viljan hinnat nousussa

ABARES:in äskettäinen raporttihan pudotti vehnän satotoiveet 21,6 milj. tonniin.
Raportin alussa kuitenkin huomautetaan että arvio on ehdollinen, ja ehtona
on että NSW:n keskiosassa sekä etelä-Australiassa sen kuivilla osilla sataa
piakkoin ja riittävästi myös jatkossa.
Queenslandin ja NSW:n pohjoisosassa sateetkaan eivät auta vaan arvio on että
paljon jää kokonaan korjaamatta.
Muiden alueiden satoarviot ovat kiinni siitä että olosuhteet ovat ajankohdan
normaalitasoa jatkossa.

USDAn viimeisin povaus pitää tähän kirjata, - eli Australian vehnäsato manattiin
22,5 milj. tonniin, missä miinusta edelliseen arvaukseen 1 milj. t.
USDAn vanhojen sanomalehtien katsaustakin harjoitettiin, eli nyt vasta
kirkastui että ausseistahan vehnä häipyi tulipalokiireellä, ja niimpä piti
kauden alkuvarastoa mulkata peräti 2,39 milj. t. pienemmäksi.

Kaikenlaista voi tapahtua jatkossa, ja siksi täytyy listata mitä kussakin
maakunnassa on povattu sadoksi, ja tällöin voi mahdollisten satovahinkojen
vaikutukset paremmin huomioida.

Queenlannin vehnäsadoksi povataa 0,9 milj. t, ja hehtaarisadoksi 1,45 tonnia
Vuodentakaiseen on miinusta 50 %

NSW:n vehnäsato nähdään 6,33 milj. tonniin 1,92 hehtaarisadolla, - miinusta
satomäärään 44 %.
Tässä tapauksessa tulee tehtyä iso virhe jos ottaa kiintopisteeksi
keskimääräisen hehtaarisadon.
NSW:n jäljellä oleva satopotentiaali kun keskittyy tiiviisti maakunnan eteläosaan, ja Riverinan hujakalle.
Muualla maakunnassa saa tapahtua paljonkin , ja sillä on vähän vaikutusta.
Jos taas halla jyrää Riverinassa, niin povattu sato helposti vaikka puolittuu.

Victorian vehnäsadoksi povataan 3,5 milj. t. ja satotasoksi 2,3 tonnia/ha
Miinusta vuodentakaiseen 33 % määrän suhteen ja samanverran satotason kohdalla.
Olosuhteet ovat kohtalaisen tasaisia alueittain, - mikä pitää muistaa
esimerkiksi hallatapahtumia arvioitaessa.

Etelä-Australian vehnäsato nähdään 3,8 milj. tonniin jossa määrässä miinusta
43 %, - satotasoksi povataan 1,9 t/ha.
Sato riippuu siitä että Eyren ja Yorken niemet saavat piakkoin kunnon sateet,
jos ei niin seuraa pienehkö miinus satomäärään.
Tämä koska satotoiveet keskittyvät Victorian maakunnan naapurissa oleville
tuotannon alueille, joten niillä tapahtuvalla vahingolla on suurempi vaikutus.

Länsi-Australian vehnäsadoksi povataan 7,1 milj. t. mikä miinustaa vuodentakaista
29 % määrän, ja 38 % satotason suhteen.
Jäljellä oleva satopotentiaali keskittyy maakunnan eteläosaan ja erityisesti
Esperancen alueelle.

Tässäpä erittäin hitaasti latautuvan raportin linkki.
http://data.daff.gov.au/data/warehouse/aucrpd9abcc003/aucrpd9aba_20170912_yGQh0/AustCropRrt20170912_v1.0.0.pdf

soija syys 9,53 marras 9,61
maissi ----3,38 joulu 3,52
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,20----4,18-----6,26
joulu 4,44---4,44-----6,43
maalis 4,63---4,62----6,55
touko 4,76----4,76----6,56
Pariisi vehnä
joulu 161,50 maalis 166,75 touko 179,25 syys 172,50
rapsi
marras 365,50 helmi 367,25 touko 368,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 140,75 tammi 143,05

Viikolla 1-7.9. myytiin Usasta 316 700 t. vehnää ja laivattiin 439 200 t.
Kauden myynti kasvoi 12,77 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,96 milj. t.
Myynti on vuodentakaista tasoa mutta sen jakautuminen vehnälajien kesken
on toinen.
Myynnin tasoa on käytännössä kannatellut länsirannikon WW vehnä, kun taas
HRW vehnän myynnissä on miinusta 0,54 milj. tommia.
Kevätvehnällä miinus vuodentakaiseen on 0,61 milj. t.
Kannattelua hoitaneella WW vehnällä on 0,91 milj. t. plussaa.
--
Maissia myytiin 1,04 milj. t. ja laivattiin 714 600 t.
Kauden myynti kasvoi 10,5 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,7 milj. t.
Myynti jää vuodentakaisesta 7 milj. t.
--
Soijaa myytiin 1,61 milj. t. ja laivattiin 1,15 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 16,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 15,8 milj. t.
Myynti jää vuodentakaisesta 6,5 milj. t.
--
Viikon taivaanmerkki on se minkä voi odottaakin, eli kevätvehnän myynti
hiipuu rippusiksi, - 55 600 t. myytiin josta suurin 27 000 t. erä ufomiehille

HRW vehnää myytiin 164 300 t. , josta suurin 50 000 tonnin erä Turkkiin.
Venäjän ja Turkin riitely lienee taustalla, mihin sopii sekin että viikolla
kerrottiin Turkin mylläreiden puuhaavan myllyä Ukrainaan.
Italialle suostuttiin vielä myymään 25 000 t. durumia, ja suostujina
olivat ufomiehet, - luultavasti kallisarvoiseen hintaan.

Vehnänmyynnin kärki oli poikkeuksellinen, eli ufomiehet kärjessä, seuraavina
Colombia, Turkki Dominikaaninen tasavalta ja Italia.
Laivausten kärki oli Japani, Meksiko, Kolombia ja Thaimaa.
--
Brasiliassa vehnän korjuu on edennyt noin 20 % tasolle, jo vuorossa on
ensimmäiset kylvöt jotka edustavat noin puolta koko valtion vehnäalasta.
Nyt korjattava osuus vehnästä kärsi pahoin hallasta joka sattui kukinnan
aikaan.
Paranan maakunta jossa enimmät vehnät kasvaa osui pahiten alle, ja sen
satoa povataan noin 1 milj. t. alle viime vuoden tason.
Hallat osuivat myös naapurimaa Paraquayn vehnään, ja sen kyky viedä mitään
on käytännössä olematon, - sensijaa tuontia Argentiinasta on pakko suorittaa.
--

soija syys 9,67 marras 9,76
maissi-----3,41 joulu 3,54
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,28-----4,20-----6,18
joulu 4,43----4,42-----6,32
maalis 4,63---4,59-----6,43
touko 4,76----4,73-----6,48
Pariisi vehnä
joulu 163,25 maalis 168,75 touko 172,50 syys 174,25
rapsi
marras 368,25 helmi 370 touko 371,50 elo 358,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 140,20 tammi 142,50

Ranskan hallinnon virasto FranceAgriMer povaa kauden vehnänvienniksi
18,16 milj. tonnia, - vastaan 11,3 viimeksi, josta vain noin 5 milj. t.
vietiin Ulos EU:sta.
EU:n ulkopuolelle vietäisiin 10 milj. t. ja loput 8 milj. t. olisi EU:n sisäistä kauppaa.
Arvioitu vienti EU:n ulkopuolelle on alle sen tason mitä yleensä on
hyvinä vuosina viety.
EU:n sisäinen vienti on näköjään arvioitu pelkästään edellisten vuosien
perusteella, eli se on ollut melkoisen tarkkaan 8 milj. t.
Arvelen että arvio menee uusiksi jo Saksan ja Espanjan tarpeiden vuoksi.

Ranskan vehnäsato saatiin hyvälaatuisena, eli agrimer arvioi 91% ylittävän
vientiin kelpaavan myllyvehnän valkuaisen suhteen.
Hehtolitrapaino on ylittänyt 75 % osuudella sadosta 76 kiloa.
Sateiden alle jääneen sadonkorjuun hännän vehnästä voi epäillä
puuttuvan gluteenia, eli pudotuskokeen tulos voi estää myllykäytön, vaikka
kokonaisvalkuainen riittäisikin.
--
Gluteenin puute on ongelma Englanninkin vehnässa, vaikka kokonaisvalkuainen
kohosikin ennätykseen eli keskimäärään 13,2 %, - vastaan kolmen vuoden
keskiarvo 12,1 %
Gluteenin puute näkyy pudotuskokeen tuloksessa, joka kaikkiaan 2858 näytteen
osalta päätyi 259 sekuntiin.
Vastaavana aikana viime kaudella se oli 319 sekuntia.
Vaikka nyt saatu pudotuskokeen keskiarvo riittää leipätuotantoon jossa
vaaditaan 250-260 sekuntia, niin noin puolet vehnästä sitten alittaa arvon.

Mikäpä on nostanut kokonaisvalkuaisen ennätykseen ?
Sato valmistui nopeasti, mikä antaa aihetta epäillä jyvien kokoa pieniksi.
Kun tällöin on vähän tärkkelystä niin proteiinin osuus koko jyvän
painosta kasvaa.
Yleensä näin käy kun kuivuus rasittaa vehnää, mikä mikä pahimmillaan estää
jauhatuskäytön.
Osaltaan korkeaan pitoisuuteen vaikuttaa se että on kylvetty enemmän
myllyvehnän tuottamiseen jalostettuja lajikkeita.
Englannissa nämä määritellään "nabim Group 1 and 2" kuuluviksi.
Näitä kylvettiin 40 % , - vastaan 31 % edellisen kauden satoon.

Ongelmaksi englanninjusseille on tullut että ostajan ryökäleet eivät
viime kauden tapaan maksa samantasoista laatulisää.
Jussit noituvat että pitäkää tunkkinne, me pojat siirrytään takaisin rehuntuottajiksi.
No kyllä se tästä vielä paranee kunhan EU:n laatuvaje otetaan todesta.
--
Australiassa sunnuntain vastainen yö saattaa mennä pakkaselle Riverinassa,
jossa vehnä on aloittelemassa kukkimista.
ei saisi mennä yhtään miinukselle taikka tulee tyhjiä tähkiä.
Sääkartat eivät kyllä kovin myrkyllisiltä näytä, mutta povattu tyyni
ja selkeä sää saattaa yllättää.
--
soija marras 9,68 tammi 9,79
maissi joulu 3,54 maalis 3,67
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,48-----4,44-----6,21
maalis 4,67----4,62-----6,34
touko 4,80-----4,76-----6,39
heinä 4,61-----4,91-----6,40
Pariisi vehnä
joulu 163,50 maalis 168,75 touko 172,50 syys 174,75
rapsi
marras 367,50 helmi 369 touko 370,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 139,75 tammi 141,65

Australiassa oli NSW:n eteläosassa paha yöpakkanen, eli kahden metrin
korkeudelta mitattiin paikoin päälle miinus 3 asteen lukemia.
Tyyni ja selkeä sää lisäsi pakkasen vaikutusta.
Ilman kastepiste oli yleisesti reippaasti pakkasella, mikä tietää
että kasvuston lämpötila on laskenut vahinkorajan pahemmalle puolelle
niilläkin aloilla missä ilman lämpötila oli nollan tienoilla.
Jäljellä oleva satopotentiaali heikkeni erittäin paljon pakkasen osuttua
Riverinan hujakalle.
Ausseissa menee vielä jokunen päivä ihmetellessä ennenkuin arvioita
tuhoista osataan antaa.
--
Viikolla 6. vietiin Kanadasta 230 000 t. tavallista vehnää ja 62 300 t.
durumia.
Kauden vienti karttui 1,87 milj. tonniin tavallisen vehnän osalta ja
0,53 milj. tonniin durumin.
Tavallisen vehnän vienti ylittää noin 0,4 milj. t. vuodentakaisen tason.
Kanadan oma kulutus on lähes kaksinkertainen vuodentakaiseen verraten,
eli 0,56 milj. t. tavallista vehnää.
Durumin käyttö on noin 4 kertainen, ja on tasossa 0,13 milj. t.
Durumin runsas käyttö saattaa olla viime kaudella fusariumin pilaaman
tavaran hävittämistä.

Kevätvehnän viennistä 24 900 t. oli ykkösluokkaa ja 168 400 kakkosta.
Other sekulia vietiin 30 500 t. ja tämä Kanadan itärannikolta.
Satamien varastoissa oli 1,5 milj. t. vehnää, josta kevätvehnän
ykköstä 0,21 milj. t. ja kakkosta 0,6 milj. t.
--
soija marras 9,68 tammi 9,78
maissi-joulu 3,51 maalis 3,64
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,42----4,40----6,22
maalis 4,63---4,58----6,36
touko 4,76----4,71----6,40
heinä 4,87----4,89----6,39
Pariisi vehnä
joulu 162 maalis 167,25 touko 171 syys 173,50
rapsi
marras 368 helmi 369,75 touko 371
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 139,25 tammi 141,50

Kanadassa julkaistiin alustava satoarvio, joka perustuu nyt satelliittien
havaintoihin kasvukaudelta, joista on tyotettu tietokonepohjainen arvio.
Apuna on käytetty pelloilla tapahtuvaa katsastelua.
Tästä arviosta puuttuu viljelijöiltä kyselty osuus.

Kaikki vehnälajit mukaanlukien saataisiin 27,1 milj. t. sato, jossa miinusta
vuodentakaiseen 14,5 %.
Viimeksi saatu sato oli sekin määrältään heikko ja huonolaatuinen, eli
katovuoden puolelle kääntyi sato, joskin se ero on että tähänastinen talteen
saatu osuus sadosta on ollut enimmäkseen hyvälaatuinen.
Suuria eroja miinuksista löytyy kuitenkin vehnälajien kesken.

Kevätvehnän sato nähdään 20,1 milj. tonniksi, jossa miinusta vain 1,8 %.
Miinuksen pienuus selittyy suurilla kylvöaloilla, joista arvioidaan
korjattavan 8 % suurempi ala.
Hehtaarisadot kuitenkin miinustetaan 9,2 % pienemmiksi viime kauden saantoa.

Maakunnittain tarkastellen kevätvehnän ykköstuottaja vaihtui, eli Alberta
ohitti Saskatchewanin jossa kuivuus verotti eniten.
Albertassa saataisiin 8,4 milj. t. jossa plussaa 5,4 % edelliseen satoon
verraten.
Saskatchewanissa tulisi 7,2 % miinus ja talteen saataisiin 7,4 milj. t.
Manitobassa saataisiin 3,7 milj. t. kevätvehnää jossa 4,2 % miinus.

Saskatchewanin satotasoksi arvioidaan 39,6 bushelia/acre , mikä tekee
3,59 tonnia hehtaarilta, - viime kauteen verraten on 14,1 % miinus.
Albertan miinus on 10,1 % , ja satotaso 53,5 bushelia/acre eli 4,8 t./ha.

Albertan osalla on vielä epävarmuutta satomäärästä ja laadusta, ja tämä
koska melkoinen osa sadonkorjuun hännästä jäi sateisiin.
Alueen tuottaja kertoo että laatu menee väistämättä rehuksi.
Tuottaja ehti puida päivän verran ja nyt sateita sekä lunta luvataan ainakin
viikoksi.

Durumille kävi murheellisesti ainakin Italian pastamylläreiden mielestä.
Satomäärä putosi 44,6 % ja määrältään sato jäi 4,3 milj. tonniin.

Syysvehnän sato jäi 2,7 milj. tonniin, vastaan 3,5 milj. t. viimeksi.
Rypsisato jäi ennätyssuurista kylvöistä huolimatta 19,7 milj. tonniin,
- mikä on samaa tasoa kuin viime kaudella.
Linkki taulukkoon:
www.statcan.gc.ca/daily-quotidien/170919/dq170919b-eng.htm?HPA=1

soija marras 9,66 tammi 9,77
maissi joulu 3,48 maalis 3,61
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,43----4,42----6,17
maalis 4,64---4,60----6,31
touko 4,78----4,73----6,36
heinä 4,89----4,90----6,35
Pariisi vehnä
joulu 162 maalis 167,25 touko 171,25 syys 173,50
rapsi
marras 365 75 helmi 368,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 140 tammi 142,20 maalis 144,15 touko 145,50

Metsäveljen maratonhöpinät kiinnostaa todella paljon. Voisitko lopettaa please. Leiki vaikkapa legoilla ennemmin.

Kanadassa vehnä yritettiin saada talteen ensin, ja vasta sitten puida
rypsi.
Nyt on alkanut sadella ja rypsille voi käydä huonosti, - Edmontonin
hujakalla satoi jo luntakin.
Äskettäiselle rypsin satoarviolle monet jusseista viittaavat kintaalla,
ja huimimmat ennustivat jo ennen sateita että korkeintaan 16 milj. t.
saadaan.
Ainakaan rypsin hinnat eivät Kanadassa laskeneet, vaan pientä plussa
on tilastolaitoksen 19,7 milj. tonnin ennusteen jälkeen kertynyt.
--
Egypti osti Venäjältä 175 000 t. vehnää, mikä toimitetaan lokakuun
lopulla.
Hinnaksi kerrotaan 195 - 197 doll. FOB.
Egyptinrannassa hinta on rahtitason nousun vuoksi luokassa 212 doll, tonnilta.
Aiempi lokakuun alun laivauksiin ostettu erä oli Egyptiin rahdattuna
hinnassa 201,7 taalaa tonnilta.
Hinnat nousee nyt lähinnä siksi että muita halvalla tarjoajia on vähän.
Romaniassa syytetään että jussit odottavat parempia hintoja, mutta
arvelen että parempia hintoja saadaan jo uittamalla vehnää Tonavan
yläjuoksun suntaan.

Romaniasta myytiin aiemmin lastillinen Egyptiin, mutta sepä juuttui satamaan
kun syynääjät löysivät vehnästä unikon siemeniä.
Laiva on maannut redillä monta viikkoa, mutta äskettäin kerrottiin että
lasti puretaan sekä puljataan ylimääräiset eväät pois.
Tuli hinnakkaaksi lastin myyjälle, ja nyt puhellaan että Egyptin sirkuksesta
pysytään jatkossa poissa.
--
soija marras 9,70 tammi 9,80
maissi joulu 3,50 maalis 3,62
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,51 ----4,48----6,21
maalis 4,71----4,66----6,34
touko 4,84-----4,79----6,38
heinä 4,95-----4,96----6,37
Pariisi vehnä
joulu 163,25 maalis 168,50 touko 172 syys 174,75
rapsi
marras 367 helmi 368,75 touko 370,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 140,70 tammi 143,15

Viikolla 8-14.9. myytiin Usasta 307 200 t. vehnää ja laivattiin 427 700 t.
Kauden myynti kasvoi 13 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,8 milj. t.
Myynti edustaa 49,2 % osuutta USDAn kaudelle arvioimasta viennistä.
--
Maissia myytiin 526 900 t. ja laivattiin 703 700 t.
Kauden myynti kasvoi 11 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,6 milj. t.
Myynti jää 6,9 milj. t. vuodentakaisesta tasosta.
--
Soijaa myytiin 2,338 milj. t. ja laivattiin 944 900 t.
Kauden myynti kasvoi 19,3 milj. tonniin, josta laivaamatta 17,2 milj. t.
Myynti jää 5,1 milj. t. vuodentakaisesta tasosta.
--
Vehnän myyntiä on kertynyt lähes sama määrä kuin vuosi sitten.
Kun myynti tapahtuu huomattavasti pienemmästä sadosta, niin jossain
vaiheessa on vauhtia hillittävä.
Hillinnän välttämättömyydestä kertoo jo sekin että jos nykyinen myyntien
taso jatkuisi ennallaan, niin Usasta myytäisiin koko viimeksi saatu sato.

Hintojen hillintä on pelin henki, ja se että jussit eivät pääse juhlimaan.
Hillintä on jo mennyt liiallisuuksiin, ja seb seurauksena vuosikausia
jatkunut vehnän kylvöalojen lasku jättää viejät ilman vehnää ja sillä
tehtävää voittoa.
Usan sisänen kysyntä alkaa lopulta määrätä hinnat suoraan, eikä siinä
vaiheessa kysellä enää pörssihintoja.

Mikäpä tilanne on USDAn lukujen valossa?
Nyt myyntivuorossa oleva vehnäsato putosi 15,5 milj. t. edellisestä.
Eli viime kaudella saatiin 62,8 milj. t. ja nyt povataan 47,3 milj, tonnia.
Oma kulutus arvioidaan 31,7 milj. tonniin, josta vain 4 milj. t. rehua.
Eli 27,7 milj. t, on löydyttävä Usan omaan käyttöön myllyvehnää taikka
parempaa laatua.
33,2 milj. tonnin alkuvarastosta ei tässä ole apua sen huonon laadun vuoksi.

Paljonko saadusta sadosta on myllylaatua ?
Arvataan että 30 % eli 14,1 milj. t. on rehua, mikä jättää myllyvehnäksi
33,2 milj. tonnia.
Oma kulutus vaatii tuosta 27,7 ja jäljelle jää 5,5 milj. t. myllyvehnää
vietäväksi.
Sitä on kuitenkin jo myyty vientiin 13, milj. tonnia.
Näyttää merkilliseltä.
Tuo ylläoleva riekkuminen on alustus kohta saatavalle Usan varastoraportille,
jonka perusteella teen tavanomaisen laskuharjoituksen taseista.
--
Viikon taivaanmerkiksi voi ainakin epäillä HRW vehnän myynnin hiipumista
58 100 tonniin.
Kevätvehnää myytiin 122 700 t. ja WW vehnää 72 400 t.
Viikon ostajien joukko oli poikkeuksellinen, eli Afrikan ostajia oli
koko joukko, eli Kenia, Ghana ja Angola ostivat lastilliset.
--
soija marras 9,70 tammi 9,81
maissi joulu 3,50 maalis 3,62 touko 3,70
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,52----4,49----6,24
maalis 4,71---4,67----6,36
touko 4,84----4,80----6,40
heinä 4,96----4,97----6,38
Pariisi vehnä
joulu 164,50 maalis 170 touko 174 syys 176
rapsi
marras 367 helmi 369 touko 370
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 140,80 tammi 143,10

EU:n vehnänvientiä on karttunut heinäkuun alusta alkaneella kaudella
vasta 3,68 milj. tonnia, - vastaan 5,83 milj. t. vuosi sitten.

Vaisun viennin perussyytä piilotellaan edelleen, ja sehän on myllyvehnän
loppuminen laajalti EU:n sisällä.
Normaalisti kauden lopulla vehnän varastot yltävät yli koko kulutuksen
kentän, eli vehnän varastoja on tiloilta myllyille, leipomoille ja
kaupalle akselilla katkeamaton ketju.
Vehnän alkuperä näissä varastoissa voi olla myös EU:n ulkoa tuotua, - niinkuin
laajalti kävikin viime kaudella.
Improvisoitua tuontiakin ilmeni, ja tästä esimerkkinä Englannin mylläreiden
kevätvehnän ostot Usan ufomiehiltä.
Hinnan voi arvata olleen vähintäänkin suolainen.
Niimpä uusi sato ostettiin käytännössä suoraan puimureista kulutukseen, ja
tämä erittäinkin Ranskassa jossa laatu oli hyvä ja varastoissa olleet
jämät rehua.
Ranskalle tuli jatkossa suuri asiakas naapurimaa Saksasta sen sadon mentyä
rehuvoittoiseksi.
Toinen naapuri Espanja oli jo valmiiksi odottelemassa Ranskan sadon
valmistumista noin 5 milj. tonnin tuontitarpeen kanssa.

No miksi asia ei näy Pariisin futuureissa ja vientihinnoissa Rouenissa ?
Eipä juuri näykään, eli ajankohdan futuurien hintasaso oli vuosi sitten
vain 2-3 euroa halvempi.
Tämä kuitenkin huolimatta Ranskan ja samalla EU:n suuremmasta sadosta,
joskin laatu Ranskan ulkopuolella on tällä kertaa vuodentakaista huonompi.

Syynä on niinkin yksinkertainen juttu kuin se että viejien ei ole suinkaan
pakko viedä, ja samasta syystä ei ole pakko kilpailla saatavissa olevasta
vehnästä.
Kilpailu markkinoilla josta puuttuu riittävä tarjonta on niitä suurimpia
syntejä nykyisessä futuurivetoisessa sirkuksessa.

Asiassa vaikuttaa lisänä se että viljajättien isänmaattoman pääoman intressit
ovat sekautuneet myös elintarvikkeiden jatkojalostukseen ja kauppaan.
Esimerkiksi Usan viljajättien päälle satavuotisen toiminnan voitot ovat
sijoitettu hajautetusti koko elintarvikeketjuun, pankkitoimintaan,
vakuutuslaitoksiin, erinäisiin tuotemerkkeihin ym. ruokaa sivuavaan
bisneksiin.
Näillä varsinaisen viljakaupan ulkopuolisilla alueilla tehdään suurin tili
näille rahavallan edustajille.
Kun viljasta kilpaileminen iskee juuri näihin voittoihin, niin eipä kilpailla.
Päinvastoin.
Tästä on montakin rumaa esimerkkiä, joista rikollisinta oli eräänkin
Väli-Amerikan "itsenäisen" valtion omavaraisen maatalouden tuhoaminen.
Kuka tuhosi ja mistä syystä? - Niimpä.
Eikä sama myyräntyö ole suinkaan päättynyt, Argentiinassa tuli kylläkin
huolellisesti turpiin, mutta rahavalta ei hellitä koskaan, ja nyt kiristetään
Intiaa luopumaan eräästä tärkeästä maatalouden tukimuodosta.
Asialla on sama Maailmanpankki, joka oli instrumenttina edellisissäkin esimerkeissä.

soija marras 9,85 tammi 9,95
maissi joulu 3,53 maalis 3,66
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,49----4,49-----6,34
maalis 4,69---4,67-----6,46
touko 4,82----4,79-----6,48
heinä 4,94----4,97-----6,47
Pariisi vehnä
joulu 164,75 maalis 170,25 touko 174 syys 176
rapsi
marras 368,50 helmi 370 touko 371,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 141,25 tammi 143,50

Viikolla 7. vietiin Kanadasta 242 100 t. tavallista vehnää ja 43 100 t.
durumia.
Laivauksista kevätvehnän ykköstä ei ollut lainkaan, mutta kakkosta oli
168 200 tonnia.

Kauden vienti kasvoi tavalisen vehnän osalta 2,1 milj. tonniin, määrän
oltua vuosi sitten 1,74 milj. t.
Viime kauteen vertailu on hieman harhauttavaa koska tunnetuista syistä
vientiä oli vähän.
Sitä edeltävällä kaudella ajankohdan taso oli 2,41 milj. t. ja tuota aiemmalla
2,8 milj. t.

Kanadan oma kulutus on karttunut tasoon 0,74 milj. t. tavallista, ja
0,14 milj. t. durumia, - vuodentakaisesta kulutus on pompsahtanut molempien
osalta, eli tuolloin numerot olivat 0,39 ja 0,03 milj. t.
Kun vertailu tehdään vuosiin 2015 ja 2014, - niin anomaalisen suuri poistuma
näkyy vieläkin, eli luvut vuonna 2015 olivat 0,49 tavallista ja 0,05 milj. t. durumia.
2014 luvut olivat vastaavasti 0,48 ja 0,4 milj. tonnia.

Mikäs kumma hävittää Kanadan varastoja lähes tuplavauhtia normaaliin menoon
verraten ?
Eipä tässä muuta voi olla kuin että hatelikko heiluu, eli huonolaatuista
vehnää hävitetään pois varastotilaa viemästä.
Lieneekö asiassa vielä sekin että "other" puljaus ei ole vaivan arvoista.
--
Australiassa paikallinen "Australian Standart White" vehnälaatu on noussut
hintaan 245 taalaan tonnilta, kun taas vastaava laatu tuotuna Usasta
maksisi australianrannassa vain 235 taalaa tonni.
--
Siperian kevätvehnän häntä jää lumisateisiin ainakin ennusteiden mukaan.
Pientä pakkastakin on jo ollut ja viikkokausien pilviset ja sateiset
säät eivät lupaa laatuvehnää.
Venäjän maatalousministeri osasi asiasta pari viikkoa sitten varoitella, ja
laatuvaje näyttääkin nyt selvältä.
--
soija marras 9,71 tammi 9,82
maissi joulu 3,53 maalis 3,66
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,54-----4,53-----6,48
maalis 4,74----4,71-----6,60
touko 4,86-----4,84-----6,63
heinä 4,97-----5,01-----6,61
Pariisi vehnä
joulu 165,75 maalis 171 touko 174,75 syys 176,50
rapsi
marras 370,50 helmi 371,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 142 tammi 144,30

http://awb.com.au/customers/australianwheat/
https://www.cbh.com.au/customers/commodities-and-products

Paljonko on hintanoteeraus muille sorteille?. Paras laatu taitaapi mennä nuudelin valmistamiseen...

Kiina on päätymässä käyttämään heikkolaatuisimman osan viljavarastoistaan
etanoliksi.
Asiaa hieman peitellään korostamalla myös selluloosan käyttöä etanolin
tuottamiseen.
Nykyinen tuotanto aiotaan nostaa noin 2 milj. tonnista 12 milj. tonniin
etanolia.
Etanoli taas kuluisi samoin kuin Usassakin, eli bensiinin sekoitteena.

Kiinassa on aloiteltu asiaa aiemminkin kun on ollut vaikeusia varastojen
laadunja määrän suhteen.
Asia on kärjistynyt viime vuosina siihen mittaan että suuri osa maissi ja
vehnävarastoista ei kelpaa edes rehuksi.
Silti täytyy ostaa lisää, koska se on välttämätöntä ruokahuollon turvaamiseksi,
eli jos ei ostettaisi, menetetään tuottajat sekä tuotanto.
Nyt suunniteltu tuotanto kuluttaisi vuosittain 36 milj. tonnia maissia.

Kiinan maissivarastoja arvioidaan Kiinan lehdistössä noin 200 milj. tonniin.
Etanoliksi käyttämistä perustellaan sillä että varastot ovat homeisia ja
käyttökelvottomia.
Lisäksi kehutaan että sivutuotteena saatava valkuaisrehu käytetään
lihantuotannossa.
Blogisti huomaa että tämähän mättää, eli kun nyt käytön estää maissin
homemyrkyt, niin nehän rikastuvat valkuaisrehuun ja tekevät sen kelvottomaksi.

Asian monia puolia valottaa linkin Dimsums blogisti, joka on seurannut
Kiinan maatalouden asioita vuosikausia.
http://dimsums.blogspot.fi/2017/09/china-biofuel-dreams.html

Usan HRW vehnän kylvö-alaa povataan vähintään yhtä pieniksi kuin edellisellä
kaudellakin.
Syynä huonot hinnat jotka eivät innosta kylvöihin.
Se että vehnää yleensäkään kylvetään, - johtuu siitä että noin puolet
nykyisenkokoisesta alasta laidunnetaan.
Tarve laitumiin ei vähene vuositasolla juuri mitenkään, ja jos vehnän kylvöalat
vielä vähenevät, niin entistä pienemmältä osuudelta korjataan jyväsato.

Muitakin syitä on vähentää kylvöjä, ja näistä eräs on "sreak mosaic" virus, mikä
oli suuri jo suuri ongelma edellisellä kaudella.
Kylvöistä 25 % on jo suoritettu, ja alkaa olla ohi se vaihe jolla vielä voidaan
jussit huijata lisäkylvöihin.
--
soija marras 9,63 tammi 9,73
maissi joulu 3,52 maalis 3,64
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,53----4,51-----6,46
maalis 4,73----4,69----6,58
touko 4,87-----4,81----6,61
heinä 4,98-----5,00----6,59
Pariisi vehnä
joulu 166,25 maalis 171,50 touko 175 syys 177,25 joulu 180,25 maalis 183,50
rapsi
marras 373,25 helmi 374,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 140,95 tammi 143,30

Katselin tuossa veljeni touhua kun yrittää puida ohraa pelloilta.
Hänen saldonsa oli eiliseen mennessä 0 kg kuivatuskelpoista ohraa.
On joutunut tekemään litistystä eläinten rehuksi kun liian märkää kuivatettavaksi.
Tuli mieleen että kun jotkut laskeskelevat näitä isoja hehtaarituottoja ja kertovat niitä sitten maailmanmarkkinahinnoilla niin mikä on tuotto kun 0kg kerrotaan maailmanmarkkinahinnalla?
Niin ja kateellisille tiedoksi että puimuri jolla veljeni touhuaa on isäni 40 vuotta sitten ostama.

Venäjän vehnän laadusta oli aiemmin puhetta joka perustui Agritel:in
havaintoihin.
UkrAgroConsult taas perustaa linkin artikkelin tiedot Venäjän hallinnon
viraston tietoihin.
Virasto on syynännyt vehnää 45 alueelta, ja kohteena on ollut Venäjän
syysvehnä, ja arvio on että sen sato on 32,3 milj. tonnia.
Tämän vehnälajin osuudeksi kokonaissadosta nähdään 44,1 % ja loput
noin 80 milj. tonnin sadosta on enimmäkseen kevätvehnää.

Laadun jakautuminen menee niin että ykköstä ja kakkosta ei käytännössä
ollut, - eipä juuri niitä löydy minään vuotena.
Kolmosluokan vehnää löytyi 21,5 % , - vastaan 22,3 % vuosi sitten.
Nelosluokan myllyvehnän osuus oli 47 % , - vastaan 49,1 vuosi sitten.
Viitosluokan, eli rehuvehnän osuus oli 31,3 % ja sen määrä 10,1 milj. t.
Vuosi sitten määrä oli 10,7 milj. tonnia ja osuus 28,7 %

Runsauden hirmuisuus ei näy lainkaan myllylaadun osalla tämän vehnälajin numeroissa.
Vuosi sitten tämän myllyvehnän määrä oli 26,7 milj. t. ja osuus saman vehnälajin
sadosta 71,3 %
Nyt prosenttiosuus oli 68,6 % ja määrä tonneissa 22,2 milj. t.

Eli nyt saatiin 4,5 milj. t. vähemmän myllylaatua.
Tämän syynäyksen ulkopuolelle jää kevätvehnä, jonka olosuhteet ovat olleet
varsin sekalaiset.
http://www.blackseagrain.net/novosti/russia-inconsistent-quality-of-new-crop-wheat
--
soija marras 9,65 tammi 9,75
maissi joulu 3,53 maalis 3,66
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,61----4,58----6,49
maalis 4,80---4,75----6,62
touko 4,93----4,89----6,65
heinä 5,04----5,05----6,63
Pariisi vehnä
joulu 167 maalis 172 touko 175,75 syys 177,85 joulu 180,50
rapsi
marras 371,25 helmi 373,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 141,50 tammi 143,75

Viikolla 15-21.9. myytiin Usasta 435 600 t. vehnää ja laivattiin 425 700 t.
Kauden myynti kasvoi 13,5 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,8 milj. t.
Myynti jää 0,5 milj. t. vuodentakaisesta, ja ylittää puolivälin USDAn
kaudelle arvioimasta 26,5 milj. tonnin viennistä.
Myynti kuitenkin ylittää 2,5 milj. tonnilla kahden vuoden takaisen tason ,
ja on samalla tasolla kuin 3 vuotta sitten.
--
Maissia myytiin 320 200 t. ja laivattiin 727 500 t.
Kauden myynti kasvoi 11,3 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,2 milj. t.
Myynti jää 7,1 milj. t. vuodentakaisesta.
--
Soijaa myytiin 2,982 milj. t. ja laivattiin 985 400 t.
Kauden myynti kasvoi 22,3 milj. tonniin, josta laivaamatta 19,2 milj. t.
Myynti jää 3,8 milj. t. vuodentakaisesta.
Laivaukset taas ylittävät 0,66 milj. t. vuodentakaisen tason.
--
HRW vehnän myyntiä oli 173 500 t. , josta Bangladesh osti 47 300 t. mikä myös
laivattiin, eli kyseessä oli siirto ufomiehiltä.
HRW vehnän laivaukset olivat 254 600 t. josta Brasilia sai 30 000 t.
Brasilian omaakin satoa on jo korjattu Paranan maakunnasta, mutta siellä
hallat tuhosivat ensiksi kylvettyjä.
Argentiina ehti myydä vehnäsatonsa tarkkaan, eikä Brasilia saa sieltä vielä
mitään, - eikä naapurimaa Paraguaystakaan.
Kevätvehnää myytiin 119 200 t. josta Filippiinit sai 52 000 t. , sinne myytiin
myäs WW vehnää 42 500 t.
--
UkrAgroConsult vahvistaa epäilyt Venäjän sadonkorjuun hännän juuttumisesta sateisiin.
Näyttää myös että melkoinen osa Volgankin alueen viljoista on korjaamatta.
Siperian tilanteen voi arvata kurjaksi, koska säät ovat olleet pilvisiä koko
kasvukauden ajan.
http://www.blackseagrain.net/novosti/rains-in-russia-complicate-harvest-and-reduce-crop-prospects

Soija marras 9,60 tammi 9,71
maissi joulu 3,62 maalis 3,65
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,55----4,53-----6,45
maalis 4,74---4,71-----6,56
touko 4,88----4,84-----6,59
heinä 4,98----5,01-----6,58
Pariisi vehnä
joulu 166,50 maalis 171,25 touko 175 syys 176,75 joulu 180
rapsi
marras 368,25 helmi 370
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 141,75 tammi

Tänään julkaistiin Usan varastoraportti sekä "small grain summary" eli raportti
viljojen kylvöaloista, korjatusta alasta, satotasosta sekä satomääristä.
Varastoraportin repostelun jätän maanantaihin, ja vain alustavasti selostan
mitä satoraportti sisältää.

Kaikki vehnälajit mukaanluettuna miinustettiin vuoden 2016 satoa peräti 25 %,
ja nyt saatu sato arvioidaan 47,3 milj. tonniin.
Miinus on seurausta 14 % pienemmästä korjatusta alasta, sekä 6,4 bushelia
acrelta pienemmästä satotasosta.
Syysvehnän satomäärää miinustettiin 24 % , kevätvehnän 22 % ja durumin 47 %

syysvehnän satomääräksi arvioidaan 34,5 milj. t.
Kevätvehnän sadoksi 11,3 milj. t. sekä durumin 1,49 milj. tonniksi.

Raportin pohjatiedot sisältävät koko kasvukauden seurannan, sekä sadonkorjuun
ajalta haastattelujen, peltokäyntien ym. avulla saadun informaation.
Silti raportin luotettavuus kerrotaan melkoisen väljäksi, eli syysvehnän haarukka
heittää 3 % , durumin 13 % ja kevätvehnän 8,2 %

USDA ei laskenut lainkaan kevätvehnän satomäärää, ja tästä löytyy eräs kompa.
Nimittäin määrä on paljon kiinni Minnesotan vehnäsadosta, jonka satotaso teki
uuden ennätyksen.
Ennätys tuli kuitenkin laadun kustannuksella, ja lisäksi korjuuaika oli sateista.
Myllyvehnäksi kelpaava osa on tästä syystä pienempi.
Näin on myös kuivuudesta kärsineen vehnän osalta, eli valkuainen oli jopa 20 %,
mutta jyvät siksi pieniä että jauhatus ei tuota riittävästi jauhoja.

small grain summary:
http://usda.mannlib.cornell.edu/usda/current/SmalGraiSu/SmalGraiSu-09-29-2017.pdf

Varastoraportin myötä aloitan maanantaina uuden katsausletkan, eli tavanomainen
laskuharjoitus ja raportin repostelu jää sinne.
Raportin esipuheessa kerrotaan että vehnän varastomäärä putosi vuosi sitten
vallinneesta 11 % , josta farmien varastot hupenivat 33 % ja kaupallisten varastojen
miinus oli 3 %.
Varastoraportti:
http://usda.mannlib.cornell.edu/usda/current/GraiStoc/GraiStoc-09-29-2017.pdf

EU:n vehnänvientiä on karttunut 4,46 milj. t. , - vastaan 6,77 milj. t. vuosi
sitten.
Viimeisimmän tilastoviikon laivaukset olivat 375 000 t.

Usan pellekoulut juhlivat Usan kurjaa vehnäsatoa alennusmyynnillä.

soija marras 9,67 tammi 9,78
maissi joulu 3,56 maalis 3,68
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,49-----4,44----6,23
maalis 4,67----4,61----6,37
touko 4,80-----4,74----6,43
heinä 4,91-----4,91----6,45
pariisi vehnä
joulu 166 maalis 171 touko 174,50 syys 176,75 joulu 179,75
rapsi
marras 368,50 helmi 370,50touko 372
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 142,25 tammi 144,45

https://www.utu.fi/fi/yksikot/tse/palvelut-ja-yhteistyo/sidosryhmatilaisuudet/Documents/ruokakorina-koko-maapallo-riikka-saarimaa.pdf

http://www.iltalehti.fi/terveys/2015092920432879_tr.shtml

http://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/keittiotuholaiset/jauhopukki.html

Tulevaisuuden ruokakori, mm. hyönteisiä ja toukkia.

Kilolla rehua saadaan 6-8 kiloa jauhopukin toukkia(lähde: Olikohan Iltalehti 30.9).