukata... Siellä ei ketään erityisesti kiusattu kuitenkaan, se oli vain sellaista lasten välistä ehkä kokeiluakin että miten se toinen jos minä nyt näin sanon...

        En ymmärrä mitä virallista asemaa tuolle sanaparihirviölle nyt tällä palstalla ollaan hakemassa. Missä sitä käytetään? Vanhempien illassako?
        Hakeeko joku oikeutusta sille, että lapsia voi leimata tällä tavoin?
        Lapsiin pitää aikuisten suhtautua tasa-arvoisesti ja sitä mukaa jos tulee ongelmia, niin tilanne kerrallaan. Ei suinkaan lyömällä leimaa kehenkään lapseen ja tällä tavoin siunattaisiin esim juuri leimattuun lapseen kohdistuva kiusaaminen toisten lasten taholta. Näin myös kyseinen lapsi olisi kestosyyllinen aina kaikkeen hyvin helposti.

        Minusta kulta on materiaa. Kulta on myös viileä metalli, ja arvostaan huolimatta sopisi virallisempaan yhteyteen käyttösanaksi, jos jotain sanaa olisi pakko tuollaisesta ilmiöstä käyttää.

        Tuollainen nimittely ei kuitenkaan oikeuta ketään mihinkään toimiin ketään kohtaan. Jos ympärillään aikuinen näkee jotain suuria vääryyksiä lasta kohtaan harjoitettavan, on lastensuojeluilmoitus aina mahdollista tehdä.


      • Olivat_asiat kirjoitti:

        "Mutta kun ollaan narsisti palstalla ja aiheet valikoituvat sen mukaan, että se narsisti on mukana vähintäänkin taustalla, niin asiat eivät ole niin yksioikoisia."
        Olivat asiat miten tahansa, niin minusta nyt vain aikuiset itseään fiksumpana (kuin se narsisti) pitävät ihmiset voisivat kuitenkin ottaa huomioon että lapsi ei siinä vaiheessa kun hän on siellä perheessä lapsena voi vaikuttaa asemaansa eikä sen tuomiin seurauksiin. Lapsia ja eläimiä ei ole tapana pitää moraalisesti vastuullisina, vaikka tutkimusten mukaan lapsella jo varhain kehittyy moraalitajua...

        Minulle nyt vain mielleyhtymä tulee lapsuuteen tulee sillä tavoin, että lellivauvaksi haukkuminen on kyllä ollut kotimaisemissani yksi monista lasten keskinäisistä tavoista haukkua toista lasta. Tarvitseeko korostaa, että kyse hyvin varhaisesta lapsuudesta, jolloin ei noin yleisesti voinut olla lapsilla mitään käsitystä toisten perheiden lasten oloista. Koettiin ehkä vain, että sanalla voi toista lasta loukata... Siellä ei ketään erityisesti kiusattu kuitenkaan, se oli vain sellaista lasten välistä ehkä kokeiluakin että miten se toinen jos minä nyt näin sanon...

        En ymmärrä mitä virallista asemaa tuolle sanaparihirviölle nyt tällä palstalla ollaan hakemassa. Missä sitä käytetään? Vanhempien illassako?
        Hakeeko joku oikeutusta sille, että lapsia voi leimata tällä tavoin?
        Lapsiin pitää aikuisten suhtautua tasa-arvoisesti ja sitä mukaa jos tulee ongelmia, niin tilanne kerrallaan. Ei suinkaan lyömällä leimaa kehenkään lapseen ja tällä tavoin siunattaisiin esim juuri leimattuun lapseen kohdistuva kiusaaminen toisten lasten taholta. Näin myös kyseinen lapsi olisi kestosyyllinen aina kaikkeen hyvin helposti.

        Minusta kulta on materiaa. Kulta on myös viileä metalli, ja arvostaan huolimatta sopisi virallisempaan yhteyteen käyttösanaksi, jos jotain sanaa olisi pakko tuollaisesta ilmiöstä käyttää.

        Tuollainen nimittely ei kuitenkaan oikeuta ketään mihinkään toimiin ketään kohtaan. Jos ympärillään aikuinen näkee jotain suuria vääryyksiä lasta kohtaan harjoitettavan, on lastensuojeluilmoitus aina mahdollista tehdä.

        "En ymmärrä mitä virallista asemaa tuolle sanaparihirviölle nyt tällä palstalla ollaan hakemassa. Missä sitä käytetään?"

        Joo ei olla hakemassa mitään virallista asemaa tuolla sanalle tälle palstalle, sen kummemmin kuin oikeutustakaan, se on vaan sana, jota käytetään suht yleisesti ja sillä tarkoitetaan useimmiten jotain sellaista, että lapsi on auktoriteettinsa(vanhempi, opettaja tms.) suosikki tai pilalle hemmoteltu.

        Ihannehan se on, että lapsiin pitää suhtatua tasa arvoisesti, mutta valitettavan usein ihmiset eriarvoistetaan jo pienestä pitäen. Ja tosiaan itse ny lähdin tätä aihetta käsittelemään nimenomaan tämän narsismin kautta, joka on palstan aihe, koska narsisti tunnetusti ei kohtele lapsiaankaan tasa arvoisesti. Lasta/lapsia tässä ei nyt olla syyttelemässä vaan sitä vanhempaa joka tuon ns. kultaisen lapsen roolinkin on jonkun lapsensa harteille asettanut, toisen osana on sitten se syntipukin rooli.

        Mutta joo, kovin yksioikoisesti tunnut katselevan maailmaa ja luetunkin otat kovin kirjaimellisti, että mukamas jo pitää pelätä saavansa kirveen otsaan jos joku puhuu leimakirveestä ja mielestäni ny ihan liiaksi takerruit tuohon "lellipentu" sanaankin. Tiedä sitten kumpiko järkytti enemmän, tuo lelliminen vaiko pentu sana. Tuli vaan mieleen ku äsken tuttavani soitteli, kysellen lomakuulumisia ja kertoi samalla että heillä "penskat" olivat kuulemma käyneet jo eileen uimassa tarkoittaen lapsiaan.

        Samaa kirjaimellisuutta oli huomattavissa tuosta kulta/kultainen sanasta, kyllä joo, kulta on materiaa, mutta siitäkin sanasta on johdettu adjektiiveja puhekieleen, "voi kun sä oot kultainen ihminen", on itsellenikin usein lausuttu kohteliaisuus, kun olen auttanut asukasta hänen päivittäisissä toiminnoissaan, kulta, kultaseni sanat kuuluvat myös niinikään rakastavaisten väliseen puhekieleen.


      • Lauseesi

        "lapsi on auktoriteettinsa(vanhempi, opettaja tms.) suosikki tai pilalle hemmoteltu."
        Lauseesi on paradoksi siinä mielessä, että ns. "pilalle hemmoiteltu" lapsi tuskin kauvaa on kenekään suosikki :/
        Jotenkin "pilaantunut" lapsi kun tapaa olla niin hankala tapaus, että sitä ei tahdo kenenkään rahkeet kestää, varsinkin ns. rajaton lapsi.


      • Jos_lasta
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        "En ymmärrä mitä virallista asemaa tuolle sanaparihirviölle nyt tällä palstalla ollaan hakemassa. Missä sitä käytetään?"

        Joo ei olla hakemassa mitään virallista asemaa tuolla sanalle tälle palstalle, sen kummemmin kuin oikeutustakaan, se on vaan sana, jota käytetään suht yleisesti ja sillä tarkoitetaan useimmiten jotain sellaista, että lapsi on auktoriteettinsa(vanhempi, opettaja tms.) suosikki tai pilalle hemmoteltu.

        Ihannehan se on, että lapsiin pitää suhtatua tasa arvoisesti, mutta valitettavan usein ihmiset eriarvoistetaan jo pienestä pitäen. Ja tosiaan itse ny lähdin tätä aihetta käsittelemään nimenomaan tämän narsismin kautta, joka on palstan aihe, koska narsisti tunnetusti ei kohtele lapsiaankaan tasa arvoisesti. Lasta/lapsia tässä ei nyt olla syyttelemässä vaan sitä vanhempaa joka tuon ns. kultaisen lapsen roolinkin on jonkun lapsensa harteille asettanut, toisen osana on sitten se syntipukin rooli.

        Mutta joo, kovin yksioikoisesti tunnut katselevan maailmaa ja luetunkin otat kovin kirjaimellisti, että mukamas jo pitää pelätä saavansa kirveen otsaan jos joku puhuu leimakirveestä ja mielestäni ny ihan liiaksi takerruit tuohon "lellipentu" sanaankin. Tiedä sitten kumpiko järkytti enemmän, tuo lelliminen vaiko pentu sana. Tuli vaan mieleen ku äsken tuttavani soitteli, kysellen lomakuulumisia ja kertoi samalla että heillä "penskat" olivat kuulemma käyneet jo eileen uimassa tarkoittaen lapsiaan.

        Samaa kirjaimellisuutta oli huomattavissa tuosta kulta/kultainen sanasta, kyllä joo, kulta on materiaa, mutta siitäkin sanasta on johdettu adjektiiveja puhekieleen, "voi kun sä oot kultainen ihminen", on itsellenikin usein lausuttu kohteliaisuus, kun olen auttanut asukasta hänen päivittäisissä toiminnoissaan, kulta, kultaseni sanat kuuluvat myös niinikään rakastavaisten väliseen puhekieleen.

        "Lasta/lapsia tässä ei nyt olla syyttelemässä vaan sitä vanhempaa joka tuon ns. kultaisen lapsen roolinkin on jonkun lapsensa harteille asettanut, toisen osana on sitten se syntipukin rooli."
        Jos lasta ei olla syyttelemässä, varsinkin kun on nyt käsittelyssä vain kasvottomia ja nimettömiä lapsia, jos niitäkään, niin eipä sitten nimitellä heitä rumasti, vaan keskitytään niihin vastuullisiin vanhempiin. Sitä myöden kuin ne tällä palstalla käsitellyt vanhemmat nyt yleensä sitä vastuutaan pystyvät hekään kantamaan.

        "Mutta joo, kovin yksioikoisesti tunnut katselevan maailmaa"
        ???!!! Kiitos kiitos. Kovin kauniisti sanottu... vasrinkin kun... No, mitäpä minä sinusta tietäisin, toisin kuin sinä minusta....

        Noinhan sitä voi aina kuitata asiat. Oli kyse mistä tahansa, että se toinen nyt yksioikoisesti katselee maailmaa.
        Olenpa kuullut/lukenut lapsiinsekaantujienkin puolustuspuheita, joissa samoin pidetään muita ryhmään kuulumattomia jotenkin näköalattomina...

        Ihan en nyt välttis tunnista itseäni tuosta arvostelusta.
        Toisaalta turhaa lähteä itseään kovasti puolustelemaankaan silloin jos toinen on lähtenyt kovasti yksioikoiselle arvostelulinjalle ainoastaan. Arvostelut kun perustuvat yleensa lausujansa näppituntumaan eikä arvostelujen osuvuudesta ole sen kummempaa näyttöä.

        Varmaan olen ärsyttänyt jotenkin kun nyt noin yksioikoiseksi mainitaan. Mutta se vain kuulostaa niin pahalta, että aikuiset puhuvat lapsista noin. Kun sen aikuisen pitäisi pystyä lapsia katsomaan niiiiin paljon ylempää. Eikä siinä ole mitään yksioikoista.


      • Lasten_

        Lasten ja aikuisten tasa-arvo kuin ei koskaan voi tarkoittaa tasa-veroisuutta, vaan se aikuinen on niin paljon vastuullisempi asemaltaan.


      • Et_voi
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        "En ymmärrä mitä virallista asemaa tuolle sanaparihirviölle nyt tällä palstalla ollaan hakemassa. Missä sitä käytetään?"

        Joo ei olla hakemassa mitään virallista asemaa tuolla sanalle tälle palstalle, sen kummemmin kuin oikeutustakaan, se on vaan sana, jota käytetään suht yleisesti ja sillä tarkoitetaan useimmiten jotain sellaista, että lapsi on auktoriteettinsa(vanhempi, opettaja tms.) suosikki tai pilalle hemmoteltu.

        Ihannehan se on, että lapsiin pitää suhtatua tasa arvoisesti, mutta valitettavan usein ihmiset eriarvoistetaan jo pienestä pitäen. Ja tosiaan itse ny lähdin tätä aihetta käsittelemään nimenomaan tämän narsismin kautta, joka on palstan aihe, koska narsisti tunnetusti ei kohtele lapsiaankaan tasa arvoisesti. Lasta/lapsia tässä ei nyt olla syyttelemässä vaan sitä vanhempaa joka tuon ns. kultaisen lapsen roolinkin on jonkun lapsensa harteille asettanut, toisen osana on sitten se syntipukin rooli.

        Mutta joo, kovin yksioikoisesti tunnut katselevan maailmaa ja luetunkin otat kovin kirjaimellisti, että mukamas jo pitää pelätä saavansa kirveen otsaan jos joku puhuu leimakirveestä ja mielestäni ny ihan liiaksi takerruit tuohon "lellipentu" sanaankin. Tiedä sitten kumpiko järkytti enemmän, tuo lelliminen vaiko pentu sana. Tuli vaan mieleen ku äsken tuttavani soitteli, kysellen lomakuulumisia ja kertoi samalla että heillä "penskat" olivat kuulemma käyneet jo eileen uimassa tarkoittaen lapsiaan.

        Samaa kirjaimellisuutta oli huomattavissa tuosta kulta/kultainen sanasta, kyllä joo, kulta on materiaa, mutta siitäkin sanasta on johdettu adjektiiveja puhekieleen, "voi kun sä oot kultainen ihminen", on itsellenikin usein lausuttu kohteliaisuus, kun olen auttanut asukasta hänen päivittäisissä toiminnoissaan, kulta, kultaseni sanat kuuluvat myös niinikään rakastavaisten väliseen puhekieleen.

        " luetunkin otat kovin kirjaimellisti, että mukamas jo pitää pelätä saavansa kirveen otsaan jos joku puhuu leimakirveestä ja mielestäni ny ihan liiaksi takerruit tuohon "lellipentu" sanaankin. Tiedä sitten kumpiko järkytti enemmän, tuo lelliminen vaiko pentu sana. "
        Et voi tietää oliko leimakirveen heilahduksesta minun otsaani toiveunta näkevä kuinka agressiivinen. Tavallinen pehmeäkuminen leimasin ei kuitenkaan tuntunut kirjoittavaa kiehtovan. Mistähän syystä?
        https://www.google.fi/search?q=leimakirves&client=firefox-b&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwilm_Xm0KvUAhXlK5oKHfCHBc8Q_AUICigB&biw=1366&bih=659
        Noista kun millä tahansa vetää otsaan, niin jälki jää, henkikin saattaappi lähteä.

        Pentu-sana tuossa yhteydessä järkytti, kun tuli tekstistä kovin krouvia tunnelmaa agressiivisuuslisineen. Lelli sitten taas kuulosti niin jumalattoman lapselliselta, että en voi uskoa aikuisen käyttävän puheessaan moista sanaa.
        Älkää hyvät aikuiset vanhemmat kopioko yleisempään käyttöön ihan kaikkea mitä lapsiltanne kuulette. Se kaikki ei välttämättä ole ihan kuranttia.

        Sanana penska kuvaa selvästi ihmislasta. Sopii paremmin käytettäväski tuttujen kesken, jolloin tiedetään, että se toinen arvostaa niitä lapsiaan, vaikka noin sanookin.
        Penska on tietenkin johdettu pentu sanasta, mutta sillä jo selvästi tarkoitetaan ihmislasta. Vieraan ihmisen sanomana tuohonkin saattaa yhdistyä kärsimättömyys ja kiukku...


      • Ja_joo

        Ja joo. Suomenkieli on aina kiinnostanut minua. Vaikka tämä ei itsellänikään täydellistä ole lainkaan. Ja kuten sanottua, tällaisella palstalla mielellään vähän irrotteleekin välillä.


    • NoHash

      Ei oksitosiinia, kiitos. Pitää ottaa muutkin huomioon kuin oma kiintymys ja tarpeissaan lilluminen.

      Näin jossain: "Oksitosiini voi jopa lisätä kateutta ja vahingoniloa ja vähentää luottamusta ja yhteistyöhalua."

      Kirkaampaa harkintakykyä ja varoaisempia arviointeja noille huurupäille.

      Varsinkin juuri synnyttäneet äitipuolet voi olla hengenvaarallisia isän entisen liiton lapsille. Tiedä sitten onko kyse tästä perkeleellisestä yhdisteestä.

      • Aikamömmö

        Kuulostaa kyllä tosi "ämmämäiseltä" hormoonilta. Tuommosissa höyrissä kulkevia naisia ei voi pitää ehkä tosissaan otettavina. Paitsi vaarallisuuden suhteen.


      • Näin jossain: "Oksitosiini voi jopa lisätä kateutta ja vahingoniloa ja vähentää luottamusta ja yhteistyöhalua."

        Jaa, että tämmöstä keskustelua oksitosiinista, joka kuuluneen ns. onnellisuushormonien ryhmään ja nimitetään myös "rakkaushormoniksi"

        Narsistithan tunnetusti vihaa niin naisia, rakkautta kuin onnellisuuttakin, mitkä teemat "aikamömmökin" tuo kommentissaan esille

        Mutta joo, itseäni ny kiinnosti tuo lainaus kenen näkemyksestä se on peräisin, mutta lähde, josta ko. lause oli lainattu puuttui, joten piti itse googlettaa ja löytyihän se tuonkin näkemyksen esittäjä, joka ilm. osaksi muodostanut oman näkemyksensä tiedetoimittaja Ed Yong:n artikkeleden pohjalta.

        http://voima.fi/blog/arkisto-voima/ruususen-paha-uni-2/

        http://www.hankalapotilas.net/2012/08/lally-rakkaushormoni-voi-olla-myos-pahis/

        Tosiaan tuostakin aiheesta oksitosiinista on näköjään monenlaisia mielipiteitä/näkemyksiä, itse ny kuitenkin kallistun sille kannalle, että enimmäkseen ko. hormoni lisää ihmisen hyvinvointia ja keinotkin millä ko. hormonin saa virtaamaan ovat meidän kaikkien ulottuvilla.

        http://autuuttaaivoille.fi/oksitosiini-ihmeidentekija-ja-ihmissuhdeliima/


      • Hienoa_tiet
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        Näin jossain: "Oksitosiini voi jopa lisätä kateutta ja vahingoniloa ja vähentää luottamusta ja yhteistyöhalua."

        Jaa, että tämmöstä keskustelua oksitosiinista, joka kuuluneen ns. onnellisuushormonien ryhmään ja nimitetään myös "rakkaushormoniksi"

        Narsistithan tunnetusti vihaa niin naisia, rakkautta kuin onnellisuuttakin, mitkä teemat "aikamömmökin" tuo kommentissaan esille

        Mutta joo, itseäni ny kiinnosti tuo lainaus kenen näkemyksestä se on peräisin, mutta lähde, josta ko. lause oli lainattu puuttui, joten piti itse googlettaa ja löytyihän se tuonkin näkemyksen esittäjä, joka ilm. osaksi muodostanut oman näkemyksensä tiedetoimittaja Ed Yong:n artikkeleden pohjalta.

        http://voima.fi/blog/arkisto-voima/ruususen-paha-uni-2/

        http://www.hankalapotilas.net/2012/08/lally-rakkaushormoni-voi-olla-myos-pahis/

        Tosiaan tuostakin aiheesta oksitosiinista on näköjään monenlaisia mielipiteitä/näkemyksiä, itse ny kuitenkin kallistun sille kannalle, että enimmäkseen ko. hormoni lisää ihmisen hyvinvointia ja keinotkin millä ko. hormonin saa virtaamaan ovat meidän kaikkien ulottuvilla.

        http://autuuttaaivoille.fi/oksitosiini-ihmeidentekija-ja-ihmissuhdeliima/

        Hienoa tietenkin olla rakastunut, mutta jotenkin sekaisin ihminen on rakastuneena on ja kun se rakkauden keskipiste on rakastuneen elämässä niin niiden muiden ihmisten roolo väistämättä kapenee... Riippuu tietenkin vähän siitäkin, miten paljon se rakkauden keskipiste vaatii huomiota. Tunnetusti narsistin kohdalla rakastuneen lähipiiri häipyy himmeäksi varjoksi...
        Eikös se oksitosiini kuitenkin vaikuta miehelläkin.
        Minä muistan että aiheesta on olemassa joku oliko se nyt ranskalainen TV-dokumentti.


      • Hienoa_tiet kirjoitti:

        Hienoa tietenkin olla rakastunut, mutta jotenkin sekaisin ihminen on rakastuneena on ja kun se rakkauden keskipiste on rakastuneen elämässä niin niiden muiden ihmisten roolo väistämättä kapenee... Riippuu tietenkin vähän siitäkin, miten paljon se rakkauden keskipiste vaatii huomiota. Tunnetusti narsistin kohdalla rakastuneen lähipiiri häipyy himmeäksi varjoksi...
        Eikös se oksitosiini kuitenkin vaikuta miehelläkin.
        Minä muistan että aiheesta on olemassa joku oliko se nyt ranskalainen TV-dokumentti.

        No rakastumisessa kaiketi noita mielihyvähormoneja erittyy enemmänkin, mutta mielestäni oksitosiini ei ole ihan pelkästään mikään parisuhteisiin/rakastumiseen liittyvä juttu vaan tosiaan liittyy enemmänkin kykyyn kiintyä kuin myös ns. itsensä hemmotteluun ja sitä kautta omaan hyvinvointiinkin vaikka sitä parisuhdetta ei olisikaan vaan kiintymyksen kohteena olisi joku muu ihminen tai vaikkapa lemmikkieläin.

        Rakastuminen ny mun mielestä on kuitenkin lyhytaikaisempi tunnetila, eri asia kuin rakastaminen johon sitten oleellisena liittyy tuo kiintyminen. Vaikka toki siihen kumppaniinsa voi rakastua uudelleenkin arkisemmankin jakson jälkeen ja taas hetken on semmonen "huuma" jakso, kunnes taas arki astuu vurostaan esiin.

        Kyllä oksitosiinia varmaan erittyy miehelläkin, mutta ehkä vähemmässä määrin., ehkä tosiaan naisella enemmän, koska se varmistaa että nainen/äiti kiintyy jälkeläisiinsä, että lapsi ylipäätään alkujaan pysyy elossa hoivaa/ruokaa saadessaan. Uskoisin, että luonto on asian järjestänyt sillä tavalla.

        Tuos aiemmin kun googlettelin tuota ed. kommenttini tiimoilta niin oli siellä jotain juttua, että synteettinen oksitosiini saattaisi lisätä kiintymystä siihen omaan puolisoon ja sitä kautta ehkäistä tarvetta ns. pettämiseen. Toisaalta oli jotain juttua siitä, että synteettisestä oksitosiinista olisi apua mm. autistisille. Että monelaista vaikutusta sillä on


      • Lisään vielä, että mahdollisesti ko. hormonia saattaa esiintyä elämilläkin kun katsoo millaisella intentiseetillä ne hoitaa poikasiaan elämän alkumetreillä.

        Elämillä vaan kehityskulku tapahtuu sillain nopeammin, että he luopuvat poikasistaan aiemmin kuin vanhemmat lapsistaan. Mikä luopuminen, ei silti ihmisillä tarkoita etteivätkö vanhemmat rakastaisi lapsiaan, mutta kiintymys sillain laimenee, että ymmärretään luonnon kiertokulku, että päästetään irti ja annetaan lasten mennä omaan elämäänsä sitten kun he kykenevät itse oman elantonsa hankkimaan


      • rakkauseioohelppoa
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        Lisään vielä, että mahdollisesti ko. hormonia saattaa esiintyä elämilläkin kun katsoo millaisella intentiseetillä ne hoitaa poikasiaan elämän alkumetreillä.

        Elämillä vaan kehityskulku tapahtuu sillain nopeammin, että he luopuvat poikasistaan aiemmin kuin vanhemmat lapsistaan. Mikä luopuminen, ei silti ihmisillä tarkoita etteivätkö vanhemmat rakastaisi lapsiaan, mutta kiintymys sillain laimenee, että ymmärretään luonnon kiertokulku, että päästetään irti ja annetaan lasten mennä omaan elämäänsä sitten kun he kykenevät itse oman elantonsa hankkimaan

        Ihanko tosissasikos näitä kirjoittelet?


      • hyppääpois

        Voisin kysyä samaa.

        Minusta ihmisillä on kyllä kertakaikkisen omituisia käsityksiä sekä parisuhde- että vanhempainrakkaudesta. Tai siis tavallaan tunnistan, mutta luulin että rajoittuu aikasta kehittymättömiin ihmisiin, joita tiedän hyvinkin olevan olemassa vaikka aina sitä jaksaa joskus yllättyä siitä.

        Minulle ei tulisi mieleenikään ryhtyä suihkimaan ukkooni jotain oksitosiinia vangitakseni hänet kunnes kuolema erottaa. Joutaa mennä jos ei ilman kepulikonsteja pysy. En minä mitään apinaa sentään... Muutenkin eettisesti arveluttavaa, heh.

        Ja tuo näkemys vanhempainrakkaudesta. Voi hyvänen aika.

        Tekis mieli hypätä parvekkeelta. Ei taida olla tarpeeksi korkealla.


      • hyppääpois kirjoitti:

        Voisin kysyä samaa.

        Minusta ihmisillä on kyllä kertakaikkisen omituisia käsityksiä sekä parisuhde- että vanhempainrakkaudesta. Tai siis tavallaan tunnistan, mutta luulin että rajoittuu aikasta kehittymättömiin ihmisiin, joita tiedän hyvinkin olevan olemassa vaikka aina sitä jaksaa joskus yllättyä siitä.

        Minulle ei tulisi mieleenikään ryhtyä suihkimaan ukkooni jotain oksitosiinia vangitakseni hänet kunnes kuolema erottaa. Joutaa mennä jos ei ilman kepulikonsteja pysy. En minä mitään apinaa sentään... Muutenkin eettisesti arveluttavaa, heh.

        Ja tuo näkemys vanhempainrakkaudesta. Voi hyvänen aika.

        Tekis mieli hypätä parvekkeelta. Ei taida olla tarpeeksi korkealla.

        "Ja tuo näkemys vanhempainrakkaudesta. Voi hyvänen aika"

        Jaa mitäs siinä on vikana, lasten kohdallahan toteutuu se ajatus, että suurinta rakkautta on irtipäästäminen, vanhempen tehtävähän on päästää irti, se on ikäänkuin luonnonlaki, osa luontohan me ollaan ihmisetkin

        Kahlil Gibran, Profeetta, 1923.

        Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi.
        He ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia.
        He tulevat sinun kauttasi, mutta eivät sinusta,
        ja vaikka he ovat sinun luonasi, he eivät kuulu sinulle.

        Voit antaa heille rakkautesi, mutta et ajatuksiasi,
        sillä heillä on heidän omat ajatuksensa.
        Voit pitää luonasi heidän ruumiinsa, mutta et heidän sielujaan,
        sillä heidän sielunsa asuvat huomisessa,
        jonne sinulla ei ole pääsyä, ei edes uniesi kautta.

        Voit pyrkiä olemaan heidän kaltaisensa,
        mutta älä yritä tehdä heistä itsesi kaltaista,
        sillä elämä ei kulje taaksepäin eikä takerru eiliseen.

        Sinä olet jousi, josta sinun lapsesi lähtevät kuin elävät nuolet.
        Kun taivut jousimiehen käden voimasta,
        taivu riemulla.

        Narsistillehan lapset ovat ikäänkuin hänen jatkeitaan ja sitä kautta omaisuuttaan jolloin he käsittääkseni pyrkivät määräilemään vielä aikuisten lastensakin elämää.


      • Niin_kys

        Niin kyseinen maailman kolmanneksi eniten myynyt runoilija oli maahanmuuttaja taustaltaan.
        Ihmisillä erilaisia tarpeita korostaa omaa taustaansa tai häivyttää sitä.
        Sukujuurten tuntemisella voi olla oma paikkansa elämässä. Myöskin esim. isovanhempien oikeudet puhuttavat nykyään kun avioerot vievät lapset usein monen lähisukulaisenkin ulottumattomiin. Sukuyhteyksien heikkeneminen köyhdyttää ihmisiä henkisesti.
        Tuollakaan tiellä ei ole vain yhtä kulkusuuntaa.
        Narsistit ova ihan oma lukunsa, ja heidän kanssaan/takiaan joudutaan tekemään hirveitä epätyydyttäviä pakkoratkaisuja, joissa häviäjiä ovat kaikki. Mutta taustalla on syynä selviytyä hengissä/terveenä...


      • muidenpäteminen
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        "Ja tuo näkemys vanhempainrakkaudesta. Voi hyvänen aika"

        Jaa mitäs siinä on vikana, lasten kohdallahan toteutuu se ajatus, että suurinta rakkautta on irtipäästäminen, vanhempen tehtävähän on päästää irti, se on ikäänkuin luonnonlaki, osa luontohan me ollaan ihmisetkin

        Kahlil Gibran, Profeetta, 1923.

        Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi.
        He ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia.
        He tulevat sinun kauttasi, mutta eivät sinusta,
        ja vaikka he ovat sinun luonasi, he eivät kuulu sinulle.

        Voit antaa heille rakkautesi, mutta et ajatuksiasi,
        sillä heillä on heidän omat ajatuksensa.
        Voit pitää luonasi heidän ruumiinsa, mutta et heidän sielujaan,
        sillä heidän sielunsa asuvat huomisessa,
        jonne sinulla ei ole pääsyä, ei edes uniesi kautta.

        Voit pyrkiä olemaan heidän kaltaisensa,
        mutta älä yritä tehdä heistä itsesi kaltaista,
        sillä elämä ei kulje taaksepäin eikä takerru eiliseen.

        Sinä olet jousi, josta sinun lapsesi lähtevät kuin elävät nuolet.
        Kun taivut jousimiehen käden voimasta,
        taivu riemulla.

        Narsistillehan lapset ovat ikäänkuin hänen jatkeitaan ja sitä kautta omaisuuttaan jolloin he käsittääkseni pyrkivät määräilemään vielä aikuisten lastensakin elämää.

        Ketään ei voi omistaa, niinpä niin. Sitäkään, jota kullaksi kutsuu. Mikäs se naisissa oikein on, että pitää päsmäröidä ja määräillä, jopa ohjata toisten elämää, oli se sitten lapsi tai mies, kun omankin elämän ohjaus menee karikoille.


      • Yleensä
        muidenpäteminen kirjoitti:

        Ketään ei voi omistaa, niinpä niin. Sitäkään, jota kullaksi kutsuu. Mikäs se naisissa oikein on, että pitää päsmäröidä ja määräillä, jopa ohjata toisten elämää, oli se sitten lapsi tai mies, kun omankin elämän ohjaus menee karikoille.

        "Mikäs se naisissa oikein on, että pitää päsmäröidä ja määräillä, jopa ohjata toisten elämää"
        Yleensä palstalla älähtää joku mies, että -hei hei, naiset voi ja olla narsisteja.
        No nyt älähtää nainen, että miten joku voi kirjoittaa noin, kun globaali ongelma kautta historian ollut patriarkaatti, jossa naisten asema ihan yhteiskunnan tasollakin usein täysin epäkelpo...

        Kuten myös se "omakin elämä" ohjautuu usein karikolle esim. juuri sen siipan päihteiden käytön tai muiden itsestä johtumattomien ongelmien vuoksi. Joita itsestä johtumattomia ongelmia usein myös miehillä, joista nykyään työttömyys yleinen.

        Sanottakoon, että niiltä osin kun minun elämäni on mennyt karikolle, en pyydä sinun siunaustasi enkä sinun mielipidettäsi tarvitse enkä sinällään hyväksykään.


      • Vaikka_va

        Vaikka vastasin vain omasta puolestani, eihän kommenttisi minulle ollut osoitettukaan...


      • muidenpäteminen
        Vaikka_va kirjoitti:

        Vaikka vastasin vain omasta puolestani, eihän kommenttisi minulle ollut osoitettukaan...

        Hienoa, että kommentoit. Vaikkakin edelleen ihmettelen sitä kuin täällä olisi jonkinlainen nokkimisjärjestys kuka saa kommentoida ja mitä. Rönsyilevästä kommentoinnista voi syntyä jummittuneisiin ajatuksiin (sinulla niitä ei ole, ettei kompastuta, vaan ihan yleinen toteamus) uusia reittikulkuja ja huomaakin päässeensä omassa päänsisällössä eteenpäin. Sitä kai täällä useimmat työstävät.


    • Jaksalukea

      Nää on näitä minun mieheni-juttuja

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet nuorempi nainen aivan ihana

      Tykkään susta ihan valtavasti ❤️❤️
      Ikävä
      56
      1468
    2. Janni Tikkanen ohjattiin miesten pukuhuoneeseen

      Vai olisko sittenkin Janne Tikkanen? Jos siellä jalkojen välissä on miesten killukkeet, mieshän tämä Janni on. Ja kuuluu
      Kajaani
      65
      1439
    3. Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa harvinaisen paha

      Karut työttömyysluvut, korkein luku yli neljännesvuosisataan.
      Maailman menoa
      161
      1331
    4. Mitä vastaisit

      Jos kysyisin, että lähdettäisiinkö lenkille yhdessä? Vain sinä ja minä, kaksin? Miehelle
      Ikävä
      66
      1207
    5. Tiedän ettet tehnyt tahallasi pahaa

      Asiat tapahtuivat, ristiriidat ovat meitä vahvempia. Olemmeko me niin vahvoja, että selviämme tästäkin vielä? Aika paljo
      Ikävä
      104
      1141
    6. Keskisarja loisti A-studiossa, vauhkoontunut Sofia Virta munasi itsensä

      Keskisarja taas puhui 100% faktaa maahanmuuttoon liittyen. Kokoomuksen Kaumalta tuli pari hyvää puheenvuoroa, joskin muu
      Maailman menoa
      264
      1015
    7. Rakastan ja ikävöin sinua

      Ei helpota tämä ikävä millään. Pelkäsin että tämä ajanjakso tulee olemaan juuri näin vaikea. Siksi halusin ennen tätä pä
      Ikävä
      58
      967
    8. Vihjeketju naisille

      Kirjoita tähän vihjeesi kaivatullesi.
      Ikävä
      55
      936
    9. Nyt tiistain galluppi alkaa....

      Kuka on sun elämän rakkaus? Ketä kaipaat edelleenkin? Nyt nimiä vaan rohkeesti tuohon alle.Tää on ikäväpalsta, eikä mikä
      Ikävä
      56
      903
    10. KIIKKUSTUOLI

      Aloitetaan taas uudella alustalla, nuo pitkiksi venyneet ovat hankalia etsiä uusia viestejä, joskus vastauksia tulee sin
      80 plus
      83
      888
    Aihe