Onko lapin kanalintukanta tosiaankin näin heikko?

Kanalinnustus. pitäisi laittaa jäihin muutamaksi vuodeksi. Velvoittaa nämä hedelmienpoimijat, ko ajaksi pienpeto pyyntiin.

Kesäkuu juhannuksen tienoilla taas kylmä ja märkä, eli kanalintutilanne huononee viimevuodesta lisää. Petoja metsät pullollaan Kettu, Näätä, Kärppä ja petolinnut. Talvella kun kannat ei kasva vaan pienenevät, ja jos kesä ei ole otollinen, pienenee kannat lisää.

Heikompi se on, kuin Kainnuussa ja etelämpänä. Kun pesimäaikana sattaa ränttää ja luntahi, niin siinä munat jäätyy ja jo kuoriutuneet untuvikot paleltuu. Ja net vähät jälelle jäänneet ampuu sitte etelän jahtiseuruveet. Paikalliset kattelee vaan vierestä ja syleksii räpylöihisä ja nuollee näppijään ja sannoot, jotta voi perttana.

Poroaidat tappaa tuhansia lintuja vuodessa.

Entäs jos lupien nopea loppuminen kertookin kysynnästä eikä tarjonnasta? Metsästysseuroihin on maattoman huono päästä melkein koko maassa. Samaan aikaan ukkoutuvat porukat kipuilevat sen kanssa, kun ei löydy enää ajomiehiä hirvijahtiin ja osa ei jaksa kävellä edes passipaikalle. Mutta kun niillä on ne isot maat, ei niitä voi poiskaan jättää. Hirvenammuntakoekin piti typistää, että vanhat herrat saavat sen läpi.

On heikko. Tosin metsoja ja koppeloita löytyi paikoin niinkin että tasaisin välein lähti edestä lentoon mutta sitten oli alueita joissa sai päivän kävellä näkemättä ja kuulematta siiven iskuakaan. Teeren rauhoitusta ihmettelen koska teeriä näkyi suhteessa varmaan vähintäänkin samanverran kun metsoja mutta teeren rauhoituksella paine metsästyksessä kasataan nyt metson kontolle joka tarkoittaa sitä että tilannehan kääntyy jatkossa toisinpäin. Ilmanmuuta teeren metsästys olisi pitänyt sallia metson pyynnin ohessa. Koska metsähullutus ei voi luparahojen menettämisen pelossa suostua täys rauhoituksiin niin silloin vaan yhden lajin metsästys pitäisi lakkauttaa systeemistä kokonaan. Joko kaikkia tai ei mitään paineen tasaamiseksi. Luonnonlaki kun on muutenkin se että jos saalistettavaa on paljon on saaliskin runsas. Jos taas saalistettavaa on vähän ei saaliskaan ylity runsaaseen saakka vaan pysyy myös vähäisenä. Rautalangasta vääntämällä jos alueella elää yksi metso ei alueelta saada silloin viittä metsoa saaliiksi.

Ikuinen isoveljemme ruotsihan otetaan kaikissa asioissa esimerkiksi kun siellähän kaikki on on aina hyvin:) Miten on mahdollista että ruotsi joka on lähestulkoon samanlainen maa kuin suomikin elättää silti ison määrän kanalintuja ja jahtikausikin on samaaluokkaa kun suomessa jänisjahti? Vaikka etenkin hihhuli piireissä metsästyshän halutaan nähdä kaiken pahan alkuna ja juurena lintu katoihin varsinkin aallonpohja aikaan on keskustelut täynnä kun "metsästäjät ampuvat ja tappavat kaikki kanalinnut" Miksi aallon huipun aikoihin esim todella runsaiden vuosien 2003-2006 ajanjaksoilla ei ollut yhtäkään kirjoitusta kuinka "metsästys ei tuhoakaan kanalintukantoja"? No jokainen tietää miten näihin kitisijöihin suhtautua mutta palataksemme ruotsiin mitä siellä on erilaista. Soiden laajamittainen ojitus joka suomessa on ollut erityisen muodikasta puuttuu lähes kokonaan ruotsista ja kanalinnuista etenkin riekko vaatii laajoja suoalueita. Jos suomen suot olisi ruotsin tilassa kattaisi riekkokanta tällähetkellä edelleenkin etelärajaltaan pirkanmaalta lappiin elinvoimaisen kannan. Siksi olisin erityisen kiinnostunut mikä on ruotsin riekkokannan tila ja etenkin itänaapurissa ja käytännössä koskemattomissa metsissä rajan takana. Näihin kun saisi tarkat kanta arviot niin olisi helposti pääteltävissä metsätaloudellinen muutos kuin se iänikuinen ilmastonmuutos varsinkin riekon katoon joka on äärimmäisessä aallonpohjassa nyt lapissakin. Viikon reissussa vaan kolme riekko havaintoa.

Toinen suuri tekijä on supikoira joka onneksi ruotsista puuttuu. Kun riekkokannan raja alkoi -70 luvun jälkeen nopeasti vetäytymään pohjoisemmaksi kattaen nykyään elinvoimaisen kanta rajan oulun pohjoispuolelle on lapsellisen helppo päätellä että nämä satatuhatpäiset lyllertäjät ovat siinä samassa ajassa levittäytyneet suomeen ja myös siirtäneet ne vähätkin riekkoelinpiirit pohjoiseen tuhoten sitten vähiin myös eteläisiä metso teeri ja pyy kantoja. Jos kanalinnut olisivat puu pesijöitä tilanne olisi taatusti toinen. Miljoonapäinen supikoirakanta puuttuessa ruotsista näkyy myös metsätalouden ohessa runsaina kantoina ja elinvoimaisina kestäen puolenvuoden metsästyskaudenkin. Ei se silti tarkoita että heti torniojoen toisellapuolen olisi oikea kanalintu muuri mistä ei pääse kuin ampumalla läpi ja yhtälailla kannat ovat huipussa ja pohjissa sielläkin mutta sykli on tasainen siinä missä suomalainen sykli on pitkä kestoinen ja useinmiten miinusmerkkinen. Kylmyys puheisiin en usko mutta se on tietenkin helppo syy antaa kanalintu kadoille koska suomessa on säälittävä petojen hyysäys politiikka. Pedot ensin ja ruoka sitten lokiigalla täällä saadaan kaikki syömäriista minimiin ja on saatukin. Ei riitä että riistalla menee muutenkin huonosti. Kanalinnut ovat arktisia eläimiä ja sopeutuneet vuosituhansissa myös viileisiin poikue jaksoihin joten kyllä se tekijä on pedot ja vääränlainen metsätalouspolitiikka. Vaikka itsekin alalla olen niin olkoonkin puheissa kaikki metso yms ohjelmat niin käytännössä mikään ei hakkuutavoissa ole muuttunut. Karttoihin kyllä laitetaan suojelukohteita näöksi mutta huvittavinta näissä kohteissa on se että ovat muutenkin metsätalouskäyttöön soveltumattomia alueita esim upottavia suolänttejä tai korkeita vajaapuustoisia kalliolakeja mut näyttää paperilla hyvältä:)

Lintua oli niin prrkeleesti tänäkin vuonna kuten viime vuonna. Metso tuli heti saaliiksi.