No niin, tänään tipahti ensimmäinen hylsy sähköpostiin, ei mennyt kuin pari viikkoa niin oli mun sepustukset luettu ja toivotettiin onnea muiden tahojen kanssa. Novelleissani oli hyviä elementtejä, mutta ei riittävän hyviä, ei yltänyt julkaisujoukkoon. No, jään odottelemaan kuuluuko kuudesta muusta kustantamosta mitään.
Hylsyttelyura avattu
kolopoti
342183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Luetuimmat keskustelut
- Tekisin SINUT ONNELLISEKSI NAINENMutta EHKÄ onni EI OLE mitä HALUAT.
- Mitähän sitä...Tsuumailin vähän muuallekin välillä ja törmäsin ajatuksiin, että miehen tulee suojella naista kaikelta pahalta. Mutta yhtään ei oltu eritelty mitä se kaikki paha on, jolta suojella. Jotenpas kysynkin kyselyikäni kyselyn…
- Hävettävä käytösHävettääkö sinua jokin?
- Kuvittelin että oltiin läheisempiäYstäviä, tavallaan. Mutta ei sitten oltukaan sun näkökulmasta. Pettymys, mutta totun kyllä asiaan vähitellen.
- Kuka murtautu illalla kipparilleJotaki hampuusia kannettu ambulanssiin ja kipparin iso ikkuna palasina..Mitä tapahtunu??
- Omapahan on vikasi jos jää loppuelämän romanssi välistä kun haluat olla itsepäinen jääräJa tuomita, jotain mitä et kykene ymmärtämään, antamatta edes mahdollisuutta, vaikka olen tehnyt parhaani elämäni edistämiseksi ja oikeasti yrittänyt!! Itken tyynyyn... tuskin edes yhtä vuotta ilman itsetuhoisia ajatuks…
- Myönnä poisLoukkaannuit mulle silloin aikoinaan? Ne viestit, väärinymmärrykset, kaikki. Miehelle
- Susilauma KorkatissaKahdeksan suden lauma käynyt repimässä Hankosen Antin lampaat Korkatissa torstain vastaisena yönä. Mahtavaa luonnon Monimuotoisuutta. ViherVasemmisto ja Greenpeace kiittää.
- Tule sunnuntaina juna-asemalleKello kymmenen aikaan, tavataan siellä. Ainoa ja viimeinen tilaisuus tavata. Jos et tule niin et enää koskaan näe minua. En halua kirjoitella mitään, en halua kuulla selityksiä. Haluan tavata.
- Onko se sinun mielestäsiminun syyni, että tilanne on se mikä se on? En tiedä. Toisaalta, en pysty uskomaan että millään minun tekemisilläni olisi ollut juurikaan merkitystä.
- kunnioitan tahtoasiEn tule sinua enää lähestymään.
- Eiköhän tämä ole jo tässäParivuotta hukkaan heitetty.
- Onko tarkoitus ottaa ihmisten eläkevarat valtion käyttöön?Vai mistä tässä eläkeiän nostossa hamaan tappiin on kyse? Eihän moni sitten saisi käytännössä eläkettä koskaan vaikka eläkemaksuja koko elämänsä olisi maksellutkin.
- Mitä enää haluat??Tätä on kestänyt liian kauan!
- Perjantai jälleen bläähViikonloppuna sataa, mitä meinaatte tehdä? Pian on syyslomakin, suunnitelmia tähän säähän? Mulla olis pihahommaa vielä, mutta en helvetissä mene sateeseen kastumaan. Kasvoi vähän kyr*äkin otsaan kelin takia. Eikö nyt vo…
- Haluan sanoa sulle miesEttä pysytään molemmat pois täältä palstalta. Maltetaan olla pois, koska olosi on silloin parempi. Minä en kirjoittele enää, joten voit unohtaa tämän. Ottaisitko minuun yhteyttä muuta kautta, jos haluat. Olisin onnessan…
- Paras paikka asua?Mikä olisi paras paikka asua Suomussalmella,kun ulkopaikkakuntalainen sinne muuttaa. Suomussalmen kk viehättää, mutta olisiko Ämmänsaari parempi ja mikä alue siellä? Nyt saa kehua ja haukkua, mutta apuja päätöksentekoon…
- Tiedätkö yhtäkään näistä "julkkiksista"? Elämäni biisi vieraslista la 10.10. hämmästyttääElämäni Biisissä on totuttu näkemään suomalaisia julkisuuden henkilöitä, jotka ovat koko kansalle tuttuja. Vieraita on ollut mm. viihteen, taiteen, tieteen, urheilun, politiikan ja kulttuurin saralta. Jos on ollut koko …
- Vappu Pimiä lataa suorat sanat MasterChef-kritiikistä: "Tee niin tai näin, niin se on aina..."Vappu Pimiä liittyi viime MasterChef Suomi -kaudella arvovaltaiseen tuomaristoon. Pimiän rinnalla tuomaroivat Helena Puolakka ja Henri Alén. Pimiä toi tuomarikolmikkoon näkemystä ja kulmaa huippuravintoloiden keittiöide…
- Oot melko .ufo :) ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Vastaukset 34
Vanhimmat
Mitä olette muuten tehneet hylsytarinoillenne, muokkaatteko niitä vai tuhoatte ja unohdatte paskat kirjoituksenne...?
Reilulta kuulostaa, että kustantamo reagoi nopeasti eikä makuuta potentiaalisia kässäreitä hyllyillään liian kauan.
Toisaalta kielteinen vastaus on aina surullinen asia.
niinpä, en tiiä miten pitäis muokata ja lisätä tekstini kiinnostavuutta, mut nyt just se ei itseänikään kiinnosta :( ehkä keskityn johonkin muihin teksteihini välillä.
Ajattelin taas päättää oman hylsyurani viimeiseen kässäriin. Kirjoittaminen on muuttunut vuosien aikana jotenkin vapaammaksi kaikista ulkoisista saavutuksista ja haaveista. Kun kaikki hylsyt on saatu alkaa toinen aika kirjoittamisessani.
Täytyy vaan kirjoitella omaksi iloksi, jos se ilolta tuntuu. Sitten ei kannata kirjoittaa, jos siitä tulee paha mieli. Pidän todennäköisesti taukoa koko hommasta ja olen niin kuin muutkin ihmiset enkä kirjoittele hylsylaatikkoon, en haaveile nyt just mistään julkaisusta. miks tää harmittaa näin paljon, en tiennyt että tuohon käsikirjoitukseen näin paljon oli latautunut tunnetta.
Kai se on selvä, että oman hartaasti tehdyn työn hylsytys eli taideteoksen torjunta ärsyttää, harmittaa, vituttaa ja masentaa. Ei kai näitä kukaan pelkäksi 'huviksi' väsää.
Mutta toisaalta, kaikki kirjailijat ovat olleet joskus samassa pisteessä. Pitää jaksaa, pitää innostua ja olla avoimin mielin mm. oman tyylin kehittelyssä.
Sain itsekin juuri tänään hylsyn. Siihen tottuu kummasti, kun useampi kässäri on torjuttu. Kustantaminen on bisnestä ja hyviäkin käsiksiä torjutaan, jos eivät ole riittävän myyviä. Itselläni on tapana alkaa muiden juttujen kirjoittaminen jo siinä vaiheessa, kun saan käsikseni lähetettyä kustantamoille. Sitten kun hylsyt ovat tulleet olen jo hyvässä vaiheessa uuden tekstin kanssa. Tapanani on myös unohtaa hylsytetyt käsikset laatikkoon ja jatkaa eteenpäin uusien juttujen parissa. Joskus ajan kanssa vanha käsis saattaa alkaa taas kiinnostaa ja muokkaan siitä uuden, paremman version.
Tuli muutama päivä sitten hylsy Marketiimiltä, joka on pikkuruinen kustantamo. Syyksi mainitsivat selvitettävät yritysasiat, etteivät voi perehtyä uusiin käsikirjoituksiin.
Hauska.
Minäkin sain tänään hylsyn. On jo niin mones lajissaan, etten jaksa edes muistaa. Oiskohan seitsemäs?
Kaiken huippu on Teos. (Tää tämän päiväinen hylkäys ei siis ollut Teokselta. ) Teokselle pitää lähettää paperiversio käsikirjoituksesta. Eilen tuli Postilta ilmoitus, että lähettämäni paketti ei ole koskaan saapunut perille, sitä ei siis kukaan ole vastaanottanut. Ihmettelin tietysti pitkään, että enhän mä edes ole lähettänyt kenellekään mitään pakettia valovuosiin. Postin antamasta pakettikoodista kuitenkin päättelin, että kyseessä on pakko olla mun Teokselle kevättalvella lähettämäni kässäri. Se ei siis ole mennyt perille ja nyt joudun maksamaan kymmenen euroa siitä ilosta, että käyn sen jostain heidän tarkastuspisteestään hakemassa. Siis haen takaisin kässärin, josta maksoin kympin postituskuluja ja nyt maksan kympin, että saan sen takaisin eikä kukaan ole sitä tällä välin edes lukenut!
Että haistakoon jonkun oikein pahanhajuisen siellä jossakin joku iso ja tärkeä setä tai täti. Kirjoitan niin kauan kuin sormi näppäimistölle ylettyy. Tykätkää eli ette.
Osaako joku kertoa, miten kustantamon prosessi käsiksen kanssa menee? Ensin yksi ihminen silmäilee, laittaa joko suoraan Ei-pinoon tai tutustuu tarkemmin?
Käsis on nyt ollut useamman päivää kustantajan käsittelyssä. Ei siis niin, että lähetin kässärin ja oletan, että sitä luetaan heti, vaan tiedän muuten, että se on nyt työn alla. Olen tässä jo hekumoinut, että ainakaan suoraa hylsyä ei ole tullut, vaan käsikseen ainakin tutustutaan. Voihan se toki olla, että hylsy tulee postissa ja siinä vain kestää muutama päivä...
Joka tapauksessa olen niin väsynyt odotteluun, että alan hyppiä seinille.
taas tulla tupsahti hylsy, eri tarinasta tosin kuin edellinen. en taida osata kirjoittaa...kirjoittamisen iloa toivottelevat. no jooh.
HEISKAN: onko kyseessä iso talo? Isoilla käsikset kiertävät aina päällikön kautta ennen kuin tulee kutsu kahveille. Pienet ovat käsittääkseni nopeampia ja sopparia voidaan tarjota suoraankin. Itse ajattelisin, että on vain hyvä asia, että käsittely hieman kestää, peukkuja!
Kyllä on. Samaa olen ajatellut itsekin. Viikon käsis on nyt ollut tarkastelussa. Saa nähdä. Pessimisti minussa ei millään usko, että aurinko paistaisi koskaan tähän risukasaan. Varsinkin kun kässärin laji ei ole perinteisemmästä päästä.
Oma kässärini makasi päällikön pöydällä 9 kuukautta ennen kuin kutsuttiin kahville. Kysyin, olinko saanut varasijan, mutta kuulemma siitä ei ollut kysymys vaan puhtaasti kiireestä.
Päällikkö ei yksin päätä sopimuksesta eikä kahvikutsu tarkoita, että kässäri julkaistaan. Julkaisupäätös tehdään yhteisessä kokouksessa ja markkinointi on siellä vahvoilla. Omalta kässäriltäni meni vuosi edes päästä kokoukseen käsiteltäväksi. Sitä ennen olin työstänyt sen kustannustoimittajan ohjeilla pari kertaa.
Täällä muistaakseni kirjoitin tuosta iänikuisesta odottamisesta ja sain kommentteja, ettei hullukaan noin kauaa odota ja pitäisi etsiä parempi talo tai julkaista omakustanteena. Olen eri mieltä. Sain lopulta sopimuksen esikoiselleni, enkä vain sitä, vaan käännössopimuksen heti perään. Käännössopimuksen siis jo ennen kuin kirjaa on painettu suomeksi.
Suosittelen odottamaan kärsivällisesti, olemaan nöyrä ja mikä tärkeintä: käytä aika hyväksesi ja kirjoita toinen käsikirjoitus. Itse ehdin tässä välissä kirjoittaa toisen, joka on nyt myös kustannustoimittajan pöydällä. Kolmas on tulossa hyvällä mallilla.
Kiitos hyvistä neuvoista. Seuraava käsikirjoitus onkin jo ihan hyvällä mallilla.
Kuinka kauan sinulla sitten kesti, että sait kustannustoimittajalta noita korjausehdotuksia? Odottelen vielä, että onko kiinnostusta ylipäätään. Voi hyvin olla, että ei ole ja hylsy on vain syystä tai toisesta jäänyt lähettämättä.
Taide on lajina ankara eri puolilla. Ei ole helppoa saada sävellyksiä läpi, käsikirjoituksia elokuvatuotantoon, kuvituksia kirjoihin, gallerioihin, tanssikoreografioita jne. jne. Kirjoittamisessa hylsytys on ankaraa, mutta on hyvä muistaa, että aina joku työ menee läpi eikä tasokaan aina ole huono.
Ei kannata menettää toivoaan, vaikka hylsyjä satelee. Omakustanne on oikeasti ihan hyvä vaihtoehto. Itse päädyin siihen, ja nyt kirjallani on Helsingin kirjaston helmetissä 130 lukijan jono. Myytykin on ilmeisesti ihan mukavasti, ainakin moni on kertonut tilanneensa kirjan. Ja ehdottomasti parasta ovat ne aivan vierailta ihmisiltä tulleet palautteet: "pidän tavastasi kirjoittaa" ja "kirjaasi oli kiva lukea".
Hylsyt on masentavia mutta omalla tavallaan ne kuitenkin on todiste siitä että olet saanut käsikirjoituksen valmiiksi ja joku alan ihminen on siihen tutustunut :)
Hei Zfhh! Niin, hylsy todistaa, että olet saanut käsiksen valmiiksi, mutta ei ole takeita siitä, että joku on siihen tutustunut kunnolla. Käsikirjoituksia tulee niin valtavasti, että se olisi liikaa vaadittu. Ja kyllähän nuorten ihmisten kannattaa yrittää saada kustantaja. Saahan kirja sitten ammattitaitoisen toimituksen ja kannet ja arvostus on toista kuin omakustanteella. Minulla on eri tilanne, kun keikun tässä kuudenkympin ja kuoleman välissä. Hylsyjen odotteluun menee helposti vuosi ja niistä toipumiseen viisi vuotta. Enää ei ole aikaa siihen pelleilyyn, etenkin, kun työelämä on takana, eläke turvana ja voi tehdä kaikenlaista ihan vaan harrastusmielessä.
Toipumimseen viisi vuotta :D
Tahdon ehdottomasti lukea esikoisromaanisi.
Lue vaan, sittenpä huomaat, että se ei ollut vitsi...
En tarkoittanut, että kirjasi tai sen ilmestyminen olisi vitsi. Tarkoitin, että fraasisi "toipumiseen menee viisi vuotta" oli niin hauska, että sen perusteella syntyi halu lukea kirjasi.
Eräs ystäväni on muuten ensi vuonna muuttamassa perheineen vuodeksi Espanjaan, suositteleitsen varmaan hänelle kirjaasi :)
Se "viisi vuotta" huvitti itseänikin, vaikka se on ihan totta: toipumiseen todellakin meni viisi vuotta. Olen huomannut, että yleensäkin ihmiset pitävät hauskoina juttuja, jotka olen kirjoittanut ihan tosissani. Esim. yleisin kirjasta saamani palaute on: "olipa se hauska". Siinä on kuitenkin vakaviakin kerroksia, mutta kukaan ei ole sanonut niistä mitään. Mielenkiintoista.
Sulla on harvinainen lahja, jos osaat sanoa asioita hauskasti. Sellaisesta proosasta on tietääkseni pulaa. Ja vielä parempaa jos hauskassa proosassa on vakava pohjavire.
Kiitos kannustuksesta! Se hauskuus tulee ihan vahingossa. Hyvä jos sellaisesta proosasta on pulaa.
Luin Elisa-kirjasta kirjasi alun, ja nyt on pakko kysyä, mihin kustantamoihin tarjosit sitä, ja minkälaisilla kommenteilla se hylsytettiin?
Nyt on pakko vastata, että en muista enää kustantamoja, kun asiasta on hieman aikaa ja olen käyttänyt myös aktiivista unohtamista asiasta toipumiseen. Muutamalle lähetin, ja ihan perushylsyt niistä tuli: ei sovi kustannusohjelmaan.
Kirjoitat paremmin kuin järkiään. Kokonaisuus tietenkin ratkaisee, mutta on vaikea uskoa ettei kirjallesi olisi löytynyt kaupallista kustantajaa. Jos jatkat kirjoittamista, kokeile seuraavalla kerralla myös pieniä ja keskisuuria kustantamoita (ellet jo nyt kokeillut).
Mutta sana sulla on hallussa :)
Kiitos kannustuksesta!
Isompia kustantajia tosiaan silloin kokeilin, mutta enempää hylsyjä en olisi kestänyt. Eräs maailmanlaajuisesti menestynyt kirjailija kertoi vastaanottaneensa 17 hylsyä ennen kustantajan löytymistä. Pitää olla todella hyvä itsetunto, että siihen pystyy. Itse olisin mennyt rekan alle jo kymmenennen kohdalla;)
Yleensä neuvon, että 3-5 hylsyä riittää yhtä käsikirjoitusta kohti, ja sen jälkeen kannattaa kirjoittaa uusi. Tuohon 3-5:een kannattaa sisällyttää pari isoa ja pari pientä taloa. Silloin saa kattavan otoksen.
Joskus tietenkin käy niin, että kässäri hylätään 50 kertaa ennen kuin joku oivaltaa sen ansiot, ja siitä tulee bestseller jonka elokuvaoikeudet myydään Saturnukseen, mutta samoin voi joku onnekas löytää neulan heinäsuovasta, eli aloittelevan kirjoittajan ei kannata laskea ihmeen varaan.
Keskisuurista kustantamoista kannattaa laittaa muistiin esimerkiksi Atena, Minerva ja mitä niitä onkaan. Pienistä esimerkiksi Reuna.
Joskus voi olla parempi olla keskisuuren tai pienen kustantamon tähti kuin ison kustantamon riviriesa, jonka kanssa kustantamon väen on pakko tehdä välillä töitä, kun isot nimet eivät julkaise joka vuosi :D
Hyviä neuvoja, kiitos niistä.
Jaa tänään tuli s&s:ltä hylsy, eli heinäkuussa lähetin ja nyt "ei sovi kustannusohjelmaamme". Lohdullista että käsikirjoitukseni on siis mennyt edes perille, joskus, jonnekin.
Oho! Olen odottanut heiltä yli vuoden vastausta. Mitään ei ole kuulunut. Mutta tekstiäsi on luettu! Eteenpäin vain!
Bumerangi-kustantamolle kengurun muistelmat.