Rivitalojen huono hoito!

Heh, homerivarin asukas kehuu valintojaan oikeaksi selittämällä, miten kallista on kerrostalossa, kun putkiremontti pitää tehdä 40 vuoden välein.

Rivarissa ei tarvi, kun rötiskö on enää puskutraktoria vailla tässä vaiheessa.

Enkä paljoa vitsaile. Aika monta rivaria on jo tässä maassa purettu. Ei ole kauaa, kun lehdissä oli tapaus, missä korjauksiin oli jo upotettu pari sataa tonnia, myyntihinnat surkeita ja remontteja yhä edessä. Yksi duunikaveri parhaillaan tuskailee vanhan rivariasuntonsa kanssa. Julkisivuremppa kesken, kylppäri myös kaputt - olisi tosiasiassa pitänyt kunnostaa jo vuosia sitten, mutta isännöitsijä & hallitus yrittävät kiemurrella vastuusta ja sälyttää kaiken asukkaan niskoille. Jotain 40 tonnin kustannuksia tässä nyt pyöritellään eikä kyseessä vielä ole putkiremontti.

Halpa asuminen rivarirötiskössä = velaksi asumista, kun annetaan korjausvelan kasvaa. Maallikkohallituksen elämän korkein päämäärä on, ettei vastike nouse. Mitään kuntotutkimuksia ja ennakoivia korjauksia ei tehdä, lumityöt yms. koitetaan hoitaa "talkoilla" eli kiertävän vuorolistan ja naapurikyttäyksen voimin. Myös "kyllä tämä kestää, kunnes minusta aika jättää" (toteaa 70 v vaari) tai "ei tässä ennenkään ole remonttia tarvinnut tehdä" ovat aika yleisiä lähestymistapoja talon ränsistymiseen.

Se rivarien putkiremonttien halpuus muuten loppuu tasan tarkkaan sillä hetkellä, kun pitää tehdä muutakin, kuin vetää kämpän sisällä uutta vesijohtoa pinta-asennuksena. Mikä on oikeasti vesijohtojen asennus, ei putkiremppa. Kätsysti homerivarien asukkaat unohtavat alapohjien ongelmat, tukkeutuneet (jos nyt niitä koskaan ollutkaan) salaojat, valesokkelit, viemärien painumat ja rakennusten välisten lämpöjohtojen prakaamiset. Vanhemmissa taloissahan nuo lämpöjohdot yms. ovat teräsputkia ja vettä kun pääsee niiden kanssa tekemisiin, on lopun ajat edessä. Pihojen kaivuu ja uuden putken hautaaminen maahan maksaa jokseenkin monta euroa per metri.

Rivareita ja pientaloja kyhää myös pienet rakennusliikkeet mallia miäs ja hiace. Talon valmistuttua firma konkkaan, niin pääsee kätevästi eroon 10-vuotisvastuista.

Kaikki tehdään halvimman mukaan ja osaaminenkin jättää toivomisen varaa. Yhdellä tutulla paljastui, että oli yhden huoneen ulkoseinästä "unohtuneet" eristeet pois. Kellarikerroksen jätevesien pumppaus voidaan hoitaa yhdistelmällä betonirengaskaivo halvin mahdollinen uppopumppu. Koko taideteos haudataan maanpinnan alle keskelle parkkipaikkaa. Luonnollisesti se pumppu piiputtaa joulupyhinä...

Lehdissä on ollut sellainenkin tapaus, missä rivarin rakentajat eivät edes osanneet pitää piirustuksia kädessään oikein päin. Pulpettikatto asennettiin kaatamaan väärään suuntaan...

Ilmanvaihto = koneellinen poisto = vetää joka nurkasta.

perävalotakuu kirjoitti:

Rivareita ja pientaloja kyhää myös pienet rakennusliikkeet mallia miäs ja hiace. Talon valmistuttua firma konkkaan, niin pääsee kätevästi eroon 10-vuotisvastuista.

Kaikki tehdään halvimman mukaan ja osaaminenkin jättää toivomisen varaa. Yhdellä tutulla paljastui, että oli yhden huoneen ulkoseinästä "unohtuneet" eristeet pois. Kellarikerroksen jätevesien pumppaus voidaan hoitaa yhdistelmällä betonirengaskaivo halvin mahdollinen uppopumppu. Koko taideteos haudataan maanpinnan alle keskelle parkkipaikkaa. Luonnollisesti se pumppu piiputtaa joulupyhinä...

Lehdissä on ollut sellainenkin tapaus, missä rivarin rakentajat eivät edes osanneet pitää piirustuksia kädessään oikein päin. Pulpettikatto asennettiin kaatamaan väärään suuntaan...

Ilmanvaihto = koneellinen poisto = vetää joka nurkasta.

Lue lisää

Home- ja kosteus ongelmat ovat todellinen uhka rivitaloissa, moni 1980-luvun rivitalo elää jo tällä hetkellä lopun alkuaan, käyttöikää jäljellä ehkä tuollaiset 15-20-vuotta.
Maksa tuollaisesta nyt sitten 150-250 tuhatta euroa lainarahalla!

Olet nolo, tiesitkö sen?

Kosteusvaurioita syntyy myös muista kuin vesijohtojen vuodoista. Katto vuotaa, KPH lattiakaivon liitos vuotaa, vesieristys vuotaa. Vanhemmissa rivareissa on saattanut olla muovimatto tapetti kylppärissä. Sinällään OK materiaali (teknisesti, ei ulkonäön kannalta), mutta näihin oli 80/90 -luvuilla tapana lätkiä laatat päälle, jättäen muovimaton/tapetin vesieristeeksi. Muovimaton elinikä on noin 30 vuotta. Vanhetessaan matto kutistuu ja saattaa repiä saumansa auki. Onnellisessa tapauksessa alustastaan irronneet ns. kopolaatat varoittavat, ettei kaikki ole kunnossa.

Tuoreemmissa taas voi olla pelkkä kosteussulku seinillä, laatoituksen alla. Kunnon vesieritystä on ruvettu vaatimaan vasta 90-luvun lopulla, mutta sehän ei mitään takaa, kun on näitä wanhan kansan remonttimiehiä ja teeseitse, mutta halvalla / "näin on aina ennenkin tehty" -tunareita.

Käytännössä voi sanoa, että joka ainoa ennen 2000 lukua tehty kylppäri on mallia "olisi jo pitänyt korjata". Siis kalliiksi tulee, koska lähes varmasti päästään myös kuivatuspuuhiin ja uusimaan vaurioituneita rakenteita.

Vähän kun pääsee kosteusvauriota korjaamaan, niin lasku on helposti 50 tonnista ylöspäin. Tulee siinäkin kohtuu iso summa pekkaa päälle esim. 6 asunnon yhtiössä. Etenkin jos/kun sama ongelma onkin useamman ellei peräti kaikkien kämppien kohdalla.

Tähän päälle sitten nämä perinteiset valesokkelit, vuotavat höyrysulut (saadaan kosteusvaurio yläpohjaankin?), vesikattojen vuodot, tasakatot, kattoikkunat, vesipelllitykset...

Rivarien huolto on todella surkealla tolalla kerrostaloihin verrattuna, koska kerrostaloissa yleensä on huoltoyhtiö ja ammatti-isännöitsija hommissa, kun ainakin pienemmät rivarit yrittävät sitkutella "vapaaehtoiseen" vuorolistaan perustuvalla "talkootyöllä" ja isännöitsijäkin on talon asukas. Vielä kun sekä isännöitsijä että muukin hallitus ovat alkuperäisasukkaita eli nykyään tutisevia ukkoja, joiden elämän tärkeimmän päämäärät ovat 1) vastiketta ei saa nostaa 2) ei tässä ennenkään remonttia ole tarvinnut tehdä 3) kestää tämä näinkin, kunnes minut kannetaan puupalttoossa pois. Tällaisen poppoon mielestä kunnossapito = maalataan piha-aita talkoilla kerran 10 vuodessa.

Tyypillistä on sekin, että asukkaat ovat muutelleet/laajentaneet pesutiloja, mutta mitään lupia ei moiselle ole haettu. Sitten on kivaa, kun pitääkin tehdä putkiremppaa tms. ja paljastuu, ettei piirustukset pidä paikkaansa. Pahimmassa tapauksessa joudutaan jälkikäteen hakemaan lupia muutoksille ja joka tapauksessa muutosten kartoitus ja yksilöllinen suunnittelu maksaa. Tällöin vaan pyöritellään silmiä ja selitetään, että joku edellinen asukas tämän on tehnyt = maksatetaan surutta laskut naapureilla.

Sähän luettelit liki kaikki ne ongelmapaikat joita löytyy 1:1 myös kerrostaloista. Enemmän tuo sun tilitys on jonkinlainen mutuun perustuva sekava purkautuminen.

Ainoa tosiasia on, että rivarin asumiskustannukset on vain 50-70% siitä mitä kerrostalossa ja jos huomioidaan remonttikustannukset pidemmällä aikavälillä, ero senkun kasvaa. Kerrostalossa lähes jokainen remontti maksaa 2-5 kertaisesti enemmän per m2. Remonttien tekemistä vältellään ihan yhtälailla niin rivi- kuin kerrostaloissakin. Osaketaloista suhteellisesti enemmän vuokra-asuntoja on kerrostaloissa, eikä sijoittajia kiinnosta rahan hakkaaminen seiniin.

> Sähän luettelit liki kaikki ne ongelmapaikat joita löytyy 1:1 myös kerrostaloista. Enemmän tuo sun tilitys on jonkinlainen mutuun perustuva sekava purkautuminen.

Heh, kerrostaloissa vähempi on valesokkeileita, näitä rivarien stnadardiratkaisuja. Kerrostalon rakentamiseen ei pienimmät rakennusliikkeet kykene, joten vähemmän riskiä näistä takuuajan vastuista konkurssilla tsm kuprulla venkoilevista. Eikä kerrostalossa joka asunto ole maanpinnan tasossa...

Rakenteetkin pääosin betonia vs. rivarien puuseinät ja kipsilevyt. Alapohja aina betonirakenteinen ja tuppaa yleensä olemaan ryömintätilan kera, mikä on paljon turvallisempi ratkaisu kuin maavarainen laatta, puhumattakaan valesokkeleista.

puskutraktoria_tontille kirjoitti:

Olet nolo, tiesitkö sen?

Kosteusvaurioita syntyy myös muista kuin vesijohtojen vuodoista. Katto vuotaa, KPH lattiakaivon liitos vuotaa, vesieristys vuotaa. Vanhemmissa rivareissa on saattanut olla muovimatto tapetti kylppärissä. Sinällään OK materiaali (teknisesti, ei ulkonäön kannalta), mutta näihin oli 80/90 -luvuilla tapana lätkiä laatat päälle, jättäen muovimaton/tapetin vesieristeeksi. Muovimaton elinikä on noin 30 vuotta. Vanhetessaan matto kutistuu ja saattaa repiä saumansa auki. Onnellisessa tapauksessa alustastaan irronneet ns. kopolaatat varoittavat, ettei kaikki ole kunnossa.

Tuoreemmissa taas voi olla pelkkä kosteussulku seinillä, laatoituksen alla. Kunnon vesieritystä on ruvettu vaatimaan vasta 90-luvun lopulla, mutta sehän ei mitään takaa, kun on näitä wanhan kansan remonttimiehiä ja teeseitse, mutta halvalla / "näin on aina ennenkin tehty" -tunareita.

Käytännössä voi sanoa, että joka ainoa ennen 2000 lukua tehty kylppäri on mallia "olisi jo pitänyt korjata". Siis kalliiksi tulee, koska lähes varmasti päästään myös kuivatuspuuhiin ja uusimaan vaurioituneita rakenteita.

Vähän kun pääsee kosteusvauriota korjaamaan, niin lasku on helposti 50 tonnista ylöspäin. Tulee siinäkin kohtuu iso summa pekkaa päälle esim. 6 asunnon yhtiössä. Etenkin jos/kun sama ongelma onkin useamman ellei peräti kaikkien kämppien kohdalla.

Tähän päälle sitten nämä perinteiset valesokkelit, vuotavat höyrysulut (saadaan kosteusvaurio yläpohjaankin?), vesikattojen vuodot, tasakatot, kattoikkunat, vesipelllitykset...

Rivarien huolto on todella surkealla tolalla kerrostaloihin verrattuna, koska kerrostaloissa yleensä on huoltoyhtiö ja ammatti-isännöitsija hommissa, kun ainakin pienemmät rivarit yrittävät sitkutella "vapaaehtoiseen" vuorolistaan perustuvalla "talkootyöllä" ja isännöitsijäkin on talon asukas. Vielä kun sekä isännöitsijä että muukin hallitus ovat alkuperäisasukkaita eli nykyään tutisevia ukkoja, joiden elämän tärkeimmän päämäärät ovat 1) vastiketta ei saa nostaa 2) ei tässä ennenkään remonttia ole tarvinnut tehdä 3) kestää tämä näinkin, kunnes minut kannetaan puupalttoossa pois. Tällaisen poppoon mielestä kunnossapito = maalataan piha-aita talkoilla kerran 10 vuodessa.

Tyypillistä on sekin, että asukkaat ovat muutelleet/laajentaneet pesutiloja, mutta mitään lupia ei moiselle ole haettu. Sitten on kivaa, kun pitääkin tehdä putkiremppaa tms. ja paljastuu, ettei piirustukset pidä paikkaansa. Pahimmassa tapauksessa joudutaan jälkikäteen hakemaan lupia muutoksille ja joka tapauksessa muutosten kartoitus ja yksilöllinen suunnittelu maksaa. Tällöin vaan pyöritellään silmiä ja selitetään, että joku edellinen asukas tämän on tehnyt = maksatetaan surutta laskut naapureilla.

Lue lisää

Osakas-isännöinti voi olla todella huono tilanne jos kyseessä on omaan napaan tuijottava huonotuloinen ja kädestä suuhun lainan ottanut taloista mitään ymmärtämätön henkilö.

Yleensä nämä ovat kovaäänisiä mutta aikaansaavuus onkin sitten heikkoa.

Minä ajauduin taannoin kahvipöytäkeskusteluun noin 70 vuotiaan naisen, lesken kanssa. Kerrostalossa asui, mutta jotain tuli rakentamisasiat puheeksi ja hiukka yllätyin, miten hyvin hän oli rakennetekniikasta yms. perillä.

No tulihan se sieltä... oli miehensä kanssa ostanut vuosikymmeniä sitten vanhan rivitaloasunnon. Siihen teetettiin täydellinen pintaremontti, minkä valmistuttua yksi lattiaan haudattu alkuperäinen vesijohto sanoi poks... Tämän remontin valmistuttua rupesi olohuoneen seinä oireilemaan. Noh, ajan mittaan paljastui, että heidän seinänaapurillaan oli muurahaisia ja tämä naapuri yritti hukuttaa ne kaatamalla vettä lattialistojen taakse. -> Huoneistojen välinen seinä ja lattiat märkinä.

Nuo niinkuin alkulämmittelynä. Aviopuolisonsa kuoltua hän oli joutunut jatkamaan näiden remonttien pyörittämistä ja oli selvästikin perehtynyt huolella siihen, mikä vanhossa rivareissa mättää ja miten korjaukset pitäisi tehdä.

Rahallisesta järkevyydestä ei tullut puhetta, mutta olihan se rivien välistä luettavissa...

opettavainen_projekti kirjoitti:

Minä ajauduin taannoin kahvipöytäkeskusteluun noin 70 vuotiaan naisen, lesken kanssa. Kerrostalossa asui, mutta jotain tuli rakentamisasiat puheeksi ja hiukka yllätyin, miten hyvin hän oli rakennetekniikasta yms. perillä.

No tulihan se sieltä... oli miehensä kanssa ostanut vuosikymmeniä sitten vanhan rivitaloasunnon. Siihen teetettiin täydellinen pintaremontti, minkä valmistuttua yksi lattiaan haudattu alkuperäinen vesijohto sanoi poks... Tämän remontin valmistuttua rupesi olohuoneen seinä oireilemaan. Noh, ajan mittaan paljastui, että heidän seinänaapurillaan oli muurahaisia ja tämä naapuri yritti hukuttaa ne kaatamalla vettä lattialistojen taakse. -> Huoneistojen välinen seinä ja lattiat märkinä.

Nuo niinkuin alkulämmittelynä. Aviopuolisonsa kuoltua hän oli joutunut jatkamaan näiden remonttien pyörittämistä ja oli selvästikin perehtynyt huolella siihen, mikä vanhossa rivareissa mättää ja miten korjaukset pitäisi tehdä.

Rahallisesta järkevyydestä ei tullut puhetta, mutta olihan se rivien välistä luettavissa...

Lue lisää

Mihin tuo sepustus liittyy? Mikä siinä oli se opettavainen osuus?

Opetus oli, että rivarin kunnossapito
1) vaatii hemmetisti rahaa, kun pitää paikkailla
a) rakennusvirheet
b) rempata materiaalien ikääntymisen vuoksi
c) muiden osakkaiden tunarointia
2) vaatii osaamista, joka pitää joko ostaa (=kallista) asiantuntijapalvelua tai pitää itse kouluttautua "rakennusalan ammattilaiseksi", jolta sujuu niin urakkatarjouspyynnöt kuin työn valvontakin

Yhtään ei voi luottaa siihen, että hallitus tai isännöitsijä (joka pahimmassa tapauksessa on talon asukas ja vielä "toinen jalka haudassa" oleva ukko, jonka mielestä mitään ei tarvi korjata, kun ennenkään ei ole tarvinnut) osaisi hommat hoitaa eli sieltä saisi mitään apua, jos vaikka omassa kämpässä sanoo putki poks.

Eikä voi luottaa siihenkään, että yhtiö hoitaisi, ainakaan ilman isoa riitelyä, vastuulleen kuuluvat kustannukset. Usein nämä maallikkojäsenet ja isännöitsijät ovat omat kämppänsä rempanneet (ehkä osin yhtiön piikkiin) ja nyt pitävät tiukkaan kiinni siitä, että jos jollain muulla katto vuotaa tms. niin se on hänen ongelmansa.

Pääsi siis leskirouvakin kouluttautumaan varsin päteväksi rakennusalan ammattilaiseksi ihan oman asuntonsa ylläpidon sivutuotteena...

Ja moisesta ilosta pitäisi muka maksaa!

Heh, JOS niin onnekas.. siinähän se just tulikin. Harvemmin käy sellainen tuuri, että painumien korjaus on helppoa. Rivarissa asuminen on tuuripeliä, jossa todella moni saa mustan pekan käteensä.

Useammasta talosta koostuvissa rivitaloyhtiöissä mätii rakennusten väliset lämpöjohdot. Ihan riippumatta siitä, onko ne a) betonikanaalissa (jostain pääsee vettä sisään ja putket ruostuvat ulkopinnaltaan) b) urtsieristeisiä elementtejä (näitäkin riivaa veden pääsy eristeen alle) c) hienoja paikallarakennettuja taideteoksia, joissa putket asennettu eristelevyyn tehtyyn uraan (vesitiiviydestä ei tarvi nähdä untakaan). Lämpöjohtojen uusiminen on KALLISTA. Jo eristetyt putket maksavat, kaivuutyö maksaa ja aivan erityisesti maksaa, kun pitää kaivella asvaltoituja alueita. Ei taida tonni/metri olla kaukana totuudesta... siitä vaan laskinta näpyttämään, tuleeko kaivettavaa teidän yhtiössänne vain 50 vai peräti 150 metriä.

Vanhat tiilivuoraukset ovat melkoisia pommeja. Valesokkelia löytyy, mutta tuuletusrakoa ei. Saattaa toimia jonkin vuosikymmenen, mutta lopulta seinässä alkaa mikrobitoiminta ja tiiviitähän vanhat talot eivät ole, joten mikrobien piereskelyt päätyvät saastuttamaan sisäilmaa. Juuri tämä riivaa 70-80 -lukujen tiili-villa-tiili rakenteisia kouluja.

> Jos vielä on sähkölämmitteinen huoneistokohtaisella lämminvesivaraajalla

Heh, eli sähkölämmitteinen rivari. Painoivoimainen tai koneellinen poisto. Halvinta mahdollista grynderikuraa, viis mukavuudesta ja käyttökuntannuksista. Onko vielä "kaapelit kurassa" eli lattialämmitys? Itket verta, kun alkaa kaapeleita vanhuuttaan kypsyä. Joo, voi paikata, mutta miten paikkaat lattiaan tehdyn reiän? Aina koko huoneeseen pintamateriaali uusiksi?

Hyvin unohtuu myös vesieristeet. Ehkä siitä syystä, ettei niitä edes ole. Onko teilläkin laatat lätkittynä muovimaton ja tapetin päälle? Onnea voittajalle, tämä olisi pitänyt rempata jo aikoja sitten! Älä ylläty, jos budjetti on useampi kymppitonni huoneistoa kohti sitten, kun töihin ryhdytään.

Vai leikeittekö te omakotiasukasta? Olette päättäneet, että jokainen hoitaa omansa? Itkette verta, kun taloon tulee oikeuksistaan tietoinen asukas, joka vaatii, että KPH:n vesieritykset laitetaan kuntoon yhtiön piikkiin. Ei auta yleiseen käytäntöön vetoamiset, tiukan paikan tullen te ette kävele osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen yli, vaikka olisittekin muutaman vuosikymmenen leikkineet omakotiasukasta.

Myös kattoremontit ym. kymppitonneja - satoja tonneja, etenkin tarpeeksi kauan vetkutettuna = päästään korjaamaan kosteusvaurioita, joita "yllättäen" löytyy purkutöiden yhteydessä.

Entäs salaojat, sadevesiviemärit, sokkelit... turha selittää, että hyvin on pärjätty tähänkin asti. Salaojat on yleesä tehty lerpusta peltosalaojaputkesta, mikä ajan mittaan liettyy täyteen tai painii lyttyyn. On siis saattanut toimiakin alkuun, mutta vuosikymmenien vieriessä kosteusvaurion riski kasvaa. Samoin remonttibudjetti.

Samat viat löytyy kerrostalosta. Varmaan harmittaa kun siellä vanhassa peltikopissa kylpee ja samalla valuu yläkerran naapurin vedet niskaan kun se muovimatto vuotaa sielläkin. Ja ne putket ruostuu myös kerrostalossa. Sitten kun korjataan niin kerrostalossa se vaan tulee kalliimmaksi. Ikävää että sulla menee asia noin tunteisiin, mahtaa vastike olla korkea.

On noilla kerrostaloilla ja rivareilla sellainen ero että kerrostalossa on useammin ammatti-isännöitsijä ja huoltoyhtiö. Ja isännöitsijät pyrkivät myymään erilaisia katsastuksia ja korjauksia säännöllisin väliajoin eli salaojaputket tulee kuvattua, IV-hormit pestyä ja muuta vastaavaa. Toki motiivina voi olla vahingonkorvausvastuiden pelko tai lisätulojen tienaaminen mutta se on marginaalista jos tuon ansiosta kiinteistö pysyy kunnossa. Kerrostalossa on myös suhteessa vähemmän kattoa ja pohjaa kuin rivarissa joten korjaustapauksissa kustannuspaine ei nouse yhtä kovaksi yhtä osakasta kohti. Se salaojien uusiminen on suurinpiirtein yhtä halpaa tai kallista kutakin ulkoseinämetriä kohti niin kerrostalossa kuin rivarissakin.

Tosin löytyy sellaisiakin kiinteistöjä joissa kiinteistö on pidetty kunnossa ja usein taustalla on ollut muutama alkuperäinen änkyräosakas. Vaikka kaverit ovat olleet änkyröitä, heidän ansiostaan kiinteistö on hoidettu, tarpeelliset remontit tehty, pientä korjausrahastoakin on kertynyt ja pahimmat ADHD osakkaat ovat lähteneet muihin yhtiöihin valittelemaan kuinka kauheita änkyröitä vanhassa As Oy:ssä oli kun koko ajan rempataan eikä vain nautita halvasta vastikkeesta. Tämmöisiä hyvin ylläpidettyjä kiinteistöjä löytyy niin kerrostaloista kuin rivareistakin, vinkiksi voin mainita mm Espoon Karakallion ja Viherlaakson alueet.

Espoon rivareissa on vieläpä sellainen lisämauste että takavuosina osa gryndereistä jätti vain kylmästi salaojat laittamatta ja teetti katselmukset loma-aikaan jollain kokemattomalla kesähessulla, Kun kiirettä piti ja grynderi jutteli mukavia niin aika harva kesähessu hoksasi tarkastaa että salaojat tosiaan on olemassa, näin etenkin kun tuohon aikaan tarkastuskaivon kansikin jätettiin usein kiveyksen tai istutusten alle. Tosin jos oikein hyvä onni sattuu, maaperä ja maanpinnan muodot ovat olleet sellaisia että edes se salaojan puuttuminen ei aiheuta ongelmia.

On oikeastaan vaan tuurista kiinni osuuko se oma ostos tuollaisen sutaistuun yhtiöön vai naapurissa olevaan, ihan asiallisesti rakennettuun. Sen vaan sanoisin että jos katselet asuntoa vanhasta yhtiöstä jossa ei ole tehty merkittävämpiä korjauksia niin huomioi tuo tarjouksessasi. Ja jos PTS:ssä ei ole siinäkään listattu korjauksia, pudota hintatarjousta sen verran että pystyt kattamaan puuttuvat remontit tuolla alennuksella.

Entinen_kerrostaloasukas kirjoitti:

On noilla kerrostaloilla ja rivareilla sellainen ero että kerrostalossa on useammin ammatti-isännöitsijä ja huoltoyhtiö. Ja isännöitsijät pyrkivät myymään erilaisia katsastuksia ja korjauksia säännöllisin väliajoin eli salaojaputket tulee kuvattua, IV-hormit pestyä ja muuta vastaavaa. Toki motiivina voi olla vahingonkorvausvastuiden pelko tai lisätulojen tienaaminen mutta se on marginaalista jos tuon ansiosta kiinteistö pysyy kunnossa. Kerrostalossa on myös suhteessa vähemmän kattoa ja pohjaa kuin rivarissa joten korjaustapauksissa kustannuspaine ei nouse yhtä kovaksi yhtä osakasta kohti. Se salaojien uusiminen on suurinpiirtein yhtä halpaa tai kallista kutakin ulkoseinämetriä kohti niin kerrostalossa kuin rivarissakin.

Tosin löytyy sellaisiakin kiinteistöjä joissa kiinteistö on pidetty kunnossa ja usein taustalla on ollut muutama alkuperäinen änkyräosakas. Vaikka kaverit ovat olleet änkyröitä, heidän ansiostaan kiinteistö on hoidettu, tarpeelliset remontit tehty, pientä korjausrahastoakin on kertynyt ja pahimmat ADHD osakkaat ovat lähteneet muihin yhtiöihin valittelemaan kuinka kauheita änkyröitä vanhassa As Oy:ssä oli kun koko ajan rempataan eikä vain nautita halvasta vastikkeesta. Tämmöisiä hyvin ylläpidettyjä kiinteistöjä löytyy niin kerrostaloista kuin rivareistakin, vinkiksi voin mainita mm Espoon Karakallion ja Viherlaakson alueet.

Espoon rivareissa on vieläpä sellainen lisämauste että takavuosina osa gryndereistä jätti vain kylmästi salaojat laittamatta ja teetti katselmukset loma-aikaan jollain kokemattomalla kesähessulla, Kun kiirettä piti ja grynderi jutteli mukavia niin aika harva kesähessu hoksasi tarkastaa että salaojat tosiaan on olemassa, näin etenkin kun tuohon aikaan tarkastuskaivon kansikin jätettiin usein kiveyksen tai istutusten alle. Tosin jos oikein hyvä onni sattuu, maaperä ja maanpinnan muodot ovat olleet sellaisia että edes se salaojan puuttuminen ei aiheuta ongelmia.

On oikeastaan vaan tuurista kiinni osuuko se oma ostos tuollaisen sutaistuun yhtiöön vai naapurissa olevaan, ihan asiallisesti rakennettuun. Sen vaan sanoisin että jos katselet asuntoa vanhasta yhtiöstä jossa ei ole tehty merkittävämpiä korjauksia niin huomioi tuo tarjouksessasi. Ja jos PTS:ssä ei ole siinäkään listattu korjauksia, pudota hintatarjousta sen verran että pystyt kattamaan puuttuvat remontit tuolla alennuksella.

Lue lisää

Teen rakennus- ja remppahommia aika paljon juuri taloyhtiöille, eikä itselle ole tullut vastaan enään vuosikymmeneen rivitaloyhtiötä, joissa ei olis ulkopuolista isännöitsijää. Kyllä ne ajat on jäänyt pääosin unholaan. Asioista on tullut tai tehty mutkikkaampia, työläämpiä ja isännöinti vaatii entistä enemmän oman tietotaidon ylläpitoa. Itsekin joudun selvitteleen asioita ja määräyksiä nykyisin ihan tosissani, jopa turhautumiseen asti. Joissain paritaloyhtiöissä isännöinti hoidetaan talkoilla mutta niissä on yleensä karsittu yhtiön vastuut ja isännöintityöt minimiin. Kukin hoitaa omaa pt:n puolikasta kuin omaansa. Kunnossapito toimii kuten omakotitaloissa.

En myöskään ole huomannut eroa rivi-/kerrostalojen kunnossapidon tasossa tai vaatimustasossa, kustannuksissa kylläkin.

Kerrostaloissa on useimmin erillinen huoltoyhtiö, mutta eipä silläkään tuntuis olevan kummosta merkitystä. Usein asiakkaat on tyytymättömiä huoltoyhtiöiden toimintaan. Monesti asukkaat ei tiedä, ettei perussoppariin kuulu noin karkesti kuin avainpalvelut, pihatyöt ja rännien putsaus, joka tuntuu unohtuvan asukkaiden tilityksiä kuunnellessa. Muut työt tilataan erikseen eikä huoltoyhtiöiden remppahommia valvota samaan tapaan kuin urakoitsijan hommia. Paljon olen joutunut korjaan huonosti tehtyjä korjauksia.

Kun lähden tekeen remppaa rivitaloon, hyvin samalla kaavalla prosessi etenee kuin kerrostalossakin. Kyllä näissä kirjoituksissa tuntuis olevan taustalla nyt jotain muuta kuin tosiasioihin ja asiantuntemukseen perustuvia vaikuttimia.