Piritan luostaria rakentamassa;

Sun kantaisät olivat yhtä sekopäisiä kuin sinäkin.
Hakeudu hoitoon ja ota lääkkeesi!

Polveudun kahden isovanhempani kautta lukuisista keski-aikaisista 1400--1600 lukujen kirkkoherroista. Katolisena aikana "kappalainen" oli arvonimi; "Teidän pyhyytenne."
Vasta jakob Raumannus pääsi uskonpuhdistuksen makuun. Hän Suomensi kirkko-kirjallisuutta. Nuijasodan aikainen Ilmajoen kierkkoherra sai "punaisen kirjan" jossa oli uusia Jumalan palvelus ohjeita. ´Paavin bullat pappien naimattomuudesta eivät kaiketi menneet Ruotsin kuninkaan läpi, sillä minun polveutuminen ei olisi mahdollista pappien selibaatti-naimattomuus-bullan vaikutuksen vuoksi.
Keskiajan kirkko oli vaihtelevissa suhteissa keisarillisen ja kuninkaallisen vallan kanssa alueittain.
Roomalainen numero merkitsee monesko sukupolvi minusta laskettuna; Perhe-suku-tauluistani;

XIII: Matti Laurinpoika Stuteus e. Stutaeus, Kirkkoherra 1571-1597, maakauppias,
kirkkoherra, s. ennen 1543 Lounais-Suomi, k.
24.1.1597 Ilmajoki.
Flemingin sotilaat tappoivat lyöden kirkon avaimilla kuoliaaksi.

XIV: Laurentius Matsson Stuut,
Tammelan kappalainen, s. noin 1520.
Vanhemmat taulusta 624 Matias Johannes Mulli
ja N.N.
Puoliso: - (48754), Taulusta 622,.
Lapset:
Matti Stuteus e. Stutaeus, s. ennen-.

XIV: Gregorius Michaelis Stuut (Stuth,
Stut) (5429), Hämeenkyrön kirkkoherra
1549-1560, s. noin 1510, k. noin 1561. Jonka
tyttärenpoika luultavasti Joachim Stutaeus.
Georgius Michaelis Stut Hämeenkyrö
1549-1560.
Vanhemmat taulusta 628 Mikael, s. noin 1480 -
Hämeenkyrön ensimmäisen kirkon paikkaa ei tiedetä.

XVI: Johannes Olofsson Mulle (48757),
Köyliö kappalainen 1512, s. 1460.
Vanhemmat taulusta 626 Olaf Mulle, s.
11.1420, k. 1508 Perniö ja -.
Puoliso: - (48758), Taulusta 624.

XVII: Olaf Mulle , Köyliön
kirkkoherra, s. 11.1420, k. 1508 Perniö.

XVIII: Torkel Mulle (Torkkeli
Mulle) -kuollut 1444. Eura-Köyliön kirkkoherra

XI: Lars Forlundius e. Haraker,
Harjun ja Ylöjärven kappalainen.
k. 1677 Ylöjärvi. sl. 1644 Lars Haraker, myöhemmin (1649) Forlundius Laurentius Andreæ, Vestmannus 435. Kotoisin Västmanlandista, ilmeisesti Harakerin pitäjästä. Ylioppilas Turussa sl. 1644 Haraker Laur. Andr. Vestman _ 23. Respondentti 18.5.1649, pr. Eskil Petraeus U1. Stipendianomus 24.12.1649. Respondentti 5.10.1650, pr. Mikael Gyldenstolpe U8. Alimman luokan stipendiaatti sl. 1652 – sl. 1653. Respondentti 1653(?, Marklin), pr. Johan Gartzius 374. Respondentti 21.6.1653, pr. Eskil Petraeus U1. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1654 – sl. 1655. — Harjun ja Ylöjärven kappalainen 1659. Valtiopäivämies 1664. Puhuja pappeinkokouksessa Turussa 1672. † 1677. Vanhemmat taulusta 337 Anders ja -. Puoliso: Margareta Jakobsdotter Birkman (168175), Taulusta 330. Margareta. Levde änka på prästgården 1678. - Gift med sedermera kapellanen i Harju Laurentius Andreæ Forlundius, f. i Sverige, d. 1677. Vanhemmat taulusta 338 Jakob Paulsson Raumannus, s. noin 1600 Rauma, k. 1678 Pirkkala ja Kristina Jöransdotter Speitz, k. 1703 Sääksmäki, Kärjenniemi. Lapset: Helena Forlundia, k. 1723 Vähäkyrö? Elisabet Forlundia, s. 22.6.1675 Ylöjärvi. Tauluun 330.

XII: Jakob Paulsson Raumannus,
Pirkkalan kirkkoherra, FM, s. noin 1600 Rauma,
k. 1678 Pirkkala. Rauman historian I osassa s.
232 Lähteenoja kirjoittaa huomatuista
raumalaisista mainiten mm. Turun kymnaasin
kollegana toimineen Jacobus Pauli
Raumannuksen suomennostyöt.
- Käänsi uskonnollista kirjallisuutta
suomeksi, toimitti suomeksi viisi teosta.
1647 ilmestyi kuninkaan myöntämän
painatusavun turvin Raumannuksen suomennos
Dr. Martinus Lutheruksen Catechiemus se
suurempi ja samana vuotena Getzeliuksen
panattaman virsikirjan liitteenä: Avenariuksen
aamu- ja iltarukoukset, sekä Schmalkaldin
artikkelit.
Raumannus julkaisi 1651 Tukholmassa
suomennoksensa Ausburgin Tunnustus, joka
muodostaa pääosan Upsalan kokouksen
päätöstä. "Cofessio Fidei, se on Ausburgin
Uscon Tunnustos, Suomexi, nijn että ne colmet
yhteiset Cristilliset Symbolat ia Tunnstoxen
Artikkelit Ruotsin ja Suomen kielen Hyvin ia
soveliaat yhten Sovitetut" (Pipping nro 67).
Esipuhessaan hän lausuu: "O Sinä suloinen
Suomen maa nyt on sinulle tapahtunut/Ruma
kyllä sinä olet ulcoa, sillä tällä verisell` sodan
aigalla/ia cowill` wuosille/olet sinä palio
nöyrentynyt ia rypitynyt; Mutta se on Sinun
Syndis tehnet. Waan caunis ia suloinen olet Sinä sisäldä; Sillä Herald, Jumalda/ia armolisimald`
Esiwalladas/olet Sinä Jumalan sanalla ylhäiset
lahjoitettu/sangen hyvin ia suloisest Caunistettu!
Nan talier factum omni nationi. Ei nijn ole
caikille kansoille tehty! Haudattu Pirkkalan kirkon alttarin
alle.


jatkan alla;

25:n sukupolven pituiset sukuluettelot eivät ole ollenkaan luotettavia. Monet lapset ovat syntyneet avioliiton ulkopuolisten suhteiden tuloksina, mutta sukuluettelot merkitsevät isäksi aina aviomiehen.

Tämä puuttui vielä;

XV: Matias Johannes Mulli,
Tammelan kirkkoherra
1557-1575.

Noista kirkkoherroista on pappis-suku jatkunut. Mutta mainitsen vain ne mistä suoraan polveudun. En sukulaisia mainitse, vaan kantaisiä-. Pappis-sukulaisia on vaikka kuinka paljon lisää sukulaisina. Roomalainen numero merkitsee henkilöä josta polveutuu suoraan.


t. jarinhotelli

Tammelan kappalainenkin oli poissa vielä;

XIV:  Laurentius Matsson Stuut (48752), Tammelan kappalainen, s. noin 1520.
Vanhemmat taulusta 614 Matias Johannes Mulli ja N.N. Puoliso: - (48754), Taulusta 612,. Lapset: Matti Stuteus e. Stutaeus, s. 1550

ja tässä toinen Tammelan kirkonherra vielä;

XV: Matias Johannes Mulli,
Tammelan kirkkoherra
1557-1575.



t. jarinhotelli

Turun pormestari oli myöhäisillä elinvuosillaan, kun hän oli perustamassa Piritan luostaria (ei rakentamassa)

XXIV: Ulfhard Ulfhardsson Rosendal
), s. noin 1310, k. noin 1412 Tallinna.
Synt. aika ? Saksalainen. Asui Tallinnasssa
ainakin 1378 asti.Turun porvari 1386- Turun
pormestari 1394-396. N. v. 1400 oli mukana
perustamassa Piritan luostaria, missä vietti
munkkina loppuelämänsä. (

Minun esipolvi-kantaisä- josta polveudun alenevissa sukupolvissa 25:s sukupolvessa XXIV.

t. jarinhotelli

Historiallisissa lähteistä käy ilmi, että varhaiset kirkon johtajat, kirkkoisät käyttivät asemaansa väärin. Heitä syytettiin ahneudesta, vallan väärinkäytöstä ja myös hyväksikäytöstä, mukaan lukien haavoittuvassa asemassa olevien, kuten orpojen ja leskien, riistäminen.

Oli tavallista, että kirkkoisät syyllistyivät seksuaaliseen hyväksikäyttöön, joka kohdistui sekä naisiin että miehiin. Vaikka osa näistä syytöksistä perustuu myöhempiin kertomuksiin tai poleemisiin lähteisiin, ne herättävät kysymyksiä kirkollisen vallan käytöstä ja sen seurauksista.
Kirkon johtajat jopa yhtyivät himoissaan kuolleisiin ruumiisiin, jotka he olivat itse murhanneet erinäisiin tekosyihin vedoten.

J. Laurila voi siis miettiä sitä, millaiset perimät hän on mahdollisesti saanut sukunsa kirkonmiehiltä, koska ne kaikki pahat esi-isien teot kulkeutuvat geeneissämme useiden sukupolvien ajan.

Onko "hotellimies" yhä aktiivinen pyöräilijä, joka kiertää Suomen pitäjiä? Hänen kotisivuiltaan ei ole löytynyt pyöräilyyn liittyviä päivityksiä vuosiin.

Vaikuttaa siltä, ettei hänellä ole enää yhteyksiä adventtikirkkoon, sillä hän on eronnut paikallisesta Vaasan adventtiseurakunnastaan jo kauan sitten. Tuolloin hän toimi maallikkona, mutta joutui hyväksikäytetyksi maallikkona ilman korvausta yhteisön hyväksi tekemästään työstä. Häneltä kuitenkin edellytettiin kymmenysten maksamista palkastaan sekä muita viikoittaisia rahauhrilahjoja.

Tällaiset kokemukset herättävät huolta uskonnollisten yhteisöjen toiminnasta, erityisesti silloin, kun taloudelliset vaatimukset ja henkinen kuormitus vaikuttavat yksilön hyvinvointiin. Mielenterveyden ongelmien syntiin vaikuttavat juuri tällaiset lahkot, jotka käyttävät ihmisiä surutta hyväkseen sekä määräävät siitä, mitä kukin saa tehdä tai ei saa tehdä lahkon opinkohtiin vedoten.