Ihminen rakastuu vain kerran

Sen oikean rakkauden voi kokea myös vanhempana, ei tarvitse olla aina nuoruuden aitoa rakkautta. Monasti tulee verrattua niitä rakkauksia keskenään ja ne todellakin ovat erilaisia.

Jotkut eivät tunne rakastuneensa koskaan, jos ihmisistä puhutaan!

Onko normit, milloin oikeaa. Itsehän sen tietää. Joskus vasta jälkeenpäin.
Osata rakastaa toista - on tärkeintä elämässä mielestäni. Mieluusti enemmän kuin itseään.

Nimenomaan ihastuminen ja rakastuminen menevät helposti sekaisin. Sitten taas on ihmisiä, jotka ovat yhdessä, koska ovat suht'koht sopivia toisilleen tai etteivät halua erota ja pelko yksin jäämisestä suurempi kuin rakastavan henkilön löytyminen.

Minä pystyn helposti luettelemaan järjestyksen kuinka paljon olen elämäni naisia rakastanut.

mennäporvooseen kirjoitti:

Minä pystyn helposti luettelemaan järjestyksen kuinka paljon olen elämäni naisia rakastanut.

Avauksessa luki: Ihminen, eikä mennäporvooseen.

MonestiJaLujasti kirjoitti:

Avauksessa luki: Ihminen, eikä mennäporvooseen.

Sorry, ehkä yleistin taas kerran liikaa, mutta tietysti on helpompi puhua omasta puolesta.

Ei kaikki koskaan varmaan löydäkään suurta rakkautta, mutta se mitä mina hain oli, että sen suurenkin jälkeen tyydytään vaan johonkin valittuun. Minusta tuntuu joskus, että kaikki tapahtumat elämässä ovat sattumia. Myöhemmin kun miettii mitkä kaikki asiat olisivat voineet mennä toisin, niin emme olisikaan koskaan kohdanneet.

kuka voi sanoa toisten puolesta, että rakastua voi vai kerran?
Joku rakastuu vain kerran, toinen useammankin, kolmas ei ehkä koskaan.

Vanhemmiten tullaan varmaan varovaisemmaksi, nuorena sitä vaan heittäydytään suhteisiin sen paremmin miettimättä edes sitä, voisiko tämä onnistua.

Oma vapaus on tärkeä asia, eikä sitä halua menettää ei nyt ainakaan välttävän rakkauden tai vielä vähemmän huonon suhteen vuoksi. En usko, että nykyaikana ihmiset pyristelevät huonoissa suhteissa sen vuoksi, että ei ole ketään muuta. Mutta sitoutuminen voi olla vaikeampaa, jos on pidempään ollut yksikseen.

että nainen haluaa melko pian sitoutua, jopa muodollisesti eli pitää mennä ainakin kihloihin? Meillä oli alunperin selvät pelisäännöt. Miesystävä ilmoitti, että ei tule koskaan menemään kihloihin, ei avioidu. Meillä kumpikin hoitaa oman kotinsa, omat raha-asiansa. Emme myöskään aio hoivata toisiamme, kun se aika tulee. Miesystäväni ei ole kanssani siksi, että olisin hoitamassa. Hän luultavasti toivoisi, etten ota edes yhteyttä, jos joutuu toisten hoidettavaksi. Antaa minulle vapauden elää omaa elämääni. Niin minäkin hänelle. Elämme hyviä hetkiä, mutta emme vahdi toisiamme. Aviomiehen kanssa meillä oli sama juttu. Esikoinen syntyi pari vuotta ennen kuin avioiduimme. Kyllä mies silti hoiti velvollisuutensa. Nykytilanteessa ei ole vannottu mitään uskollisuuden valoja, hyvä näin.

Etkö pelkää tautejakaan?

Vastalause! Tässä asiassa naiset eivät ole yhtään miehiä parempia, vaikka monessa asiassa ovatkin. Olen keskustellu monen miehen kanssa syvällisesti ja voin vakuuttaa miehillä olevan syvimmät tunteet siinä missä naaraillakin. Taitaa jopa olla yleisin itsemurhan syy Suomessa, kun nainen jättää miehen. Siinä naiset eivät ole yhtä itsetuhoisia.

Minun kokemani rakkaus on roihu, eikä mikään pikku tuikku. Sen tuntee munaskuissa saakka, kun se tapahtuu oikein kunnolla. Sen tietää...paino sanalla tietää.

mennäporvooseen kirjoitti:

Minun kokemani rakkaus on roihu, eikä mikään pikku tuikku. Sen tuntee munaskuissa saakka, kun se tapahtuu oikein kunnolla. Sen tietää...paino sanalla tietää.

Saahan sitä luulla tietävänsä hehehehee

hehehehee kirjoitti:

Saahan sitä luulla tietävänsä hehehehee

Eikö olekin mahtavaa, kun voi elää omassa tietämättömyydessään. Silloin ei edes tavoittele sitä paljooon suurempaa roihahdusta, kun kotilieden lämpö riittää mainiosti omasta takaa, hehee.

mennäporvooseen kirjoitti:

Minun kokemani rakkaus on roihu, eikä mikään pikku tuikku. Sen tuntee munaskuissa saakka, kun se tapahtuu oikein kunnolla. Sen tietää...paino sanalla tietää.

Joko miehesi tietää siitä? Kauanko aiot salata sen häneltä?

Tellukka kirjoitti:

Joko miehesi tietää siitä? Kauanko aiot salata sen häneltä?

Sinä voisit sitten vähitellen lopettaa tuon paskanjauhamisen. Tuollainen panettelu ja minun mustamaalaaminen ei ole normaalin ihmisen tekosia. Täällä on useampia kirjoittajia, jotka tietävät minun kirjoitelleen jo 40 palstalla ja olen ihan takuuvarmasti mursunnahkainen mies. Joten pidä mölyt mahassasi ja lopeta jonninjoutava nälviminen.

En usko kenenkään täällä olevan mieleltään niin sairas, että saa jotain tyydytystä huutelemalla toisen keskusteluihin asiattomuuksia. Olet minulle suuren anteeksi pyynnön velkaa.

mennäporvooseen kirjoitti:

Sinä voisit sitten vähitellen lopettaa tuon paskanjauhamisen. Tuollainen panettelu ja minun mustamaalaaminen ei ole normaalin ihmisen tekosia. Täällä on useampia kirjoittajia, jotka tietävät minun kirjoitelleen jo 40 palstalla ja olen ihan takuuvarmasti mursunnahkainen mies. Joten pidä mölyt mahassasi ja lopeta jonninjoutava nälviminen.

En usko kenenkään täällä olevan mieleltään niin sairas, että saa jotain tyydytystä huutelemalla toisen keskusteluihin asiattomuuksia. Olet minulle suuren anteeksi pyynnön velkaa.

Lue lisää

Mur-huh-huh-hu-sunnahkainen ja mies!!
Ei sinulta ainakaan huumoria puutu.

https://www.youtube.com/watch?v=deL7ArdPv_U

Yli kuuskymppiset ei ole enään lisääntymis kelpoisia, kaiken järjen mukaan seksuaaliset halut vähenee ja katoaa miksi emme hyväksy vanhenemista , vaikka se on vääjäämätöntä meidän jokaisen kohdalla ?
Yli seksuaaliset halut vanhalla ijällä on sairautta, lähinnä neurologista, siitä on tutkimustuoksia.
Sinä olet hyväksynyt haluttomuutesi ja luultavasti olet jo täysi umpivittu!

Kyynikki kirjoitti:

Yli kuuskymppiset ei ole enään lisääntymis kelpoisia, kaiken järjen mukaan seksuaaliset halut vähenee ja katoaa miksi emme hyväksy vanhenemista , vaikka se on vääjäämätöntä meidän jokaisen kohdalla ?
Yli seksuaaliset halut vanhalla ijällä on sairautta, lähinnä neurologista, siitä on tutkimustuoksia.
Sinä olet hyväksynyt haluttomuutesi ja luultavasti olet jo täysi umpivittu!

Lue lisää

Nythän sinä sekoitat pahasti pelkät seksuaaliset halut ja rakkauden/rakastumisen.
Rakastunut raiskaaja? Miltäs sellainen kuulostaisi?

Sinut voin melkein uskoa mieheksi, mutta en aloittajaa. Tai noh, pelkästään munaskuillaanhan hänkin tosin tuolla kertoi "rakastuneensa".

Kyynikki kirjoitti:

Yli kuuskymppiset ei ole enään lisääntymis kelpoisia, kaiken järjen mukaan seksuaaliset halut vähenee ja katoaa miksi emme hyväksy vanhenemista , vaikka se on vääjäämätöntä meidän jokaisen kohdalla ?
Yli seksuaaliset halut vanhalla ijällä on sairautta, lähinnä neurologista, siitä on tutkimustuoksia.
Sinä olet hyväksynyt haluttomuutesi ja luultavasti olet jo täysi umpivittu!

Lue lisää

umpivittu....hmff... hahaaa, ihan oikein häirikölle :)

hmmpf kirjoitti:

umpivittu....hmff... hahaaa, ihan oikein häirikölle :)

Aivan oikeassa hän on. En ole vielä ainakaan tarvinuut Tenaa. Älä sinäkään naura liikaa, jos sinulla valskaa.

Tellukka kirjoitti:

Aivan oikeassa hän on. En ole vielä ainakaan tarvinuut Tenaa. Älä sinäkään naura liikaa, jos sinulla valskaa.

Tena-Tellukka istuu yksin yössä ja odottaa viestiä Suomesta suoli-24 keskusteluista. Älä vaan väitä onnistuneesi elämässä, se olisi falskia. ;)

hmmpf kirjoitti:

Tena-Tellukka istuu yksin yössä ja odottaa viestiä Suomesta suoli-24 keskusteluista. Älä vaan väitä onnistuneesi elämässä, se olisi falskia. ;)

Totta sekin, että yksin tässä istun. Mutta älä kuvittelekaan niin isoja itsestäsi, että sinun viestejäsi odotellakseni tässä istuisin.
Vieläkin olen niin umpinainen, etten tarvitse sinulta Tenoja.

hmmpf kirjoitti:

Tena-Tellukka istuu yksin yössä ja odottaa viestiä Suomesta suoli-24 keskusteluista. Älä vaan väitä onnistuneesi elämässä, se olisi falskia. ;)

Jotenkin tuntuu kummalta kun 60 vuotias lässyttää jotain Tena juttuja. Onko tuo tellukka ihan järjissään? Eihän se ole.

Tellukka kirjoitti:

Totta sekin, että yksin tässä istun. Mutta älä kuvittelekaan niin isoja itsestäsi, että sinun viestejäsi odotellakseni tässä istuisin.
Vieläkin olen niin umpinainen, etten tarvitse sinulta Tenoja.

Lue lisää

En ole sinulle mitään tenoja jakamassa, ihan itse ne jostain otit mukaan....umpivittu

Kummaksuuhän kirjoitti:

Jotenkin tuntuu kummalta kun 60 vuotias lässyttää jotain Tena juttuja. Onko tuo tellukka ihan järjissään? Eihän se ole.

Mistä olet saanut päähäsi, että olisin 60 vuotias? Oletko ihan järjissäsi?

Tellukka kirjoitti:

Mistä olet saanut päähäsi, että olisin 60 vuotias? Oletko ihan järjissäsi?

Tellukasta tulee mieleen pittbull terrieri.

pureelujaa kirjoitti:

Tellukasta tulee mieleen pittbull terrieri.

Nekö elää niin vanhaksi? Vai miksi?

Tellukka kirjoitti:

Nekö elää niin vanhaksi? Vai miksi?

Yhtä ärhäkkä ja herkkä käymään toisten kimppuun.

jotenkin.nuin kirjoitti:

Yhtä ärhäkkä ja herkkä käymään toisten kimppuun.

Tässä on hieno kannanotto, pidin.

mennäporvooseen kirjoitti:

Tässä on hieno kannanotto, pidin.

Olihan tuo kiva oppia tietämään minkälaisista kommenteista sinä pidät.

Miksi toiset sinulle sitten lällyttelevät? Mahtaa sinua ärsyttää?

Varmaan jokaiseen rakkauteen tarvitaan jonkinlainen leimahdus, mutta siinä suurimmassa on kyse enemmästä. Isäukkoni rakastui vielä 7-kymppisenä ja luulen hänen olleen onnellisempi mitä hän oli koskaan äitini kanssa.

Murteella kirjoittaessa on se hankaluus, että vastapuoli ei ymmärrä sitä samalla tavalla. Itse juutuin tuhon nalkkiin sanaan, hehee.

Ei ole minunkaan kohdalla kyse ensirakkaudesta, vaan nimenomaan siitä oikeasta ja aidoimmasta mitä kohtaan olen tuntenut järisyttävimmät nautinnot ja johon muiden vertaaminen tuntuu melkein vääryydeltä.

"n ole tavannut ainuttakaan ihmistä joka ei ensimmäistä puolisoaan ( lastensa äiti tai isää ) kaipaa myöhemmässä elämässään."

No nyt "tapaat". Ensimmäistä miestäni en ole koskaan jälkeen päin kaivannut sillä ero tuli vakaan harkinnan jälkeen ja siinä liitossa ei ollut alunalkaenkaan rakkautta. Hyvä mies mutta ei mulle enkä minä hälle se oikea. Sattumalta osuttiin vaan yhteen tietyssä elämänvaiheessa.

mennäporvooseen kirjoitti:

Ei ole minunkaan kohdalla kyse ensirakkaudesta, vaan nimenomaan siitä oikeasta ja aidoimmasta mitä kohtaan olen tuntenut järisyttävimmät nautinnot ja johon muiden vertaaminen tuntuu melkein vääryydeltä.

Lue lisää

Tohtiiko kysyä onkos hää sun nykyinen puoliskos?

siilenä kirjoitti:

Tohtiiko kysyä onkos hää sun nykyinen puoliskos?

Toki, kyllä kyseessä on vaimoni. Hän on sairastellut ja vakavasta taudista kyse, joka sai miettimään kaikenlaista.

mennäporvooseen kirjoitti:

Toki, kyllä kyseessä on vaimoni. Hän on sairastellut ja vakavasta taudista kyse, joka sai miettimään kaikenlaista.

Aivan. Varmaan raskasta ajatella että vakava sairaus voi viedä sen elämän suuren rakkauden. Eikä kysy lupaa.

En ole tavannut ainuttakaan ihmistä joka ei ensimmäistä puolisoaan ( lastensa äiti tai isää ) kaipaa myöhemmässä elämässään.<<<<<<<<<<<
Tässä näet sellaisen joka ei kaipaa. Painajaismainen nuorena solmittu liitto kesti kauan, en muista yhtään hyvää hetkeä.

Hieno nainen ja erittäin hieno kappale tuossa laulussa.

Rakkaus ei ole pelkästään himoa, eikä rakkaus myöskään ole vain nautintoa. Vaan kaiken se kärsii ja kaiken se kestää...

mennäporvooseen kirjoitti:

Hieno nainen ja erittäin hieno kappale tuossa laulussa.

Rakkaus ei ole pelkästään himoa, eikä rakkaus myöskään ole vain nautintoa. Vaan kaiken se kärsii ja kaiken se kestää...

Lue lisää

https://youtu.be/rp7mamCpdcc Hyvää Yötä !

Uteliaisuuttani kysyn kumpaa sukupuolta oleva esittää tällaisen suuren ideologian? Miehenä en ole huomannut vilkuilevani koko ajan seuraavaa naarasta, jonka voisin kaataa.

"kunnolla"

niinkö luulet,
mitäs sanot
kato ku nainenki voi rakstua useampaan mieheen samaan aikaan ,
se muuten on tosi myös naisen puolelta,
mutta me sivistyneet naiset ja miehet pidämme tunteet aisoissa järjem avulla,
joten yksiavioisuus onnistuu suomessa vielä oikein hyvin,
siis järki on joka voi ohjata tunteita ja ihmisen käytöstä
ettei tee tyhmyyksiä eikä loukkaa ympärilla olevaa yhteiskuntaa tyhmällä käytöksellään
ja hiojensa tyydyttämisellä,

Rakkaus on ainutlaatuinen tunne, jonka tietää vain sellainen ihminen, joka sen on kokenut. En epäile sitä etteikö elämässä voi rakastua useampaa kertaan ja moneen ihmiseen. Mielestäni luonnollista ettei ihminen halua olla yksin ja etsii siksi uutta kumppani menetetyään rakkaampansa.

Tosi hienon kysymyksen esitit kummanko osan valitsisin. Rakastettu henkilö ei varmaan joutuisi kärsimään samalla tavalla rakkauden päättymistä, mutta rehellisesti sanottuna mieluummin rakastaisin, vaikka se onkin joskus vaikeaa ja siihen liittyy negatiivisia asioita esim. pelko menettämisestä ja luopumisen tuskasta.

Pitää paikkansa, että vanhempien avioliitot kestivät, osa tavallaan väkisin pitämällä. Ei tämä nykykäytäntö hyvä ole, että yli puolet liitoista päättyy eroon. Se on aina mukava seurata nuoria pariskuntia ja nuorta lempeä.

Juu, ken ristin ottaa hän ristin kantakoon sanoi joku.

Se on hyvä ettei naimisiin pakoteta enää lapsen syntymän vuoksi, vaan avoliitossa voi olla vaikka kuinka kauan. Tuota erisuuntaan kasvamista paljon, aletaan arvostamaan eri asioita, työtehtävät saattavat aiheuttaa erossa oloa puolisosta tai muuten vaan ei enää tykätäkkään niinkuin ennen.

Ehkä miehet jäävät enemmän kiinni naiseen ja saattavat jumittua vuosikausiksi saamattomaksi ja haluttomaksi aloittamaan uutta suhdetta? Minä uskon rakkauteen, kiitos vaan kesän toivotteluista ja kaikkea hyvää sinulle. Muistan sinut vuosien takaa, terv tomppa.

Hei, Tomppa!
Sydäntäni lämmitti, kun minut muistit - nyt minäkin Sinut!
Tässä on kulunut jokunen vuosi ilman aktiivista osallistumista kohdallani...en edes pääse enää minea 44 profiiliini...
Oikein hyvää Jussia ja loppukesää - säästä riippumatta kaltaisesi positiivinen ihminen on aina voittaja!

minea60 kirjoitti:

Hei, Tomppa!
Sydäntäni lämmitti, kun minut muistit - nyt minäkin Sinut!
Tässä on kulunut jokunen vuosi ilman aktiivista osallistumista kohdallani...en edes pääse enää minea 44 profiiliini...
Oikein hyvää Jussia ja loppukesää - säästä riippumatta kaltaisesi positiivinen ihminen on aina voittaja!

Lue lisää

Hei minea,

Nyt lämmittää minun sydäntäni ja oikein kunnolla juhannuksen kunniaksi. Tottakai sinut muistan, ei ole enää kovinkaan montaa jäljellä, jotka olisivat kirjoittaneet lähes parikymmentä vuotta. En minäkään joka vuosi jaksa tänne kirjoittaa, joskus tulee vaan olo tarinoida ja siihen palsta on hyvä. Mukava oli nähdä sinun nimesi, paljon tuli muistoja mieleen.

Parisuhde voi olla sukulaisten ja tuttavien mielestä hyvä ratkaisu iäkkäämmälle ihmiselle, mutta ei sitä pelkän parisuhteen kannalta kannata harkita. Pitää olla sitä mannapuuroa ja mansikkaa, juuri oikeanlaista kemiaa, että kaksi ihmistä viihtyy keskenään.

Jopa virtuaalisesti saatetaan rakastua ihmistä näkemättä ja tuntematta.

kuviteltu.rakkaus kirjoitti:

Jopa virtuaalisesti saatetaan rakastua ihmistä näkemättä ja tuntematta.

Mahdollista varmaan sekin mutta kai siinä joku kontaktipinta pitää olla? Vai tarkoitatko et rakastuu teksteihin, jotka voi olla vaikka toisilta kopioituja :).

siilenä kirjoitti:

Mahdollista varmaan sekin mutta kai siinä joku kontaktipinta pitää olla? Vai tarkoitatko et rakastuu teksteihin, jotka voi olla vaikka toisilta kopioituja :).

Taikka löpöhöpö riimeihin 😜😜 tai niitten kirjottajaan 😝😝

sitäki.näkkee kirjoitti:

Taikka löpöhöpö riimeihin 😜😜 tai niitten kirjottajaan 😝😝

Niin. Pitäiskös tuossa kohti aatella et aika yksinäinen pitää olla ja rakkaudennälkäinenkin jos tuntemattoman riimit saapi rakastumaan kirjoittajaan? En tiedä.

Mennäänporvooseen kirjoitti sattuman. Kuvitellaanpa, että nainen tai mies tapaa vaikkapa keskustellen 100 henkilöä, miten käy? Valintaan täytyy olla kiinnostus, ihmisestä. Elämässä tapahtuu omituisia asioita. Järkikultakaan ei aina toimi. Seksuaalisuus on osa, ei kaikki. Sekin toimii meidän ikäisillä.
Jos kotona ei pelitä, alkaako vilkuilu muualle. Kaikkihan i t s e määrittelevät osioiden merkityksen. On torjuntaa, jos väittää, ettei seksi merkitse. Ei järjellä sitä voi korvata. Järkeä vain tulee käyttää. Ei niinkään mirlikuvitusta, kun kyse on suhteesta. Se on, mikä on. Monet sairaudet pysäyttävät ihmiset rajoittavat. S i l l o i n on kysyttävä itseltä, mikä on tärkeintä. Vakava sairaus kumppanilla haastaakin sitä oikeaa välittämistä, rakastamista. Omat t a r p e e t ovat taka-alalla. Tiedostaa ne, mutta halu rakastaa toista enemmän kuin itseään.
Kannattaa lukea, mitä diabetes ja sen lääkitys saattaa saada miehelle aikaan. Vaikka nainen kiehuisi halusta ja mies ei pysty, niin kuvitelkaapa tilannetta. Noin voi käydä nuorella iällä jo, 30 - 40 vuotiaana. Mikä silloin merkitsee enemmän, vietti vai rakkaus? Diabeteksestakaan ei puhuta tässä mielessä riittävästi. Tai naisen rintasyöpä tai muu syöpä hoitoineen. Jospa sanoisi niin, että sairaus voi jättää ihmisen, ei välttämättä se kumppani, joka osaa rakastaa isosti.

New-age kirjoitti:

Mennäänporvooseen kirjoitti sattuman. Kuvitellaanpa, että nainen tai mies tapaa vaikkapa keskustellen 100 henkilöä, miten käy? Valintaan täytyy olla kiinnostus, ihmisestä. Elämässä tapahtuu omituisia asioita. Järkikultakaan ei aina toimi. Seksuaalisuus on osa, ei kaikki. Sekin toimii meidän ikäisillä.
Jos kotona ei pelitä, alkaako vilkuilu muualle. Kaikkihan i t s e määrittelevät osioiden merkityksen. On torjuntaa, jos väittää, ettei seksi merkitse. Ei järjellä sitä voi korvata. Järkeä vain tulee käyttää. Ei niinkään mirlikuvitusta, kun kyse on suhteesta. Se on, mikä on. Monet sairaudet pysäyttävät ihmiset rajoittavat. S i l l o i n on kysyttävä itseltä, mikä on tärkeintä. Vakava sairaus kumppanilla haastaakin sitä oikeaa välittämistä, rakastamista. Omat t a r p e e t ovat taka-alalla. Tiedostaa ne, mutta halu rakastaa toista enemmän kuin itseään.
Kannattaa lukea, mitä diabetes ja sen lääkitys saattaa saada miehelle aikaan. Vaikka nainen kiehuisi halusta ja mies ei pysty, niin kuvitelkaapa tilannetta. Noin voi käydä nuorella iällä jo, 30 - 40 vuotiaana. Mikä silloin merkitsee enemmän, vietti vai rakkaus? Diabeteksestakaan ei puhuta tässä mielessä riittävästi. Tai naisen rintasyöpä tai muu syöpä hoitoineen. Jospa sanoisi niin, että sairaus voi jättää ihmisen, ei välttämättä se kumppani, joka osaa rakastaa isosti.

Lue lisää

No tuohon voisi sanoa lyhyesti että jos tahtoa löytyy annattaa käyttää mielikuvitusta. Ei se kaikki ole yhdestä kepistä kiinni.

Joo, joo ymmärrän, mihin viittaat. Mutta kirjoitan aloittajan teksteihin viitaten. Mies/nainen - voi tunteen kokea samoin. Elämän rajoitteet voivat tulla samoin, mutta erimuotoisina. Ne tekevät kipeää niille, jotka sellaista kokevat.
Rakkaus ei ole vain elimellistä; tässä on sydämeni ja piparini tai piippuni - ei voi olla näin köyhää..täytyy olla suuri rakkaus.

New-age kirjoitti:

Joo, joo ymmärrän, mihin viittaat. Mutta kirjoitan aloittajan teksteihin viitaten. Mies/nainen - voi tunteen kokea samoin. Elämän rajoitteet voivat tulla samoin, mutta erimuotoisina. Ne tekevät kipeää niille, jotka sellaista kokevat.
Rakkaus ei ole vain elimellistä; tässä on sydämeni ja piparini tai piippuni - ei voi olla näin köyhää..täytyy olla suuri rakkaus.

Lue lisää

No sitähän minnäi. Siis jos rakkautta on, elämä ei ole elimistä kiinni. Eri aia on, jos sitä ei ole joko toisella tai molemmila.

Lisään vielä: kun päivitellään nuorten eroja, syyt voivat olla monet.
Nuori isä voi diabeteslääkityksen takia jäädä yksin, jos nainen kaipaa sitä jotakin. Lapset eivät ole syy enää pysyä yhdessä. Naiseus? Mieheys?
Väkinäinen yhteiselokaan ei ole hyvä.
Yritän siis selittää sitä, ettemme tuomitsisi niitä, jotka ratkaisevat asioita toisin tai jotka kokevat vaikeuksia. En siis heristele sormea.

siilenä

Olet niin oikeassa. Myönnän että on ihmisiä, jotka ovat lähes aina ensirakastuneen tilassa. He suorastaan hehkuvat ulospäin ja ovat aina onnensa kukkuloilla, kun ovat löytäneet uuden rakkauden. He ovat mielestäni niitä rakkauden kerjäläisiä.

siilenä kirjoitti:

Niin. Pitäiskös tuossa kohti aatella et aika yksinäinen pitää olla ja rakkaudennälkäinenkin jos tuntemattoman riimit saapi rakastumaan kirjoittajaan? En tiedä.

No noihin riimiväitteisiin sanoisin, että höhhöh - aikuisten oikeesti. Leikkiä.

Mutta nettilähentelyä voi rikollinen käyttää hyväksi. Tässä tuli norjalainen dokumentti ja siitä ilmeni, miten esim. nigerialaiset huijasivat rahaa.
Samaa on tapahtunut Suomessa. Ei ole kyse mistään tunteista, vaan hyväksikäytöstä. 20 000 €, 80 000 € meni joiltain suomalaisnaisiltakin lehtiuutisoinnin mukaan. Ja poliisit kirjaavat näitä. Kuinkahan moni jättää
rikosilmoituksen tekemättä. En käsitä, miten nainen tai mies voi mennä noin halpaan!

Samanikäisenä koin ensirakkauden ja mietin häntä usein vieläkin. Hän ei kuitenkaan ollut elämäni rakkaus, mutta sain maistaa esimakua suuresta tunteesta, joka muodostuu ihmisten välille.
Tottakai tiettyyn taloon tai asuntoon voi rakastua silmittömästi. Ja kotieläimeen.
Mutta on vielä yksi rakkaus, jolle ei löydy vertaa. Nimittäin omaan lapseen.

Sinulla on selvästi enemmän elämänkokemusta ja näkemystä. En ole kokenut elämän rakkauden kuolemaa, mutta kuvittelen siinä hautautuvan suuren osan itseäni. En tietenkään kannata mitään ihmispalvontaa, mutta tunnen suurta kunnioitusta toista kohtaan.

Arvelenkin, että kyseessä on käänteinen kysymys.
Minusta ihmisessä on rakkausvarasto, josta vapautuu paljon hyvää, kun
Se Oikea tulee kuvioihin. Vähän lällyä, mutta olkoot. Eihän romantikko mitään voi.

Sinulle Heikunkeikku ylimääräinen erikoiskysymys. Voiko ihminen rakastua lukemattoman monta kertaa? Eikö se olisi jotenkin väärin sitä yhtä ja oikeata kohtaan?

mennäporvooseen kirjoitti:

Sinulle Heikunkeikku ylimääräinen erikoiskysymys. Voiko ihminen rakastua lukemattoman monta kertaa? Eikö se olisi jotenkin väärin sitä yhtä ja oikeata kohtaan?

Sinulle mennäporvooseen vastaan ylimääräisen erikoisvastauksen, koska ylimääräisen erikoiskysymyksen minulle tälläsit.

No periaatteessa voisi rakastua lukemattomia kertoja, vaan käytännössä se ei kaiketi olisi mahdollista.

Kysyit, että eikö se olisi väärin sitä yhtä ja oikeaa kohtaan.
Jos se yksi ja oikea olisi, niin eihän sitä sitten rakastuisi kehenkään muuhun, koska siinähän se oma kultamurunen olisi lähellä.
Mutta jos toinen kuolisi, niin minusta on hyvä antaa itselleen luvan rakastua johonkun toiseen ihmiseen. Jatkaa omaa elämäänsä eteenpäin.
Eikä uusi rakkaus poistaisi rakkautta, eikä vähentäisi rakkautta edesmenneeseen puolisoon, vaikka uuteen ihmiseen rakastuisikin. Edesmenneeseen kohdistuvat rakkaudet vaipuvat omaan "muistotilaan". Se on minusta luonnollista. On hyvä päästää irti jos muuta ei voi, esim. juuri puolison poismenon takia.
Rakkaudet ovat erilaisia keskenään. Kahdenkeskisiä. En ajattele, että rakkaus olisi aivan samanlaista tämän tyypin ja tuon toisen tyypin kanssa. Kummankin on hyvä olla ainutlaatuisia rakkauksia.

Minä en ole diplomi-rakkauspuhuja, koska ei ole tarpeeksi kokemuksia monista rakkauksista.
Olin lähes 30-vuotta yhden ja saman rakkaan kanssa, kunnes kuolema erotti.
Mutta jos-jos vaikkapa huonenna yhtäkkiä rakastuisin johonkin mieheen, niin en tuntisi, että se olisi väärin edesmennyttä miestäni kohtaan, vaikka hän olikin minulle hyvin-hyvin rakas ja oikea ihminen.

Heikunkeikku kirjoitti:

Sinulle mennäporvooseen vastaan ylimääräisen erikoisvastauksen, koska ylimääräisen erikoiskysymyksen minulle tälläsit.

No periaatteessa voisi rakastua lukemattomia kertoja, vaan käytännössä se ei kaiketi olisi mahdollista.

Kysyit, että eikö se olisi väärin sitä yhtä ja oikeaa kohtaan.
Jos se yksi ja oikea olisi, niin eihän sitä sitten rakastuisi kehenkään muuhun, koska siinähän se oma kultamurunen olisi lähellä.
Mutta jos toinen kuolisi, niin minusta on hyvä antaa itselleen luvan rakastua johonkun toiseen ihmiseen. Jatkaa omaa elämäänsä eteenpäin.
Eikä uusi rakkaus poistaisi rakkautta, eikä vähentäisi rakkautta edesmenneeseen puolisoon, vaikka uuteen ihmiseen rakastuisikin. Edesmenneeseen kohdistuvat rakkaudet vaipuvat omaan "muistotilaan". Se on minusta luonnollista. On hyvä päästää irti jos muuta ei voi, esim. juuri puolison poismenon takia.
Rakkaudet ovat erilaisia keskenään. Kahdenkeskisiä. En ajattele, että rakkaus olisi aivan samanlaista tämän tyypin ja tuon toisen tyypin kanssa. Kummankin on hyvä olla ainutlaatuisia rakkauksia.

Minä en ole diplomi-rakkauspuhuja, koska ei ole tarpeeksi kokemuksia monista rakkauksista.
Olin lähes 30-vuotta yhden ja saman rakkaan kanssa, kunnes kuolema erotti.
Mutta jos-jos vaikkapa huonenna yhtäkkiä rakastuisin johonkin mieheen, niin en tuntisi, että se olisi väärin edesmennyttä miestäni kohtaan, vaikka hän olikin minulle hyvin-hyvin rakas ja oikea ihminen.

Lue lisää

Ei, ei se uusi rakkaus olisi millään muotoa väärin, vaan jopa monasti ihan suositeltavaa. Mieleeni tuli oma isäni, kun hän oli jo lähes 70-vuotias ja hän oli alkanut treffaamaan ikäistään naisihmistä ja heillä tuntui menevän hyvin. Isäni kysyi minulta, enkai tykkää huonoa siitä, että hän on tuonut uuden naisen minun syntymäkotiini? Vastasin olevani hyvin iloinen hänen puolestaan, enkä muutenkaan voisi ottaa ikinä päätäntävaltaa hänen asioistaan. Hymyilimme niin kuin miehet hymyilevät toisilleen.

Heikunkeikku kirjoitti:

Sinulle mennäporvooseen vastaan ylimääräisen erikoisvastauksen, koska ylimääräisen erikoiskysymyksen minulle tälläsit.

No periaatteessa voisi rakastua lukemattomia kertoja, vaan käytännössä se ei kaiketi olisi mahdollista.

Kysyit, että eikö se olisi väärin sitä yhtä ja oikeaa kohtaan.
Jos se yksi ja oikea olisi, niin eihän sitä sitten rakastuisi kehenkään muuhun, koska siinähän se oma kultamurunen olisi lähellä.
Mutta jos toinen kuolisi, niin minusta on hyvä antaa itselleen luvan rakastua johonkun toiseen ihmiseen. Jatkaa omaa elämäänsä eteenpäin.
Eikä uusi rakkaus poistaisi rakkautta, eikä vähentäisi rakkautta edesmenneeseen puolisoon, vaikka uuteen ihmiseen rakastuisikin. Edesmenneeseen kohdistuvat rakkaudet vaipuvat omaan "muistotilaan". Se on minusta luonnollista. On hyvä päästää irti jos muuta ei voi, esim. juuri puolison poismenon takia.
Rakkaudet ovat erilaisia keskenään. Kahdenkeskisiä. En ajattele, että rakkaus olisi aivan samanlaista tämän tyypin ja tuon toisen tyypin kanssa. Kummankin on hyvä olla ainutlaatuisia rakkauksia.

Minä en ole diplomi-rakkauspuhuja, koska ei ole tarpeeksi kokemuksia monista rakkauksista.
Olin lähes 30-vuotta yhden ja saman rakkaan kanssa, kunnes kuolema erotti.
Mutta jos-jos vaikkapa huonenna yhtäkkiä rakastuisin johonkin mieheen, niin en tuntisi, että se olisi väärin edesmennyttä miestäni kohtaan, vaikka hän olikin minulle hyvin-hyvin rakas ja oikea ihminen.

Lue lisää

Heikku kuoliko miehesi sairauteen?

kymysys.vain kirjoitti:

Heikku kuoliko miehesi sairauteen?

Hää on jo saaressa häärimäs.

Samaa mieltä tuosta luottamuksesta ja kunnioittamisesta pitkän yhdessäolon aikana. Kun alkuhuuma haihtuu ja arki astuu kuvioon riittänee se että yhdessäelo sujuu ja yhdessä on hyvä olla. Ihan vieras nimi mulle tuo Erich Fromm. Häytyypä pistää korvan taa, jos vaikka törmäisin kirjoituksiinsa.

siilenä kirjoitti:

Samaa mieltä tuosta luottamuksesta ja kunnioittamisesta pitkän yhdessäolon aikana. Kun alkuhuuma haihtuu ja arki astuu kuvioon riittänee se että yhdessäelo sujuu ja yhdessä on hyvä olla. Ihan vieras nimi mulle tuo Erich Fromm. Häytyypä pistää korvan taa, jos vaikka törmäisin kirjoituksiinsa.

Lue lisää

Tuli myös mieleen et joillekin ei mikään riitä, siis aina on haku päällä et jos sittenkin löytäisi vielä paremman ja sopivamman ja sitä yhtä ainoaa oikeaa parasta ei koskaan löydy :).

siilenä kirjoitti:

Samaa mieltä tuosta luottamuksesta ja kunnioittamisesta pitkän yhdessäolon aikana. Kun alkuhuuma haihtuu ja arki astuu kuvioon riittänee se että yhdessäelo sujuu ja yhdessä on hyvä olla. Ihan vieras nimi mulle tuo Erich Fromm. Häytyypä pistää korvan taa, jos vaikka törmäisin kirjoituksiinsa.

Lue lisää

Erich Frommilta ainakin kaksi merkittävää teosta on jäänyt mieleeni: Rakkauden vaikea taito ja Pako vapaudesta. Ne olivat aika suosittuja silloin kauan sitten...
-70/-80- luvulla, mutta ovat minusta kestäneet aikaa hyvin, vaikka näitä uusia "rakkausprofessoreitakin" on tarjolla: Kaarina Määttä, Tony Dunderfelt (ei professori) ja keitä muita vielä ?
Minua on kiinnostanut rakastumisteoria epävakaan tunne-elämän vuoksi ..)) Onhan rakastuminen jotenkin hallitsematon prosessi, enkä tykkää siitä, etten ymmärrä mitä minulle tapahtuu..))

demeter1 kirjoitti:

Erich Frommilta ainakin kaksi merkittävää teosta on jäänyt mieleeni: Rakkauden vaikea taito ja Pako vapaudesta. Ne olivat aika suosittuja silloin kauan sitten...
-70/-80- luvulla, mutta ovat minusta kestäneet aikaa hyvin, vaikka näitä uusia "rakkausprofessoreitakin" on tarjolla: Kaarina Määttä, Tony Dunderfelt (ei professori) ja keitä muita vielä ?
Minua on kiinnostanut rakastumisteoria epävakaan tunne-elämän vuoksi ..)) Onhan rakastuminen jotenkin hallitsematon prosessi, enkä tykkää siitä, etten ymmärrä mitä minulle tapahtuu..))

Lue lisää

Minua rakkaudessa kiinnostaa se jumalattoman suuri voima, jolla se ihmisen iskee ja pitää otteessaan.

mennäporvooseen kirjoitti:

Minua rakkaudessa kiinnostaa se jumalattoman suuri voima, jolla se ihmisen iskee ja pitää otteessaan.

Mietipä, aloittaja, missä elämäntilanteessa se suuri rakkaus sinut tavoitti ? Olitko ollut yksin (henkisesti tai fyysisesti) pitkään ?
En epäile tunteittesi voimaa, mutta tuo kysymys on käsittääkseni noussut pintaan, kun näitä asioita on tutkittu ja siltä pohjalta on katsottu, että toiveet ja todellisuus sekoittuvat keskenään. Vaan mitä väliä ? Tuskin kukaan tuollaista kokemusta poiskaan antaisi.
Muistui vielä mieleen eräs "alan" teos: Hannele Törrönen: Hullu rakkaus. En ole kyllä lukenut, mutta kuullut selostuksen siitä.

demeter

Varmaan on jopa niitä, jotka ovat otettuja jos kelpaa jollekin. Mutta uson useimmiten rakkauden olevan tasaraha ja puolisoiden kunnioittavan toisiaan yhtä paljon ja olevan samasta syystä toistensa kanssa, ihan puhtaasta rakkaudesta toiseen.

Toisen luottaminen ja kunnioittaminen ovat sitä peruskivijalkaa, jonka ympärille sitä rakkauden taloa rakennetaan. Se on usein hyvin kestävä ja ihmiset saavat muuttua sen sisällä rauhassa vuosien saatossa. En minäkään ole enää se sama ihminen, mutta silti ollaan yhdessä jatkettu. Vaikea kuvitella alkavansa kaiken alusta uuden ihmisen kanssa?

demeter1 kirjoitti:

Erich Frommilta ainakin kaksi merkittävää teosta on jäänyt mieleeni: Rakkauden vaikea taito ja Pako vapaudesta. Ne olivat aika suosittuja silloin kauan sitten...
-70/-80- luvulla, mutta ovat minusta kestäneet aikaa hyvin, vaikka näitä uusia "rakkausprofessoreitakin" on tarjolla: Kaarina Määttä, Tony Dunderfelt (ei professori) ja keitä muita vielä ?
Minua on kiinnostanut rakastumisteoria epävakaan tunne-elämän vuoksi ..)) Onhan rakastuminen jotenkin hallitsematon prosessi, enkä tykkää siitä, etten ymmärrä mitä minulle tapahtuu..))

Lue lisää

Kiitos teosten nimistä. Eihän rakastumisen tunne pelkkää euforiaa ole,vaan myös tuskaa ja epätoivoa. Mulla voi olla päinvastoin. En ole auheasti hurmoksessa ollut. Taidon puute vissiin😁.

mennäporvooseen kirjoitti:

Minua rakkaudessa kiinnostaa se jumalattoman suuri voima, jolla se ihmisen iskee ja pitää otteessaan.

Minä en koskaan oikeastaan ole antautunut sen voiman vietäväksi. Siinä pitää uskaltaa asettua alttiiksi ja avoimeksi..

mennäporvooseen kirjoitti:

demeter

Varmaan on jopa niitä, jotka ovat otettuja jos kelpaa jollekin. Mutta uson useimmiten rakkauden olevan tasaraha ja puolisoiden kunnioittavan toisiaan yhtä paljon ja olevan samasta syystä toistensa kanssa, ihan puhtaasta rakkaudesta toiseen.

Toisen luottaminen ja kunnioittaminen ovat sitä peruskivijalkaa, jonka ympärille sitä rakkauden taloa rakennetaan. Se on usein hyvin kestävä ja ihmiset saavat muuttua sen sisällä rauhassa vuosien saatossa. En minäkään ole enää se sama ihminen, mutta silti ollaan yhdessä jatkettu. Vaikea kuvitella alkavansa kaiken alusta uuden ihmisen kanssa?

Lue lisää

Hienosti kirjoitat, aloittaja, toisen kappaleen sisältöön on helppo yhtyä.

Tuosta "tasapelistä" Kaarina Määttä kirjoitti jotenkin niin, että ihmisellä on sisäänrakennetuna jonkinlainen koneisto, jolla hän - yleensä tiedostamatta - punnitsee suhdetta: mitä se antaa ja mitä se ottaa, ja jos puntit ovat tasan, niin suhde kestää.
Tuntuisi järkeen käyvältä.

demeter1 kirjoitti:

Mietipä, aloittaja, missä elämäntilanteessa se suuri rakkaus sinut tavoitti ? Olitko ollut yksin (henkisesti tai fyysisesti) pitkään ?
En epäile tunteittesi voimaa, mutta tuo kysymys on käsittääkseni noussut pintaan, kun näitä asioita on tutkittu ja siltä pohjalta on katsottu, että toiveet ja todellisuus sekoittuvat keskenään. Vaan mitä väliä ? Tuskin kukaan tuollaista kokemusta poiskaan antaisi.
Muistui vielä mieleen eräs "alan" teos: Hannele Törrönen: Hullu rakkaus. En ole kyllä lukenut, mutta kuullut selostuksen siitä.

Lue lisää

demeter

Mietein elämäntilannetta rakastumisen hetkellä ja vastaukseni on kyllä. Kyllä minä oli ollut jo jonkin aikaa yksin ja rakkaus saapui aivan kuin kreivin aikaan.

siilenä kirjoitti:

Kiitos teosten nimistä. Eihän rakastumisen tunne pelkkää euforiaa ole,vaan myös tuskaa ja epätoivoa. Mulla voi olla päinvastoin. En ole auheasti hurmoksessa ollut. Taidon puute vissiin😁.

Lue lisää

Juuri näin siilenä. Ei rakkaus tosiaankaan ole pelkkää euforiaa - jos nyt mitään rakkaudesta ymmärrän..)) Ehkäpä se mitataan juuri noilla kärsimyksillä. "Joka tuskalta, joka vaivalta, sinä käyt mulle rakkaammaksi" (Eino Leino).
Ja olemmehan me Gibranimme lukeneet: "samoin kuin rakkaus kruunaa teidät, se myös ristiinnaulitsee teidät jne...

mennäporvooseen kirjoitti:

demeter

Mietein elämäntilannetta rakastumisen hetkellä ja vastaukseni on kyllä. Kyllä minä oli ollut jo jonkin aikaa yksin ja rakkaus saapui aivan kuin kreivin aikaan.

Lue lisää

Et sitten ollut tilastollinen poikkeus, aloittaja..)) Maaperä oli otollinen.
Mutta eihän se sulje pois sitä, että jotain kestävää voi syntyä. Ja voihan ajatella, että Elämä tahtoi palkita sinut - jos oli välillä kohdellut kaltoin..))

demeter1 kirjoitti:

Et sitten ollut tilastollinen poikkeus, aloittaja..)) Maaperä oli otollinen.
Mutta eihän se sulje pois sitä, että jotain kestävää voi syntyä. Ja voihan ajatella, että Elämä tahtoi palkita sinut - jos oli välillä kohdellut kaltoin..))

Lue lisää

Enkä koskaan lakannut uskomasta etteikö näin voisi käydä. Lähdin iltavuoron jälkeen kaupungille ihan hetken mielijohteesta menin naisten tansseihin ja Pang! Siinä hän seisoi edessäni ja kysyi lähdenkö tanssimaan.

Voiko valita, kumpaa on?
Oman valinnan jälkeen muutun likinäköiseksi: näen vain valintani, ei ole muita. Pää ei pyöri kuin langaton tutkain tai silmät kuin hedelmäpeli, jos ympärillä on uroksia. Muut muuttuvat veljiksi. Näin on käynyt.
Jokin lukko napsahtaa kiinni. Ja olen ollut turha iskukohde. Yritystä on ollut. Haastetta. Minusta ikuinen etsintä olisi energian tuhlausta. Oishan kivaa kehittyä ihmisenä muutoinkin eikä olla saalistamassa tai saaliina.

New-age kirjoitti:

Voiko valita, kumpaa on?
Oman valinnan jälkeen muutun likinäköiseksi: näen vain valintani, ei ole muita. Pää ei pyöri kuin langaton tutkain tai silmät kuin hedelmäpeli, jos ympärillä on uroksia. Muut muuttuvat veljiksi. Näin on käynyt.
Jokin lukko napsahtaa kiinni. Ja olen ollut turha iskukohde. Yritystä on ollut. Haastetta. Minusta ikuinen etsintä olisi energian tuhlausta. Oishan kivaa kehittyä ihmisenä muutoinkin eikä olla saalistamassa tai saaliina.

Lue lisää

Tuo mun juttu oli vähän tuulesta temmattu, en tarkoittanut että samaan aikaan pitäisi rakastaa monia. Vaikka oikeastaanhan niin tekeekin? Mutta yhtä vain kerrallaan kuin kumppania. Hulluksi sitä ihminen muuten menisi.

Tarkoitus oli näyttää että vaikka yksi toimii yhdellä tavalla, niin ei sen perusteella mitään sääntöjä voi kirjoittaa. Rakkaus on vuorovaikutus, hyvin pitkälti. Ilman ruokintaa se kuolee, joten hyvin tärkeää "valaistumiseen" on myös se, keneen rakastuu. Se määrittää jatkoajan. Joten ottaen huomioon että rakkauden yhdistelmiäkin on näin ollen loputon määrä, niin sitä vähemmän voi vetää mitään pikalinjaa, että näin tämä toimii.

Nyt laitoit vaikean kysymyksen, olen aina ollut huono tähtitieteessä. En tosiaan tiennyt, että meitä luomakunnan kruunuja verrataan jopa aurinkoon?

New-age kirjoitti:

Voiko valita, kumpaa on?
Oman valinnan jälkeen muutun likinäköiseksi: näen vain valintani, ei ole muita. Pää ei pyöri kuin langaton tutkain tai silmät kuin hedelmäpeli, jos ympärillä on uroksia. Muut muuttuvat veljiksi. Näin on käynyt.
Jokin lukko napsahtaa kiinni. Ja olen ollut turha iskukohde. Yritystä on ollut. Haastetta. Minusta ikuinen etsintä olisi energian tuhlausta. Oishan kivaa kehittyä ihmisenä muutoinkin eikä olla saalistamassa tai saaliina.

Lue lisää

Hyvin kuvatttu New-Age. Lieko sitten kyseessä "se oikea", että noin tapahtuu.
"Veljiä" ilmestyy, mutta puoliso pysyy.

Totta, ensirakkaudessa järki sokaistuu, eikä välttämättä tiedä oikein miten käyttäytyä. Ehkä siksi hyvin harvoin ensirakkaudet kestävät, vaan tulee tehtyä virheitä, joiden jälkeen kuljetaan eri suuntiin. Vasta myöhemmin tavataan sellainen tosirakkaus, jonka eteen on valmis tekemään paljon.

Pakko myöntää rakkauden voimakkaaseen tunnekuohuun, kun katselee vanhoja valokuvia ensirakkaudesta ja huomaa joutuneen hyvin sanoinkuvaamattoman liikuttuneeseen tilaan.

Mietin myös näin, että ensirakkauden myötä ihminen saa t i e t o a, että on olemassa tällainenkin tunne, tunnetila. Mielestäni tämän tietonsa kanssa ja rakkausvarastonsa kanssa hän, ihminen täällä liikkuu. Omat odotukset ja vastapuolen odotukset jos natsaavat, voi syntyä parisuhde. Tekeehän rakkaus sokeaksikin. Monet merkit ja pikkujutut voivat aikojen myötä siilautua päällimmäiseksi. Tästähän on alussa ollut tietoa, mutta torjunta putsaa ne pois. Viat. Rosot. Tavallaan kaiken epätäydellisen. Rakastava tunne paikkaa ja täydentää.
P.S. en ole mikään apostoli. Mutta meillä täällä on perspektiiviä, siksi luotan, että, mitä kirjoittaa, niin toiset ymmärtää. Ei tarvitse ajatella tai arvottaa samoin.

mennäporvooseen kirjoitti:

Totta, ensirakkaudessa järki sokaistuu, eikä välttämättä tiedä oikein miten käyttäytyä. Ehkä siksi hyvin harvoin ensirakkaudet kestävät, vaan tulee tehtyä virheitä, joiden jälkeen kuljetaan eri suuntiin. Vasta myöhemmin tavataan sellainen tosirakkaus, jonka eteen on valmis tekemään paljon.

Pakko myöntää rakkauden voimakkaaseen tunnekuohuun, kun katselee vanhoja valokuvia ensirakkaudesta ja huomaa joutuneen hyvin sanoinkuvaamattoman liikuttuneeseen tilaan.

Lue lisää

Olen toista mieltä. Jos sokaistuu vasta täysi-ikäisenä. Ei nuorena tarvitse huumautua mistää, ennättää vanhanakin.

New-age kirjoitti:

Mietin myös näin, että ensirakkauden myötä ihminen saa t i e t o a, että on olemassa tällainenkin tunne, tunnetila. Mielestäni tämän tietonsa kanssa ja rakkausvarastonsa kanssa hän, ihminen täällä liikkuu. Omat odotukset ja vastapuolen odotukset jos natsaavat, voi syntyä parisuhde. Tekeehän rakkaus sokeaksikin. Monet merkit ja pikkujutut voivat aikojen myötä siilautua päällimmäiseksi. Tästähän on alussa ollut tietoa, mutta torjunta putsaa ne pois. Viat. Rosot. Tavallaan kaiken epätäydellisen. Rakastava tunne paikkaa ja täydentää.
P.S. en ole mikään apostoli. Mutta meillä täällä on perspektiiviä, siksi luotan, että, mitä kirjoittaa, niin toiset ymmärtää. Ei tarvitse ajatella tai arvottaa samoin.

Lue lisää

Hienosti ajateltu, New-age. Että ensirakkaudesta ihminen saa tietoa. Jotakin varastoa hän tietysti on kerännyt jo lapsuudenkin aikana, mutta ehkä hän aikuistuessa vihkiytyy uuden typpiselle rakkaudelle ja täydentää varastoaan sillä...
Tuosta rakkauden vaikutuksesta ihmisen kasvuun olen ajatellut samansuuntaisesti. Joku lienee sanonut niinkin, ettei rakkaus ole sokea vaan hyvinkin näkevä, koska se näkee myös rakastetun mahdollisuudet ja auttaa häntä toteuttamaan ne - juuri tuon prosessin avulla, mitä kuvasit...

evidenssi kirjoitti:

Olen toista mieltä. Jos sokaistuu vasta täysi-ikäisenä. Ei nuorena tarvitse huumautua mistää, ennättää vanhanakin.

Eikö mahdollisesti vanhemmiten voisi rakastua vieläkin tulisemmin mitä rakastui nuorena?

Mielestäni voisi. Ehkä myös joitain estoja ja turhaa ujoutta on rapissut pois, mitkä ovat voineet olla esteitä tai hidasteita. Tuliseenkaan rakkauteen ei liene normeja, yli 20v, 30v, 40v jne. kielletty tulinen rakkaus,
Tekisipä mieli sanoa, että anna palaa. (Järjen käyttö on tosin sallittua, mikä ei sammuttane tulta.)
Demeter1: ...... rakkaus on hyvinkin näkevä - on kaunis ajatus ja toiminee paremmin myöhäisemmällä iällä. Tälle tarvitaan perusteeksi kokemus (mielestäni).

En tosiaan tiedä, mikä miehessä saa hänet kohtelemaan naista aivan kuin omistaisi tämän ja voisi päättää asioita tämän puolesta. Hyvä että pääsit kunnialla eroon, tiedän tällaisten luonnevammaisten olevan tosi rasittavia. Heidän kanssaan ei voi mennä kapakkaan ilman, että saa kuunnella koko illan sitä surullista tarinaa kuinka väärinkohdeltu tämä mies onkaan.

Vai on minulla laihat kokemukset?

Kyllä minä omaa kissaani rakastan, mutta muuten eläimiä vähemmän, siksi kohdensin avauksen koskemaan ihmisiä, hehee.

Hyvähän se on, jos rakkautesi on riittoisaa kuin Fairy ja vielä vanhainkodissakin avoimin mielin flirttaillaan vanhemmille herrasmiehille.

Kaikki keinot ovat sallittuja sodassa ja rakkaudessa, ei mitään sääntöjä siis.

mennäporvooseen kirjoitti:

Kyllä minä omaa kissaani rakastan, mutta muuten eläimiä vähemmän, siksi kohdensin avauksen koskemaan ihmisiä, hehee.

Hyvähän se on, jos rakkautesi on riittoisaa kuin Fairy ja vielä vanhainkodissakin avoimin mielin flirttaillaan vanhemmille herrasmiehille.

Kaikki keinot ovat sallittuja sodassa ja rakkaudessa, ei mitään sääntöjä siis.

Lue lisää

No et aloituksessa sanonut mihin ihminen tunteensa kohdentaa.

En kirjoittanut itsestäni, vaan yleisluontoisen hajatelman.
Vanhainkotiin menoon on toivottavasti vielä aikaa, sen näkee sitten, mikä on tilanne.

Mutta ensi viikolla on 37-vuotishääpäivä, eikä minua hurmattu valkoisella Mersulla tai hevosella, vaan keltaisella Valmetilla ;)

Ancelina kirjoitti:

No et aloituksessa sanonut mihin ihminen tunteensa kohdentaa.

En kirjoittanut itsestäni, vaan yleisluontoisen hajatelman.
Vanhainkotiin menoon on toivottavasti vielä aikaa, sen näkee sitten, mikä on tilanne.

Mutta ensi viikolla on 37-vuotishääpäivä, eikä minua hurmattu valkoisella Mersulla tai hevosella, vaan keltaisella Valmetilla ;)

Lue lisää

En minäkään mikään rakkauden ruhtinas ole, joka tietäisi muka muita paremmin. Herkkä ja hieno aihe on ja mukavan keskustelun olette tehneet kanssani.

Hmnn...keltainen Valmet.

Tämä oli mukava tieto, viestisi luettuasi aloin miettimään omaa neljänkymmenen vuoden takaista eroa ja siihen liittyviä kummallisia tapahtumia. Uskon että jos kohtaan tuon tytön vielä joskus, olisi hienoa jutella elämästä ja kaikesta, jopa menneistä.

mennäporvooseen kirjoitti:

Tämä oli mukava tieto, viestisi luettuasi aloin miettimään omaa neljänkymmenen vuoden takaista eroa ja siihen liittyviä kummallisia tapahtumia. Uskon että jos kohtaan tuon tytön vielä joskus, olisi hienoa jutella elämästä ja kaikesta, jopa menneistä.

Lue lisää

Huomasin että henkilökemia toimi edelleen; tapaamisessamme oli lämpöä ja todellista kiinnostusta tietää toisen elämästä. Molemminpuolisesti. Jonkinlaista tilintekoa siitä miten ja miksi siinä sitten kävi näin. Hienovaraisesti, kypsyneen aikuisen asenteella, valiten sanoja jotka eivät haavoita, vaan rakentavat hellävaraisesti sortunutta kommunikaation siltaa. Eikä missään tapauksessa vaarantaa mitään nykyisiä ihmissuhteitamme.
Juttelemme (jatkamme kesken jääneitä keskusteluja) nyt mesessä, mutta kiireettömästi, ilman mitään paineita, vanhoina ystävinä.

Paloma.se.co kirjoitti:

Huomasin että henkilökemia toimi edelleen; tapaamisessamme oli lämpöä ja todellista kiinnostusta tietää toisen elämästä. Molemminpuolisesti. Jonkinlaista tilintekoa siitä miten ja miksi siinä sitten kävi näin. Hienovaraisesti, kypsyneen aikuisen asenteella, valiten sanoja jotka eivät haavoita, vaan rakentavat hellävaraisesti sortunutta kommunikaation siltaa. Eikä missään tapauksessa vaarantaa mitään nykyisiä ihmissuhteitamme.
Juttelemme (jatkamme kesken jääneitä keskusteluja) nyt mesessä, mutta kiireettömästi, ilman mitään paineita, vanhoina ystävinä.

Lue lisää

Tuo henkilökemia ei varmaan muutu miksikään vuosien saatossa, ihan siitäkin tiedän kun tapaa vuosikymmenten takaa vanhoja tuttuja, niin jatketaan jutustelua siitä mihin viimeksi ollaan jääty. Aivan kuin ei näitä kaikkia vuosia olisi ollutkaan. Hienovaraisuus on lisääntynyt iän myötä ja ylpeys on jääny matkan varrelle. Kuulostaa onnistuneen teidän kohdallanne, harkitsen vakavasti omalla sarallani, että ehkä voisi tehdä hyvää itsetunnolle saada selväksi jotain mieltä painavaa.

mennäporvooseen kirjoitti:

Tuo henkilökemia ei varmaan muutu miksikään vuosien saatossa, ihan siitäkin tiedän kun tapaa vuosikymmenten takaa vanhoja tuttuja, niin jatketaan jutustelua siitä mihin viimeksi ollaan jääty. Aivan kuin ei näitä kaikkia vuosia olisi ollutkaan. Hienovaraisuus on lisääntynyt iän myötä ja ylpeys on jääny matkan varrelle. Kuulostaa onnistuneen teidän kohdallanne, harkitsen vakavasti omalla sarallani, että ehkä voisi tehdä hyvää itsetunnolle saada selväksi jotain mieltä painavaa.

Lue lisää

Minä voin suositella. Se oli vapauttava, itsetuntoa kohottava, eheyttävä ja nostalginen tapaaminen: ei minusta sittenkään tainnut jäädä pahaa muistoa vaikka en aina niin tehnyt niin hyviä ratkaisuja. Hyvä näin: sinä olet hyvä, minä olen hyvä, hymyillään ja halitaan, kun tavataan.

Miehenä olen erimieltä. Mitä huolenpitoa, mitä yhteisiä muistoja, samoilta vuosikymmeniltä, mikä vireystila, ynm, olisi nuoremman kanssa?
Pah, empä jaksaisi, liikkua kissanristiäisissä, nuoren menevän, vaativan naisen kanssa. Musiikkimakukin erilaista, ja, ne pienet lapsenlapset, omat kun on jo isoja.
Kyllä samanikäisillä menee paremmin, olen huomioinut, kokenut.

Päivänokosia olen jo harrastanut nuoresta pitäen (kas, kun opiskelin tai minulla on aina ollut vuorotyö). Ja mikä ihaninta; parasta mitä tiedän oli käpertyä rakkaan kanssa saman peiton alle. Hmmm ja kyllä päiväunet virkistävät edelleen, vaikka kainaloiseni on vaihtunut muutaman kerran elämäni varrella. Joka kerta rakastuessani rakastan täydestä sydämestäni. Kas kyllähän elämäkin edetessään laajenee ja mieli avartuu sen mukaan. Ei aito rakastaminen mitään helppoa ole, kyllä jokainen suhde jättää jälkensä, eikä mitään tarinaa voi pinnallisesti käsitellä. Rakkaus on suuri sydän.

Yxpohtija kirjoitti:

Päivänokosia olen jo harrastanut nuoresta pitäen (kas, kun opiskelin tai minulla on aina ollut vuorotyö). Ja mikä ihaninta; parasta mitä tiedän oli käpertyä rakkaan kanssa saman peiton alle. Hmmm ja kyllä päiväunet virkistävät edelleen, vaikka kainaloiseni on vaihtunut muutaman kerran elämäni varrella. Joka kerta rakastuessani rakastan täydestä sydämestäni. Kas kyllähän elämäkin edetessään laajenee ja mieli avartuu sen mukaan. Ei aito rakastaminen mitään helppoa ole, kyllä jokainen suhde jättää jälkensä, eikä mitään tarinaa voi pinnallisesti käsitellä. Rakkaus on suuri sydän.

Lue lisää

Näiden levollisten päivänokosten aikana sulaudutaan yhteen, eikä tarvita sanoja. Pelkkää kosketusta ja läheisyyttä.

Tottakai miehet ovat erilaisia kuin naiset, mutta erimieltä olen 10 vuotta nuoremmasta emännästä. Ei ole mun juttu, olen ihan onnellinen ikäisestäni seurasta.

Nimenomaan, se uusi ja voimakas tunnemyrsky repii ja muuttaa ihmistä ja ajattelua. Vamhemmiten särmät hioituvat eikä enää ole niin hiton kriittinen ja kuten kirjoitit mustasukkainen. Pystyy antamaan toiselle ihmiselle tilaa elää omaa elämää ja on ikäänkuin enemmän rinnallakulkija kuin yhdessäeläjä.

Tuosta aforismista: minusta rakkaus on tuo coctail. Valinta on tuota romanttisuutta ja pysyvyys saa ihmisen haluamaan toiselle hyvää.

Lukekaapa joskus suhdepalstaa ja miten meitä puolet nuoremmat asioista ajattelee. Mielestäni täällä tämä ikäryhmä kirjoittaa asioista kauniisti.
Kokemuksia ja pettymyksiäkin on voinut olla, mutta nätisti kirjoitettuja kommentteja. Kiitos aloittajalle. Aikamoinen urakka oli kommentoida.

New-age kirjoitti:

Tuosta aforismista: minusta rakkaus on tuo coctail. Valinta on tuota romanttisuutta ja pysyvyys saa ihmisen haluamaan toiselle hyvää.

Lukekaapa joskus suhdepalstaa ja miten meitä puolet nuoremmat asioista ajattelee. Mielestäni täällä tämä ikäryhmä kirjoittaa asioista kauniisti.
Kokemuksia ja pettymyksiäkin on voinut olla, mutta nätisti kirjoitettuja kommentteja. Kiitos aloittajalle. Aikamoinen urakka oli kommentoida.

Lue lisää

New-age

Kiitos hyvästä ja kannustavasta palautteesta.

En missään vaiheessa väittänyt, että olen ihastunut ja rakastunut vain yhden kerran.

Kiitos mielipiteestäsi, joka on ainakin päinvastainen Pelle Miljoonan sanoitukseen;

Vapaus on suuri vankila
rakkaus vain pelkkää unelmaa
ystävyys joskus vaikeampaa kuin yksinäisyys

mennäporvooseen kirjoitti:

Kiitos mielipiteestäsi, joka on ainakin päinvastainen Pelle Miljoonan sanoitukseen;

Vapaus on suuri vankila
rakkaus vain pelkkää unelmaa
ystävyys joskus vaikeampaa kuin yksinäisyys

Lue lisää

Kun näitä sinun rakkauslässytyksiäsi luin niin rupesin syvästi epäilemään että olet aivan väärän ikäisten palstalla. Kirjoituksissasi on teini-ikäisille sopivia pohdintoja . Tuo Pelle Miljoonan tekstien fanitus taas viittaa punk-henkiseen teinityttöön.

punko kirjoitti:

Kun näitä sinun rakkauslässytyksiäsi luin niin rupesin syvästi epäilemään että olet aivan väärän ikäisten palstalla. Kirjoituksissasi on teini-ikäisille sopivia pohdintoja . Tuo Pelle Miljoonan tekstien fanitus taas viittaa punk-henkiseen teinityttöön.

Lue lisää

Toivottavasti sait sisällä oleva patoutunutta vihaa poistumaan. Suosittelen menemään johonkin vihanhallinta kurssille tai terapeutille. Tuollainen ei vanhenevan ihmisen arvokasta käyttäytymistä.

Jos sinä et tiedä mitään rakkaudesta, kaikki tätä palstaa lukevat tietävät syyn!

punko kirjoitti:

Kun näitä sinun rakkauslässytyksiäsi luin niin rupesin syvästi epäilemään että olet aivan väärän ikäisten palstalla. Kirjoituksissasi on teini-ikäisille sopivia pohdintoja . Tuo Pelle Miljoonan tekstien fanitus taas viittaa punk-henkiseen teinityttöön.

Lue lisää

Tulipa surullinen olo. Etkö koskaan ole rakastanut ketään, ollut valmis antamaan kaikkesi, tehdäksesi jonkun onnelliseksi?

Varmaan on tempperamentti erojakin ihmisillä, mutta tuohan on tunne, jonka voi kokea oli sitten millainen tempperamentti hyvänsä. Pelle on OK, myös miehille.

Minkähän ikäinen Miljoonan Pelle on ollut kun on tuon biisin tehnyt? Arvelisin että aika nuori, koska ajatukset voisivat sopia sellaiselle jolla on vielä korvan taukset märkinä. Itse kääntäisin värssyn näin: vapaus on suuri unelma, rakkaus pelkkä vankila ...

Kaikki muuttuu rakkauden myötä, että elä enää pelkästään itseäsi varten. Valtava piristysruiske yksinäisen ihmisen elämään, elämä saa uuden tarkoituksen.

Varmaankin, kunnes arki astuu kuvaan ja se astuu, väistämättä. Mutta hetkittäistähän tämä elämä on, nauti tuosta tunteesta niin kauan kuin sitä on. Ihailen kyllä tuota kovin romanttista suhtautumistasi, se tuntuu hiukan oudolta yli kuusikymppisen maailmaksi, mutta meitä on joka lähtöön.

Ikävää tämä järjen ääni, mutta ystävä hyvä, me elämme kyllä oikeasti kaikki aina ja juuri nyt lähinnä itseämme varten. Muu on valehtelua. Kuka muu sinun kehossasi päätöksiä tekee kuin sinä itse. Voimme toki huolehtia ja huolehdimme muistakin, lähinnä läheisistä, mutta tosiasiassa elämä on omamme ja lähin omainen olet sinä itse. Itsekkyys ei ole sama asia kuin itsekseen eläminen. Tuon yksinäisyydenkin kanssa sietää olla varovainen eli ettei rakastu rakkauteen. Kirjoitat kovin pelkistetysti, mutta tämä asia ei ole mitenkään pelkistetty eikä yksinkertainen. Kaikki voi muuttua mielestäsi rakkauden myötä - toki, mutta vain, jos itse annat luvan. Niiden päätösten kanssa on elettävä senkin jälkeen, kun ns. rakkaus on muisto vainen.

Tunnekuohut ovat vamaan mukavia, jos vastapainona on yksinäisyyden kokeminen niin, että ollakseen onnellinen siihen tarvitaan aina toinen ihminen. Mutta milloin olet sitten omillasi?

Kokolle kirjoitti:

Varmaankin, kunnes arki astuu kuvaan ja se astuu, väistämättä. Mutta hetkittäistähän tämä elämä on, nauti tuosta tunteesta niin kauan kuin sitä on. Ihailen kyllä tuota kovin romanttista suhtautumistasi, se tuntuu hiukan oudolta yli kuusikymppisen maailmaksi, mutta meitä on joka lähtöön.

Ikävää tämä järjen ääni, mutta ystävä hyvä, me elämme kyllä oikeasti kaikki aina ja juuri nyt lähinnä itseämme varten. Muu on valehtelua. Kuka muu sinun kehossasi päätöksiä tekee kuin sinä itse. Voimme toki huolehtia ja huolehdimme muistakin, lähinnä läheisistä, mutta tosiasiassa elämä on omamme ja lähin omainen olet sinä itse. Itsekkyys ei ole sama asia kuin itsekseen eläminen. Tuon yksinäisyydenkin kanssa sietää olla varovainen eli ettei rakastu rakkauteen. Kirjoitat kovin pelkistetysti, mutta tämä asia ei ole mitenkään pelkistetty eikä yksinkertainen. Kaikki voi muuttua mielestäsi rakkauden myötä - toki, mutta vain, jos itse annat luvan. Niiden päätösten kanssa on elettävä senkin jälkeen, kun ns. rakkaus on muisto vainen.

Tunnekuohut ovat vamaan mukavia, jos vastapainona on yksinäisyyden kokeminen niin, että ollakseen onnellinen siihen tarvitaan aina toinen ihminen. Mutta milloin olet sitten omillasi?

Lue lisää

"Kokolle"

Valitettavasti.
Kommentissasi ei ole järjen ääntä.
Siinä on järjettömyytesi luinen ranka.
Sinä et tunne enää tunnetta oikein.

H.

mennäporvooseen kirjoitti:

Kaikki muuttuu rakkauden myötä, että elä enää pelkästään itseäsi varten. Valtava piristysruiske yksinäisen ihmisen elämään, elämä saa uuden tarkoituksen.

Minä olen rakastunut 60 vuoden aikana muutaman kerran. Nyt tuntuu, että enää en. Saa olla aika ihmeellinen tyyppi, jos minut saa itseensä rakastumaan. Son myähästä ny! Tykkään olla omassa rauhassani ja ihmissuhteissa muutaman ystävän ja sukulaisen kanssa.

"rakastunut yhtä tulisesti monta kertaa ja rakkaus on myös kestänyt 1-2 v."
- 2 v. kidutusta , yksin.
https://www.youtube.com/watch?v=ALJDbl49zas

Varsinkin miehille on myöhemmällä ijällä syvä rakkaus mahdottomuus, rakkaus muodostuu pinnalliseksi. Naiset voivat rakastua helpommin syvällisesti. Moni mies on valmis tekemään mitä vain, jotta rakastamansa nainen olisi onnellinen. Naisen pitää ilmaista, että on onnellinen parisuhteessa.

Kaikki eivät tule koskaan kokemaan rakkautta, täälläkin niitä useita.

Yritin laitta punaisen, mutta tökkäsin vahingossa vihreän.

Täällä ei saa muutettua.

12345- kirjoitti:

Yritin laitta punaisen, mutta tökkäsin vahingossa vihreän.

Täällä ei saa muutettua.

Miksi olisi pitänyt laittaa punainen?

tykännyt.

Kaikilla ihmisillä ei ole kykyä rakastua, tälläkin palstalla on useampia sellaisia.

Eedwardd kirjoitti:

Kaikilla ihmisillä ei ole kykyä rakastua, tälläkin palstalla on useampia sellaisia.

Varmasti on niinkin. Pääsääntöisesti kai kuitenkin meillä on kyky rakastua ja rakastaa.

Ihan yleisesti ihmiset luulevat että ihastuminen on rakastumista. Siksi rakastaminen ei ikinä onnistu, koska siihen vaaditaan toisen läpikotainen tunteminen ja silti hyväksyminen ja välittäminen eli kyky rakastaa.

Kaikestahuolimatta-kin kirjoitti:

Ihan yleisesti ihmiset luulevat että ihastuminen on rakastumista. Siksi rakastaminen ei ikinä onnistu, koska siihen vaaditaan toisen läpikotainen tunteminen ja silti hyväksyminen ja välittäminen eli kyky rakastaa.

Lue lisää

Ihastuminen voi kasvaa rakastumiseksi ja rakastuminen muuttua rakastamiseksi. Kyllä se tunteminen ja hyväksyminen on ihan ydinjuttu, olen samaa mieltä kanssasi.

Tulipa surullinen olo. Etkö koskaan ole rakastanut ketään, ollut valmis antamaan kaikkesi, tehdäksesi jonkun onnelliseksi?

Varmaan on tempperamentti erojakin ihmisillä, mutta tuohan on tunne, jonka voi kokea oli sitten millainen tempperamentti hyvänsä.

Q.Q kirjoitti:

Tulipa surullinen olo. Etkö koskaan ole rakastanut ketään, ollut valmis antamaan kaikkesi, tehdäksesi jonkun onnelliseksi?

Varmaan on tempperamentti erojakin ihmisillä, mutta tuohan on tunne, jonka voi kokea oli sitten millainen tempperamentti hyvänsä.

Lue lisää

Vastaan näin sinulle, että en ole mielestäni kokenut. Tai olen kokenut vain yksipuolista rakkautta. Tunnen, että minua ei ole koskaan rakastettu. Niinpä mietin, onko minunkaan rakkauteni lasteni isään ollut aitoa. Ei se ole sellaista ollut, että olisin tuntenut oloni turvalliseksi kuten kuvittelen rakkaudessa olevan, jos on "oikeaa" rakkautta.
Nämä käsitteet ovat niin monitahoisia. Älä suotta pahoita mieltäsi tämän perusteella. Elämä nyt vain on niin vaikeaa.

YksEx kirjoitti:

Vastaan näin sinulle, että en ole mielestäni kokenut. Tai olen kokenut vain yksipuolista rakkautta. Tunnen, että minua ei ole koskaan rakastettu. Niinpä mietin, onko minunkaan rakkauteni lasteni isään ollut aitoa. Ei se ole sellaista ollut, että olisin tuntenut oloni turvalliseksi kuten kuvittelen rakkaudessa olevan, jos on "oikeaa" rakkautta.
Nämä käsitteet ovat niin monitahoisia. Älä suotta pahoita mieltäsi tämän perusteella. Elämä nyt vain on niin vaikeaa.

Lue lisää

Onhan se varmasti niinkin, että ilman vastarakkautta, omakaan rakkaus ei kasva

Mä taas uskon Platoniin, että etsitään sitä navasta revennyttä puoliskoa.
Siksi kait ihmiset tuijottaa omaan napaansa.
Spuh!

Kommenttinne naurattivat ja saattaavat pitää paikkansakin mutta parisuhe ei kuitenkaan omaan napaan tuijottamalla onnaa. Joten silloin ei rakkauskaan ...

New-age kirjoitti:

Mä taas uskon Platoniin, että etsitään sitä navasta revennyttä puoliskoa.
Siksi kait ihmiset tuijottaa omaan napaansa.
Spuh!

Tässä iässä ne ovatkin jo aika pinnallisia. Onnellinen se, jolla on vielä seksiä päiväjärjestyksessä

Dr.Feelwell kirjoitti:

Tässä iässä ne ovatkin jo aika pinnallisia. Onnellinen se, jolla on vielä seksiä päiväjärjestyksessä

Rakkaus ei ole sama kuin seksi, vaan paljon laajempi asia.Ei ihme, että suhteet kariutuvat, kun tuijotetaan seksiin. Muuten joku väitti, että nuoruuden rakkauden jälkeen ollaan vain kiimaisia. Minusta tuo kiimavaihe kuuluu enemmän nuoruuteen. Elämänkokemus tuo parisuhteisiin uusia vivahteita.

Jos "tri" vastaa "new-agen" kommenttiin niin mitkä ovat "aika pinnallisia tässä iässä"?

Enummarra kirjoitti:

Jos "tri" vastaa "new-agen" kommenttiin niin mitkä ovat "aika pinnallisia tässä iässä"?

Rakkaudet

Dr.Feelwell kirjoitti:

Rakkaudet

Rakkaushan on sisäistä kutinaa jota ei voi raapia.

vanha lapsellinen fraasi.

Tuo-on-vain kirjoitti:

vanha lapsellinen fraasi.

Rakastakaa toisianne,
mutta älkää sitoko toisianne rakkaudella.

Aito rakkaus ei synny omistamisen halusta,
vaan tarpeeksi suuresta tilasta, ja etäisyydestä.

Toinen ainakin on Kahtil Gibranin, toisesta en ole varma.

Tuo-on-vain kirjoitti:

vanha lapsellinen fraasi.

Minun mielestä osuva fraasi.

KeskiMyy kirjoitti:

Rakkaus ei ole sama kuin seksi, vaan paljon laajempi asia.Ei ihme, että suhteet kariutuvat, kun tuijotetaan seksiin. Muuten joku väitti, että nuoruuden rakkauden jälkeen ollaan vain kiimaisia. Minusta tuo kiimavaihe kuuluu enemmän nuoruuteen. Elämänkokemus tuo parisuhteisiin uusia vivahteita.

Lue lisää

Ruoka, puhdaspaita ja seksi.Nämä kun pelaa niin avioonni kukoistaa. Hellyys, huolenpito ja ihailu kuuluvat sille salarakkalle. Mitä enemmän miehelle tule ikää sen kiihkeämmin nousee pintaan ne nuoruudessa koetut ihastukset.

Eikö ihmisen pitäisi ikääntyessään henkistyä ja sisällöllistyä, miten rakkaudesta voi silloin tulla "pinnallista"? Mitä tekemistä seksillä on aiheen kanssa?

Tässäparempia kirjoitti:

Rakastakaa toisianne,
mutta älkää sitoko toisianne rakkaudella.

Aito rakkaus ei synny omistamisen halusta,
vaan tarpeeksi suuresta tilasta, ja etäisyydestä.

Toinen ainakin on Kahtil Gibranin, toisesta en ole varma.

Lue lisää

Itserakkaus pitää aina vain omaa etuaan tärkeimpänä, hänelle ei todennäköisesti koskaan selviä mitä rakastaminen tarkoittaa. Kaikki hyvä kasvaa ja lisääntyy jakamalla. Kitsaat oman edun tavoittelijat/valvojat voivat loppujen lopuksi jäädä kokonaan osattomiksi.

Valetohtori kirjoitti:

Eikö ihmisen pitäisi ikääntyessään henkistyä ja sisällöllistyä, miten rakkaudesta voi silloin tulla "pinnallista"? Mitä tekemistä seksillä on aiheen kanssa?

Rakkaaus on monitahoinen juttu. Fyysinen rakkaus on helpompi
löytää mutta sattua kohalle ihminen ,jolla henkiset asiat ovat
rakkautta myöten samalla viivalla. Fyysisesti voi rakastua joka kerta uudelleen kun sitä fyysistä rakkautta sattuu lähelle.

Jotenkin jos itse rakkautta rupeaa määrittelemään, se kutistuu. Ja kuten yllä kirjoitin, ei se ole pelkästään elimellistäkään. Mielestäni meidän ikäiset voivat kokea samanlaisia tunteita tai tuntemuksia kuin nuorna. Jostain ihmisestä vaan tulee ylitse muiden. Sydänhän on ihan retuperällä, kun rakastuu.
P.S. en ole lukenut Nyyrikkiä, Reginaa tai kioskiromantiikkaa, mutta romanttiikka on kyllä asia, mitä pitäisi viljellä enemmän, mielestäni.

Dr.Feelwell kirjoitti:

Rakkaudet

Nyt sanon kuin englantilaisissa leffoissa tuomioistuinkäsittelyssä: objection!
Ei rakkaus voi olla pinnallista, sillä silloin tämä tunne ei ole rakkautta. Kyse on jostain muusta kivasta tunteesta. Se on napanöyhtää!

Sitä ei kutsuta rakkaudeksi, "Nikolai". Ihastuminen ja intohimo ovat jotain vallan muuta.

Nämä tieteellistä tutkimusta haluavat vat typeryksiä. Usimmiten on parempi uskoa mitä kokea, kuin odottaa tutkimustulosta, että näin todellakin on. Rakkautta ei pysty tutkimaan.

Mielestäni vain yhden kerran voi rakastua oikeesti Sen jälkeen kaikki tunteet voi olla pitämistä, tykkäämistä yms. Oikea rakkaus ei kuole koskaan, eikä sen tilalle voi tulla uutta sitä aitoa oikeaa rakkautta. Oikea rakkaus ei kuole koskaan, sillä muut ovat vain jäljitelmiä. Eri asia sitten, jos oikea rakkaus loppuu avioeroon tai johonkin vastaavaan pettymykseen. Se on sitten jo ihan oma juttunsa!

Aina vaan jatkuu, nimittäin tama ketju.

Tuo hyvän olon tunne kuuluu takuuvarmasti rakkauteen, kuten myös ei kaipaa koko ajan toisen luo.

Jälleennäkemisen ovat mukavia tapahtumia ja ihmisellä on ikävä toista tämän poissaollessa.

Olen ollut yli 20 vuotta saman naisen kanssa ja kuvailisin yhdessä oloamme yhdellä sanalla...helppoa.

Ei minun kanssasi tarvitsekaan olla samaa mieltä, olisi aika yksipuolista keskustelua.

"Aito rakkaus" on pelkkää chaissea parisuhteissa, joissain aivan muissa ihmissuhteissa sitä voi olla olemassa - aidosti, pyyteettömästi, vailla vaateita ja vastapalveluksia. Ns. rakkaussuhteissa ei juuri koskaan. Siksi kannattaa etsiä sitä tunnetta itsestään, ei jota kuta toista, joka sen toisi.

Aika monetkin ovat rakastuneet väärään henkilöön, mutta niin kauan kuin on elämää on toivoa aidosta rakkaudesta. Joskus tuntuu, että koko elämä on vain täynnä sattumia.

Aito rakkaus ei koskaan kuole.

Miksi olet tuon nykyisen naisesi kanssa. Senkö takia vain että olisi joku nainen? Ihatt päivittäin naisiin joita et voi saada. Hitsi että kuulostat unelmakumppanilta ;). Vai ajateleeko nykyinen kumppanisi sinusta samoin?

siilenä kirjoitti:

Miksi olet tuon nykyisen naisesi kanssa. Senkö takia vain että olisi joku nainen? Ihatt päivittäin naisiin joita et voi saada. Hitsi että kuulostat unelmakumppanilta ;). Vai ajateleeko nykyinen kumppanisi sinusta samoin?

Lue lisää

Nainen osaa kaittaa ruokaa ja pestä pyykkiä.Itse en viitsi ruveta, samoin nainen siivoaa ja kaupassa. Tuo mitä pyydän. Luulen hänen ajattelevan minun olevan harmiton, komea ja hyvä rakastaja. Lisäksi olen hyvin toimeentuleva.

Itsekehuhaisee kirjoitti:

Nainen osaa kaittaa ruokaa ja pestä pyykkiä.Itse en viitsi ruveta, samoin nainen siivoaa ja kaupassa. Tuo mitä pyydän. Luulen hänen ajattelevan minun olevan harmiton, komea ja hyvä rakastaja. Lisäksi olen hyvin toimeentuleva.

Lue lisää

Yksinkertainen emäntä sulla jos nuo riittää. Vai hakeeko sen muun sisällön muualta

siilenä kirjoitti:

Yksinkertainen emäntä sulla jos nuo riittää. Vai hakeeko sen muun sisällön muualta

Nykyaika on viemässä naisia koko ajan kaueammas suomalaisesta naisesta.Mies ei halua mitään puuma- tai uranaista. Ihan tavallinen ja yksinkertainen riittää. Mutta kun se ei riitä monelle hienostelijalle,vaan yritetään olla niin modernia että :( Siksi ne akat jäävät ilman miestä, yli puolet pääkaupunkiseudun naisista on yksineläjiä.Osa ottaa ulkomaalaisen, kun ei saa suomalaista.

Itsekehuhaisee kirjoitti:

Nykyaika on viemässä naisia koko ajan kaueammas suomalaisesta naisesta.Mies ei halua mitään puuma- tai uranaista. Ihan tavallinen ja yksinkertainen riittää. Mutta kun se ei riitä monelle hienostelijalle,vaan yritetään olla niin modernia että :( Siksi ne akat jäävät ilman miestä, yli puolet pääkaupunkiseudun naisista on yksineläjiä.Osa ottaa ulkomaalaisen, kun ei saa suomalaista.

Lue lisää

"Osa ottaa ulkomaalaisen, kun ei saa suomalaista."

Niin tai ei halua suomalaista vaan juuri ulkomaalaisen :D.

Siis, anteeksi, kummat ovat hienostelijoita, miehet vai naiset vai kummatkin?
Sulla on aika jännä kumppaninvalintatyyli. No ehkä vakka ja kansi toimii. En arvostele. Miksi ihmiset ylistävät ensirakkauttaan? Viattomuus? Koskemattomuus? Joku kirjoitti väärästä valinnastaan. Mutta kun aina on kaksi. Kaksi ihmistä tekee valinnan. Ja silloinhan täytyy verrata johonkin.
Toisten valintoihin? Onko se viisasta? Aidat ja ruohot? En tiedä...

Itsekehuhaisee kirjoitti:

Nykyaika on viemässä naisia koko ajan kaueammas suomalaisesta naisesta.Mies ei halua mitään puuma- tai uranaista. Ihan tavallinen ja yksinkertainen riittää. Mutta kun se ei riitä monelle hienostelijalle,vaan yritetään olla niin modernia että :( Siksi ne akat jäävät ilman miestä, yli puolet pääkaupunkiseudun naisista on yksineläjiä.Osa ottaa ulkomaalaisen, kun ei saa suomalaista.

Lue lisää

Vähän outo lause, mutta tarkoitit varmaan jotain muuta.
Sinä puhu vain itsestäsi, älä yleistä, koska yleistykset ilman faktapohjaa ja vedenpitävää statistiikkaa ovat vain mielipiteitä.
Osa jättää ja ottaa, jää ja lähtee, saa tai on saamatta kansalaisuuteen tai passinkansiin katsomatta.
Ei suomalainen mies ole mikään lottovoitto sinänänsä; tosin passaa samassa kulttuurissa kasvaneelle ja samat arvot omistavalle naiselle yleensä paremmin kuin joku toisesta kulttuurista, toisesta uskonnosta tullut mies (lika barn leka bäst-periaate) mutta koska vastakohdatkin vetävät puoleensa niin eri kulttureista (etninen tausta) kotoisin oleva puoliso voi olla myös hyvin onnistunut valinta. Kaikki riippuu itsestä, omasta kyvystä rakastaa, olla empaattinen, arvostaa toista ihmisenä jne. myös sopeutumiskyvystä.
Eikä se ulkomaalaisen miehen kanssa avioituminen ole mitään hienostelua; kyllä niissä ulkomaan elävissäkin on ihan samanlaisia maanläheisiä tyyppejä jos on pintaliitäjiäkin, ihan kuin koti-Suomessakin,
(kokemuksen syvällä rintaäänellä)

Paloma.se.co kirjoitti:

Vähän outo lause, mutta tarkoitit varmaan jotain muuta.
Sinä puhu vain itsestäsi, älä yleistä, koska yleistykset ilman faktapohjaa ja vedenpitävää statistiikkaa ovat vain mielipiteitä.
Osa jättää ja ottaa, jää ja lähtee, saa tai on saamatta kansalaisuuteen tai passinkansiin katsomatta.
Ei suomalainen mies ole mikään lottovoitto sinänänsä; tosin passaa samassa kulttuurissa kasvaneelle ja samat arvot omistavalle naiselle yleensä paremmin kuin joku toisesta kulttuurista, toisesta uskonnosta tullut mies (lika barn leka bäst-periaate) mutta koska vastakohdatkin vetävät puoleensa niin eri kulttureista (etninen tausta) kotoisin oleva puoliso voi olla myös hyvin onnistunut valinta. Kaikki riippuu itsestä, omasta kyvystä rakastaa, olla empaattinen, arvostaa toista ihmisenä jne. myös sopeutumiskyvystä.
Eikä se ulkomaalaisen miehen kanssa avioituminen ole mitään hienostelua; kyllä niissä ulkomaan elävissäkin on ihan samanlaisia maanläheisiä tyyppejä jos on pintaliitäjiäkin, ihan kuin koti-Suomessakin,
(kokemuksen syvällä rintaäänellä)

Lue lisää

Haksahdin nuorempana pariin turkkilaiseen, mutta otin nopeasti opiksi virheistäni. Suomi-mies on paras.

siilenä kirjoitti:

"Osa ottaa ulkomaalaisen, kun ei saa suomalaista."

Niin tai ei halua suomalaista vaan juuri ulkomaalaisen :D.

Kaipaan kovasti 1. vaimoni lämpimään syliin. Monesti kun olemme "sillain" nykyisen kanssa niin ajettelen entisen vaimoni ihanaa vaaleeta puutarhaa.

New-age kirjoitti:

Siis, anteeksi, kummat ovat hienostelijoita, miehet vai naiset vai kummatkin?
Sulla on aika jännä kumppaninvalintatyyli. No ehkä vakka ja kansi toimii. En arvostele. Miksi ihmiset ylistävät ensirakkauttaan? Viattomuus? Koskemattomuus? Joku kirjoitti väärästä valinnastaan. Mutta kun aina on kaksi. Kaksi ihmistä tekee valinnan. Ja silloinhan täytyy verrata johonkin.
Toisten valintoihin? Onko se viisasta? Aidat ja ruohot? En tiedä...

Lue lisää

Selvennös: tää oli siis itsekehuhaiseelle.....

Itsekehuhaisee kirjoitti:

Nainen osaa kaittaa ruokaa ja pestä pyykkiä.Itse en viitsi ruveta, samoin nainen siivoaa ja kaupassa. Tuo mitä pyydän. Luulen hänen ajattelevan minun olevan harmiton, komea ja hyvä rakastaja. Lisäksi olen hyvin toimeentuleva.

Lue lisää

Rakkaus on yliarvostettua ja epätotta.

EinoMMies kirjoitti:

Kaipaan kovasti 1. vaimoni lämpimään syliin. Monesti kun olemme "sillain" nykyisen kanssa niin ajettelen entisen vaimoni ihanaa vaaleeta puutarhaa.

Varmaan nyksäsi ihastuis jos tietäis.

Itsekehuhaisee kirjoitti:

Nainen osaa kaittaa ruokaa ja pestä pyykkiä.Itse en viitsi ruveta, samoin nainen siivoaa ja kaupassa. Tuo mitä pyydän. Luulen hänen ajattelevan minun olevan harmiton, komea ja hyvä rakastaja. Lisäksi olen hyvin toimeentuleva.

Lue lisää

Sinähän vasta veijari olet ja sait kirjoituksillasi suupieleni nousemaan ylöspäin.

Näin kauniin naisen näkövinkkelistä ajatellen, en voisi kuvitellakaan ottavani rinnalleni miestä, joka ei täyttäisi edesmenneen mieheni hyveitä.

Hän laittoi maittavat ruuat, pesi pyykit, siivosi, teki ostokset ja palveli minua kuin kuningatarta konsanaan. Ei minun koskaan tarvinnut häneltä mitään sanallisesti pyytää, vaan hän tiesi jo pelkästä sielukkaasta katseestani, mitä hänen kullanmurunsa toivoi.
Tietysti hän hallitsi täydellisesti myös ns. miesten työt.

Hänellä oli myös loistava tanssi-ja keskustelutaito.
Älykkyydessään hän oli lähes vertaiseni. Huumorintajuakin löytyi ja se olikin ehdoton edellytys sille, että kanssani asiat sujuivat mutkattomasti.

Valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan ja hänelle kävi samoin kuin laulun kalliille Elmerille.

Voi, voi, mistähän löytäisin uuden Elmerin?!

kylmätotuus kirjoitti:

Sinähän vasta veijari olet ja sait kirjoituksillasi suupieleni nousemaan ylöspäin.

Näin kauniin naisen näkövinkkelistä ajatellen, en voisi kuvitellakaan ottavani rinnalleni miestä, joka ei täyttäisi edesmenneen mieheni hyveitä.

Hän laittoi maittavat ruuat, pesi pyykit, siivosi, teki ostokset ja palveli minua kuin kuningatarta konsanaan. Ei minun koskaan tarvinnut häneltä mitään sanallisesti pyytää, vaan hän tiesi jo pelkästä sielukkaasta katseestani, mitä hänen kullanmurunsa toivoi.
Tietysti hän hallitsi täydellisesti myös ns. miesten työt.

Hänellä oli myös loistava tanssi-ja keskustelutaito.
Älykkyydessään hän oli lähes vertaiseni. Huumorintajuakin löytyi ja se olikin ehdoton edellytys sille, että kanssani asiat sujuivat mutkattomasti.

Valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan ja hänelle kävi samoin kuin laulun kalliille Elmerille.

Voi, voi, mistähän löytäisin uuden Elmerin?!

Lue lisää

Höysteeksi kappale "Unohtumaton Elmeri".

https://www.youtube.com/watch?v=Y0KGAmGrA98

Ei kannata lopettaa etsimistä. Rakkautta heitetään aivan liiaksi hukkaan ja toiset jäävät jopa kokonaan ilman. Ottajia olisi, mutta vaatimukset taitavat olla osalla liiankin suuret.

Ilmankos vuosikymmneiä aviossa olleet ikäihmiset lähtevät monta kertaa peräkanaa taivasmatkalle. Eihän se jääneen sydän jaksa jatkaa jos on mukautunut toisen tahtiin.

Pitkään toistensa kanssa yhdessä eläneet tuntevat toisensa niin hyvin, että tietävät usein mitä toinen aikoo sanoa ja millaisista asioista toinen tykkää. Tuota sydämen sykkimistä en oikein usko, mutta sen tiedän lähipiiristäni, että kun toinen puolisoista kuolee, niin hyvin nopeasti nukkuu myös toinen pois.

Niiih, sehän johtuu juuri siitä että kahdesta eri ihmisestä on tullut yksi sama. Mikseivät syrämetkin silloin ole voineen yhtyä takomaan samaan tahtiin.

Hyvä totuus toimii jopa afosrismina.

Jossain tapauksissa se oma kulta antaa tilaa ihan sopivasti ja saa sitä rauhaa riittävästi.

Täyskymppikommnetti! Juuri noin se menee, sanoo toinen 'sini'silmäinen.

Onneksi myös vanhempana voi toki kokea ruusunpunaista rakkautta.

Sekin on totta, valitettavasti. Järki ei auta yhtään kun tunne alkaa jyllätä. Tarvitaan Pohojanmaan kautta prkl:itten manaamista ja muuta itsensä kiduttamista ennen kuin alkaa helpottamaan.

Näin on hyvä elää, ilman suomalaisia!!!

xx9 kirjoitti:

Näin on hyvä elää, ilman suomalaisia!!!

Miksi sitten käyt suomalaisten palstoilla kirjoittamassa !!!

hyvä.elää kirjoitti:

Miksi sitten käyt suomalaisten palstoilla kirjoittamassa !!!

Koska syvällä sisimmässään Hän on suomalainen, joka rakastaa isänmaataan ja kansaansa. Tämä on maa, joka ei koskaan irtoa hänestä.

Ei minullakaan ollut mikään kiire sitoutua, onneksi tuli ensin kierrettyä ja nähtyä maailmaa. Silti riittävän ajoissa jarrut kiinni ja ryhtyminen perheenisäksi pysäytti suurimmat seikkailuhalut.

Rakkaus on todellista!

Tutkimustulos vastaa mielestäni erittäin hyvin kokemusta, jonka itse omin aistein olen havainnut.

mennäporvooseen kirjoitti:

Tutkimustulos vastaa mielestäni erittäin hyvin kokemusta, jonka itse omin aistein olen havainnut.

@mennäporvooseen

Tutkimustulos toteaa "Toiset rakastuvat monta kertaa, toiset eivät lainkaan."

Tämänkö olet itse omin aistein havainnut?

toksia paljon viestistäsi!

Iloista juhannusta!

Leskirouva.

hehehehee kirjoitti:

@mennäporvooseen

Tutkimustulos toteaa "Toiset rakastuvat monta kertaa, toiset eivät lainkaan."

Tämänkö olet itse omin aistein havainnut?

Juu, ihan itse olen huomannut kuinka toiset ihmiset eivät rakastu koskaan, toisaalta myös jotkut rakastuvat lähes joka päivä, hehee.

" Rakkaus on todellista! " - Kyllä se on pelkästään suuri pluffi, uni- ja harhakuva.

Onpa surullista, että et ole saanut itse kokea rakkautta.
Olisit todennäköisesti muuttanut mieltäsi, jos olisit saanut kokea ja saanut myös vastarakkautta. - Toivotaan, että ehdit vielä kokea sellaista sekä unelmissa että myös valvetilassa - ja vaikka vähän hupsuuntuneenakin. ;)

Mitä hemmetin surullista siinä on? Ihan arki- tai inhorealismia vain - suurimmalle osalle.

Kunhan ei vaan liikaa rakastaa, siinä on se vaara, sillä itserakkaita tyyppejähän ei siedä kukaan.

mennäporvooseen kirjoitti:

Kunhan ei vaan liikaa rakastaa, siinä on se vaara, sillä itserakkaita tyyppejähän ei siedä kukaan.

Oho, edelliseen kommenttiini oikaisu, ei kastaa vaan rakastaa :).

Totta tuokin et liika itserakkaus on pahasta.

siilenä kirjoitti:

Oho, edelliseen kommenttiini oikaisu, ei kastaa vaan rakastaa :).

Totta tuokin et liika itserakkaus on pahasta.

Kirjoitusvirheet eivät haittaa, niitä tulee kaikille enemmän kirjoittaville. Itseäni häiritsee tällä hetkellä enemmän, kun kestää hiton pitkään ennen kuin pääsee vastaamaan tähän ketjuun. Liekö liian pitkä ja ylittää maksimirajoja tjn *hymyilee*

mennäporvooseen kirjoitti:

Kirjoitusvirheet eivät haittaa, niitä tulee kaikille enemmän kirjoittaville. Itseäni häiritsee tällä hetkellä enemmän, kun kestää hiton pitkään ennen kuin pääsee vastaamaan tähän ketjuun. Liekö liian pitkä ja ylittää maksimirajoja tjn *hymyilee*

Lue lisää

Juu mut kastaa ja rakastaa tarkoittaa pikkasen eri asioita :). Minä kyllä pääsen tänne suhta nopeesti.

@Kylmätotuus
"En ole tavannut ainuttakaan ihmistä joka ei ensimmäistä puolisoaan ( lastensa äiti tai isää ) kaipaa myöhemmässä elämässään."

Kerro paikka ja aika, jossa tapaamme! Niin pääset tapaamaan ihmisen, jonka elämässä ovat kumoutuneet kaikki kommenttisi väitteet.

Jokaiselle ensirakkaus on tärkeä, mutta usein koettu niin nuorena, ettei mahdollisuutta jatkua. Vasta se todellinen ensimmäinen ihan oikea rakkaus roihahtaa kuin juuri sytetty juhannuskokko.

Minäkään en ihan allekirjoita tuota: että uusioliitot olisivat pinnallisia ja niissä haettaisiin vain elämän nautintoja. Ajattelen enemmänkin, että kierros kierroksella voi kasvaa, oppia tuntemaan itseään ja puutteitaan ja toistaalta myös vahvuuksiaan parisuhteessa. Melkein uskoisin, että uusi kumppani antaa tähän jopa paremmat mahdollisuudet kuin se tuttu ja turvallinen, jonka kanssa on jo opittu tuntemaan, eikä suhde välttämättä enää tarjoa uusia haasteita.

En ole samaa mieltä siitäkään, että kaipaisin lasteni isää lopun ikääni. Lämpoä voin tuntea, mutta en kaipausta.
Myös hänellä on uusi puoliso ja meillä reilu kumppanuus ja jaettu isovanhemmuus on toiminut hyvin. Se ei tietenkään sulje pois sitä tosiasiaa, että hajonnut liitto jättää aina jälkensä, eikä välttämättä anna kovin hyvää toimintamallia omille lapsille eikä
muillekaan ulkopuolisille. Siihen tosiasiaan voi kuitenkin suhtautua rakentavasti: osoittaa, että ihmiset voivat tulla toimeen keskenään ja rakentaa uutta, vaikka alkuperäinen hanke kariutui.

Mielenkiintoista luettavaa, hehehee, samoin kuin tuo Optimisti-Orvokin siteeraaama tutkimustieto (THL). Tekee ainakin varovaiseksi oman määrittelyn kanssa - ettei pidä oma rakkauskäsitystään "ainoana oikeana".
Tietysti tuo oli mielenkiintoista, että romanttinen rakkaus tunnetaan kaikkialla...

demeter1 kirjoitti:

Mielenkiintoista luettavaa, hehehee, samoin kuin tuo Optimisti-Orvokin siteeraaama tutkimustieto (THL). Tekee ainakin varovaiseksi oman määrittelyn kanssa - ettei pidä oma rakkauskäsitystään "ainoana oikeana".
Tietysti tuo oli mielenkiintoista, että romanttinen rakkaus tunnetaan kaikkialla...

Lue lisää

En minäkään millään muotoa oikeana pidä väitettäni , että ihminen rakastuisi vain kerran. Tässä keskustelussa, jos jossakin se on tullut hyvin esiin. Mielenkiintoinen aihe ja keskustelu on pysynyt hyvänä koko ajan.

mennäporvooseen kirjoitti:

En minäkään millään muotoa oikeana pidä väitettäni , että ihminen rakastuisi vain kerran. Tässä keskustelussa, jos jossakin se on tullut hyvin esiin. Mielenkiintoinen aihe ja keskustelu on pysynyt hyvänä koko ajan.

Lue lisää

"mennäporvooseen"

Tämän aloitus EI ole mielenkiintoinen.
Aloitus on parin tyypin yritys.
-
1-3 tyypin, nimmariaan vaihdellen venyttämä aloitus, ei typeryyksiksi muuttuneine jankutuksineen ei ole kunniakas saavutus.
Siksi tästä puuttuvat fiksujen terävät heitot.

H.

Tämä on siksi ollut niin suosittu ja siitä tuli niin fiksu ja hyvä, kun sinä et ollut mukana.

Soo-soo, onhan Hunkszilla oskus hyviä runojakin.

mennäporvooseen kirjoitti:

En minäkään millään muotoa oikeana pidä väitettäni , että ihminen rakastuisi vain kerran. Tässä keskustelussa, jos jossakin se on tullut hyvin esiin. Mielenkiintoinen aihe ja keskustelu on pysynyt hyvänä koko ajan.

Lue lisää

Väitehän oli hyvä siinä mielessä, että se herätti monipuolista ja rakentavaa keskustelua, mielestäni.
Kiitokset sinulle hyvästä aiheesta ja omasta aktiivisuudestasi.

demeter1 kirjoitti:

Väitehän oli hyvä siinä mielessä, että se herätti monipuolista ja rakentavaa keskustelua, mielestäni.
Kiitokset sinulle hyvästä aiheesta ja omasta aktiivisuudestasi.

Lue lisää

"Monipuolista ja rakentavaa keskustelua"?

Löysitkö todellakin tästä ketjusta jotain uutta, mitä et ole jo teini-ikäisenä lukenut nuorten lehdistä?
Minä en löytänyt mitään, mitä ei tämän ikäinen ihminen olisi jo kuullut niin tuhannet kerrat (ymmärtänyt itsekin mistään kuulematta tai lukematta) ja jokainen siinä sitten oikein tosissaan selittää päivänselviä asioita kuin juuri olisi tullut sellaiseen syvälliseen oivallukseen, mikä on tärkeää jakaa toisillekin. Seuraava sitten taas kiittelee, kuin olisi saanut hyvinkin erikoista ja ennenkuulematonta tietoa.
Kuulostaa niin nuorelta ja elämää kokemattomalta koko ketju vaikka ikää pitäisi olla jo reilut 60v.

Just tällaiset nuorten pohdiskeluketjut, niinkuin tämä, saavat minut tuntemaan itseni ihan liian vanhaksi jo tälle palstalle.

Mitä sanot esimerkiksi tällaisesta erikoisesta lällystä: """Kohtelee toista lempeästi ja samalla tavoin mitä toivoisi itseään huomioitavan.""" Oletkos koskaan aikaisemmin kuullut (tälläkään palstalla) noin syvällistä (nuorten) pohdintaa?

Tellukka kirjoitti:

"Monipuolista ja rakentavaa keskustelua"?

Löysitkö todellakin tästä ketjusta jotain uutta, mitä et ole jo teini-ikäisenä lukenut nuorten lehdistä?
Minä en löytänyt mitään, mitä ei tämän ikäinen ihminen olisi jo kuullut niin tuhannet kerrat (ymmärtänyt itsekin mistään kuulematta tai lukematta) ja jokainen siinä sitten oikein tosissaan selittää päivänselviä asioita kuin juuri olisi tullut sellaiseen syvälliseen oivallukseen, mikä on tärkeää jakaa toisillekin. Seuraava sitten taas kiittelee, kuin olisi saanut hyvinkin erikoista ja ennenkuulematonta tietoa.
Kuulostaa niin nuorelta ja elämää kokemattomalta koko ketju vaikka ikää pitäisi olla jo reilut 60v.

Just tällaiset nuorten pohdiskeluketjut, niinkuin tämä, saavat minut tuntemaan itseni ihan liian vanhaksi jo tälle palstalle.

Mitä sanot esimerkiksi tällaisesta erikoisesta lällystä: """Kohtelee toista lempeästi ja samalla tavoin mitä toivoisi itseään huomioitavan.""" Oletkos koskaan aikaisemmin kuullut (tälläkään palstalla) noin syvällistä (nuorten) pohdintaa?

Lue lisää

Varmasti näinkin, Tellukka, hienosti analysoitu. Asiat on koettu, kuultu, niistä on luettu. Silti minusta oli mielenkiintoista kuulla, mitä täällä, kuuskymppisissä, rakkaudesta ajatellaan.
Kuulemma ei sitten sen kummempaa kuin kaksikymppisissäkään..))
Eikös tästä voisi päätellä, että rakkaus tasoittaa ikäpolvien välistä kuilua, kun kaikkia
se kiinnostaa, puhuttaa, ja kaikki (?) tunnustavat sen arvon ja merkityksen ?..))

demeter1 kirjoitti:

Väitehän oli hyvä siinä mielessä, että se herätti monipuolista ja rakentavaa keskustelua, mielestäni.
Kiitokset sinulle hyvästä aiheesta ja omasta aktiivisuudestasi.

Lue lisää

Demeter

Kiitos hyvästä kriitiikistä, tuntui mukavalta lukea kannustavaa palautetta. On vaikeata esittää väitettä, jossa olisi totta toinen puoli, mutta siten, että saisi lukijat kommentoimaan jopa väittelemään asiasta.

mennäporvooseen kirjoitti:

Demeter

Kiitos hyvästä kriitiikistä, tuntui mukavalta lukea kannustavaa palautetta. On vaikeata esittää väitettä, jossa olisi totta toinen puoli, mutta siten, että saisi lukijat kommentoimaan jopa väittelemään asiasta.

Lue lisää

Aivan näin. aloittaja. Itse oikeastaan mielsinkin otsikon kysymykseksi, haasteeksi ja kutsuksi pohdiskeluun, en niinkään lopulliseksi totuudeksi.
Ja kutsuun vastattiin, hyvä sinä, hyvä me..))

Kohtelee toista lempeästi ja samalla tavoin mitä toivoisi itseään huomioitavan.

mennäporvooseen kirjoitti:

Kohtelee toista lempeästi ja samalla tavoin mitä toivoisi itseään huomioitavan.

Lässyn lässyn lässyn lässyn ...
Pitkäksikö tämä lässyketju venytetään?

Tellukka kirjoitti:

Lässyn lässyn lässyn lässyn ...
Pitkäksikö tämä lässyketju venytetään?

Sinua taitaa ihan oikeasti pattiin, kun kaveri keskustelee tyylipuhtaasti kaikkia ihmisiä koskettavasta aiheesta. No, on joitakin poikkeuksia, jotka kertovat mitä tuttavat ovat sinulle kertoneet.:))

Tellutar kirjoitti:

Sinua taitaa ihan oikeasti pattiin, kun kaveri keskustelee tyylipuhtaasti kaikkia ihmisiä koskettavasta aiheesta. No, on joitakin poikkeuksia, jotka kertovat mitä tuttavat ovat sinulle kertoneet.:))

Lue lisää

Vaikka itse kehutkin ...

Tellukka kirjoitti:

Vaikka itse kehutkin ...

Harhainen taas vauhdissa.:)

Kuuntelikos hän sinua?
Yksi tuttavani aikoinaan valitti, että miestä minä Jumalalta rukoilin ja tuommosen se sitten minulle antoi ristinä kannettavakseni.

Tuli aivolle valmiiksi.

Ihastuminen on vähän sellaista tykkäämistä vaan ja rakastuminen paljon kovempaa kamaa. Huumaava tunne joka sekoittaa koko elämän.

Kommentistasi päätellen et ole kokenut kumppanisi kuolemaa. Koettuani sen ensimmäisen kerran luulin, etten enää rakastuisi. Niin vain on käynyt ja kolmas onnellinen suhde on menossa. Rakkaus ei vaadi koko ajan yhdessäolemista, riittää, kun tietää toisen olevan ja tuntevan samoin. Minulla on enemmän vipinää kuin nuorena.

Olen täysin samaa mieltä kanssasi, Tinturella. Ihastumisia tapahtuu useinkin, joskus useita jopa saman päivän aikana, niitä tulee ja menee.

Mukava seurata nuorta lempeä sivusta, kun poikani vasta harjoittelee rakkauden aakkosia. Omalla kohdalla enemmän rutiinia, mutta mukavaa toki sekin. Vanhempana sitä arvostaa paljon enemmän, nuorena kuvittelee rakkautta riittävän kuinka ja paljon, senkun vaan ottaa. Se ei mene niin.

mennäporvooseen kirjoitti:

Mukava seurata nuorta lempeä sivusta, kun poikani vasta harjoittelee rakkauden aakkosia. Omalla kohdalla enemmän rutiinia, mutta mukavaa toki sekin. Vanhempana sitä arvostaa paljon enemmän, nuorena kuvittelee rakkautta riittävän kuinka ja paljon, senkun vaan ottaa. Se ei mene niin.

Lue lisää

Totta. Meilläkin on tuossa lähipirissä viisi nuorta jotka harjoittelee. Kiva elää mukana iloissa ja suruissa.

Eipä nuorena tiennyt itä keski-ikä tuo tulessaan :). Haaveet ei aina toteudu.

Tässä taannoin oli tilanne, että nuoreni totesivat äidin olevan todennäköisesti suvun seuraava morsian

O-O:n tutkimustiedot/THL oli mielenkiintoinen juttu ja voi verrata, mitäs tulin ajatelleeksi.
Nytpäs haluaisin kysyä, onko kiintymys samaa kuin rakkaus? Onko kiintymys sukua rakkaudelle vai onko se jokin muu tunne? Voiko se olla vahvempi tunne kuin rakkaus? Mystisempikin?
Ei haittaa vaikka mentäisiin neljännelle sadalle, koska olemme tutkitusti onnellista ikäryhmää. Juhannus siis jatkukoon!

New-age kirjoitti:

O-O:n tutkimustiedot/THL oli mielenkiintoinen juttu ja voi verrata, mitäs tulin ajatelleeksi.
Nytpäs haluaisin kysyä, onko kiintymys samaa kuin rakkaus? Onko kiintymys sukua rakkaudelle vai onko se jokin muu tunne? Voiko se olla vahvempi tunne kuin rakkaus? Mystisempikin?
Ei haittaa vaikka mentäisiin neljännelle sadalle, koska olemme tutkitusti onnellista ikäryhmää. Juhannus siis jatkukoon!

Lue lisää

Kiintymys kohdistuu paremminkin eläimiin ja tässä keskusteltiin immeisist :)

New-age kirjoitti:

O-O:n tutkimustiedot/THL oli mielenkiintoinen juttu ja voi verrata, mitäs tulin ajatelleeksi.
Nytpäs haluaisin kysyä, onko kiintymys samaa kuin rakkaus? Onko kiintymys sukua rakkaudelle vai onko se jokin muu tunne? Voiko se olla vahvempi tunne kuin rakkaus? Mystisempikin?
Ei haittaa vaikka mentäisiin neljännelle sadalle, koska olemme tutkitusti onnellista ikäryhmää. Juhannus siis jatkukoon!

Lue lisää

Kiintymys ja tottumus lienevät sisartunteita keskenään😀

New-age kirjoitti:

O-O:n tutkimustiedot/THL oli mielenkiintoinen juttu ja voi verrata, mitäs tulin ajatelleeksi.
Nytpäs haluaisin kysyä, onko kiintymys samaa kuin rakkaus? Onko kiintymys sukua rakkaudelle vai onko se jokin muu tunne? Voiko se olla vahvempi tunne kuin rakkaus? Mystisempikin?
Ei haittaa vaikka mentäisiin neljännelle sadalle, koska olemme tutkitusti onnellista ikäryhmää. Juhannus siis jatkukoon!

Lue lisää

Minun mielestäni kiintymys ei ole sama asia kuin rakkaus. Kiintymys on miedompaa. Olen hyvin kiintynyt Mercedes-Benz henkilöautooni, mutta en suinkaan rakasta sitä.

ikäeiratkaise kirjoitti:

Tässä taannoin oli tilanne, että nuoreni totesivat äidin olevan todennäköisesti suvun seuraava morsian

Ei lainkaan mahdotonta nykyaikana, isäukko alkoi seurustelemaan 69-vuotiaana, eikä tiedä mihin tarina olisi päättynyt, jos ei olisi äijä kuollut.

mennäporvooseen kirjoitti:

Ei lainkaan mahdotonta nykyaikana, isäukko alkoi seurustelemaan 69-vuotiaana, eikä tiedä mihin tarina olisi päättynyt, jos ei olisi äijä kuollut.

onhan niitä vihitty 80 vuotiaitakin.

siilenä kirjoitti:

onhan niitä vihitty 80 vuotiaitakin.

Joo, kyllä on ja minun isoisäni teki vielä lapsenkin 65-vuotiaana, joten kyllä lähtee...

mennäporvooseen kirjoitti:

Joo, kyllä on ja minun isoisäni teki vielä lapsenkin 65-vuotiaana, joten kyllä lähtee...

Nainen ei pysty tuohon, siis lapsentekoo 65-vuotiaana, voisin sanoa että onneksi :).

siilenä kirjoitti:

Nainen ei pysty tuohon, siis lapsentekoo 65-vuotiaana, voisin sanoa että onneksi :).

Kyllä se on onneksi, että ei pysty ja onneksi Luoja on määrittänyt jonkin ikärajan.

siilenä kirjoitti:

onhan niitä vihitty 80 vuotiaitakin.

Miksi mennä vihille? Asiat voi ratkaista toisinkin. Avioliitto on tarpeellinen vain taloudellisista syistä. Yksinkertaisempaa esim. jälkikasvun vuoksi on myös asua erillään, joskin melko lähellä.

tunnevain kirjoitti:

Miksi mennä vihille? Asiat voi ratkaista toisinkin. Avioliitto on tarpeellinen vain taloudellisista syistä. Yksinkertaisempaa esim. jälkikasvun vuoksi on myös asua erillään, joskin melko lähellä.

Lue lisää

No ehkä tuo taloudellisista syistä on se avainsana. Yksinkertaisinta on asua lasten kanssa samassa osoitteessa, niin lapset saavat pitää yhden kodin eikä taritse reissailla kotien välillä niin että mikää ei oikeasti ole koti.

Tämän ikäisten lapset asuvat toivottavasti jo omillaan ties missä ja voivat jopa nauttia siitä, että on monta kotia.

tunnevain kirjoitti:

Tämän ikäisten lapset asuvat toivottavasti jo omillaan ties missä ja voivat jopa nauttia siitä, että on monta kotia.

Ai sinä tarkoitit et aikuisen jälkikasvun takia hyvä asua erillään, miksi? Mitä se aikuisille lapsille kuuluu asuuko yhdessä vai erikseen vaan pelkäävätkö perintönsä puolesta?

Ajattelin itse tehdä perusteellisen sukututkimustyön oman perheeni historiasta.

Meiläkin on tehty sukututkimustyö 1600-luvulle saakka, ja sukujulkaisu on hankittu.

Valokuvia kaukaakin.

Sen verran haluan tarkentaa, että missään ei ollut mainintaa ensirakkauden olevan se paras tai oikea. Yhdestä elämän rakkauksista vaan muotoutuu se paras.

Kiintymyksestä
En voi kiintyä esineisiin, siis elottomiin olioihin; ne ovat joko kauniita tai tarpeellisia -> esteettisyys tai funktio.
En omista lemmikkiä, joten suhdetta eläimeen en osaa määritellä.
Löysin vertailun rakkaus - kiintymys
Rakkaus on intohimoista - kiintymys apaattista
Rakkaus on epäitsekästä, kiintymys itsekästä
Rakkaus on vaikeaa, kiintymys vakeaa erossa oltaessa
Rakkaus on vapauttavaa, kiintymys on hallitsevaa
Rakkaus on voimauttavaa, kiintymyksessä on kyse voimasta
Rakkaus on ajatonta, kiintymys on rajoitettua
Lähde Elite Daily onko edes tieteellistä?

Studio55 on käsitellyt näin: kumpi on parempi salamarakastuminen vai hidas kiintyminen?
Keijo Markova: Kiintymyssuhdeteoria aikuistakkauden teoreettisena perustana <- löysin tämän, kun tuo kiintymys-sana pälähti päähäni

Kuulostaa tutulta. Rakastuin nuorena yhtä tulisesti, mutta vastapuoli ei tuntenut samoin. Oli rehellinen ja sanoi suoraan. Surin niin, että elämä oli mennä ihan sekaisin. Kului muutama vuosi ja tapasin tulevan mieheni. Tunne oli vahva ja liittomme kesti 36 vuotta, päättyi hänen kuolemaansa. Vuosi sitten tapasin nykyisen miesystäväni ja rakastuimme tulisesti.

Olet oikeassa, voi olla useitakin, mutta yksi ylitse muiden.

Minulle-----404 Not Found, kuinka muille????

Tämä webbläsare on mielestäni nolla, koska on kai maailman suurin.

xx9 kirjoitti:

Minulle-----404 Not Found, kuinka muille????

Tämä webbläsare on mielestäni nolla, koska on kai maailman suurin.

Ihan samalla tavalla, eihän se aukea.

Onnetontakunei kirjoitti:

Ihan samalla tavalla, eihän se aukea.

Kiitos.

Toivoisin Sinulle tuollaista hetkeä, mutta kokemuksesta tiedän, ettei tule tilauksesta. En asu yhdessä rakkaani kanssa, mutta kun olemme yhdessä on ihana käpertyä kainaloon ja tuntea rakas ihminen lähellään.