viljan hinnat nousussa

Viikolla 28.7-3.8. myytiin Usasta 464 300 t. vehnää ja laivattiin 568 200 t.
Kauden myynti kasvoi 10,5 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,1 milj. t.
--
Maissia myytiin 52 000 t. kuluvan kauden laivauksiin ja 628 400 t. seuraavan,
- viikolla laivattiin 973 500 t.
Kauden myynti kasvoi 56,4 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,1 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 5 milj. tonniin.

Soijaa myytiin 45 000 t. kuluvan kauden laivauksiin ja 639 300 t. seuraavan,
-laivaukset 612 300 t.
Kauden myynti kasvoi 60,8 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,3 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 7 milj. tonniin.
USDAn kaudelle arvioima vienti on 57,1 milj.t. ja tästä on jo viety 55,4 milj.t.
--
Viikon taivaanmerkki Usan vehnäkaupassa oli Indonesian 115 000 tonnin ostot
joilla heltisi kärkisija, - kevätvehnää ostettiin 45 000 t, ja HRW vehnää
70 000 t.
Indonesian ostojen syynä on se että Australiasta ei vehnää saada tarpeeksi.
Indonesia on ostanut enimmäkseen länsi-Australiassa kasvavaa vehnälaatua.
Etelä-Korea oli ostomäärissä toisena ja Algeria kolmantena.
Ostajien joukossa oli myös Italia joka osti 23 000 t. kevätvehnää.

HRW vehnän osuus kaupoista oli 233 100 t. kevätvehnän 138 000 t. ja
ww vehnän 76 700 t. -Chicagossa pelattavaa SRW vehnää myytiin 16 500 t.
--
Usan pörsseissä hervoton meno jatkui ja pahiten putosi kevätvehnä.
Markkinapuheissa vilunki vallitsee ja pudotusta perustellaan Venäjän
ja Kazakhstanin kevätvehnän kunnolla sekä että Usan kevätvehnän
korjuutulokset eivät ole olleet totaalisen huonoja.
Eivät tietenkään ole, koska totaalisen huonot paalattiin heinäksi ja
5 bushelin pelloile ei kannata puimuria edes tarjota.
Vennään vehnällä taas ei ole mitään vaikutusta Usan kaupantekoon, -Venäjän
vientikyky ei juuri kasva kuluvan kauden tasosta jo satamien ym. infran
kapasiteetin vuoksi.
--
soija elo 9,35 syys 9,39
maissi syys 3,61 joulu 3,75 maalis 3,87 touko 3,93
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,38-----4,40-----6,74
joulu 4,66-----4,68----6,88
maalis 4,87----4,86----6,90
touko 5,03-----5,00----6,80
Pariisi vehnä
syys 160 joulu 165,50 maalis 169,75 touko 173,25
rapsi
marras 372,25 helmi 374 touko 375,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 142 tammi 144,10

Australian viljasadosta saatiin tänään tuore arvio Länsi-Australian osalta,
ja arvio tulee viljan ostajia edustavalta taholta.
Tämä GIWA:n ennuste latoo tylyt numerot, eli kaikki viljat yhteensä saataisiin
10.2 milj. t., - vastaan 18,16 milj. t. vuosi sitten, eli miinusta 44 %.

Vehnäsato arvioidaan 5,5 milj. tonniin, missä miinusta vuodentakaiseen 4,6
milj. tonnia.
Viime kaudella saatiin hyvä sato, mutta huonojakin satoja sisältävään
viisivuotisjaksoon verraten tulee silti miinusta 2,8 milj. t. eli 34 %.

Ohraa lasketaan saatavan 2,7 milj. t. jossa miinusta vuodentakaiseen 35 %
Rypsisato puolittuu, eli 1,17 olisi tulossa, vastaan 2,15 milj. t. vuosi sitten.

Lähes koko odotettavissa oleva sato painottuu alueen eteläosaan, jossa
Esperancen alue merkittävimpänä.
GIWA:n saportti huomioi äskettäiset sateet, joiden perusteella arvellaan että
tilanne ei enää huonone.

Länsi-Australian vehnäsato on jäämässä siksi pieneksi että vienti jää
erittäin vähäiseksi.
Minkä laatuinen sadosta tulee on vielä täysin auki, ja jos huonosti käy
niin nollatasoinen vienti ainakin myllylaadun suhteen ei ole poissa laskuista.
Asiasta koituu suurin hepuli Indonesian tuonnille vaikka nyt arvioitu
sato saataisiin kokonaan myllylaatuna.

Kaikki ei ole hyvin itäpuolenkaan satojen suhteen huolimatta muutaman
alueen saamista sateista.
Mitään varmaa ei sieltä vielä voi povata, varsinkin kun loppusadon
valmistuminen menee vuodenvaihteen yli.
--
Usassa meno äityi siksi hervottomaksi että kevätvehnän syyskuun
futuuri painui välillä 6,38 taalaan bushelilta.
Usanjussit tekevät 8 taalankin hintaan ison tappion kevätvehnällä, ja
nykyinen hintapelleily sai keskusteluissa myrkylliset kommentit.

soija elo 9,25 syys 9,32
maissi syys 3,62 joulu 3,76
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,40-----4,37----6,70
joulu 4,67----4,65----6,84
maalis 4,87---4,82----6,86
touko 5,01----4,97----6,77
Pariisi vehnä
syys 159,25 joulu 163,50 maalis 167,50 touko 171,50
rapsi
marras 366,25 helmi 368,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 139,50 tammi 141,75

Viikolla 1. myytiin Kanadasta 259 200 t. tavallista vehnää ja 28 700 t.
durumia.
Viennistä 31 200 t. oli kevätvehnän ykköslaatua ja 162 200 t. kakkosta.
Uuden sadon vaikutusta ei vielä näy koska juurikaan ei olla vehnää korjattu.
--
USDAn Euroopassa toimiva osasto on koonnut alustavaa arviota EU:n viljasadosta.
Kokonaisuudessaan vain marginaalinen lisä viime vuoden satoon on nykyinen
näkemys.
Mitään lopullista ei vielä yritetäkään, ja huomautetaan että sateisuus voi
pudottaa satomäärää.
Vehnän laatu ja sadon koko on epävarma varsinkin Saksassa jossa sitkeät sateet
ovat jo tuottaneet laatuvajeen.
Saksan vehnäsatoa korjataan etelässä ja lännessä ja piakkoin myös pohjoisen
pelloilta, - jos säät sallii.

EU:n vehnäsatoon tehtiin 1,5 milj. tonnin miinus edelliseeen arvioon verrattuna,
ja sato nähdään durum mukaanlukien 148,5 milj. tonniksi, vastaan 145,5 milj. t.
vuosi sitten.
Vehnän tuonti kasvaisi 1,2 milj. t. ja vientiin lisäystä 2 milj. t.
Loppuvarasto povataan alle 10 milj. tonniin.

Ohrasatoa arvioidaan 58,7 milj. tonniin, vastaan 59,8 vuosi sitten.
Ruissato nähdään 7,6 milj. tonniksi, - vastaan 7,45 vuosi sitten.
Saattaapa tuontiruis olla kiven alla sateiden vuoksi.

Metsäveli epäili kevättalvella että napameren vähät jäät aiheuttavat huonot
korjuusäät Ranskan ja Saksan hujakalle.
Kas peijakasta, näimpä kävikin, ja tuleeko eteen pahakin laatuvaje onkin
eräs seurattava seikka.
Ranskan vehnän sadonkorjuun häntä jäi sateisiin ja Saksassa aloittaminenkin
oli vaivalloista.
Pohjois-Saksan ja Puolan sadot ovat piakkoin korjuuvuorossa ja poutaa
tarvittaisiin.
https://gain.fas.usda.gov/Recent GAIN Publications/Crop update_London_United Kingdom EU-27_7-26-2017.pdf
--
Usan pörssikurssit senkun laskevat ja peluritkin päivittelevät.
Kun pitkä laskutrendi vakiintuu, niin kukaanhan ei asetu moista
vastustamaan, - se kun tietäisi hirmuista rahanmenoa.
Päinvastoin, potkitaan lisää vauhtia, ja myydään siinä uskossa että
huomenna saadaan ostettua halvemmalla takaisin.
Mitään järjellistä reaalisen viljatilanteen syytä ei nykyiseen
laskuun löydy minkäänlaista.
--
soija syys 9,22 marras 9,25
maissi syys 3,55 joulu 3,69
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,28-----4,25-----6,58
joulu 4,55----4,53-----6,70
maalis 4,76---4,71-----6,71
touko 4,90----4,86-----6,63
Pariisi vehnä
syys 159,75 joulu 163,75 maalis 168,50 touko 171,50
rapsi
marras 366,25 helmi 368,25 touko 369,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 139,25 tammi 141,35

Usassa on sadellut kevätvehnän korjuun kiusaksi.
Suurin haitta osuu Minnesotaan jonka kelpo kunnossa olevaa vehnää on
vasta noin 26 % oli korjattu, ja tämä elokuu 13. päivän tasolla.

Montana pysyi edelleen kuivana ja siellä on korjattu 39 % , - kuivuus
takaa sen että sateet eivät paljon haittaakaan, eli kuntoluokka erittäin
huono on tasossa 46 % ja huono 17 %
--
Weekly Weather and Crop Bulletin sisältää loppupuolellaan heinäkuun säiden
tilastot.
Karttoja löytyy planeetan eri alueilta.
Esimerkiksi Ranskan vehnäsadon häntä sai täysosuman noin 100 millin sateista.
Saksassa sademäärää kertyi paikoin yli 200 milliä ja yleisesti sateet olivat
1,5 - 2 kertaiset normaalista.
Tuontirukiin saatavuus näyttää tosi heikolta.
https://www.usda.gov/oce/weather/pubs/Weekly/Wwcb/wwcb.pdf

Usan huumoripörssi päätti että kevätvehnän hinnat menivät liian alas ja
niitä vähän nosteltiin.
Kansasin huumorifutuuri kulki vielä muutama vuosi sitten eri teitä
Chicagon kasinoon verraten, mutta sitten pörssit yhdistettiin.
Tällä oli tuhoisa vaikutus HRW vehnän viljelyyn, eli sitä ei juuri kannata
usan kulurakenteella tuottaa.

soija syys 9,23 marras 9,26
maissi syys 3,53 joulu 3,66
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,19------4,19-----6,73
joulu 4,46-----4,46-----6,84
maalis 4,69----4,65-----6,84
touko 4,84-----4,80-----6,73
Pariisi vehnä
syys 158,50 joulu 163,25 maalis 169,25 touko 171,50
rapsi
marras 366 helmi 368,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 139,55 tammi 141,85

OON MUKANATA TÄS ARVONNAS

Viikolla 4-10.8. myytiin Usasta 633 600 t. vehnää ja laivattiin 545 900 t.
Kauden myynti kasvoi 11,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,23 milj. t.
Myynti on tasoissa vuodentakaiseen nähden, mutta laivaukset
ylittyvät 0,9 milj. tonnilla.
--
Maissia myytiin 62 400 t. kuluvan, ja 671 800 t. seuraavan kauden
laivauksiin, - viikolla laivattiin 698 500 t.
Kauden myynti kasvoi 56,47 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,48 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 5,73 milj. tonniin.
--
Soijaa myytiin 453 200 t. kuluvan kauden laivauksiin ja 899 400 t.
seuraavan, - laivaukset 742 800 t.
Kauden myynti kasvoi 61,18 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,1 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 7,93 milj. tonniin.
--
Vehnän myynnin voi katsoa olevan noin 25 % viime kautta vauhdikkaampaa,
- vaikka myyntimäärät tasoissa ovatkin.
Tämä koska Usan vehnäsato on vähintään tuon prosenttimäärän vuodentakaista
pienempi.
Vehnäkaupasta oli HRW vehnää 318 700 t. kevätvehnää myytiin 216 700 t.
ja WW vehnää 62 000 t.
Thaimaa oli tällä kertaa ostokärjessä 110 100 tonnin määrällä, seuraavina
Indonesia, Meksiko,Nigeria ja Japani.

Viikon taivaanmerkkinä voi pitää Kiinan säilymistä ostajana, - nyt
ostettiin 24 000 t HRW vehnää.
Kiinan ostoja on kertynyt 0,41 milj. t. , - vastaan 0,26 milj. t. vuosi
sitten.

Kiina kertoo saaneensa 127,35 milj. tonnin syysvehnän sadon, ja että viime
kauteen nähden oli vähän laatuongelmia.
Muut vehnät mukaanlukien sadoksi kehutaan 129,85 milj. t.
Määrä on samaa kokoluokkaa kuin vuosi sitten.
Kiinan ongelmana on vanhan vehnän varastot, ja esimerkkinä kesäkuussa
tarjottiin varastoista 3 milj. tonnin erä markkinoille.
Vain 200 000 t. saatiin kaupaksi.
Tarjottu vehnä oli enimmäkseen vuodelta 2014, mutta mukana oli myös
niinkin vanhaa vehnää kuin vuodelta 2009 peräisin olevaa.
--
soija syys 9,31 marras 9,33
maissi syys 3,50 joulu 3,67
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,14-----4,15----6,70
joulu 4,41----4,43----6,84
maalis 4,64---4,61----6,84
touko 4,79----4,76----6,74
Pariisi vehnä
syys 156,50 joulu 162,25 maalis 167,50 touko 171,25
rapsi
marras 367,50 helmi 370,25 touko 371,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 139,25 tammi 141,30

EU:n vehnänvientiä on karttunut vasta 1,5 milj. tonnia, vastaan 3,56 vuosi
sitten.
Tässä on kuitenkin se että tilastointia on hieman muuteltu, ja nyt ilmoitetaan
laivattu määrä, kun taas aiemmin vientiluvan saanut määrä.
Näyttää kuitenkin siltä että suurta eroa ei aiheudu entiseen käytäntöön
verraten.

Tilaston tarkoittama vientihän tarkoittaa ulos EU:sta lähtevää vehnää, mutta
EU:n sisällä tapahtuva vienti saattaa silti olla jopa viime kautta suurempaa.
Esimerkiksi Espanja sai kurjan vehnäsadon ja joutuu jostain haalimaan
mahtimäärän myllyvehnää.
Saksa vei vuosi sitten paljon Ranskaan, mutta nyt suunnan voi olettaa
kääntyvän.
Englanti osti myös paljon Saksasta, mutta nyt tämä ei käy alkuunkaan
Saksan vehnän laatuvajeen vuoksi.
Ranskan myllylaatu oli käytännössä lopussa ennen uutta satoa, ja vaisu
EU:n viennin alku selittyy parhaiten kovalla kysynnällä EU:n sisällä,
kuin myös kysyntäpiikillä Ranskan sisällä.
--
soija syys 9,37 marras 9,38
maissi-----3,51 joulu 3,65
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,17----4,16-----6,68
joulu 4,43---4,43-----6,82
maalis 4,66---4,62----6,82
touko 4,80----4,75----6,72
Pariisi vehnä
syys 156 joulu 162,25 maalis 167,25 touko 171
rapsi
marras 367,25 helmi 370,25 touko 372,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 139 tammi 141,10

Viikolla 2. vietiin Kanadasta 387 400 t. tavallista vehnää ja 28 700 t.
durumia.
Laivauksista 44 900 t. oli kevätvehnän ykköslaatua ja 262 500 t. kakkosta.
Other puljausta oli nyt 39 000 t.

Indonesia myllärit ostivat viime viikolla Kanadasta 25 000 t. kevätvehnää marraskuun toimituksiin.
Hintana oli rahteineen 320-325 Usan taalaa tonnilta.
--
Australiassa alkaa olla käsillä ajat jolloin yöpakkaset tekevät vahinkoa
viljoille.
Alkajaisiksi mitattiin sunnuntaina miinus 4,5 astetta Griffith nimisellä
paikkakunnalla, ja kyseessä oli kylmin yö 55 vuoteen jolta ajalta on
mittauksia, - aiempi elokuun ennätys oli miinus 3,3 .
Alue sijaitsee NSW:n Riverinassa jonka viljat ovat saaneet riittävästi
sadetta.
Linkin kartta näyttää myrkylliseltä, pakkasen ulottuessa Queenslanninkin
puolelle.
Vahinkoa voi arvata tulleen.
http://www.bom.gov.au/jsp/awap/temp/index.jsp?colour=colour&time=latest&step=0&map=minave&period=daily&area=nat

Heinäkuu oli NSW:n maakunnassa ennätuskuiva ja kuivuus on jatkunut alueen
pohjoisosassa edelleenkin.
http://www.abc.net.au/news/rural/programs/nsw-country-hour/2017-08-21/dry-and-warm-winter-continues-to-cause-farmers-pain/8827614

Usan kevätvehnää on korjattu jo siksi paljon että joitain arvioita
satotasosta on tehty.
Puolikas tai hieman alempi satotaso on yleisin arvio ja tässä on vain korjattu osa
vehnästä.
Kun tähän tuodaan miinuksena rehuksi paalattu tai hylätty osa, niin viisari
näyttää edelleenkin että alle 8 milj. tonnin päädytään.
Kuvaan tietenkin kuuluu vilunkipuheet, eli että paremmin on saatu kuin mitä
odotettiin.
Kuka mitäkin odotti onkin sitten ujosti piilotettu, - no USDA odotti 10 milj.
tonnin satoa.
Nykyiset futuurihinnat ovat pelleilyä, ja käteismarkkinoilla vehnää irtoaa
noin 2 taalaa korkeampaan hintaan ja hitaasti silläkin.
Ei ole edes varmaa että Usan oma tarve saadaan täytetyksi, - sateet ovat
tulleet kiusaksi, ja osa poudallakin korjatusta vehnästä oli liian
pienijyväistä jauhatukseen.

soija syys 9,32 marras 9,35
maissi syys 3,48 joulu 3,61
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,09-----4,07-----6,55
joulu 4,36----4,35-----6,69
maalis 4,59---4,54-----6,69
touko 4,73----4,67-----6,60

Pariisi vehnä
syys 152 joulu 159,75 maalis 165,50 touko 168,75
rapsi
marras 365,50 helmi 368,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 138 tammi 140,30

Usdan lukujen mukaan Pohjois-Dakotassa kylvettiin kevätvehnälle 5.25 milj.
acrea, eli noin puolet koko Usan 10.9 milj. acren kylvöalasta.
Tämän osavallan normaali satotaso on keskimäärin 45-60 bushelia acrelta.
Tonnissa vehnää on 36,743 bushelia, mikä tekee bushelin painoksi 27,2 kiloa.
Kun hehtaariin menee 2,47 acrea, niin alueen hehtaarisadoksi saadaan tonneissa
mitaten 3-4 t./ha.
Kun 2,1 milj./ha kylvettiin, niin normaalisti osavaltio tuottaisi 6,3 - 8,4
milj. tonnia.
Alustavat arviot on tehty hieman vinosti, eli on painotettu osavallan
itäreunaa jossa kuivuus vaivasi vähiten tai ei lainkaan.
Kuitenkin povattu 50 % sato pudottaisi osavallan sadon 3,15 - 4,2 milj
tonniin.
Muualla Usassa kuivuus oli Minnesotaa lukunottamatta pahempi, joten
kevätvehnän kokonaissatoa voi arvioida edellisten lukujen perusteella
korkeintaan 6 - 8 milj. tonniin, ja tämä siis Usan sato. luku

Asiassa pitää kuitenkin ottaa lukuun rehuksi paalattu osuus joka pahimmilla
alueilla myös Pohjois-dakotassa 40 % kylvöistä, ja jotain lisäksi täysin tuhoutunutta alaa.
Muualla Usassa kuten Etelä-Dakotassa ja Montanassa tilanne oli vielä
huonompi.
Sekava tilanne josta ei saa täyttä selvyyttä Saimaan luotsitkaan.
Näyttäisi kuitenkin että 8 milj. t. on mahdoton luku, ja alle 6 milj.t.
ei paljon yllättäisi.

Miten riittää?
USDA arvioi Usan kevätvehnän kulutukseksi 7,2 milj. t. , joten uusi
sato ei riittäisi edes Usan kulutukseen, joka lisäksi on enimmiltään
myllyvehnää.
USDAn kirjoissa on kuitenkin 6,3 milj. tonnin alkuvarasto, mutta se
kuluu myllyvehnän osalta jo tehtyjen vientikauppojen täyttämiseen.
USDA povaa silti pönäkästi 7,3 milj. tonnin vientiä.
Näillä luvuilla pasianssi ei mene läpi, ja hepuli sekä hintojen nousu
seuraa vilunkipuheista huolimatta.
--
Agrimoney kertoo tylyjä Saksan vehnäsadosta tuottajajärjestö DBV:n
viimeisemmän tiedotteen perusteella.
Järjestö povaa sadoksi 23,35 milj. t. missä miinusta aiempaan arvioon
1,16 milj. t.
Viime vuoden hehtaarisadosta häipyi 3 % ja viiden vuoden keskiarvo 8 t./ha
miinustui 7 %.
Satotason huonoutta perustellaan helteillä jotka lopettivat jyvän täyttymisen
ennenaikaisesti.
Heinäkuusta alkaen onkin sadellut liikaa ja korjuun viivästyminen on
ollut "massiivista".
Kelit ovat menneet siksi huonoiksi että korjuu on vieläkin kesken.

Satomäärän huonous jää kuitenkin sivuosaan laatuvajeen vuoksi, joka on
pudottanut merkittävästi pudotuskokeen tuloksia.
Itäminen ja ja tähänliittyvä entsyymipitoisuus on hajottanut gluteenia
niin että korjattu sato kelpaa vain rehuksi.
http://www.agrimoney.com/news/dbv-reveals-cost-to-german-wheat-rapeseed-growers-of-late-rains--10964.html
-
Saksan sadonkorjuun alkuvaiheessa ehdittiin saada hyvääkin vehnää, mutta
tuskimpa se riittää edes Saksan myllyvehnän tarpeisiin.
Viime kaudella saman koki Ranska, ja tuolloin Saksan kohtuullisesti onnistunut
sato pelasti paljon EU:n vientimäärästä, ja varsinkin Saudi-Arabiaan
tehtiin suuret kaupat.
Tältä osin voi povata uusia vehnän liikkeitä.
Sateisuus on osunut myös Puolaan ja Baltian eteläosaan.
--
soija syys 9,33 marras 9,37
maissi syys 3,46 joulu 3,60
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,02-----3,98-----6,41
joulu 4,29----4,26-----6,56
maalis 4,53---4,45-----6,59
touko 4,67----4,59-----6,53
Pariisi vehnä
syys 151,75 joulu 159,50 maalis 164,25 touko 168
rapsi
marras 368,50 helmi 370,75 touko 372,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 137,25 tammi 139,55 maalis 141,50

Eräs usanjussi kertoi että Kansasissa on paikoin tarjottu HRW vehnästä
alle paikallisen maissin hintoja.
Alue kuuluu olevan "feedlot" karjan kasvatuksen seutua, mikä tietää että
vehnä häipyy rehukäyttöön.
Asia noteerattiin markkinapuheissakin, ja päiviteltiin että HRW vehnän
tulevat kylvöt eivät tule kasvamaan.

soija syys 9,35 marras 9,38
maissi ----3,42 joulu 3,55
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,03----3,98----6,39
joulu 4,30----4,26---6,57
maalis 4,53---4,44---6,61
touko 4,68----4,58---6,56
Pariisi vehnä
syys 153,25 joulu 160,25 maalis 165,50 touko 169,25
rapsi
marras 370,25 helmi 373,25 touko 374,50 elo 359,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 138,25 tammi 140,60 maalis 142,65 touko 144,25

Viikolla 11-17.8. myytiin Usasta 386 400 t. vehnää ja laivattiin 499 000 t.
Kauden myynti kasvoi 11,54 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,12 milj. t.
Myynti vastaa vuodentakaista, - eli merkittävästi pienempää satoa ostetaan
pois poikkeen tulipalokiireellä.
--
Maissia myytiin 102 400 t. kuluvan, ja 423 300 t. seuraavan kauden laivauksiin.
Kauden myynti kasvoi 56,57 milj. tonniin, josta laivaamatta 2,85 milj. t.
Myynti ylittää 6,7 milj. t. vuodentakaisen, ja tähänastiset laivauksetkin
9,6 milj. tonnia.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 6,1 milj. tonniin.
--
Soijan kuluvan kauden myynti jäi perumisten vuoksi 400 300 t. miinukselle,
mutta kasvoi seuraavan kauden laivauksiin 2 milj. t.
Viikolla laivattiin 701 600 t.
Perumiset kohdistuivat ufomiesten pottiin sekä Kiinan ostoihin.
Kiina kuitenkin osti uutta satoa 1,35 milj. t. ja ufomiehet 0,3 milj. t.
Perumisista huolimatta suuri määrä kuluvan kauden soijaa jää laivattavaksi
kunhan uusi sato saadaan.
Kauden myynti kasvoi 60,7 milj. tonniin, josta laivaamatta 4 milj. t.
Myynti ylittää 8 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja laivaukset saman verran.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 9,94 milj. tonniin.
--
Viikon taivaanmerkki on kevätvehnän häipyminen muita laatuja nopeammin.
Kiina osti sitä 50 000 t.
Muutenkin kevätvehnän ostot suuntautuivat itämaille järjestyksessä: Taiwan,
Kiina, Filippiinit ja Thaimaa.
Kaikkiaan kevätvehnää ostettiin 146 200 t.
HRW vehnän myyntiä oli 127 400 t. josta Taiwan suurimpana ostajana 33 000 t.
WW vehnää ostettiin 95 100 t.
Kaikki vehnälajit mukana oli ostojärjestys myöskin itämainen: Taiwan Filippiinit
Thaimaa, Kiina ja Japani.
Australian heikot ja epävarmat näkymät varmaan osaltaan vaikuttaa asiaan.
--
Futtuurihintoja käännyteltiin ylöspäin ja markkinapuheiden eräs selitys
oli että usanjussit ovat myyneet heikosti viljojaan.

soija syys 9,49 marras 9,46
maissi ----3,42 joulu 3,56
vehnäfutuurit
------chicago Kansas Minneapolis
syys 4,08-----4,05-----6,50
joulu 4,34----4,32-----6,68
maalis 4,56---4,51-----6,73
touko 4,70----4,65-----6,66
Pariisi vehnä
syys 154 joulu 160,50 maalis 165,75 touko 169,25
rapsi
marras 372 helmi 374,25 touko 376
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 138,50 tammi 140,85

EU:n vehnän vientiä on kertynyt vasta 2 milj. tonnia, vastaan 4,49 milj. t.
vuosi sitten.
Viimeisimmän tilastoviikon laivaukset olivat 251 000 t.

soija syys 9,39 marras 9,45
maissi-----3,38 joulu 3,53
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,09-----4,03----6,50
joulu 4,35----4,31----6,69
maalis 4,58---4,50----6,75
touko 4,72----4,64----6,69

Pariisi vehnä
syys 155 joulu 161 maalis 166,50 touko 170,25
rapsi
marras 370,50 helmi 372,75 touko 374,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 139,50 tammi 141,95 maalis 144

Viikolla 3. vietiin Kanadasta 202 000 t. tavallista vehnää ja 105 500 t.
durumia.
Laivausten osuus viennistä oli tavallisen vehnän osalta 178 300 t. ja
vain kevätvehnää laivattiin, - ykköstä vain 9600 t. ja loput kakkosta.
Kauden vienti kasvoi tavallisen vehnän osalta 0,84 milj. tonniin, ja 0,17 milj. tonniin durumin, kumpikin määrä on hieman vuodentakaista suurempi.

Miten kausi sujuu jatkossa on vielä auki satomäärien kuin laadunkin osalta.
Kuivuus kuitenkin on jatkunut ja viime kauden satomäärään ei ylletä.
--
Australiassa yöpakkaset jatkuvat ja parhaillaankin löytyy miinus 3-5
asteen pakkasia NSW:n eteläosasta.
Kun on kyse 2 metrin korkeudelta mitatusta lukemasta, niin kasvuston
korkeudella on kylmempää.
Alue on parasta vehnäseutua, ja joka on välttynyt kuivuudelta.
--
soija syys 9,35 marras 9,42
maissi-----3,35 joulu 3,50
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 3,99-----3,96----6,44
joulu 4,27----4,24----6,64
maalis 4,51---4,42----6,70
touko 4,65----4,57----6,65

Pariisin huumoripörssissä rehumaissin futuurihinta on päälle myllyvehnän,
eli marraskuu 158,25 tammi 161 maalis 163.
Pariisi vehnä
syys 152,50 joulu 158,50 maalis 164,25 touko 168
rapsi
marras 369,50 helmi 371,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 139,60 tammi 141,95

EU:n viljasadot eivät päätyneet kuin kohtalaisiksi josta esimerkkinä
entisen Czekkoslovakian toinen puolisko Czekh Republic.
Tiedot ovat linkin raportista jonka ovat koonneet USDAn virkailijat, ja
raportin luvut ovat kotoisin maan hallinnolta.
Viljojen jyväsato päätyi 13,2 % alle vuodentakaisen, missä määrässä
ei ole vielä mukana maissi.
Rypsin sato jäi 11,8 % pienemmäksi.
Syyksi kerrotaan tammikuun pakkasten vikuuttamat syysviljat, ja kesäkuun
kuivuus.
Syysvehnän sadoksi kerrotaan 4,66 milj. t. - vastaan 5,45 milj. t. vuosi sitten.
Viime kauden 6,57 tonnin hehtaarisato jäi 5,68 milj. tonniin.
Rapsin vuodentakainen 1,35 milj. tonnin sato väheni nyt 1,19 milj. tonniin.

Czech:in tasavalta on ollut viljojen viejä, ja suurimmat ostajat ovat
Saksa ja Puola.
Esimerkiksi viime vuonna noin puolet vehnäsadosta eli 3 milj.t. vietiin,
josta Saksaan 2,4 milj. t. ja 0,29 milj. t. Puolaan.
Raportti näkee että uuden sadon asiakkaat säilyvät ennallaan, mutta
määristä ei kerrota mitään.
https://gain.fas.usda.gov/Recent GAIN Publications/Grain and Rapeseed Crop Update_Prague_Czech Republic_8-21-2017.pdf
--
Jatketaan edellisen perusteella selvitystä, eli kun Saksa osti määrän
joka vastasi noin 10 % Saksan omasta sadosta, niin kuinkas käy nyt kun
samaa määrää ei löydykään, ja omakin sato jäi pieneksi ja huonolaatuiseksi.
Viime kaudella Saksa oli suuri tekijä hoitamassa EU:n vientiä ulos, mutta
vei paljon EU:n sisämarkkinoillekin kuten esimerkiksi Englantiin.
Kuitenkin kyse oli osittain tuonnin viennistä.
Viennin voi povata jäävän erittäin vähäiseksi laatuvajeen vuoksi, mutta
tuontia Saksaan on pakko lisätä myllyvehnän osalta.

Tammikuun pakkastapahtuma osui pahemmin Puolan itäosaan ja Baltian eteläosaan.
Nämä alueet ovat lisäksi saaneet Saksan tapaan liikaa sateita sadonkorjuun
aikana.
Asiasta saadaan myöhemmin tarkennusta, mutta miten EU:n vehnä riittää alkaneella
kaudella on jo kovinkin kyseenalaista myllylaadun osalta.
Myllylaatuhan käytännössä oli lopussa melkoiselta osalta EU:n mailta, vaikka
asiaa piilotellaan kuin vierasta sikaa.
Sama uudestaan on metsäveljen povaus, eli tuskimpa mitään opittiin edellisen
kauden tohinasta.
Se että alkukauden vehnän vienti on ollut puolta pienempää, on tuskin
omien eväiden puolustamista, vaan se johtuu siitä että EU:n sisäinen
kysyntä on kaapannut päällimmäiset sadosta.
..
soija syys 9,29 marras 9,36
maissi-----3,33 joulu 3,48
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,03-----3,97-----6,37
joulu 4,30----4,26-----6,60
maalis 4,54---4,44-----6,67
touko 4,67----4,59-----6,62
Pariisi vehnä
syys 151,50 joulu 157,25 maalis 162 touko 166,25
rapsi
marras 366,75 helmi 368,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 138 tammi 140,60

Egypti osti vehnää Venäjältä ja Ukrainasta FOB hintaan 186-187 taalaa tonni.
Venäjän suuri vehnäsato aiheuttaa tylimääräistä tarjontaa tuottajilta, ja
tietenkin ostajapuoli tinkii hintaa alas.
Vientiin myynti ei ole vientipuljulle samalla tapaa pakollista, ja muhevat
voitot voi vetää välistä.
Veikkaampa että suuri sato kääntyy venäjänjusseille painajaiseksi, ellei
hallinto ala jotenkin tukea hintoja.
Venäjän vehnänvienti on ollut samaa tasoa vuosi sitten vallinneeseen määrään,
ja voi povata että suurta eroa ei löydy kauden lopussakaan.
Vaatisi kalliiksi käyviä erikoisjärjestelyjä viennin kasvattamiseksi, - mitä
tuskin tapahtuu nykyisen hintatason vuoksi.
Markkinapuheissa Venäjän satoa on pidetty esillä kun perustellaan futuuripelin
hintatasoa.
Venäjän vientilaatuinen osa vehnäsadosta on kuitenkin vielä tuntematon suure, mutta keski-venäjän sateisuuden perusteella voi epäillä viime kauden kokoista
laatuvajetta.
--
Venäjän vehnäsadon suuruutta on käytetty viljapuolen tiedotuksessa sumeilematta
hyväksi, ja tämä koska kyseinen tiedonanturointi on viritetty hintoja
polkemaan.
IGC:n viimeisimmästä raportista on poimittu esiin povaus planeetan vehnän
loppuvaraston alati kasvavasta määrästä, - eli suunnitelma on pitää edelleen
esillä sitä samaa runsauden hirmuisuutta kuin viime kaudellakin.
Näissä katsauksissa tästä vilungista on päästetty ilmat pihalle moneen
otteeseen, ja toteutunut kehityskin on asian vahvistanut.
Loppuvaraston kasvu on edelleen kiinni Kiinan varastoista joiden laatua
ja määrää ei juuri sallita edes epäillä.
Kuitenkaan Kiina ei ole varastojensa määrää vahvistanut, pitäen sitä valtiosalaisuutena, - jos nyt edes tietää määrää itsekään.
Nyt sitten Venäjälle jäävä rehulaatu vedetään mukaan runsauden tuntua tuomaan.
--
Metsäveli edustaa edelleen sitä kantaa että myllylaatu käy vähiin uudellakin
kaudella.
Viljapuolen tiedotus ei vielä piittaa Usan todellisesta kevätvehnän sadosta,
vaan roikkuu kiini USDAn vanhentuneessa arviossa.
Samaa voi sanoa Kanadankin satomäärästä, kuin myös Australian vastaavasta.

Monta tekijää viittaa siihen että vehnän tuottamisen innostus suorastaan
romahtaa ainakin Usassa ja saattaa tehdä saman Venäjälläkin.
Syyskylvöt antavat viimeistään asiasta signaalin.
--
soija syys 9,22 marras 9,32
maissi-----3,29 joulu 3,45
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,04-----3,99-----6,33
joulu 4,29----4,28-----6,55
maalis 4,52---4,47-----6,64
touko 4,65----4,61-----6,60
Pariisi vehnä
syys 153,75 joulu 159,25 maalis 164,50 touko 168 syys 170
rapsi
marras 367 helmi 368,75 touko 370,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 138,75 tammi 141,20

Kanadan asioita ihmetellessä meni aikaa ja siksi Usan taivaanmerkit jää
huomiseen.

Kanadan tilastolaitos julkaisi alustavan arvion viljojen sadosta.
Tiedot perustuvat kyselyyn joka kohdistui 13 300 tuottajaan, ja mikä
suoritettiin heinä 19. - elo 1. välisenä aikana.
Tarkennusta asiaan luvataan syys 19. ja lopullinen raportti joulu 1.

Kaikki vehnälajit mukaanluettuna sadoksi arvioidaan 25,5 milj. t, - vastaan
31,7 milj. t. vuosi sitten.
Kuitenkin suurin pudotus kohdistuu durumiin jonka sato putoaa 49 %, ja
määrä 7,7 milj. tonnista 3,8 milj. tonniin.
Asiassa vaikuttaa kuivuuden lisäksi durumin pienemmät kylvöalat.
Kevätvehnän sadoksi nähdään 18,88 milj. t. , - vastaan 20,45 vuosi sitten.
Syysvehnää arvioidaan saatavan 2,7 milj. t. - vastaan 3,5 milj. t.

Rypsin sato vähenisi myös suurista kylvöaloista huolimatta, ja se nähdään
18,2 milj. tonniin, - vastaan 19,6 vuosi sitten.

Saskatchewanin vehnäsato miinustuisi 29,9 % , - mikä tulee kokonaan satotason kautta, samoin perustein Albertan 18,3 % ja Manitoban 14,3 % jossa mukana 8 %
pienemmät kylvöalat.
Satomäärät olisivat Saskatchewan 10,2 milj. t. , Alberta 9 milj t. ja
Manitoba 3,6 milj. t.
Linkin esityksen loppupuolelta löytyy linkki taulukkoon.
http://www.statcan.gc.ca/daily-quotidien/170831/dq170831c-eng.htm

Mitäpä asia merkitsee jatkon kannalta?
USDAn povaus oli elokuun alussa se että Kanadan vehnäsato olisi 26,5 milj. t.
josta se veisi 22 milj. t. ja kuluttaisi itse 8,4 milj. t., josta 5,2 milj. t. myllylaatua.
Alkuvaraston 6,9 milj. t. hupenisi 4,9 milj. tonniin.
Jos Kanada veisi koko kevätvehnän satonsa ja enimmät durumista, niin voisivat
valittaa että kaik o mänt. , - no syysvehnää jäisi ja myrkyllisin osa alkuvarastosta.
Enempi huumoria oli USDAn povaukset aiemmankin sadon kanssa.
En nyt ala laskemaan miten käy, eli maltetaan odottaa anakin syyskuun
tarkistuslaskelmaa.
--
Usan vilunkipelin maine olisi peräti mennyt ellei olisi varauduttu iskemään
oikein kunnolla Kanadan tilastojen vaikutusta.
Lieneekö rahastojen vilunkipatut pahastikin taistoissa uupuneet, koskapa
kaikki muut futuurit nousivat.
Normipeliä josta voisi melkein seinäkellonsa vetää.

soija syys 9,36 marras 9,46
maissi-----3,41 joulu 3,57
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,10 ----4,08-----6,18
joulu 4,34----4,35-----6,40
maalis 4,56---4,53-----6,51
touko 4,70----4,67-----6,48
Pariisi vehnä
syys 155,75 joulu 161,75 maalis 166,75 touko 170,50
rapsi
marras 369,50 helmi 371,25 touko 373,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 140,25 tammi 143,10

Viikolla 18-24.8. myytiin Usasta 536 000 t. vehnää ja laivattiin 717 400 t.
Kauden myynti kasvoi 12 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,9 milj. t.
Myynti ylittää 0,23 milj.t. vuodentakaisen, ja laivaukset 0,91 milj. tonnilla.
--
Maissia myytiin 188 400 kuluvan kauden laivauksiin ja 804 200 t. syyskuun
alusta alkavan, - laivaukset 983 800 t.
Kauden myynti kasvoi 56,7 milj. tonniin, josta laivaamatta 2 milj. t.
Myynti ylittää 6,7 milj. t. vuodentakaisen, ja laivaukset 9,1 milj. tonnilla.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 6,9 milj. tonniin.
--
Soijaa myytiin 123 200 t. kuluvan, ja 1,559 milj. t. seuraavan kauden
laivauksiin, - viikolla laivattiin 687 000 t.
Kauden myynti kasvoi 60,8 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,4 milj. t.
Myynti ylittää 8 milj. t. vuodentakaisen ja laivaukset 7,5 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 11,4 milj. tonniin.
--
Viikon taivaanmerkiksi voi ainakin epäillä Kiinan ostamaa 142 000 tonnin
maissierää joka myös laivattiin.
Kiinan oma maissisato on jäämässä vuodentakaista pienemmäksi kuivuuden vuoksi.
Kiina on kylläkin ostanut maissia hyvänkin sadon aikana, ja osasyy on se että
pohjoisen maissialueilta on hankala saada maissia varsinkin etelä-Kiinan kulutukseen.
--
Usan vehnäkaupassa HRW vehnän osuus oli noin puolet, eli 293 300 t. myytiin.
Suurin ostaja oli Etelä-Afrikka, jolle myytiin ja laivattiin kiireellinen
82 100 tonnin toimitus, jonka kiirettä voi perustella sillä että ufomiehiltä siirtyi noin puolet ja loput Nigerialta.
Tähän hätään en osaa sanoa mikä oli kiireen syynä.
Kanada oli ostajana joskin vain 1400 tonnin huumorierällä, -jokin ihme puljaus
lienee kyseessä.
Kiinaan laivattiin entisiä HRW ostoja 25 100 t. - kaikkiaan HRW vehnää
laivattiin 322 200 tonnia.

Kevätvehnän myynti on edelleen heikkoa ja tulee jatkossa hiipumaan lisää.
- nyt sitä myytiin 118 700 t.
Viikon vanha taivaanmerkki oli se että Englanti osti 14 200 t. kevätvehnää.

Kaikki vehnälajit mukaanluettuna viikon ostokärki oli Japani, Filippiinit,
Etelä-Afrikka, Indonesia, Meksiko ja Israel.
--
EU:n vehnänvientiä on karttunut 2,4 milj. t. , - vastaan 4,5 milj. t. vuosi sitten.
Markkinapuheissa on jo hieman yritelty väittää että EU:n vehnä on liian
kallista.
No eipä ollut Englannin mielestä sen häädyttyä ostamaan noin 300 euron
hintaista Usan kevätvehnää, vaikka EU:sta saisi halvemmalla ainakin hintanoteerausten perusteella.
Ostamaan pyrkiviä saatetaan kylläkin jo kivittää, eli että tännehän
ette kyllä tule halpoja hintoja pilaamaan, - epäilee metsäveli.
Englannin korjuusäät ovat olleet huonot ja laatuvaje hiihtelee paikalle.
Myllyvehnää on saatava jostain, mutta siinäpä on iso pulma Englannin mylläreille.
--
soija syys 9,42 marras 9,50
maissi-----3,40 joulu 3,54
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,20-----4,12-----6,12
joulu 4,39----4,39-----6,31
maalis 4,61---4,56-----6,43
touko 4,73----4,70-----6,41

Pariisi vehnä
syys 154 joulu 160,25 maalis 166 touko 170
rapsi
marras 369,75 helmi 371,75 touko 374
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 140,25 tammi 142,35

Viikolla 4. vietiin Kanadasta 268 500 t. tavallista vehnää ja 229 200 t.
durumia.
Laivauksista kevätvehnän ykköslaatua ei ollut lainkaan , mutta
oli 198 400 t. kakkosta
Kanadan tilastointia on hieman uudistettu, ja nyt näkee suoraan alkupään
"primary" varastoista viedyt määrät.
Nepä näyttävätkin merkillisiltä, eli tavallisen vehnän vienti niistä
edustaa noin 10 % Kanadan tähänastisesta viennistä.
Vielä kummallisemmalta näyttää durumin vienti, eli kuukauteen sitä ei ole
satamista vietykään.
Tässä ihmettelen että näinkö näkyy Usan durumin ja kevätvehnän katovuosi.
Eli merkittävä osa luikahtaa rajan yli Usan kulutukseen.
--
Usan pörssit olivat maanantaina kiinni.
Pariisi vehnä
syys 155,75 joulu 160,25 maalis 166,25 touko 170,25
rapsi
marras 369,25 helmi 371,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 155,75 joulu 160,25

Australiassa on aloiteltu epäillä että NSW:n hallat ja pakkaset ovat tehneet vahinkoa ja enemmän olisi tulossa sääennusteiden mukaan.
Aiemmat noin 3-6 asteet pakkaset kuitataan vehnän osalta sillä että vehnää
oli vasta vähän tähkällä.
Enemmän vahinkoa epäillään tulleen palkokasveille ja rypsille.
Eräs australianjussi edustaa tätä kantaa ja kertoo että oma vehnä tulee
tähkälle parin viikon kuluessa.
Tämä tuottaja toimii Victorian "malleen" alueella jossa on satanut riittävästi,
mutta viileät säät ovat viivästyttäneet kehitystä.
NSW:n puolella taas kuivuus on jatkunut käytännössä tauotta ja tämän vuoksi
vehnän hinnat ovat Australiassa olleet noususuunnassa.
Länsi-Australia on säästynyt vielä hallatuhoilta mutta kuivuus on jo hoidellut
satotoiveet heikoiksi.

soija syys 9,60 marras 9,68
maissi-----3,43 joulu 3,57
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,38----4,19----6,09
joulu 4,41---4,43----6,29
maalis 4,61---4,60---6,40
touko 4,73----4,75---6,38
Pariisi vehnä
syys 156,25 joulu 162,25 maalis 167,50 touko 171,50
rapsi
marras 369,75 helmi 371,75 touko 374 elo 359
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 141,50 tammi 143,65

Australiassa The Land jukaisussa selvitellään mitä NSW:n kovista
yöpakkasista voi seurata.
Rypsi menetti kukat ja jo muodostuneet palot, mutta arvellaan että rypsi
versoilee uudet varret.
Asiasta kylläkin seuraa väistämättä pienempi sato, mutta koko Australian
rypsisatoon tapahtumalla on pienempi vaikutus, - tämä riippuu tietenkin
siitä mitä jatkossa tapahtuu.

Vehnälle on saattanut käydä huonommin, eli pakkaset olivat riittävät
vikuuttamaan tähkän alkua, joka oli jo muodostunut, mutta vielä
lehtitupen sisällä.
Mitään varmaa arviota ei anneta, mutta viljapuolen ennusteita laativan
ACF puljun edustaja povaa että Australian vehnäsato jota arvioidaan
22,7 milj. tonniksi, voi hyvinkin jäädä alle 20 milj. tonnin.
Tässä arviossa voi olettaa olevan mukana myös kuivuuden tuoma vähennys.
http://www.theland.com.au/story/4905926/canola-hit-hardest-by-frost/?cs=4942

soija syys 9,64 marras 9,71
maissi-----3,47 joulu 3,60
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,21-----4,23-----6,28
joulu 4,46----4,49-----6,44
maalis 4,68---4,67-----6,54
touko 4,81----4,81-----6,51
Pariisi vehnä
syys 154 joulu 162 maalis 167,75 touko 171,50
rapsi
marras 369,50 helmi 371,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 141 tammi 144,05

Kanadan tilastolaitos julkaisi heinäkuun lopun varastotiedot viljojen osalta.
mitkä samalla ovat edellisen kauden loppuvarastojen määrät.
Tiedossahan oli että vehnän viennin jäätyä edelliskautta pienemmäksi, tulee
loppuvarastot kasvamaan.
Kuitenkin tavallisen vehnän osalta varastot jäivät pienemmiksi kuin mitä
saattoi epäillä seuraavan viennin hyytymisestä.

Tavallisen vehnän varastot päätyivät 5 milj. tonniin, missä oli plussaa
vuodentakaiseen 1 milj. t. , mutta miinusta 1,1 milj.t. vuoteen 2015 verraten.
Farmien osuus varastoista ei juuri muuttunut edellisvuodesta, eli noin
1,4 milj. t. oli farmeilla.

Durum vehnän laatu jäi fusariumin vuosi heikoksi ja satomäärään nähden
vienti jäi vaatimattomaksi.
Durum jäi varsinkin tuottajien käsiin, eli noin 1 milj. t. oli varastoituna
farmeilla, - missä 100 % lisäys vuodentakaiseen.
Kaikkiaan durumin loppuvarasto päätyi 1,86 milj. tonniin.
Uuden sadon voi povata heikoksi durumin viljelyalan kuivuuden

Rypsin suuri sato hupeni vauhdikkaan viennin ja oman kulutuksen vuoksi, ja
sen loppuvarasto päätyi 1,3 milj. tonniin, oltuaan vuosi sitten 2 milj. t.
ja vuonna 2015 2,57 milj. t.
Rypsin uusi sato jää suurista kylvöaloista huolimatta alle vuodentakaisen.

Markkinapuheissa yriteltiin virittää runsauden tuntua poimimalla tilastosta
vehnän kokonaismäärä, joka durum mukaanlukien päätyi 6,8 milj. tonniin,
oltuaan vuosi sitten 5,17 , ja vuonna 2015 7,1 milj. t.
USDAn ennuste loppuvarastoksi oli 4,9 milj. t. - johtuen täysin väärin
ennustetusta vehnänviennistä.
Saapa nähdä yritetäänkö jotain vilunkia virittää siitä että 4,9 milj. tonnin
loppuvarasto joudutaan pompsauttamaan seuraavassa raportissa 6,8 milj. tonniin.
Nyt loppuvarastossa olevan vehnän laatu ei kelvannut vientiin, eikä se
tietenkään USDAn kätten päällepanon avulla kelpaa edelleenkään.

http://www.statcan.gc.ca/daily-quotidien/170906/t001d-eng.htm

soija syys 9,63 marras 9,69
maissi-----3,41 joulu 3,55
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,16-----4,15----6,32
joulu 4,37----4,41----6,49
maalis 4,58---4,59----6,59
touko 4,71----4,73----6,56
Pariisi vehnä
syys 152,75 joulu 160 maalis 166,25 touko 170,25
rapsi
marras 365,50 helmi 368 touko 370
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni.
marras 140,35 tammi 143,25

Viikolla 24-31. 8. myytiin Usasta 375 500 t. vehnää ja laivattiin 226 400 t.
Kauden myynti kasvoi12,45 milj, tonniin, josta laivaamatta 5 milj. t.
--
Maissin myyntejä peruttiin 358 600 t. ja myytiin juuri alkaneella kaudella
laivattavaksi 1,48 milj. t. , - viikolla laivattiin 695 400 t.
Päättyneen kauden laivaukset päätyivät 55,39 milj. tonniin, oltuaan vuosi
sitten tasossa 46,64 milj. t..
Eli 19 % lisä edellisen kauden määrään.
Uusi kausi alkoi 9,45 milj. tonnin vastuilla.
--
Soijan vanhan kauden myyntejä peruttiin 366 400 t. ja uuden kauden myyntiä
oli i,52 milj. t.
Vanhan kauden laivaukset päätyivät 59,1 milj. tonniin, ja kauden laivaamaton
2,35 milj. tonnin osa siirtyi uudelle kaudelle.
Uusi kausi sai edelliseltä 15,3 milj. tonnin vastuut.
--
Viikon taivaanmerkit olivat entiset, eli vehnää häipyy eniten kaukoitään,
eli etelä-Korea oli ostokärjessä ja seuraavina Nigeria, Japani, Filippiinit
ja Kiina.
Kiinan 60 000 tonnin osto suuntautui kevätvehnään, jota myytiin kaikkiaan
92 700 t.
Kevätvehnän myynti jatkaa laimeana ja vähennee lisää vehnäpulan merkeissä.
Usan durumin myynti on pysähtynyt kokonaan ja sen myyntejä hieman peruttiinkin.
Italia oli perumisen kohteena, ja se häätyi ostamaan korvikkeeksi 14 100 t.
kevätvehnää.

HRW vehnän myyntiä oli 180 000 t. ja sen sekoitteena meni myös kevätvehnää.
Eräs usanjussi joka seuraa asioita laajalti, huomautti että noin 30 %
HRW vehnän sadosta meni selvästi rehulaatuiseksi.
Rehuksi tämä jääkin kevätvehnän niukkuuden vuoksi, kuin myös edelliseltä
kaudelta peritty osa.
--
Venäjän vehnäsadon laatua on pitänyt epäillä sademäärien perusteella, ja nyt
alueella katsastanut Agritel kertookin että tähänastinen sato on saatu kolmannen
luokan vehnän osalta samalla 17 % osuudella kuin viime kaudellakin.
Kysehän on vientiin myydyn vehnän parhaasta osasta jota eniten kysytään.
Viime vuoden sato oli huomattavan vaatimaton laadultaan kuin on nykyinenkin.
Agritel näyttää pylväskuvaajalla että itse asiassa on kyse huonommasta
laadusta.
Tämä tulee sen kautta että varsinaiden rehuvehnän osuus on kasvanut viime
kauden 24 prosentista 29 prosenttiin.
Neljännen luokan vehnä joka on varsin vaatimaton myllyvehnä, - on osuudeltaan 55 %
oltuaan vuosi sitten 59 %.
http://www.agritel.com/en/agritel/

Agritel vahvistaa sivullaan myöskin sen povauksen että Ranskan vehnää häipyy
kiivaasti EU:n sisäiseen kulutukseen, ja tämä selittää vaisun vientimäärän
ulos EU:sta.
Saksan huonolaatuinen sato katsotaan tähän syyksi.
Kylläpä mukana on olematon myllyvehnän alkuvarasto, eli pula oli jo saavuttamassa
kaupan hyllyjä.
Tämän tunnustaminen on viljapuolen tiedotukselle ylittämätön paikka, ja miksipä
on, - johtuu jo siitä että runsauden hirmuisuudesta oli pauhattu koko kausi.

EU:n vehnän laivaukset ovat kasvaneet 2,75 milj. tonniin, - oltuaan vuosi
sitten tasossa 5,3 milj. t.
--
soija syys 9,56 marras 9,61
maissi-----3,44 joulu 3,56
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,13-----4,15-----6,30
joulu 4,37----4,40-----6,46
maalis 4,58---4,58-----6,57
touko 4,73----4,72-----6,54
Pariisi vehnä
syys 150 joulu 159.75 maalis 165,75 touko 170
rapsi
marras 365,75 helmi 365,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 140,25 tammi 142,55

http://www.tiede.fi/keskustelu/31636/ketju/pohjoisnavan_jaapeitetilanteen_paivitys?page=239

http://nsidc.org/arcticseaicenews/charctic-interactive-sea-ice-graph/

Onko trendi pohjoisen jään pinta-aloissa kääntymässä tai ainakaan ei vähene enää merkittävästi.

Toisaalta kommenteissa mainittiin jään tilavuuden edelleen pienenevän.

Viikolla 5. vietiin Kanadasta 516 900 t. tavallista vehnää, ja 65 700 t.
durumia.
Kauden vienti kasvoi 1,64 milj. tonniin tavallisen, ja 0,47 milj. tonniin
durumin osalta.
Määrät kasvoivat vuodentakaiseen 0,35 ja 0,22 milj. t.
Viikon laivauksista kevätvehnän ykköslaatua oli 82 700 t ja kakkosta 337 300 t.
Uuden kevätvehnän hyvä laatu ei vielä suuresti näy ykköslaadun laivausmäärissä.

Kanadan vehnätilanteesta tilaston luvut kertovat ainakin sen että durumin
liike tuottajilta ja alkupään elevaattoreista on vähäistä.
Pienet kylvöalat ja kuivuuden viemä satotaso ei tietenkään muuta seurausta
voi tuottaakaan.
Kevätvehnän sadonkorjuu on tapahtunut erinomaisissa oloissa ja laatukin
on ollut hyvä.
Satotaso on ollut huono etelässä, ja keskimääräinen pohjoisempana.
Aivan pohjoisessa tuotantoalaa vehnä ei ole vielä valmista.
--
Kazakhstanissa vehnän sadonkorjuu on myös edennyt enimmäkseen hyvissä oloissa,
ja sadosta on saatu korjatuksi noin puolet.
Jostain syystä satotaso on jäänyt 14 % vuodentakaisesta jolloin saatiin 1,48 tonnia
hehtaarilta, - nyt on saatu keskimäärin 1,27 tonnia.
http://www.blackseagrain.net/novosti/kazakhstan-grain-yield-down-14-from-last-year

Sääkartat näyttävät että pakkanen saapuu Kazakhstaniin viikon sisällä, ja luntakin
saattaa sataa.
Nopea lämpeneminen kylläkin on luvassa.
--
Venäjän ennustettu mahtisato saanee myös siipeensä pakkastapahtumasta, eli
Uralin, Omskin hujakan ja tästä itään oleva kevätvehnän tuotantoalue
jää alle.
Venäjän ja Mustanmeren alueen vehnää kysytään nyt runsaasti Intiaan ja Bangladeshiin.
Noin 800 000 t. on saapumassa Intiaan syys-lokakuun aikana, ja Bangladesh
on häätynyt noin 500 000 tonnin ostoaikeisiin tulvien tuhottua paljon riisin
satomäärästä.
Asiassa on osallisena Australian huonot satonäkymät.
--
ABARES pudotti arviotaan Australian vehnäsadosta 21,6 milj. tonniin, missä
miinusta vuodentakaiseen satoon 13,4 milj. t.
Kaikki muutkin tuotannon osat saivat miinusta, joista ohralle eniten, eli
5,4 milj. t.
Miinukset edelliseen arvioon verraten tulevat eniten NSW:n osalle, eli
ABARES huomioi elokuun aikaiset kovat hallat, sekä kuivuuden.
http://www.agrimoney.com/news/drought-frost-cut-australia-wheat-crop-hopes-to-9-year-low--11007.html
--
Selvitykseen menossa oleva syyskuun vehnäfutuuri kelpaa huonosti koska
pelurit eivät halua oikean vehnän toimitusta futuuria vastaan.
Eipä juuri moista ole tulossakaan ainakaan kevätvehnän osalta.
--
soija syys 9,54 marras 9,61
maissi ---- 3,58 joulu 3,58
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,12-----4,09-----6,26
joulu 4,34----4,34-----6,42
maalis 4,55---4,52-----6,54
touko 4,69----4,65-----6,51
Pariisi vehnä
syys 148,75 joulu 159 maalis 164,50 touko 168,25
rapsi
marras 361 helmi 363,25 touko 365,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 139,65 tammi 142 maalis 143,95

Tähän katsausletkaan ei tule enää viljapuolen asioiden päivitystä. eli
aloitan tänään uuden katsausletkan USDA:n raporttien myötä.

Tuossa ylempänä tuotiin esiin pohjoisen Jäämeren jäätilanne, eli onko
mahdollista että jään laajuus ei vuositasolla enää vähenisi.
Tätähän ei kukaan osaa varmuudella väittää.
Asiassa on sekin että nykyinen tilanne tuli ilmastonmuutosta ennustaneille
yllätyksenä, - eli eihän sen näin nopeasti pitänyt tapahtua.
Toki arvattiin että pohjoisessa lämpeneminen olisi suurinta asteina mitaten.

Vallan hyvin voi käydä niinkin että nykyinen laaja avomeren osa haihduttaa
syksyisin mahtimäärän vettä, joka sitten sataa Siperian rannikolle metrien mittaiseksi
hangeksi.
Hieman tähän viittaavaa tapahtuikin viime talvena ja lumen sulaminen viivästyi
selvästi.
Tästä sitten seuraisi jäämeren jäiden hitaampi sulaminen, ja tilanne
lähes vakiintuisi jollekin tasolle.
Lähes, koska taustalla oleva ilmastonmuutos jatkuu ennallaan ja hitaampikin
muutos riittäisi alkuperäisten ilmastomallien ennustaman sulamis-asteen
saavuttamiseen.

Juuri saatiin lasketuksi syyskuun alun tilanne jään tilavuuden osalta.
Tilavuus päätyi selkeästi viime vuotta suuremmaksi ja muutama muukin aiempi
vuosi oli vähempijäinen.
Syyksi tähän löytyy epätavallinen piirre, eli heinäkuun puolenvälin jälkeen
Grönlannin ja huippuvuorten välissä olevan Naresin salmen kautta tapahtuva
jään ulosvirtaus pysähtyi tyystin.
Eipä se ole vieläkään alkanut, vaan esimerkiksi tänään jään reuna liikkui
Huippuvuorten pohjoispuolella kohti napaa noin 20 kilomeriä vuorokaudessa
vauhtia.
Ennustekartat näyttävät että tuulen suunta ajaa edelleen jäitä kohti
pohjoista, - asiaa seuraavat ovat jo povanneet että paikallinen ennätys
jäättömyyden laajuudessa saavutetaan lähipäivinä.
Kokonaistilanne ei kuitenkaan päätyne ennätyspieneksi kauden minimin osalta,
mutta voi vielä hidastella jäätymisen aloituksessa ja myöhemmin syksyllä
tuottaa uusia ajankohdan vähyysennätyksiä.
Näinhän tapahtui viime syksyn ja kevättalvenkin aikana.

Asiassa voisi jahkailla puoleen ja toiseen lisääkin, mutta vielä kommentti
siitä miten Suomen ja Euroopan sekä Venäjän hujakan säille tapahtuisi
jatkossa.
Tämän kauden huonoja korjuusäitä osasin epäilläkin, ja jopa siksi vahvasti
että parhaillaan oma survivalismin hengessä viljelty vehnä valmistuu
kuplahallissa.
No vain 2 aaria on ala, ja viljelyn tarkoitus on kokeilla mitä mahdollisuuksia
on tuottaa viljaa jos nykyisenlaiset säät vielä pahenevat.
Taidampa laittaa kuvan taikka videon totisteeksi kunhan ehdin.

Pahasti epäilen että säät ovat peruttamattomasti keturallaan, ja nykyiset
vaiokeudet saada laatuviljaa pahenevat edelleen lisää.
Suomessa näytetään vielä kuviteltavan että jos oma sato päätyy
kelvottomaksi, niin kyllä Euroopan runsauden hirmuisuus meitit pelastaa.
Hyvä kun edes Saksan, Espanjan ja Englannin pelastaa.