Sarjatuotanto merkkien rakenteet

NoBoat

Sanokaa kun tiedätte että onko ns. sarjatuotanto malleissa Bavaria, Beneteau, Jeanneau ja Hanse mitään rakenteellista eroa rungon jäykkyyden/kestävyyden suhteen ja jos niin minkä merkin eduksi ?

17

486

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mimimimimimi

      Ruiskulaminaattia, koneen tekemiä kaikki nuo. Yhtä heik...anteeks vahvoja kaikki. Laatu tasaista, mutta niin se on Daciassakin.

      • Höpötietoa

        Yksikään em. veneistä ei ole ruiskulamonoitu. Sinull ei näytä olevan mitään faktaa.


      • RivaBasti

        Ainakin oma Bavariani on käsin laminoitu, myös palkit, laipiot ja kansi on laminoitu runkoon kiinni. Ranskiksista en tiedä, erään tunnetun venevaurioita korjaavan telakan mukaan ovat kevyemmin kasatuja ja liimaa on käytetty enemmän.


      • seenit

        Ruiskulaminointuja ovat vesillämme liikkuvista veneistä kai ainoastaan 80-90 -luvun ruotsalaisveneet: Albinit, Maxit , Comfortinat. Niiden rakenteen "tukevuudesta" ja kölipalkkien puuttumisesta jne voi luke lisää vaikka Curt Gelinin kirjasta "700 segelbåtar i test". Nuo kaikki yllämainitut ovat käsinlaminoituja.


    • Vanhakatsastaja

      Jotain voi päätellä siitä, että eräitä nykypursia ei suositella telakoitavaksi paino kölin päällä. Jätän merkit mainitsematta, mutta rakenteen jäykkyydestä ja kestävyydestä ohje antaa selvän signaalin.

      • Määmitääntierä

        Olen kyllä nähnyt baltickeja joita ei ole telakoitui kölin päälle. Onko se siis hyvä vaiko huono asia.


      • pitää_tietää

        Mitä merkkejä tai malleja ei suositella telakoitavaksi paino kölin päällä? Sen voi kyllä kertoa, ja pitäisikin kertoa.


      • Silminnnäkijä
        pitää_tietää kirjoitti:

        Mitä merkkejä tai malleja ei suositella telakoitavaksi paino kölin päällä? Sen voi kyllä kertoa, ja pitäisikin kertoa.

        Useimmat nykyajan sarjatuotantoveneet ovat tällaisia. Paljon parjatut homeskandit, ja muut "paremmat" merkit taas telakoidaan kölilleen, jolloin pukki vain tukee sivuttaisliikkeitä.


      • Höpötietoa
        Silminnnäkijä kirjoitti:

        Useimmat nykyajan sarjatuotantoveneet ovat tällaisia. Paljon parjatut homeskandit, ja muut "paremmat" merkit taas telakoidaan kölilleen, jolloin pukki vain tukee sivuttaisliikkeitä.

        Kaikki em. Veneet telakoidaan kölin päälle. Suositus on, että veneen painosta 30% kohdistuu pukkien tassuille ja loput kölille. Tällöin vene on tukevasti telakoitu. Laatukriteerinä kölin varaan telakointi on aikaansa elänyttä vanhentunutta käsitettä.


      • kaikki_em
        Höpötietoa kirjoitti:

        Kaikki em. Veneet telakoidaan kölin päälle. Suositus on, että veneen painosta 30% kohdistuu pukkien tassuille ja loput kölille. Tällöin vene on tukevasti telakoitu. Laatukriteerinä kölin varaan telakointi on aikaansa elänyttä vanhentunutta käsitettä.

        Pitkäkölivenettäni ei telakoida rungon varaan ,vaan kölille.

        Kuinka mittaat 30% painosta menevän pukkiesi tassuille?


    • jenbanben

      Ei sitten lähdetä tilapäistelakointia edellyttämiin toimiin delaminointipeikon vaaniessa kun siellä reisussa ylösnostoissa ja huoltotauoilla veneen paino on aina kölillä ja pönkät vaan tukemassa sivulla. Rapeaa on optimoitu ja suunnattu kuitu.

      • Joakim1

        Eiköhän pönkät ota oikein laitettuna merkittävän osan rungon painosta aivan kuten pukkikin. Jos ei niillä ole painoa, ei ne pysy paikallaankaan. Modernien veneiden painopiste on tyypillisesti kutakuin kölin takareunan kohdalla, joten tarvitsevat välttämättä tukea peräosaan, jotta eivät kaadu taakse. Tämä siis riippumatta siitä miten tukeva runkorakenne on.

        Esimerkkinä vaikkapa Kamun FG 37. Painopiste tyhjälle veneelle mastoineen 6,123 m keulasta. L-bulbin takanurkka 6,446 m keulausta ja varsinaisen kölievän takareuna 5,967 m keulasta. Ilman mastoa, tavaraa istuinkaukalon säilytystiloissa, poltoainetta tankissa ja mies kiipeämässä perässä painopiste voi jo olla bulbin takareunan takana. Lisäksi bulbi on takareunastaan terävä ja lyijyä, joten aivan takareuna ei kestä painoa.


      • jenbanben

        Ootkos koittanut laittaa n. 8-10 vierasta ja säädettyä tukea sivuille yhtäaikaa... käsipareja ei ole koskaan liikaa, jos näin pitää menetellä.

        Kyllä kunnollisen veneen tulee seisoa koko massalla kölillään tai vaikka vuorovesiaueella peräsinten tai kölin varassa, ilman mutinoita ja pohdintaa. Itse en ostaisi/ottaisi.


      • jenbanben kirjoitti:

        Ootkos koittanut laittaa n. 8-10 vierasta ja säädettyä tukea sivuille yhtäaikaa... käsipareja ei ole koskaan liikaa, jos näin pitää menetellä.

        Kyllä kunnollisen veneen tulee seisoa koko massalla kölillään tai vaikka vuorovesiaueella peräsinten tai kölin varassa, ilman mutinoita ja pohdintaa. Itse en ostaisi/ottaisi.

        Ei mikään yksirunkoinen kölivene seiso koko massalla kölillään. Tai jos viilataan pilkku, niin täysin tasaisella pinnalla täysin tyynessä se voi hetken onnistua, mutta ihan varmasti kaatuu, kun jokin tekijä muuttaa tasapainoa. Vaikkapa kannelle kiipeävä kippari.


      • gqvckgc
        10-14 kirjoitti:

        Ei mikään yksirunkoinen kölivene seiso koko massalla kölillään. Tai jos viilataan pilkku, niin täysin tasaisella pinnalla täysin tyynessä se voi hetken onnistua, mutta ihan varmasti kaatuu, kun jokin tekijä muuttaa tasapainoa. Vaikkapa kannelle kiipeävä kippari.

        Intät siis inttämisen riemusta. Kölillään koko painollaan seisovan veneen pystyssä pitämiseen tarvittava voima on hyvin pieni, vaikka veneen kannella kippari menee toiselle reunalle.


      • seppomartti

        Välimeren vakiomenetelmä on nostaa vene kölilleen kuivalle maalle. Sitten kiilataan tukipölkkyjä. En ole vielä nähnyt venettä, joka ei menetelmää kestäisi, kaatuisi painopisteen ollessa tukipinnan ulkopuolella tai joku yrittäisikään arvioida, että kuinka suuri osa painosta jakautuu kölille/ pölkyille. Näitä nostettuja veneitä olen nähnyt tuhansia.
        Karibialla sama menetelmä täydennetään "hurrikaanikiinnityksellä" vetämällä taakkaliinoja pollareista, varvaslistasta , mastosta jne kaikki alaspäin maakiinnityksiin. Teoriassa voisi painoa olla yli 100% uppoamasta.
        Jotkut harvat veneet eivät sovellu kölillään seisottamiseen kuten ensimmäiset Baltic 33:t.
        Kölillä seisottamisen kuormat ovat pieniä verrattuna aallolta putoamiseen, puhumattakaan karilleajosta.


    • kirjoitusta

      Aloittaja, sarjatuotantomerkki ja sarjatuotantomalli ovat yhdyssanoja.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ampumisvälikohtauksen syynä kahden eri romanisuvun erimielisyydet

      Ikaalislainen romaniseurue joutui tahtomattaan tulitaisteluun etelä-pohjalaisen romanisuvun kanssa. Tilanne ei ratkennu
      Seinäjoki
      75
      1901
    2. Sosiaaliturvasäästöt kohdentuvat usein samoihin ihmisiin useampaan kertaan

      ja ihmisiä putoaa kiihtyvällä tahdilla toimeentulotuelle eli köyhien määrä kasvaa eksponentiaalisesti Suomessa. https:
      Maailman menoa
      332
      1488
    3. KJ Konetimber OY

      Haettu konkurssiin Eläke yhtiö Ilmarisen toimesta.
      Kuhmo
      73
      1473
    4. Laaja sähkökatko Sallilan verkossa!

      Mä heräsin yhden maissa UPS:n piipittkseen, koska sähköt poikki ja on edelleen. Odottelin jonkun aikaa ja soitin vikanum
      Loimaa
      39
      1450
    5. Millä kirjaimella nimeni alkaa

      Ja montako kirjainta sukunimestäni voi laskea? N to M
      Ikävä
      64
      1105
    6. Hyviä tehokkaira vinkkejä erittäin pinttuneen wc pytyn puhdistukseen

      Eli semmonen vuokra-asunnon pytty jossa hyvin sitkeään pi ttyny se vesiosa. Kloriittia olen liottanu yön yli ja yleispuh
      Ikävä
      132
      878
    7. Voiko "miehisen kunnian" käsitteen ohittaa?

      Palstalla kovasti pidetään minua jollain tavoin sairaana, kun puhun miehisestä kunniasta. Voidaanko me siis täysin ohi
      Sinkut
      148
      829
    8. En nii kui tiiä yhtään

      Mikä suussa kiehtoo, vaikka kaiken pitäisi olla ihan hyvin! Mä niin haluaisin nähdä sut:)
      Ikävä
      58
      808
    9. Mitä tuntemuksia

      sinulle tulee, kun hän ilmestyy näköpiiriin? Vaihtelevatko ne?
      Ikävä
      78
      782
    10. Et uskaltaisi kuitenkaan nähdä enää

      Niin mitäpä sitä enää vatkaamaan.
      Ikävä
      52
      781
    Aihe