Miksi veneiden moottorit kestävät niin huonosti?

Tuossa 120 000km:ssa on jo sitten kolmas!!! vw:n tsi moottori menossa autossa ;-).

Vesionkovavastus miettii taas vain kierroslukuja, ei ollenkaan kuormitusta.

Amatöörihommaa.

- Miksi kierrosluku pitäisi olla "riittävä", se määräytyy tarvittavan tehon ja moottorin ominaisuuksien mukaiseksi, turha huudattaminen on tyhmyyttä.

- Karstaa ei nykyisillä polttoaineilla enää muodostu, dieseleissä se on lähinnä nokea, eikä mikään vapaana ryntäyttäminen edes vaikuttaisi mitään karstaan .

-Juuri päin vastoin, suojaöljyn tarkoitus on jättää edes ohut kalvo metallin pinnalle niin kauan kuin öljyä on kierrossa, öljyrengas pyyhkii jäljelle jääneet rippeetkin pinnasta jos moottoria pyöritellään .
Käy joskus vilkaisemassa kuinka moottoreita säilytetään, niille on yleensä ehdoton kielto pyörittää niitä säilönnän aikana.

- 2-t öljyä käytettiin aikana kun ajeltiin polttoöljyllä. moottoripolttoaineet ei sitä tarvitse ja moottorin vaihtotarve esim laturin hajottua on kai tarkoitettu juttuusi kevennykseksi, mutta muuten olet oikeassa.

Eikö olekin hullua kertoa jonkun moottorin kierroslukujen suosituksia kertomatta mikä on kyseisen moottorin maksimikierrosluku? Ei kaikissa ole läheskään samat numerot. Jossain maksimikierrosluku on 3600, jossain 3000, jossain 2400 rpm. Moottorin kuormitus riippuu myös potkurista... Kuvittelisin, että liian loiva tai liian jyrkkä nousu ei ole moottorin kannalta eduksi.
Olen samaa mieltä nimimerkin "Osittain-noin" kommenteista. Olen myös erimieltä aloittajan käsityksistä. Eräässä aikaisemmassa veneessäni oli alkuperäinen, jo 40-vuotias 4-syl. Perkins. Se toimi yhä, vaikka tiputteli öljyä sekä vettä ja käynnistyi toisinaan huonosti. Käyttötunteja oli varmastikin tullut tuhansia, mutta tuntimittaria ei ollut. Ehkä koneen olisi voinut kunnostaa, mutta vaihdoin tilalle uuden.
Nykyisellä veneelläni mitsubishin moottorin käyttötunteja on kertynyt n. 6000. Toistaiseksi olen tehnyt vain tavanomaiset kausihuollot sekä mm. vesipumpun stefojen ja joidenkin tiivisteiden uusimisia. Minkälaisia käyttötuntilukemia "ongelmakoneissa" on ollut?

kestäjakestää kirjoitti:

Eikö olekin hullua kertoa jonkun moottorin kierroslukujen suosituksia kertomatta mikä on kyseisen moottorin maksimikierrosluku? Ei kaikissa ole läheskään samat numerot. Jossain maksimikierrosluku on 3600, jossain 3000, jossain 2400 rpm. Moottorin kuormitus riippuu myös potkurista... Kuvittelisin, että liian loiva tai liian jyrkkä nousu ei ole moottorin kannalta eduksi.
Olen samaa mieltä nimimerkin "Osittain-noin" kommenteista. Olen myös erimieltä aloittajan käsityksistä. Eräässä aikaisemmassa veneessäni oli alkuperäinen, jo 40-vuotias 4-syl. Perkins. Se toimi yhä, vaikka tiputteli öljyä sekä vettä ja käynnistyi toisinaan huonosti. Käyttötunteja oli varmastikin tullut tuhansia, mutta tuntimittaria ei ollut. Ehkä koneen olisi voinut kunnostaa, mutta vaihdoin tilalle uuden.
Nykyisellä veneelläni mitsubishin moottorin käyttötunteja on kertynyt n. 6000. Toistaiseksi olen tehnyt vain tavanomaiset kausihuollot sekä mm. vesipumpun stefojen ja joidenkin tiivisteiden uusimisia. Minkälaisia käyttötuntilukemia "ongelmakoneissa" on ollut?

Lue lisää

Purkkarissa on yleensä 10-30 hv pikkudiesel, jonka max-teho saavutetaan 3000/3600 rpm. Hyvä vääntöalue matkanopeudelle on reilun 2000 rpm kohdalla, mikä on riittävän oikein oli max-tehon kierrosluku kumpi tahansa. Toki muitakin pannuja on, mutta eiköhän Ariel371:n 1700-2300 rpm matkanopeudella ole hyvä arvio kestävyyden kannalta oikeista kierroksista. Itse kuitenkin painottaisin mieluummin sanaa 'riittävä' enkä absoluuttisia kierroslukuja, mutta luvut antavat paremman osviitan. Riittävä on eri lukijoilla ei kierrosluku.

Kierrosluku on vähän sivuseikka verrattuna esille ottamaasi kuormitukseen, joka minustakin on oleellisempi juttu, vaikka kierroksilla pannua kuormitetaan. Sopimattomalla potkurilla saadaan moottorille harmia aikaiseksi.

Enpä usko, että normipannuilla purkkareissa moottoriongelmat olisi suoraan verrannollisia käyttötunteihin. Eikä sen ongelmallisempia kuin moottorit autoissakaan. Sen sijaan harrasteveneessä pannu vaihdetaan herkemmin uuteen kuin käyttöautoissa, vaikka siinä ei vikaa olisikaan.

Makeavesikoneita vaihdetaankin usein uuteen vain iän perusteella kun tulee joku käyntihäiriö joka kaipaa vain huoltoa. Ihmiset ovat kovin tyhmiä.

Meille potkurin ja moottorin keskinäisen sielunelämän ymmärtäminen oli vaikea sisäistää, kun vastassa oli insinöörin ja huoltomiehen aukoton logiikka siitä, että moottorin pitää saavuttaa max-tehon kierrokset. Ylitehoisella moottorilla paatti kulki keula kohti taivasta hankalasti ohjattavana 80% max-tehon kierroksista. Matkanopeutta mennään parhaalla vääntöalueella 2100/3600 rpm.

Jos jollain on tuollainen vanhanliiton Perkins veneessä ja siitä kajahtaa jotain, konetta ei missään tapauksessa kannata uusia. Se uusi maksaa maltaita eikä kestä samaa aikaa kuin korjattu Perkins. Hakee vaan tarvittavat osat vaikka jostain puimuripurkaamosta ja antaa jonkun moottorimiehen kunnostaa kone.

Puimurikone on hyvä varaosalähde. Moottoria on käytetty ehkä 50 tuntia vuodessa 30 vuoden aikana, 1500 tuntia, aina vakiokierroksilla ja siten väkisinkin nätisti.

Moni venekonevaihto menee pommiin sen takia etteivät palikat sovi, joudutaan pukittamaan, osaaminen ei riitä sovituksiin ja suuntauksiin, lappoilmiötä ei huomioida eri tilanteissa ja tulee vaurioita. Siksi hyväksi koettu konstruktio kannattaa pyrkiä säilyttämään korjaamalla .

ariel371 kirjoitti:

Jos jollain on tuollainen vanhanliiton Perkins veneessä ja siitä kajahtaa jotain, konetta ei missään tapauksessa kannata uusia. Se uusi maksaa maltaita eikä kestä samaa aikaa kuin korjattu Perkins. Hakee vaan tarvittavat osat vaikka jostain puimuripurkaamosta ja antaa jonkun moottorimiehen kunnostaa kone.

Puimurikone on hyvä varaosalähde. Moottoria on käytetty ehkä 50 tuntia vuodessa 30 vuoden aikana, 1500 tuntia, aina vakiokierroksilla ja siten väkisinkin nätisti.

Moni venekonevaihto menee pommiin sen takia etteivät palikat sovi, joudutaan pukittamaan, osaaminen ei riitä sovituksiin ja suuntauksiin, lappoilmiötä ei huomioida eri tilanteissa ja tulee vaurioita. Siksi hyväksi koettu konstruktio kannattaa pyrkiä säilyttämään korjaamalla .

Lue lisää

Puheletko aivan tosissasi vai heitteletkö aikasi kuluksi huumoria palstalle ?

Jos tollanen vanha perkinssi korkkaa , ei taatusti kannata ruveta remppaamaan millään vanhoilla tai uusillakaan varaosilla, hintaa kertyy taatusti enemmän jos kaikki vanhat osat uusitaan syöpynyttä lohkoa, putkia ja polttoainelaitteita myöten, pelkällä työn hinnalla saa jo uuden koneen.

Linjaus ja lappo-ilmiöt liitit kai tarinaasi vain höysteeksi, nehän ovat samoja niin uudelle kuin vanhallekin moottorille, vai ?

Ilmeisesti olet jotenkin vinksahtanut noihin vanhoihin öljyä vuotaviin ja täriseviin museolaitteisiin, muuten juttujasi on vaikea ymmärtää.

Ei-noin kirjoitti:

Puheletko aivan tosissasi vai heitteletkö aikasi kuluksi huumoria palstalle ?

Jos tollanen vanha perkinssi korkkaa , ei taatusti kannata ruveta remppaamaan millään vanhoilla tai uusillakaan varaosilla, hintaa kertyy taatusti enemmän jos kaikki vanhat osat uusitaan syöpynyttä lohkoa, putkia ja polttoainelaitteita myöten, pelkällä työn hinnalla saa jo uuden koneen.

Linjaus ja lappo-ilmiöt liitit kai tarinaasi vain höysteeksi, nehän ovat samoja niin uudelle kuin vanhallekin moottorille, vai ?

Ilmeisesti olet jotenkin vinksahtanut noihin vanhoihin öljyä vuotaviin ja täriseviin museolaitteisiin, muuten juttujasi on vaikea ymmärtää.

Lue lisää

Älähän nyt pullaasi tukehdu. Kyllä noissa ariel371 puheissa on aivan riittävästi perää. Lisäksi hän taitaa tietää veneilystä keskimääräistä enemmän.
Kyllä yleinen tieto näistä Perkins moottoreista vastaa sitä, mistä ariel371 tuossa edellä mainitsi.
Noita moottoreita on valmistettu miljoonia ja ne ovat legendaarisessa maineessa kestävyytensä ansiosta.
Etenkin jos lähtee pitkälle matkalle, niin varaosia ja korjaustaitoisia löytyy lähes joka kylästä.
Ei ne kaikki vanhat Perkinsit ole merivesijäähdytteisiä, eikä nekään jotka sellaisia ovat, ole puhkiruostuneita. Vanha puimurin lohko ei varmasti ole puhki.

Eipä tuo täyskunnostettu kone ilman apulaitteita kovin kallis ole puhumattakaan varaosista. Itse just tilasin 4.108 Perkinsiin original siirtopumpun ja tuli maksamaan 50€ posteineen.
Niin ja tuo raakamerivesijäähdytteinen on jo 38v vanha. Kansi uusittu 2004 ja sekin ylikuumenemisen takia eli oma vika, kun impelleri oli jäänyt uusimatta. Suolavesi kyllä syövyttää, mutta tuollaine vanha patarauta kyllä kestää syöpymistä aika pitkään.
https://www.parts4engines.com/perkins-4-108-4-108m/?gclid=EAIaIQobChMI1IG1q5zj1gIVD8ayCh3MdAsOEAAYASAAEgJA2vD_BwE

Tähän muuten liittyen; mikä kumman järki on kun satamaan tulon jälkeen kone rouskuttaa monella pitkiäkin aikoja? Eiköhän satamaan tullessa ole jo "jäähdytelty" se pieni vähä mitä joku pieni diesel kaipaa.

Viime kesänä jouduin kerran pyytämään naapuriksi tullutta sammuttamaan koneensa kun olimme lounaalla sitloodassa ja vartti rantautumisen jälkeen oli naapurilla paljon muuta tekemistä (rantautumisolutta ja lokikirjan täyttöä). Kaveri hieman närkästyneen oloisena sammutti naksuttimensta. En tajua mikä käytäntö tuollainen on...

naxnaxnaxnaxnaxpiiiiiiii kirjoitti:

Tähän muuten liittyen; mikä kumman järki on kun satamaan tulon jälkeen kone rouskuttaa monella pitkiäkin aikoja? Eiköhän satamaan tullessa ole jo "jäähdytelty" se pieni vähä mitä joku pieni diesel kaipaa.

Viime kesänä jouduin kerran pyytämään naapuriksi tullutta sammuttamaan koneensa kun olimme lounaalla sitloodassa ja vartti rantautumisen jälkeen oli naapurilla paljon muuta tekemistä (rantautumisolutta ja lokikirjan täyttöä). Kaveri hieman närkästyneen oloisena sammutti naksuttimensta. En tajua mikä käytäntö tuollainen on...

Lue lisää

Ymmärrän tuon tilanteen akkujen kannalta. Olen itsekin monta kertaa tullut yhden tai kahden yön purjehduksen jälkeen satamaan, esim. Visby-Utö -legiltä, jolloin lyhytkestoinen satamaan ajo ei ole ehtinyt ladata akkuja riittävästi. Kyllä mielellään pidän moottoria vähän aikaa käynnissä, jos maasähköä ei ole saatavissa.
Pitkä tyhjäkäynti toisten veneiden läheisyydessä ei tietenkään ole kohteliasta.

Usein myös startataan kone ja sen jälkeen ruvetaan vasta pukeutumaan lähtöä varten. Jos satamaan tullessa pitää konetta pitkään käyttää laituriin tulon jälkeen, ollaan jo ajatuksena metsässä. Vartin mittainen käyttö on usein merkittävä haitta naapureille, mutta akkujen kannalta melkoisen yhdentekevä. Jos akkuja pitää ladata, ei voine olla yllätys se satamaan tulo, koneen voi käynnistää kauempana satamasta.

ehkä.akut.tyhjinä kirjoitti:

Ymmärrän tuon tilanteen akkujen kannalta. Olen itsekin monta kertaa tullut yhden tai kahden yön purjehduksen jälkeen satamaan, esim. Visby-Utö -legiltä, jolloin lyhytkestoinen satamaan ajo ei ole ehtinyt ladata akkuja riittävästi. Kyllä mielellään pidän moottoria vähän aikaa käynnissä, jos maasähköä ei ole saatavissa.
Pitkä tyhjäkäynti toisten veneiden läheisyydessä ei tietenkään ole kohteliasta.

Lue lisää

Tässä on juuri sellainen tyyppi jota tarkoitin! Ei ymmärrä diesel koneen sielun elämästä mitään, tyhjä käynti akkuja ladattaessa tai muuten vaan lasittaa sylinteriputkia, toiseksi palaminen tyhjäkäynnillä tai vaikka nostaisi kierroksia ilman kuormaa karstoitta koneessa useita paikkoja ja nämä yhdessä on tie turmioon.

Kannataa miettiä muita ratkaisuja akkujen lataamiseen, kuten aurinkopaneelit, tuuligenu tai yksinkertaisesti lasket ne rätit hyvissä ajoissa ja ajat akkusi täyteen!

näinmerellä kirjoitti:

Tässä on juuri sellainen tyyppi jota tarkoitin! Ei ymmärrä diesel koneen sielun elämästä mitään, tyhjä käynti akkuja ladattaessa tai muuten vaan lasittaa sylinteriputkia, toiseksi palaminen tyhjäkäynnillä tai vaikka nostaisi kierroksia ilman kuormaa karstoitta koneessa useita paikkoja ja nämä yhdessä on tie turmioon.

Kannataa miettiä muita ratkaisuja akkujen lataamiseen, kuten aurinkopaneelit, tuuligenu tai yksinkertaisesti lasket ne rätit hyvissä ajoissa ja ajat akkusi täyteen!

Lue lisää

Kyllä sylinterien lasittumisesta moni kertoo ja varottaa tyhjäkäynnistä. Mutta miten tuo lasittuminen ilmenee käytännössä ja miten pian sen pitäisi ilmetä? Nykyisellä moottorillani olen vuosikaudet ladannut akkuja tyhjäkäynnillä pitkien avomerilegien aikana (mm. Atlantin ylityksillä). Konetunteja on tähän mennessä n. 5000, mutta tyhjäkäyntitunneista en ole pitänyt kirjaa. Hyvin se diesel yhä käynnistyy, ei savuta, ei syö öljyä eikä ole tarvinnut korjauksia.

näinmerellä kirjoitti:

Tässä on juuri sellainen tyyppi jota tarkoitin! Ei ymmärrä diesel koneen sielun elämästä mitään, tyhjä käynti akkuja ladattaessa tai muuten vaan lasittaa sylinteriputkia, toiseksi palaminen tyhjäkäynnillä tai vaikka nostaisi kierroksia ilman kuormaa karstoitta koneessa useita paikkoja ja nämä yhdessä on tie turmioon.

Kannataa miettiä muita ratkaisuja akkujen lataamiseen, kuten aurinkopaneelit, tuuligenu tai yksinkertaisesti lasket ne rätit hyvissä ajoissa ja ajat akkusi täyteen!

Lue lisää

Varmaankin sitten olen tarkoittamasi "dieselin sielunelämää" ymmärtämätön tyyppi, vaikka en itse käytäkään moottorilla lataamista satamissa (jos on muita veneitä lähellä). Lataan kyllä moottorin avulla, jos on kevyt keli eikä vene ole kalleellaan. Ei ole tullut mieleeni, että avomerellä ottaisin isopurjeen alas ja genuan sisään kerran tai pari vuorokaudessa pelkästään laataamista varten. Olen ollut siinä uskossa, että moottorin öljynkierto huononee veneen ollessa kallellaan. Moottorin ohjekirjassa mainitaan maksimikallistus, jossa käyttö on turvallista. Moottoreissa on kyllä eroja tässäkin suhteessa.
Aurinkopaneelit eivät tietenkään lataa pimeässä, mutta sähköä kuitenkin tarvitaan varsinkin autopilottiin ja jääkaappiin. Tuuligenu oli, mutta poistin sen pallonkierron jälkeen. Tuuligenun ääni on navakassa tuulessa sen verran voimakas, että sekin häiritsee naapuriveneitä satamissa tai ankkuripaikoilla.

Sammutin pikkudieselini heti satamaan kiinnityttyäni, ja naapurinani oli iso vene joka sekin oli sammuttanut moottorinsa, mutta sen generaattorina toimiva kiinteä dieselmoottori kävi jatkuvasti. Vertailtiin hänen kanssaan ja todettiin että se on vastaavankokoinen dieselmoottori kuin se minun sammutettu moottorini.

Moottorit kirjoitti:

Sammutin pikkudieselini heti satamaan kiinnityttyäni, ja naapurinani oli iso vene joka sekin oli sammuttanut moottorinsa, mutta sen generaattorina toimiva kiinteä dieselmoottori kävi jatkuvasti. Vertailtiin hänen kanssaan ja todettiin että se on vastaavankokoinen dieselmoottori kuin se minun sammutettu moottorini.

Lue lisää

Kummalla oli isompi laturi/t.

Genussa on laturi ja vielä Ac/Dc laturi ehkäpä 70-100Ah vs sinun Dc laturi koneessa.

Toiseksi moottoriveneen genu todennäköisesti toimitti virtaa veneen jääkaappiin, vedenlämmitykseen yms. Ja käy siten kuormitettuna ja palotulos puhtaampi, kuin sinun tyhjäkäyntisi.

Omassa genussa pakokaasut hiukkasineen johdetaan veneen alle joten ääni, pienhiukkaset yms. Pienemmät korville ja nenälle vs sinun diesel....

hyötysuhde kirjoitti:

Kummalla oli isompi laturi/t.

Genussa on laturi ja vielä Ac/Dc laturi ehkäpä 70-100Ah vs sinun Dc laturi koneessa.

Toiseksi moottoriveneen genu todennäköisesti toimitti virtaa veneen jääkaappiin, vedenlämmitykseen yms. Ja käy siten kuormitettuna ja palotulos puhtaampi, kuin sinun tyhjäkäyntisi.

Omassa genussa pakokaasut hiukkasineen johdetaan veneen alle joten ääni, pienhiukkaset yms. Pienemmät korville ja nenälle vs sinun diesel....

Lue lisää

juu, ja se jääkaappi on kyllä 12v mutta varustettu muuntajalla 230 Ac-12 dc

Se on kyllä tosi, että etenkin bensamoottoriveneissä käytetään ihmeellisen kehnoja moottoreita, kun niissä sentään kulutus on toista luokkaa kuin purjeveneissä. Melkein kaikki V6- ja V8-moottorit oli vielä pari vuotta sitten jäädytetty käyttämään jotain vuoden -88 GM-moottoreita. Silloiset autot kuluttivat lähemmäs tuplasti enemmän polttoainetta kuin nykyiset. Asia muuttui vasta, kun GM ilmoitti, ettei se enää valmista noita antiikkimoottoreita. Volvo sentään alkoi sen jälkeen marinoimaan uudempia GM-lohkoja, mutta MerCruiser jatkoi tuon ajan teknologian käyttöä. Eikö kannattaisi käyttää 2010-luvun ratkaisuja moottoriveneissä? Tavallinen käyttäjä säästäisi paljon polttoainekuluissa.

Nykyään on pienempiin dieseleihin tulossa myös uudempaa tekniikkaa. Tahtoo vain olosuhteen ja talvi tehdä elektroniikalle temput.

"...venemoottorit painavat 3-5 kertaisesti sen mitä vastaavan tehoinen auton tai moottoripyörän moottori. ..."

No nyt tuli kyllä sellaista puppua, ettei tosikaan. !!??! Esim. honda bf 90 painaa n. 170kg, evinruden e-etec 90hp painaa n. 150 kg. ja nuo painothan sisältää koko passkan, eli vaihteiston, potkurin, öljyt, elektroniikan ym tekniikan .
Tojotan n. 95hv(4a-fe koneen) pelkkä lohko painaa kuivana n. 112 kg. Jos tuohon lisätään öljyt, vaihteisto, vetoakselit, ym. niin varmana on painoa 250 kg jollei enemmänki.

Kyllä auton tekniikka painaa lähes tuplasti enemmän, mitä perämoottorit. !!!

Antti-Juhani kirjoitti:

Nykyään on pienempiin dieseleihin tulossa myös uudempaa tekniikkaa. Tahtoo vain olosuhteen ja talvi tehdä elektroniikalle temput.

Tätä myyttistä "totuutta" tarjotaan erittäin usein puhuttaessa moderneista cr-dieseleistä digitaalisine moottorinohjauksineen. Vaan kukaan ei ole tullut vieläkään osoittamaan statistiikkaa joka tukisi tämän väitteen todenperäisyyttä.

Miten ihmeessä kaikki autot uudenaikaisilla cr-dieseleillä eivät jää talvisin tielle loskan, suolan ja vaihtuvien sääolosuhteiden keskelle vaan sen sijaan toimivat kellonvarmasti kaikissa olosuhteissa?

Bossu kirjoitti:

Se on kyllä tosi, että etenkin bensamoottoriveneissä käytetään ihmeellisen kehnoja moottoreita, kun niissä sentään kulutus on toista luokkaa kuin purjeveneissä. Melkein kaikki V6- ja V8-moottorit oli vielä pari vuotta sitten jäädytetty käyttämään jotain vuoden -88 GM-moottoreita. Silloiset autot kuluttivat lähemmäs tuplasti enemmän polttoainetta kuin nykyiset. Asia muuttui vasta, kun GM ilmoitti, ettei se enää valmista noita antiikkimoottoreita. Volvo sentään alkoi sen jälkeen marinoimaan uudempia GM-lohkoja, mutta MerCruiser jatkoi tuon ajan teknologian käyttöä. Eikö kannattaisi käyttää 2010-luvun ratkaisuja moottoriveneissä? Tavallinen käyttäjä säästäisi paljon polttoainekuluissa.

Lue lisää

Missä kohtaa Mercruiser jatkoi tuon vanhan teknologian käyttämistä? Oletko ajanut uusilla koneilla? Niillä ei ole mitään tekemistä GM:n kanssa enää. Kaikilta osin uusia ja erilaisia kuin ennen. Tämån lisäksi voittaa Volvon koneet hinnassa, tehokkuudessa ja taloudellisuudessa.

Sopii katsella testejä ja vertailuja. En usko että amerikan poijjaat oli ollenkaan väärällä tiellä tämän kanssa. Ennemmin veikkaan että Volvolla meni pieleen kun vääntökoneiden sijaan tulikin kierroskoneita valikoimaan.

Ja aina löytyy yksi besserwisseri joka ei ymmärrä venemoottorin tarvitsevan vääntöä. Valitettavasti sitä ei uusista moderneista koneista enää löydy.

Tämän lisäksi pitäisi pystyä ajamaan uutta konetta yli 60% kuormituksella useita tunteja putkeen. Ja siihen niitä ei ole tehty.

" Lähes poikkeuksetta tällä hetkellä käytössä olevat venemoottorit painavat 3-5 kertaisesti sen mitä vastaavan tehoinen auton tai moottoripyörän moottori. "

Kyse on iritysasteesta. Auton moottorista otetaan pienemällä litratilavuudella paljon tehoa. 2 litraisesta saadaan helposti 250 heppaa. AUtossa haroin kuitenkaan taritaan koin paljon tehoa eli kne ei juurikaan kuormitu. Vastaavasti taas nykyisissä kuorma-autoissa joku Scanian 9 litrainen kone tuottaa 330 heppaa ja painoa on noin 850 kg. Onko siis kuorma-autoissa kehitys pysähtynyt ja niiden koneet muinaisjäänne? Vai olisiko tuohon joku syy?

Veneessä koke joutuu ajamaan suuren kuormituksen alla. Siksi ne on niin suuria, tehty kestämään suuri kurma. Omasta 8 litraisesta otetaan irti vain 350 heppaa kun kierrokset on 2800 rpm. Matkavauhtia kun ajan, niin on 2500-2600 rpm. Eli kone on kovalla kuormalla.

Kshslsj kirjoitti:

Missä kohtaa Mercruiser jatkoi tuon vanhan teknologian käyttämistä? Oletko ajanut uusilla koneilla? Niillä ei ole mitään tekemistä GM:n kanssa enää. Kaikilta osin uusia ja erilaisia kuin ennen. Tämån lisäksi voittaa Volvon koneet hinnassa, tehokkuudessa ja taloudellisuudessa.

Sopii katsella testejä ja vertailuja. En usko että amerikan poijjaat oli ollenkaan väärällä tiellä tämän kanssa. Ennemmin veikkaan että Volvolla meni pieleen kun vääntökoneiden sijaan tulikin kierroskoneita valikoimaan.

Lue lisää

Esimerkiksi tässä todetaan Mercruiserin pysyneen perinteisessä teknologiassa, kun taas Volvo otti kaikkea uutta käyttöön.

http://www.boatus.com/magazine/2015/august/the-latest-technology-in-sterndrives.asp

No höpölöpö, luitko sä edes tuota juttua? Mercruiserin koneessa on nolla osaa GMstä ja se on suunniteltu "from the blank" -sanoo juttukin.

Eli Mercruiser teki oman koneensa, täysin uuden sellaisen. Ja Volvo käyttää GM:n peruskonetta tuotannossa.

On se ihme kun täällä trollataan väärää tietoa kokoajan.

Nahsls kirjoitti:

No höpölöpö, luitko sä edes tuota juttua? Mercruiserin koneessa on nolla osaa GMstä ja se on suunniteltu "from the blank" -sanoo juttukin.

Eli Mercruiser teki oman koneensa, täysin uuden sellaisen. Ja Volvo käyttää GM:n peruskonetta tuotannossa.

On se ihme kun täällä trollataan väärää tietoa kokoajan.

Lue lisää

En missään kohtaa väittänyt MerCruiserin pysyneen GM:n koneissa, Volvohan niissä pysyi. Luit juttuni jotenkin väärin, mutta ei se mitään, sellaista sattuu. Ensi kerralla lue huolellisemmin.

Kirjoitit että Mercruiser jatkoi tuon ajan(siis GM) teknologian käyttöä? Ja Volvo siirtyi eteenpäin.

Eli sun tarina ei nyt pitänyt ollenkaan paikkaansa.

Sun linkkaamassa jutussakin lukee että Mercruiser teki upouuden koneen jossa nolla osaa entisiin GM perustaisiin koneisiin nähden.

Kuka luki ja mitä väärin? Vai trollaatko sinä väärää tietoa?

Kshsls kirjoitti:

Kirjoitit että Mercruiser jatkoi tuon ajan(siis GM) teknologian käyttöä? Ja Volvo siirtyi eteenpäin.

Eli sun tarina ei nyt pitänyt ollenkaan paikkaansa.

Sun linkkaamassa jutussakin lukee että Mercruiser teki upouuden koneen jossa nolla osaa entisiin GM perustaisiin koneisiin nähden.

Kuka luki ja mitä väärin? Vai trollaatko sinä väärää tietoa?

Lue lisää

Koita lukea vielä huolellisemmin. Kirjoitin tuon ajan teknologiasta, en GM:stä. Siinä on selkeä ero. GM on tuon ajan teknologiaa, mutta kaikki tuon ajan teknologia ei ole GM:ää.

Antti-Juhani kirjoitti:

Nykyään on pienempiin dieseleihin tulossa myös uudempaa tekniikkaa. Tahtoo vain olosuhteen ja talvi tehdä elektroniikalle temput.

Haloo, elektroniikka ollut jo pitkälti toistakymmenen vuotta vene koneissa ja itselläni kokemusta vuodesta 2004 noin 2000 tuntia ja pelkästään positiivista kokemusta kolmesta koneesta...

qsb5.9 kirjoitti:

Haloo, elektroniikka ollut jo pitkälti toistakymmenen vuotta vene koneissa ja itselläni kokemusta vuodesta 2004 noin 2000 tuntia ja pelkästään positiivista kokemusta kolmesta koneesta...

Lue lisää

Se nyt vielä puuttuisi, että kaikki elektroniikasta riipuvaiset koneet 2000 tunnin käytössä kosahtaisivat. Mutta kun sitäkin tapahtuu ja jos se tapahtuu merellä, olet täysin kädetön ongelman kanssa. Eihän sekään mikään katastrofi ole, kun kerran purjeveneistä täällä on kyse. On silti useimmilla pupu ja monilla jotain huonompaakin housuissa, kun pitää ilman konetta satamaan tulla. Satamaan tulon onnistuttua on sitten loppuloma siinä. Kun purjeveneen moottorissa ei teho/paino -suhde ole mikään juttu, ei elektroniikasta ole vastaavaa hyötyä.

Huonoimpi esimerkkejä elektroniikan käytöstä oli eräs VP:n malli, jossa kone sammui, kun yksinkertainen elektroniikkakortti petti. Ja se petti jokaisesta yksilöstä, koska moottorin kyljessä olevalla kortilla oli elektrolyyttikondensaattori vain jaloistaan juotettuna.

qsb5.9 kirjoitti:

Haloo, elektroniikka ollut jo pitkälti toistakymmenen vuotta vene koneissa ja itselläni kokemusta vuodesta 2004 noin 2000 tuntia ja pelkästään positiivista kokemusta kolmesta koneesta...

Lue lisää

On tuo venekoneissakin muuten yhdyssana, Kaikki monimutkaisuus ja hienous on merellä miinusta. Dunckerin Perkinshän toimi tapahtuipa sille mitä vaan.

Bossu kirjoitti:

Koita lukea vielä huolellisemmin. Kirjoitin tuon ajan teknologiasta, en GM:stä. Siinä on selkeä ero. GM on tuon ajan teknologiaa, mutta kaikki tuon ajan teknologia ei ole GM:ää.

Lue lisää

Eli siis vieläkin vänkäät virheellistä tietoa että uudet Mercruiserin koneet on sen ajan teknologiaa?

Vaikka oma linkkisi juuri todisti asian toisin.

Turha yrittää nokkelasti peitellä sitä että levität täällä virheellistä tietoa.

perkkinssit kirjoitti:

On tuo venekoneissakin muuten yhdyssana, Kaikki monimutkaisuus ja hienous on merellä miinusta. Dunckerin Perkinshän toimi tapahtuipa sille mitä vaan.

Purje veneissä on nykyisin erittäin kestäviä apu moottoreita. Jotkut meistä muistavat vielä ne petrooli koneet, joita 50- luvulla hiki päässä käynnisteltiin.
Nykyiset purje veneiljät eivät ehkä osaa arvostaa nykyisiä vene moottoreita. Huolestuttavat uutiset näistä tieto kone ohjatuista vene koneista saavat monet kone miehet varuilleen.
Kääntyykö tämä hyvä moottori kehitys takaisin hunompaan suuntaan?

Koneelleryyppy kirjoitti:

Purje veneissä on nykyisin erittäin kestäviä apu moottoreita. Jotkut meistä muistavat vielä ne petrooli koneet, joita 50- luvulla hiki päässä käynnisteltiin.
Nykyiset purje veneiljät eivät ehkä osaa arvostaa nykyisiä vene moottoreita. Huolestuttavat uutiset näistä tieto kone ohjatuista vene koneista saavat monet kone miehet varuilleen.
Kääntyykö tämä hyvä moottori kehitys takaisin hunompaan suuntaan?

Lue lisää

Missäpäin Hikipää mahtaa sijaita..

Kshsk kirjoitti:

Eli siis vieläkin vänkäät virheellistä tietoa että uudet Mercruiserin koneet on sen ajan teknologiaa?

Vaikka oma linkkisi juuri todisti asian toisin.

Turha yrittää nokkelasti peitellä sitä että levität täällä virheellistä tietoa.

Lue lisää

MI-NÄ SA-NOIN, ET-TÄ MER-CRUI-SE-RIN KO-NEET EI-VÄT O-LE UU-SIN-TA AU-TO-TEK-NO-LO-GI-AA, KU-TEN MYÖS HE IT-SE SA-NO-VAT. GM EI LII-TY TÄ-HÄN MI-TEN-KÄÄN. Toivottavasti nyt ymmärsit?

Kannattaa napsata verenpainelääkkeet pikapikaa.

Bossu kirjoitti:

MI-NÄ SA-NOIN, ET-TÄ MER-CRUI-SE-RIN KO-NEET EI-VÄT O-LE UU-SIN-TA AU-TO-TEK-NO-LO-GI-AA, KU-TEN MYÖS HE IT-SE SA-NO-VAT. GM EI LII-TY TÄ-HÄN MI-TEN-KÄÄN. Toivottavasti nyt ymmärsit?

Lue lisää

Vaikka sä nyt vielä harjoittelet tavaamaan, niin tuolla ylhäällähän se lukee mitä sä kirjoitit. Se ei tavaamalla muutu paremmaksi.

Harmittaa vaan jos joku oikeesti uskoo noita sun juttuja, kun ne eivät ole totta.

Eiköhän osa volvo pentan koneista ole marinoituja volvo d sarjan koneita?

dSarja kirjoitti:

Eiköhän osa volvo pentan koneista ole marinoituja volvo d sarjan koneita?

Ei pienissä ja keskikokoisissa purjeveineissä, ovat 1-, 2- ja kolmisylinterisiä moottoreita joita käytetään. Suuremmissa kyllä alkaa olla autojen perusmoottreita käyttäviä moottoreita.

Kun ostimme veneemme, kaun sitten, olin samaa mieltä kuin kekkibi.Nyt en ole enää niin varma.Painoa säästyy varmaan perämoottorin eduksi paljon. Meidän venekerhosta häviää joka vuosi (talvi) useita perämoottoreita.Se on se huono puoli.Varastetuista sisämoottoreista tai sisäperämoottoreista en ole kuullutkaan.Myös perämoottoreiden alakertoja näyttää häviävän.Ja aina uudemmistä vehkeistä.

lihamylly1 kirjoitti:

Kun ostimme veneemme, kaun sitten, olin samaa mieltä kuin kekkibi.Nyt en ole enää niin varma.Painoa säästyy varmaan perämoottorin eduksi paljon. Meidän venekerhosta häviää joka vuosi (talvi) useita perämoottoreita.Se on se huono puoli.Varastetuista sisämoottoreista tai sisäperämoottoreista en ole kuullutkaan.Myös perämoottoreiden alakertoja näyttää häviävän.Ja aina uudemmistä vehkeistä.

Lue lisää

Ei kokonaista moottoria, mutta meidän seuran telakointialueella yhdestä moottorista hävisi pakosarja. Eikä ollut edes uutta mallia se moottori.

häviää kirjoitti:

Ei kokonaista moottoria, mutta meidän seuran telakointialueella yhdestä moottorista hävisi pakosarja. Eikä ollut edes uutta mallia se moottori.

Että joku viittii, käytetty pakosarja.

lihamylly1 kirjoitti:

Että joku viittii, käytetty pakosarja.

Mulla on rikkinäinen Volvon bensakone yhdessä veneessä. Pakosarja on kaput. Moottori on 34 vuotta vanha, mutta pakosarja maksaa yli tuhat euroa. tolkuttomat varaosahinnat on Volvo-koneiden huono puoli.

lihamylly1 kirjoitti:

Että joku viittii, käytetty pakosarja.

Tavallaan sen ymmärsi, varaosaa ei kaupasta saa, se piti teettää. Mutta mistä varas tiesi, että tuossa veneessä on juuri se tietyn tyyppinen moottori/pakosarja.

Jo useampi vuosi sitten samalla telakalla vietiin yhdestä veneestä tietyn tyyppiset vinssit ja pari muuta kansihelaa. Siis selvästi valikoiden muutama hela muun jäädessä rauhaan.

Bossu kirjoitti:

Mulla on rikkinäinen Volvon bensakone yhdessä veneessä. Pakosarja on kaput. Moottori on 34 vuotta vanha, mutta pakosarja maksaa yli tuhat euroa. tolkuttomat varaosahinnat on Volvo-koneiden huono puoli.

Lue lisää

Teetä tai tee siihen Volvoon käärmeenpesä pakosarja, eihän siinä kai alunperinkään ole ollut jäähdytettyä pakosarjaa. Ja eihän se paljoa ota, vaikka sitten sen käärmeenpesän päällystäisi rosteripellillä ja kytkisi vesikiertoon.

Näpertelyä.vaatii kirjoitti:

Teetä tai tee siihen Volvoon käärmeenpesä pakosarja, eihän siinä kai alunperinkään ole ollut jäähdytettyä pakosarjaa. Ja eihän se paljoa ota, vaikka sitten sen käärmeenpesän päällystäisi rosteripellillä ja kytkisi vesikiertoon.

Lue lisää

Ei viitsi, kun se on alitehoinenkin kone. Mieluummin sitten laitan tehokkaamman motin.,