Milloin ylittyy lievän pahoipitelyn kynnys? Onko jollain faktaa asiasta kuten vaikkapa hovioikeuden ratkaisu, oikeuskirjallisuus tai muu pätevä oikeuslähde? Jos esim. joku tulee läpsimään naamaan hiljaa ärsyttääkseen, mutta ei varsinaisesti lyö tai huido, niin onko kyseessä lievä pahoipitely ja näin oikeus kiinniottoon yleisellä kiinniotto-oikeudella vai pitää vain sietää, jos joku tulee läpsimään naamaan tai vähän tönimään kiusaamismielessä? Jos kyseeessä ei täyty lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistö, niin olisko kyseessä jokin muu sellainen rikos, joka oikeuttaa kiinniottoon? Esim. järjestyslain rikkominen ei oikeuta vielä kiinniottoon eikä pelkästä järjestyslain rikkomisesta, joka on rike, hätäkeskus myöskään lähetä poliisia paikalle.
Kuinka paljon Suomessa pitää sietää fyysistä häirintää, ennen kuin tulee oikeus suorittaa kiinniotto jokamiehen kiinniotto-oikeudella?
Kuinka paljon Suomessa pitää sietää fyysistä häirintää, ennen kuin tulee oikeus suorittaa kiinniotto jokamiehen kiinniotto-oikeudella?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tavallinen ja lievä pahoinpitely eroavat toisistaan siten, että jälkimmäisessä on kyse vain kivun aiheuttamisesta, tai muusta toisen pahoinpitelemiestä, mistä ei seuraa vammaa tai sairautta. Aivan mitätön kivun aiheuttaminen tai muu vastaava teko ei täytä lievän pahoinpitelyn tunnusmerkkejä.
Toista naamalle läpsiminen on kuitenkin jo lievää pahoinpitelyä ja pakkokeinolain yleisen kiinniotto-oikeuden perusteella tekijän saa ottaa kiinni kuka tahansa. Tekijä on kuitenkin viivytyksettä luovutettava poliisille.
Oikeuskirjallisuutta on saatavissa tuhansia sivuja, myös KKO:n ratkaisuja siitä, miten lievä pahoinpitely eroaa pahoinpitelystä on runsaasti.
Et viitsisi laittaa jotakin faktaa, kuten KKO:n ratkaisua siitä, mistä voi todeta, että jo toista naamalle läpsiminen on lievää pahoinpitelyä. Läpsimisellä ja vastaavalla tarkoitan käytöstä, joka ei varsinaisesti aiheuta kipua, mutta on häirintää, provosointia, kiusaamista ja tahallista ärsyttämistä. Pakkokeinolain mukaan kun pelkkä häirintä ei oikeuta kiinniottoon, vaan pitää olla vähintään lievä pahoinpitely.
Joo, ei nyt olla oikiksen pääsykokeissa, eikä kansalaisten tarvitse kulkea yleisillä paikoilla lakikirja kainalossa tietääkseen mikä rikos kulloinkin on kyseessä. Riittää, kun kansalainen pitää jotakin tekoa rikoksena. Vasta jälkeen päin ratkaistaan täyttikö teko jonkin rikoksen tunnusmerkit.
Yritin etsiä KKO:n päätöstä, missä tekijä tuomittiin lievästä pahoinpitelystä, kun hän leikkasi salaa saksilla bussissa istuneen naisen letin poikki, en tähän hätään löytänyt.
Mielenkiintoinen ratkaisu. Tukan leikkaaminen ei varmasti ole aiheuttanut kipua, mutta silti sai tuomion. Tukan leikkaaminen on ollut enemmänkin psyykkistä pahoinpitelyä. Sen tiedän, että jopa pelkkä psyykkinen pahoinpitely (esim. työkiusaaminen) voidaan tuomita pahoinpitelynä.
Huomasin vasta itse, että tässä osaltaan vastaan itse omaan kysymykseeni eli pahoinpitelyn ei tarvitse aiheuttaa kipua, vaan pelkkä psyykkinen pahoinpitely, ainakin jos se on toistuvaa, voidaan nähdä pahoinpitelynä. Eikös joku tunnettu Ay-pomo saanut tuomion pahoinpitelystä jatkuvan alaisen kiusaamisen takia?
jurristin vastaus on oikeushistoriaa.
Ennen vuotta 1995 oli voimassa laki, jossa pahoinpitelyn tunnusmerkki oli fyysisen vamman aiheuttaminen. Nykyisin laki sanoo:
"Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Naamalle läpsiminen voi siten olla pahoinpitely. Lievästä pahoinpitelystä puhutaan, jos huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, teko on vähäinen.
"Tukan leikkaaminen on ollut enemmänkin psyykkistä pahoinpitelyä"
Ei ole. Tukan leikkaaminen on ruumiillista väkivaltaa rikoslain mukaan.
Juristit eivät ole mitään pilkunnussijoita, eihän ?
Ovat. Siinä ammatissa on toimittava tarkasti lain mukaan, jottei ketään tuomita syyttömänä.
Hei!
Hyvä, että olet lähtenyt etsimään vastauksia kysymyksiisi. Lievä pahoinpitely on kyseessä, jos teko on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyyden tai muut rikokseen liittyvät seikat. Yleisestä kiinniotto-oikeudesta löytyy tietoa Pakkokeinolaki 806/2011 2. luvun 2§ ja 3§ pykälistä.
Rikoksen uhrin ei tarvitse kuitenkaan tietää rikosilmoitusta tehdessään, mistä rikosnimikkeestä on kyse. Rikosilmoituksen tekoon riittää tunne siitä, että on mahdollisesti joutunut rikoksen uhriksi. Poliisin tehtävä on ilmoituksen saatuaan selvittää onko rikosta tapahtunut. Erilaiset kiusaamistilanteet voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit, jolloin asiasta kannattaa olla yhteydessä poliisiin.
Epävarmassa tilanteessa voi tulla juttelemaan asiasta myös Rikosuhripäivystyksen chattiin, joka on auki arkisin klo 9-15 sekä maanantai-iltaisin klo 17-19.
Ystävällisesti Rikosuhripäivystys
en ole uhri saati tekijä. kiitos viranomaiselle hereillä olosta-
jouko lipponen