En viettänyt syntymäpäiviäni, vaikka täytin komeita pyöreitä vuosikymmeniä.
Kirkkokunnan lehdessä annoin kuitenkin luvan julkaista syntymäpäiväni.
Näin jälkeenpäin ajateltuna jäin vähän miettimään kokemusta.
Ehkä kuitenkin toivoin, että jotkut seurakuntalaiset soittaisivat onnittelut tai lähettäisivät onnitteluviestin.
Sain seurakuntalaisilta yhden onnittelusoiton.. siis ihan oikeesti yhden (1) ? Kiitos siitä Allan, lämmitti sydäntä.
Olen ollut seurakunnassa reilusti yli 20 vuotta... ja sain yhden onnittelusoiton ... no seurakunta sentään lähetti onnittelukortin - Kiitos.
Ehkä se noin kuuluikin mennä, minähän olen vähän erakkoluonne, enkä ole oikein sellainen sosiaalinen huumoriluonne, jonka seurassa ihmiset viihtyisivät oikeasti.. ehkä minua ei kuulukaan muistaa seurakuntalaisten toimesta .. ehkä ei kuulukaan .. en ansaitse sitä ...
Mitä minun tulisi tehdä?
Olisiko jollain ehdotuksia?
Tämän saa lainata vaikka Vapaakirkon Viikkolehteen, jos sattuu toimittajien silmään.. onkohan tilanne sama muuallakin?
Miksi tuli paha mieli, vaikka en halunnut juhlia syntymäpäiviäni mitenkään? Odotinko kuitenkin salaisesti vähän saavani huomiota osakseni ... näin se vissiin sitten kuitenkin oli ..
Onkohan minulla oikeasti yhtään ystävää seurakunnassa? Siis oikeasti ... käyn siellä, mutta en oikeasti ole olemassa kenellekään ... kuinkahan moni näiden samojen tuntemusten kanssa painii?
Tälla tavalla en ole tuollaisten tuntemusten kanssa aiemmin pysähtynyt..
Syntymäpäiväkokemus ...
2
140
Vastaukset
- Daavidin_huonetta
No, vapislaiset on kyllä suurimmissa kaupungeissa just tuollaisia, etteivät noteeraa jos ei pääse tai halua sisäpiiriin. Se "piiri pieni pyörii"- kokemus on myös nuorten srk:n jäsenienkin kokemus. Ja jos jäät sivuun, ei kukaan piittaa eikä välitä. Valitettavasti se vain näin on, että vapiksen porukka on sisäänpäin lämpiävää. Mutta kyllä se hellariporukkakin samanlaista on. Joten se aito välittämisen tunteen puuttuminen, jonka koit, on kyllä valitettavasti totta. Koettu asia itsekin omakohtaisesti, mutta oon jo tottunut senverran, ettei srk:ssa tai srk:n jäsenille kannata huolista puhua mitään. Parempi kantaa ne yksin vaikka kärsien. Jostain ne juorut sitten tulee naamalle, ja se haavoittaa vielä enemmän.
- ollakovaieiköolla
En tiedä, onko tässä yhteisöllisyyden puutteessa juuri se yksi syy, miksi seurakunnasta on moni lähtenyt pois kaikessa hiljaisuudessa.
Seurakuntaan ladataan helposti odotuksia yhteisöllisyydestä. Ev seurakunnat ovat niin isoja, että niihin ei enää sellaisia odotuksia ladata ollenkaan. Aika moni on mennyt sinne vapiksesta.
Mitä tälle voi sitten tehdä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla1166070Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta334167- 823372
Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä183006Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2582100Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?882014Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui441866- 1431805
Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau81706Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881579