Välitunnin järjestäjä

Juu, järjestäjän tehtävät napsahti kullekin vuorollaan. Ihan mukavia aikoja näin jälkikäteen aatellen ainakin.

Meilläkin täällä kivan kostea sää. Lämpötila kivunnut yli 10 ja ulkona tuoksuu kesä öisen sateen jäljiltä.

Kyllä taululla pöly hölynä silloinkin lensi.

H.

Eilen olin täynnä energiaa. Varmaan tänäänkin, johka tässä aamutoimilta tokenen ulos.

Olen saanut uskomattoman paljon asioita järjesteltyä.

Pihapiirini baaria ei ole käytetty sitten 65-synttäreiden ja se näkyi. Baaritiskin kansilevy oli sökö. Uuden levyn sain baarikaapin välilevyistä. Tänään mäntysuopapesu ja jääkaapin testaus. Voipi olla, että toimii voipi olla, että ei toimi.

Kyllä maalla on mukavaa, tosin siitepölyallergia niiskututtaa. Pitänee hakea kirkolta allergialääkettä.

Tänään taas järjestellään. Kivinta on kun illalla on niin väsynyt, että uni tulee jo kymmenen korvilla ja aamulla herää kahdeksan maissa.

Kouluaikoina mieluisin järjestelijän vuoroviikko oli kovilla pakkasilla.

Ulkona on pilvistä, mutta kesäisen leutoa. Luvassa iltapäivälle aurinkoa.

Pyrtti, puhtaamman taulun sai kun ensin kuivalla tuhrasi kirjoitukset ja numerot pois. Siinä liituaines tippui taulun alaosaan, josta se oli helppo kerätä yhdellä sienen vetaisulla.
Sen jälkeen sieni lutrattiin hyvin veden alla ja kun sillä pyyhki taulun, tuli kuin siivoojan jäljiltä.
Sinne meni liitu pöly hengitysteihin, eipä sitä mietitty.

Minä nousen hiukan ennen kuutta kun olen tottunut passaamaan töissä kävijää. Totta on, että kun saa jonkin ison homman tehdyksi, siitä tulee hyvä mieli.

Lukaisin nopsasti ip-lehteä netistä. Näyttelijä Peter Sallis on kuollut. Nyt taitavat olla kaikki Vielä virtaan alkuperäiset näyttelijät poissa. Sarja oli minun lemppareitani.

Joskus se sieni oli pieni, kovan koppurainen. Terottelin opettajan, koska tykkäsin siitä kammella veivattavasta teroittimesta.

Jahka pyykit on narulla, niin potkaisen potkupyöräni liikkeelle. Reppuun tulevat eväät jo suunniteltu. Kahvetkin keittelen jossain sitten kun tekee mieli, kun on tämän päivän välitunnin aika :-)

No joo

Paukkuihan sitä sellaistakin nakkia. Peruskepponen oli kastella sienet valuvan märiksi. Kun ope alkoi pyyhkiin ite joskus taulua, sienestä tuli sitten vedet sen päälle. JA syyt sai niskoilleen just järjestäjä.

Enenpi keljutti astioiden ja ruuan roudaaminen luokkaan. Keittiö kellarissa, koulussa ei hissiä. Jos kippasi portaissa keittoämpärin, syötiin näkkileipää ja sai kaikkien vihat niskoilleen. Jos särki lautaskasan, joutui halemaan varalautasia ja tuomaan kotoa vastaavan määrän ehyitä tilalle.

Nykykoulut sen verran suuria, ei ruokahuolto noin toimisi enää. En tiedä, paljonko enää kukaan käyttää liitutaulua, voi taulujen peseminenkin olla historiaa.

Mun aikana pöndellä oli vielä aika paljon kaikenlaista käytännön duunia. Meillä oli juu keskuslämmitys, syrjäkylien kakluunien lämmittäjistä ei tietoa. Joskun päivä puolukassa, että verilettujen kanssa puolukoita. Jos puutöitä vartn tuli puutavaraa, oppilaat kantoi net. Oli ne sentään kaadettu ja sahautettu valmiiksi. Jotain paperikeräyksiä oli koulujen menoihin jne. Koulu oli jo periaatteessa maksuton, kaikenlaista piti kuitenkin ite hankkia. Siloin näkyi varallisuuserot. Muistui mieleen suomi50.pileet. Lippua varten sai koulusta paperia ja värit, lipputanko piti hommata ite. Siinä oli sitten monenlaista viritelmää, hienosti sorvatuista puutangoista suunnalleen vanhoihin keinosiemennyspuikkoihin. Net puikot oli muuten emäntien suosiossa. Tarkoitan kukkakeppeinä.

Siitä muistuikin, pitänee tänään taas myrkyttää voikukkaa. Turhaa hommaa sinällään, aidan takana kaupungin nurtsi keltaisenaan.

=DW=

Kyllä jotkut opet teroitusta olisi tarvinneet. Oli tyytyminen kuiten lyijy- ja sinipunakyniin.

Muistan hyvin välitunnit. Niissä olin paras. Pelkkiä kymppejä ja välitunteja oli paljon. Usein tapahtui niinkin että opettaja määräsi minut pitämään käytävävälituntia eli ajoi käytävälle.
Muissa aineissa olin suht keskinkertainen joskin välähdyksiäkin sattui.

Täällä sataa, odottelen jos loppuisi niin pakkaisin kissan ja tavarat autoon ja ajaisin mökille.
Järjestäjänä oli jokainen vuorollaan, en tiedä onko tätä käytäntöä enää nykyisin.

Sinipunakynät olin jo unohtanut. Mihinkähän tarkoitukseen ne olivat ? Muistatteko miten ensimmäiset kuivamustekynät olivat aikanaan hieno uudistus ? Siitä ruokapuolesta vielä, että muistaakseni syötiin hyvin yksinkertainen ruoka narisematta. Kaikesta oli pulaa vielä tuolloin sodanjälkeisenä aikana.

Voikukkia täälläkin kaivellaan aina ulkona käydessä. En ymmärrä miksi on niin väsynyt olo. Verenpainelääke pitäisi kait poistaa kun menee liiankin alas ja pumppu lyö.

Muistan kansakoulussa ensin kahden desin maitopullot ja sitten tulivat maitotetrat pilleineen. Keräsimme koko luokka pillit talteen ja huuhdoimme ne. Niistä sitten teimme opettajan johdolla jouluksi himmelin. Oli hyvää materiaalia, kun ei haljennut, niinkuin olki. Olen myöhemmin elämässäni hyödyntänyt tuota himmelintekotaitoa, nyt oljilla, ja saanut siitä kiitosta. Kaikenlaista mukavaa ja hyödyllistä siihen aikaan opetettiin.

Vaikka kuinka muistelen, niin mieleeni ei tule liitutaulun pyyhkiminen.

Kyllä se varmaan järjestäjän hommiin kuului, koska se oli aina pyyhitty ennen seuraavaa tuntia.
Sitten muistin, että meitähän oli aina kaksi järjestäjää kerrallaan. Ikkunoitten avaamisen ja sulkemisen muistan ja sen, että kokoelmahuoneesta piti välitunnin aikana käydä hakemassa milloin mitäkin; karttaa, eläintaulua ... seuraavaa tuntia varten.

Hommahan on varmaan edennyt näin, että olen avannut ikkunat ja luikkinut kokoelmahuoneeseen ja jättänyt sen toisen järjestäjän pyyhkimään tauluja. Sitten tullut sulkemaan ikkunat.

Jos nyt tällä väliltunnilla jotain kirjoittaisi...

Meillä oltiin aina kaksin, oli kivaa kun ei tarvinut mennä ulos, sai sisällä hiippailla vain,
toinen seisoi ovella kun opettaja tuli luokkaan ja toinen esitteli läksyt jos niitä sattui olemaan ja ainahan niitä 50 luvulla oli. Taulunpyyhkimiset yms siivousjutut kävi vikkelästi, niissä ei kuhnittu ja sitten vaan rupateltiin.
Meillä oli tapana muodostaa järkkäpari sukunimen ekasta aakkosissa ja vikasta aakkosissa, olin A.. ja W...oli aina kaverinani.
Kerran mietittiin mitä ihmettä meistä tulee isona, W... oli selvät sävelet mennä naimisiin, minä vain haahuilin silloin kuin haahuilen vieläkin, en tiedä vieläkään mitä minusta tulee isona.
Hänen elämäänsä olen seuraillut julkisuuden kautta hänestä tuli kuuluisan syöksylaskijan puoliso jne

Ai niin jotain muuta tästä päivästä, juotiin just teetä, naistenpäivänä teehuoneessa lahjottiin naisia, tuota lahjusta hauduteltiin tänään, valkoistateetä ja hibiskuksen valkoisia ja punaisia ruusunkukkia ja vadelmaa, ihanan makuista oli ja vaaleanpunaista.

No, nyt tämä välitunti loppuu...

Tärkeä järjestäjän tehtävä oli myös ilmoittaa opettajalle poissaolijat. Sitä en muista, miten me pienet oppilaat niin kätevästi noteerasimme, ketkä olivat poissa koulusta, mutta hyvin se muistini mukaan aina meni ja poissaolijat tulivat kirjoihin.

Oli ne järjestäjät kansakoulussa ja sitten keskikoulussa. Kansakoulussa järjestäjiä oli kaksi ja yleensä tyttö ja poika. Tehtäviin kuului taulun pyyhkiminen, luokan tuuletus, kartan laittaminen rullalta telineeseen tai siitä pois ja opetusmateriaalin esille otto kaapista. Kun opettaja tuli luokkaan, niin järjestäjä seisoi ovella, niiata niksautti tai kumarsi opelle. Oppikoulussa järjestäjä kävi näyttämässä viimeisen läksykohdan, kun oli iso koulu ja rinnakkaisluokkia paljon, kertoi kuka oli poissa, ym, Kansakoulussa järjestäjä jakoi myös ruuan kauhalla keittokulhosta. Joten vastuita oli.

Olisi tosiaan mukava tavata entisiä ikätovereita. Tässä lähiseudulla heitä ei liene, omanikäsiä ainakaan.

Tänä aamuna tuntuu varhaiskesä. Puunlehdet tuoksuvat, käet kukkuvat kilpaa, naakat ja kuovit käyvät taistelua, Kaulushaikara törähtelee.

Leppoisaa päivää teille!

Minulla on nyt välitunti, siispä järjestelen.

Helsingissä pitää olla pormestarin lisäksi 4 apulaispormestaria. Huimat palkkakulut ilmeisesti.
Eiköhän Suomen työttömyystilanne paranisi jos kaikkiin hommiin palkattaisiin pääjehun lisäksi 4 apulaista. Jos pressallakin olis 4 apupressaa, kaikki pääpuolueet saisivat oman pressan.
Myös kaikkiin huonopalkkaisiin töihin apulaiset.
Jopa verotulot lähtis nousuun ja avustuksissa tulis säästöä.

No niin, palstan pääjärjestäjä ja apulaiset, teille tuli haukkutöitä!

Myös oppikoulussa oli järjestäjät. Puuhastelivat taulun puhtaaksi ja tuulettivat välitunnilla. Ilmoittivat päiväkirjaa kirjoittavalle opettajalle käsiteltävät asiat ja poissaolijoiden nimet.

Miksi tässä osiossa on noin tärkeää tarkkailla toisten kirjoittajien "tasoa"? Etsitään älykkäimpiä tai syynätään kirjoitusvirheitä. Alakouluikäisten hommaa tuommoinen on, ei arvaisi 60 -ihmisten tuntevan tarvetta luokitteluun. Yleensä on jo henkisesti kehittyneempi.

Voi miten hartaasti odotan sadetta. Maa on pölyävän kuivaa. Säätiedot eivät ole lupailleet sadetta, pääkäupunkiseutulaiset sitä ovat saaneet meidänkin edestä.

Minusta oli kivaa olla järjestäjä ja seisoa ovella kun opettajat tuli luokkaan, tunsin olevani tärkeä!

Oli niitä kyllä vielä peruskouluaikanakin, ainakin meidän kokeiluperuskoulussa. Meillä ei ollut koulussa ruokalaa vaikka oli suht iso koulu (200 päätä), vaan syötiin luokissa, ja järkkien tehtäviin kuului myös ruuan jakaminen.