Tuore tutkimus vahvistaa:
Tutkimukset ovat merkittävässä määrin osoittaneet, että ihmiset joilla on anomalistisia (esim. paranormaaleja) uskomuksia, saattavat poiketa ei-uskovista taipumuksessaan tehdä päättelyvirheitä.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S105381001630366X?via=ihub
Anomalismi = Erityinen kiinnostus poikkeaviin tapauksiin.
Tutkimukset ovat merkittävässä määrin osoittaneet, että ihmiset joilla on anomalistisia (esim. paranormaaleja) uskomuksia, saattavat poiketa ei-uskovista taipumuksessaan tehdä päättelyvirheitä.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S105381001630366X?via=ihub
Anomalismi = Erityinen kiinnostus poikkeaviin tapauksiin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Tuore tutkimus vahvistaa: Tutkimukset ovat merkittävässä määrin osoittaneet, että ihmiset joilla on anomalistisia (esim. paranormaaleja) uskomuksia, saattavat poiketa ei-uskovista taipumuksessaan tehdä päättelyvirheitä."
Olisi hauska nähdä tuo testi kokonaisuudessaan, jotta voisi nähdä, millaisesta ilmiöstä tarkalleen ottaen on kysymys. Mutta tuossa linkissäsi todettiin kyllä, että havaittu yhteys anomalististen uskomusten ja probabilististen päättelyvirheiden välillä ei koskenut teoreettisia anomalistisia uskomuksia, vaan vain uskomuksia siitä, että on koettu anomalistinen ilmiö:
" Importantly, regression analyses on the factors that make up the ABS showed that the relationship between anomalistic belief and probabilistic reasoning occurred only for beliefs about having experienced anomalistic phenomena, and not for theoretical anomalistic beliefs."
Näkemättä testin kysymyksiä on mahdoton sanoa, mikä tekijä kokemuksellisuudessa saa aikaan hyppäämisen probabilistiseen päättelyvirheeseen, mutta voisi arvella, että jos asia tulee henkilökohtaisesti lähelle, niin asia koetaan sen verran tärkeäksi, että nopeasti hypätään pätemättömiin johtopäätöksiin lukematta tehtävää kunnolla ja miettimättä loppuun saakka.
* * *
" As expected, results showed there was a relationship between anomalistic belief and propensity to commit the conjunction fallacy."
Tehtävään liittyvän taustatarinan sisällöllä ja muotoilulla voi psykologisten tekijöiden välityksellä olla suuri merkitys siihen, millainen ryhmä helpoiten sortuu kyseiseen "konjunktiiviseen virhepäätelmään". Asetettu tehtävä voi olla esim. seuraavanlainen:
Jaakko on hyvin tunnollinen kaikessa työssään. Hän työskentelee aivotutkijana neurologian laitoksella. Hän on Skepsis ry:n jäsen ja suhtautuu torjuvasti kaikenlaisiin sellaisiin uskomuksiin, jotka ovat nykytieteessä yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan anomalistisia. Hän uskoo, että tietoisuus on aivotoimintaa, ja että aivotoiminnan lakatessa myös tietoisuus sammuu pysyvästi. Kumpi on todennäköisempää:
(a) Jaakko on materialisti.
(b) Jaakko on viisas materialisti.
Kun mietitte vastausta, miettikää myös, miksi niin on. Siinä ohessa voitte miettiä, voisivatko tämän kysymyksen kohdalla nimenomaan pseudoskeptikot ja materialistit sortua helpommin konjunktiiviseen virhepäätelmään kuin kaikki muut ryhmät konsanaan, ja miksi.
...olkiukkojen rivistö :-D
Olipa vänkä tutkimus löytynyt.
Jos tuohon aivopiereskelyyn nyt vastaa tämän yhden kerran, todennäköisyyksiä puntaroiva tehtävä voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
Matti on omien kokemustensa vuoksi erityisen kiinnostunut jostakin tietystä johonkin tieteenalaan kuuluvasta ilmiöstä. Matilla ei kuitenkaan ole ko. tieteenalan koulutusta eikä kokemusta; Matti on maallikko. Tiedeyhteisö on 99-prosenttisesti yksimielinen ko. ilmiön luonnollisesta selityksestä. Matilla on ilmiölle täysin poikkeava selitys.
Millä todennäköisyydellä Matti on oikeassa?
Nyt kyllä siirtyi maalitolpat melkoisesti. Eli oliko tarkoituksenasi (a) osoittaa anomaalisiin ilmiöihin uskovat tai ainakin niiden mahdollisuuden sallivat päättelykyvyttömiksi, vai (b) osoittaa anomaaliset ilmiöt mahdottomiksi, tai ainakin olemattomiksi? Jos tarkoituksenasi on (a), niin tämä tutkimus ei pelkän tiivistelmän pohjalta onnistunut ainakaan minua vakuuttamaan, vaikka en sitä myöskään tyrmää. Jos tarkoituksenasi on (b), niin todettakoon, että kyseessä on loogisesti pätemätön peruste. Esim. Galileo Galilei oli aikoinaan vain harvojen joukossa miljoonia vastaan.
Mainittakoon kuitenkin, että esittämäsi Matti-esimerkki ei lainkaan vastannut tutkimuksen kysymyksenasettelua. Probabilistisen päättelyn kohdalla tutkittiin nimittäin vain konjunktiovirhepäätelmää, johon vailla minkäänlaista loogista koulutusta oleva ihminen saattaa helposti haksahtaa kysymyksenasettelun retorisuuden hämäämänä. Tämä ei välttämättä viittaa mihinkään sisäsyntyiseen loogiseen kyvyttömyyteen, vaan tuollaiset virheet hoituvat yleensä yhdellä logiikan kurssin käymisellä, kun kokemuksen kautta tullaan ymmärtämään, millaisia asioita loogisissa testeissä arvioidaan (eli luovan kekseliäisyyden ja hienon oivaltamiskyvyn sijaan arvioidaan vain validiutta), ja kun formaalisti ymmärretään, että kahden ehdon toteutuminen ei milloinkaan ole todennäköisempää kuin yhden ehdon toteutuminen silloin, kun se yksi ehto on osana sitä kahden ehdon yhdistelmää (konjunktiota). A&B on asiasta riippumatta korkeintaan yhtä todennäköistä kuin A.
On siis todennäköisempää, että aivotutkija Jaakko on materialisti kuin oikeassa oleva materialisti, vaikka joku pseudoskepo tarinan innoittamana rastittaisikin vaihtoehdon "oikeassa oleva materialisti".
Konjunktiovirhepäätelmä on hyvin esitelty Wikipedian artikkelissa, ja kyseessä ei todellakaan ole mikään hankala asia. Artikkelin Linda-esimerkistäkin on selvästi nähtävissä, että kyseessä on eräänlainen retorinen hämäys, joka hivenen yllättäen saa enemmistön tällaisiin testeihin tottumattomista ihmisistä vastaamaan loogisesti pätemättömästi, koska he mitä luultavimmin eivät pysähdy miettimään vastauksen validiutta vaan tekevät abduktiivisen luovan ratkaisun tyyliin "no ihan selvästi näin!":
https://en.wikipedia.org/wiki/Conjunction_fallacy
Linda-esimerkin kohdalla täytyy lisäksi kulttuurisesti ymmärtää, että englanninkielisissä maissa pankkivirkailija mitä ilmeisimmin mielletään jonkinlaiseksi mielenosoituksiin osallistuvan, ydinvoimaa vastustavan, sosiaalisesti huolta kantavan, rotujen tasa-arvoisuutta kannattavan feministin aatteelliseksi vastakohdaksi.
Tuossa näyttää asia kääntyneen päälaelleen:
"Esim. Galileo Galilei oli aikoinaan vain harvojen joukossa miljoonia vastaan"
Galileon ollessa kyseessä tarkoittanet yhtä tieteentekijää vastassaan miljoona maallikkoa eikä päinvastoin.
En puhunut maallikkoudesta vaan auktoriteetin ja huutoäänestyksen pätevyydestä tiedon takaajana. Tosin kirkon silmissä Galilei yleisen konsensuksen vastaisine väitteineen varmastikin oli myös eksentrinen maallikko, vailla kunnon pätevyyttä arvioida asioita.
Halleluujaa! Meidän ydinfyysikot ja tieteellinen tutkimus on mielipidetutkimuksella kumottu!
Se olikin juuri todistanut, että tietoisuutemme kaiken materian takana onkin vain yksi suuri älyllinen tietoisuudenkenttä.
Kauheaa se olisi ollut, jos se olisi tieteessä nimetty vielä Jumalaksi - onneksi maalikot tulivat gallupeineen avuksi!
https://www.youtube.com/watch?v=HUlDiua2BcA&t=63s
Tarkemmin ja syventäen:
https://www.youtube.com/watch?v=ETynDYINhOY&t=201s
Tietoisuuden ensisijaisuus.
"Meidän ydinfyysikot ja tieteellinen tutkimus on mielipidetutkimuksella kumottu!"
Millä mielipidetutkimuksella?
"onneksi maalikot tulivat gallupeineen avuksi!"
Ketkä maallikot ja mitkä gallupit?
* * *
Vaikka mitä ilmeisimmin oletkin materialisti joka esiintyy jonakin muuna, niin ihan mielenkiintoisia videoita linkkasit. Esim. tuo "Tietoisuuden ensisijaisuus"-video avaa paljon tieteen historiasta (tietoisuuteen ja materialismiin liittyvien asioiden lisäksi), ja voi antaa itse kullekin ajateltavaa nykytieteenkin todistamattomien oletusten suhteen.
YouTube! Nyt maallikko-Matille on luvassa Nobelin palkinto, mainetta, mammonaa ja professuuri missä tahansa yliopistossa.
Onko tämä paras niittiargumenttisi, ja mitä sillä on tarkoitus osoittaa?