Paras tuulimittari ?

Twatti

Windex alkaa olla nyt passee, ja tarve on hyvälle tuulimittarille. Mikä on nykylaitteista paras/tarkin, ja miltä kilkkeitä siihen tarvitaa? Nmea2000 väylä löytyy, jossa lokitieto. Mitä muuta tarvitaan luotettavaan tuulitietoon? Veneen asentokulmat? Onko tavallisten kuolevaisten vehkeissä, eli reiska, garmin, b&g, simrad mitään eroa? Tarve olisi saada tarkka tosituulitieto, nopeus ja kulma. Minkä laitteen itse ostaisit tähän tarpeeseen?

52

3233

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Epätarkkaloki

      Tarkkaan tosituulitietoon tarvitaan tarkka nopeustieto joko lokista tai gepsistä. Ainakin oma loki näyttää paljonkin pieleen kallistuksilla.

    • näistä.kokemusta

      Jos tarkan haluaa, on Nexus Race-anturi hyvä valinta. Ihan sama anturi toisenlaisen varren päässä on Nexuksen vakio. Race-antureiksi vain poimitaan tuotantolinjalta paremmat yksilöt. Hintaero noilla on merkittävä. Anturin mukana tulee vakiona muunnin Nexuksen väylän ja NMEA 2k:n välille. Perään siis NMEA 2k-kamaa, Garminin näytöt on kohtalaisen asiallisen oloisia.

      Mittarit mitkä hyvänsä, ei Windex ole ollenkaan passé.

    • Tuulitietoinen

      Itsellä langaton Nexus starter kit. Muuten hyvä, mutta tuulitieto ei reaaliajassa vaan 20 s tasoituksella. Muuten tuulilukemat hyppii liikaa. Lienee yleinen ongelma tuulen luonteen huomioon ottaen

      • langallinen.parempi

        Langattoman anturin heikkous on hidas tidonsiirto, siksi arvot pitää keskiarvottaa rankemmin.


      • seppomartti
        langallinen.parempi kirjoitti:

        Langattoman anturin heikkous on hidas tidonsiirto, siksi arvot pitää keskiarvottaa rankemmin.

        Onko tuo langaton yhteys ymmärrettävä siten, että tuulikulmaa ajava autopilotti saa tiedon 3 x minuutissa. Kuulostaa tosi harvalta kun lankayhteyden kautta autopilotti sahaa koko ajan.


      • Joakim1
        seppomartti kirjoitti:

        Onko tuo langaton yhteys ymmärrettävä siten, että tuulikulmaa ajava autopilotti saa tiedon 3 x minuutissa. Kuulostaa tosi harvalta kun lankayhteyden kautta autopilotti sahaa koko ajan.

        Hidas tiedonsiirto tuskin on lainkaan oleellinen asia tuossa, koska vaimennusta tarvitaan sekä tuulen turbulenttisuuden että ennen kaikkea maston heilumisen vuoksi. 20 s kuullostaa aika pitkältä vaimennukselta. On olemassa myös kalliita systeemejä, jotka osaavat kompensoida maston liikkeet pois. Tällöin voidaan käyttää normaalia lyhyempää vaimennusta.

        Kyllä sitä dataa tulee mittaristosta vähintään kerran sekunnissa.


      • kyllä.vaikuttaa

        Lukemia tulee kerran sekunnissa ja kerran sekunnissa se langaton laskee 20 lukeman keskiarvon. Jos lukemia tulisi 10 sekunnissa, voisi keskiarvon edelleen laskea 20 lukemasta, eli 2 s keskiarvon. Omasta tuulimittarista näkee kyllä maston liikkeet lukemissa.


      • Tuulitietoinen

        Onpas taas toisilla sisälukutaito päässyt perussuomalaistumaan. Kirjoitin, että 20 s tasoitus tarvitaan, jottei lukema hyppelehdi liiaksi. Lukeman muuttuminen johtuu tuulen luonteesta eikä laitteista. Itse tuulianturit (suunta ja nopeus) ottaa tuulilukuja varmaankin kilohertzin luokkaa olevalla näytteenottotaajuudella ja langattoman siirtokyky on varmasti riittävä. Jokainen voi todeta suunnan vaihtelevan katsomalla vaikka windexin asennon vaihtelua.

        Tuuli on luonnollisesti toisaalla tasaista ja toisaalla ei. Atlantin yli seilaavan asetukset ovat varmastikin erilaiset kuin täällä Saimaalla purjehtivan.


      • langallinen.parempi
        Tuulitietoinen kirjoitti:

        Onpas taas toisilla sisälukutaito päässyt perussuomalaistumaan. Kirjoitin, että 20 s tasoitus tarvitaan, jottei lukema hyppelehdi liiaksi. Lukeman muuttuminen johtuu tuulen luonteesta eikä laitteista. Itse tuulianturit (suunta ja nopeus) ottaa tuulilukuja varmaankin kilohertzin luokkaa olevalla näytteenottotaajuudella ja langattoman siirtokyky on varmasti riittävä. Jokainen voi todeta suunnan vaihtelevan katsomalla vaikka windexin asennon vaihtelua.

        Tuuli on luonnollisesti toisaalla tasaista ja toisaalla ei. Atlantin yli seilaavan asetukset ovat varmastikin erilaiset kuin täällä Saimaalla purjehtivan.

        Edes itse anturi ei ole mikään huippunopea. Nexuksen anturissa max teoreettinen taajuus on lukema per ropelin kierros, eli anturin herkkyyden alarajalla pikemminkin 1 Hz. Tiedonsiirto langattomasti on selvästi hitaampi kuin langallisesti, paljon hitaampi kuin luulet, data tosiaan päivittyy noin kerran sekunnissa. Kerran sekunnissa päivittyy yleensä myös lukemat näytössä, jotta ne olisivat luettavissa. Nuo viiveet eivät ole synkassa, joten ilman vaimennusta saat jo ehkä 2 s ikäistä dataa näyttöön, jos ei niissä minimituulissa olla. Ja keskiarvotus aina tarvitaan, koska peräkkäiset anturilta tulevat tiedot heittelevät. 20 s keskiarvo kuitenkin kiinnostaa enemmän meteorologia kuin purjehtijaa.

        Omassa veneessä on tämän kauden tosituulen lukemat tulleet Garminin näytölle, joka laskee TWS:n kahdella desimaalilla. Toinen desimaali on pelkkä häiriötekijä , koska se vaeltelee holtittomasti käytännössä aina. Muuten tuulilukemat ovat hyvin luettavat ja ymmärrettävät parin sekunnin vaimennuksella. Kuka olisi kiinnostunut siitä, mistä tuuli millä nopeudella 10 s sitten, sen kertoi jo takapuolituntuma silloin ja mahdolliset ohjailutoimet vanhan tiedon perusteella jo kaksi askelta jäljessä.

        Tiedonsiirron viive on hyvin näkyvissä kun järjestelmässä on useampi näyttö. Vaikka data lähtee samasta serverin lähdöstä, tulee on näytöillä usein kymmenyksen verran eri lukemat, koska ne saavat eri lauseet. Vaimennus on yhteinen, serverillä määritelty.


    • seppomartti

      Varmaan tuleekin tiuhaan ja vaimennetaan. Mutta yllä oli väite, ettei langaton yhteys pysty välittämään kuin 20 s välein.

      • bitit_lentää

        Langattoman hidas tiedonsiirtokyky on täyttä potaskaa. Kun sieltä ei tarvitse siirtää kuin kaksi lukua, tuulen nopeus ja suunta, niin niitä voidaan laittaa tulemaan helposti vaikka 10 000 kertaa sekunnissa. Eli jos hidastellaan / keskiarvoistetaan, niin syyt ovat ihan muualla kuin tiedonsiirron nopeuksissa.


      • Joakim1
        bitit_lentää kirjoitti:

        Langattoman hidas tiedonsiirtokyky on täyttä potaskaa. Kun sieltä ei tarvitse siirtää kuin kaksi lukua, tuulen nopeus ja suunta, niin niitä voidaan laittaa tulemaan helposti vaikka 10 000 kertaa sekunnissa. Eli jos hidastellaan / keskiarvoistetaan, niin syyt ovat ihan muualla kuin tiedonsiirron nopeuksissa.

        Langattomuus ei ole tiedonsiirron vaan virrankulutuksen rajoite. Langattomat tuulianturit toimivat pienen aurinkopaneelin varassa ja siitä pitää saada ylimääräistä virtaa akkuun niin paljon, että selvitään yö ja muutama sadepäivä. Tämä tarkoittaa sitä, että siinä oleva mikrokontrolleri nukkuu suurimman osan ajasta ja voi herätä enintään muutaman kerran sekunnissa mittaamaan ja lähettämään dataa.

        Langallisella tuulimittarilla dataa siirtyy muutaman kerran sekunnissa. Nexuksen spekeissä mainitaan 3 Hz. AIvan turha sitä on tuota enempää mittailla. Potkurilla ja suuntaviirillä on hitautensa jne. Ja keskiarvottaa pitää kuitenkin, jotta näytölle saisi edes jotenkin loogista dataa. Näytöllä näkyvää dataa ei voi muuttaa kuin 1-2 Hz, jotta ihmeninen ehtii lukea dataa.

        NMEA 0183 on täysin riitävä tavalliseen mittaristoon nopeutensa puolesta. Sitten on eri asia kun antureita on poikkeuksellisen paljon (kallistusmittari, peräsinkulma, maston kiertokulma, gyroja jne.) puhumattakaan kun on tarve siirtää tutkakuvaa tms.


      • mittaustekniikkaa
        bitit_lentää kirjoitti:

        Langattoman hidas tiedonsiirtokyky on täyttä potaskaa. Kun sieltä ei tarvitse siirtää kuin kaksi lukua, tuulen nopeus ja suunta, niin niitä voidaan laittaa tulemaan helposti vaikka 10 000 kertaa sekunnissa. Eli jos hidastellaan / keskiarvoistetaan, niin syyt ovat ihan muualla kuin tiedonsiirron nopeuksissa.

        Onpas kovat luulot muuten A/D-muuntimien toiminnasta. 10 kHz taajuudet datan siirrossa ovat tietokoneissa arkipäivää, mutta A/D-muunnokset ovat aivan eri juttu. Tietysti 10 kHz muuntimia löytyy, mutta sellainen maksaa saman kuin koko mittaristo. Virrankulutuksen, koon ja hinnan takia on tyydyttävä jonnekin 10 Hz tasoille, joka taas on aivan riittävä nopeus. Eri valmistajilla on tietenkin eri tekniikoita, mutta jos siitä Nexuksen anturista puhutaan, muodostuu nopeustieto kahden pulssin välisen ajan ja suunta kahden pulssin vaihe-eron laskennasta. Tieto muutetaan byteiksi anturissa ja bytet lähetetään serverille. Serveri ottaa samaa väylää pitkin tietoa useammalta anturilta ja lähettää näytöille edelleen samalla väylällä.


      • N.Yquist
        mittaustekniikkaa kirjoitti:

        Onpas kovat luulot muuten A/D-muuntimien toiminnasta. 10 kHz taajuudet datan siirrossa ovat tietokoneissa arkipäivää, mutta A/D-muunnokset ovat aivan eri juttu. Tietysti 10 kHz muuntimia löytyy, mutta sellainen maksaa saman kuin koko mittaristo. Virrankulutuksen, koon ja hinnan takia on tyydyttävä jonnekin 10 Hz tasoille, joka taas on aivan riittävä nopeus. Eri valmistajilla on tietenkin eri tekniikoita, mutta jos siitä Nexuksen anturista puhutaan, muodostuu nopeustieto kahden pulssin välisen ajan ja suunta kahden pulssin vaihe-eron laskennasta. Tieto muutetaan byteiksi anturissa ja bytet lähetetään serverille. Serveri ottaa samaa väylää pitkin tietoa useammalta anturilta ja lähettää näytöille edelleen samalla väylällä.

        Hetkinen... meniköhän nyt k ja M sekaisin.
        Kyllähän esim. kaikki musiikkilaitteet tekevät AD-muunnoksen vähintään 44 kHz taajuudella. Viimeksi kun tarkistin 90-luvulla, tällaiset olivat halpoja peruskomponentteja. Ehkä 500 MHz yläpuolella voi nykyään puhua nopeista AD-muuntimista?


      • Joakim1
        mittaustekniikkaa kirjoitti:

        Onpas kovat luulot muuten A/D-muuntimien toiminnasta. 10 kHz taajuudet datan siirrossa ovat tietokoneissa arkipäivää, mutta A/D-muunnokset ovat aivan eri juttu. Tietysti 10 kHz muuntimia löytyy, mutta sellainen maksaa saman kuin koko mittaristo. Virrankulutuksen, koon ja hinnan takia on tyydyttävä jonnekin 10 Hz tasoille, joka taas on aivan riittävä nopeus. Eri valmistajilla on tietenkin eri tekniikoita, mutta jos siitä Nexuksen anturista puhutaan, muodostuu nopeustieto kahden pulssin välisen ajan ja suunta kahden pulssin vaihe-eron laskennasta. Tieto muutetaan byteiksi anturissa ja bytet lähetetään serverille. Serveri ottaa samaa väylää pitkin tietoa useammalta anturilta ja lähettää näytöille edelleen samalla väylällä.

        Nexuksen tuulimittauksessa ei ole AD-muuntimia. Siinä mitataan kahden signaalin PWM:ää eli pitää vain mitata minkä ajan pulssi on1 ja minkä 0. Toinen on pulssin cosini ja toinen sini. Molempien taajudesta saa tuulennopeuden. Taajuus on 3,4 Hz/(m/s) ja tuo on samalla maksimitaajuus, jolla dataa voi saada. Siis 1 m/s tuulessa ko. anturista voi saada vain 3,4 Hz dataa. 10 m/s tuulessa voisi saada 34 Hz, mutta ei se ole tarpeen.

        Monissa muissa antureissa on resistiivinen kulmamittaus. Tällöin tarvitaan AD-muunnin. Nopeus mitataan kaikissa, kuten myös lokeissa, pulssitaajuudesta.


      • Tuulitietoinen
        mittaustekniikkaa kirjoitti:

        Onpas kovat luulot muuten A/D-muuntimien toiminnasta. 10 kHz taajuudet datan siirrossa ovat tietokoneissa arkipäivää, mutta A/D-muunnokset ovat aivan eri juttu. Tietysti 10 kHz muuntimia löytyy, mutta sellainen maksaa saman kuin koko mittaristo. Virrankulutuksen, koon ja hinnan takia on tyydyttävä jonnekin 10 Hz tasoille, joka taas on aivan riittävä nopeus. Eri valmistajilla on tietenkin eri tekniikoita, mutta jos siitä Nexuksen anturista puhutaan, muodostuu nopeustieto kahden pulssin välisen ajan ja suunta kahden pulssin vaihe-eron laskennasta. Tieto muutetaan byteiksi anturissa ja bytet lähetetään serverille. Serveri ottaa samaa väylää pitkin tietoa useammalta anturilta ja lähettää näytöille edelleen samalla väylällä.

        Esim muutaman euron Arduino pystyy megahertziluokan näytteenottotaajuuteen, joten ei hinnan perusteella ad-muunnin rajoita näytteenottotaajuutta.

        Useammat ovatkin tässä ketjussa vaivautuneet lukemaan nexuksen speksit, joten asian on tullut selväksi. Tuuli kuitenkin vaihtelee ja tasoitus on tarpeen. Itsellä 20s osoittautunut hyväksi.
        Tuulitietojen absoluuttinen tarkkuus ei ole useinkaan tarpeen, mutta muutos on. Tuo 20s tasoitus on kyllä ollut ongelmallinen. Pitänee ensi vuonna kokeilla pienentää sitä.

        Lokin numeroarvolla ei mielestäni ole juurikaan merkitystä. Vain sen muuttuminen ratkaisee. GPS antaa kyllä nopeuden pohjan suhteen tarvittaessa.


      • suunnitellut
        Tuulitietoinen kirjoitti:

        Esim muutaman euron Arduino pystyy megahertziluokan näytteenottotaajuuteen, joten ei hinnan perusteella ad-muunnin rajoita näytteenottotaajuutta.

        Useammat ovatkin tässä ketjussa vaivautuneet lukemaan nexuksen speksit, joten asian on tullut selväksi. Tuuli kuitenkin vaihtelee ja tasoitus on tarpeen. Itsellä 20s osoittautunut hyväksi.
        Tuulitietojen absoluuttinen tarkkuus ei ole useinkaan tarpeen, mutta muutos on. Tuo 20s tasoitus on kyllä ollut ongelmallinen. Pitänee ensi vuonna kokeilla pienentää sitä.

        Lokin numeroarvolla ei mielestäni ole juurikaan merkitystä. Vain sen muuttuminen ratkaisee. GPS antaa kyllä nopeuden pohjan suhteen tarvittaessa.

        A/D muunnoksella ja A/D muunnoksella on kovasti eroa, pelkkä taajuus ei kerro mitään. Jos tarvitaan yhtään useampia bittejä tarkkuutta, hidastuu muunnoksen teko enemmän kuin kääntäen suhteessa tarkkuuteen.


      • Joakim1
        suunnitellut kirjoitti:

        A/D muunnoksella ja A/D muunnoksella on kovasti eroa, pelkkä taajuus ei kerro mitään. Jos tarvitaan yhtään useampia bittejä tarkkuutta, hidastuu muunnoksen teko enemmän kuin kääntäen suhteessa tarkkuuteen.

        Tuulimittauksessa ei ihmeellistä tarkkuutta vaadita. Asteen tarkkuus on aivan riittävä, joten bittejä tarvitaan enintään 9. Tuohon pystyy monien parin euron hintaisten mikrokontrollorien 12 bittiset muuntimet 2 M näytteenottoon saakka. Ostamalla muutaman kympin AD-muunnninpiirin pääsee jopa 18 bittiin eli saisi tuulensuunnan 0,001 asteen tarkkuudella tuolla 2 M näytteenottotarkkuudella. 10 Hz saa 24 bittiä muutaman euron AD-muunninpiirillä.

        Esimerkiksi Linearin sivustolla AD-muuntimet on jaoteltu nopeisiin ja tarkkoihin 10 M näytteenottotaajuuden rajalla.

        Tuulimittari ei todellakaan ole vaativa kohde AD-muuntimelle!


    • Epätarkkaloki

      Alkuperäisessä viestissä oltiin kiinnostuneita tosituulen mittaamisesta. Siihenhän tarvitaan myös tarkka nopeustieto. Voiko sellaisen perinteisestä pyörivästä (niitäkin monenlaisia...) lokianturista saada ? Itselläni ainakin näyttää eri kallistuksilla ja nopeuksilla paljonkin (0-20%) pieleen. Jos nopeuden ottaa GPS:stä niin tuleeko sille liikaa viivettä ?
      ...vai onko mulla vain huonosti asennettu loki (Nexuksen jonkun startpacin mukana tullut) ?

      • hirveevirhe

        Noin suuri virhe on aivan jossain ääritapauksessa mulla kuutosessa, jos vain yksi anturi on toiminnassa. Siinä kun anturi(t) on pikemminkin kölin kyljessä. Normaalissa eväkölisen asennuksessa virheen pitää olla selvästi pienempi. Minä olen lähinnä huomannut eron gps-nopeuteen verrattuna myötä- ja vasta-aallokossa.

        Joka tapauksessa suhteellinen virhe tuulitiedossa on pienempi, koska tuulennopeus on useimmiten noin kaksinkertainen veneennopeuteen nähden.


      • gepsituuli

        Loki on liian epätarkka, Gepsistä nopeus. Onko noissa mittareissa gepsi sisällä vai tarviiko aina kytkeä ja syöttää joltain muulta laitteelta ? Gepsi siru kai ei nykyään paljoa maksa.


      • suo.siellä
        gepsituuli kirjoitti:

        Loki on liian epätarkka, Gepsistä nopeus. Onko noissa mittareissa gepsi sisällä vai tarviiko aina kytkeä ja syöttää joltain muulta laitteelta ? Gepsi siru kai ei nykyään paljoa maksa.

        Gepsituuli taas on liian hidas. Tehdasasetuksena omassa plotterissa on 1 min vaimennu ja näyttö laahaakin aina perässä nopeuden muuttuessa. Tuulen nopeus on ehtinyt jo muuttamaan muuttumissuuntaansa ennenkuin gepsi ehti mukaan. TWS:n laskemiseen loki on aivan riittävän tarkka, virhe TWS:ään on kertaluokkaa 0,1 m/s. TWD saattaa heittää enemmän, mutta sitä pitääkin seurata pidemmällä aikavälillä ja enemmän sen muutoksia kuin lukuarvoja.


      • Joakim1

        20% on aivan tolkuton virhe lokissa ja tarkoittaa anturin olevan kasvuston peittämä tai aivan väärään paikkaan asennettu (liian lähelle köliä yleisin ongelma).

        Omassa veneessä on mastolla 4 Hz GPS:stä saatu nopeus ja lokista saatu nopeus. Nuo näyttävät yleensä 0,1 solmun tarkkuudella samaa, mutta joskus on virtoja, jolloin eroa voi olla jopa yli 0,5 solmua Suomessa. Ennen kuin puhdistin anturin kunnolla reilu viikko sitten eroa oli 0,4 solmua. Kallistus ei aiheuta havaittavaa virhettä.

        Purjehtijaa kiinnostaa tuuli veden suhteen ei maan suhteen. Siksi GPS on väärä nopeus- ja suuntatieto.


      • elama.on.tata
        Joakim1 kirjoitti:

        20% on aivan tolkuton virhe lokissa ja tarkoittaa anturin olevan kasvuston peittämä tai aivan väärään paikkaan asennettu (liian lähelle köliä yleisin ongelma).

        Omassa veneessä on mastolla 4 Hz GPS:stä saatu nopeus ja lokista saatu nopeus. Nuo näyttävät yleensä 0,1 solmun tarkkuudella samaa, mutta joskus on virtoja, jolloin eroa voi olla jopa yli 0,5 solmua Suomessa. Ennen kuin puhdistin anturin kunnolla reilu viikko sitten eroa oli 0,4 solmua. Kallistus ei aiheuta havaittavaa virhettä.

        Purjehtijaa kiinnostaa tuuli veden suhteen ei maan suhteen. Siksi GPS on väärä nopeus- ja suuntatieto.

        Nauti siitä. Meillä lokin ja GPS:n ero vaihtelee 0-1 solmua. Kallistus ja aallokko vaikuttaa mahdollisen virran lisäksi. Ns. laatuvene.


      • Antilla_36
        Joakim1 kirjoitti:

        20% on aivan tolkuton virhe lokissa ja tarkoittaa anturin olevan kasvuston peittämä tai aivan väärään paikkaan asennettu (liian lähelle köliä yleisin ongelma).

        Omassa veneessä on mastolla 4 Hz GPS:stä saatu nopeus ja lokista saatu nopeus. Nuo näyttävät yleensä 0,1 solmun tarkkuudella samaa, mutta joskus on virtoja, jolloin eroa voi olla jopa yli 0,5 solmua Suomessa. Ennen kuin puhdistin anturin kunnolla reilu viikko sitten eroa oli 0,4 solmua. Kallistus ei aiheuta havaittavaa virhettä.

        Purjehtijaa kiinnostaa tuuli veden suhteen ei maan suhteen. Siksi GPS on väärä nopeus- ja suuntatieto.

        Olen hieman eri mieltä Joken kanssa. Kun nopeuden ottaa GPS:stä tulee huomioiduksi veneen todellinen nopeus ja kulkusuuntakin eli sorto , virta yms. Myöskään lokin virheet aallokossa tai anturin likaisuus eivät vaikuta. Esim. kovassa aallokossa kryssiessä loki näyttää yleensä paljon suurempia lukemia, kuin gps. Tällöin saa aivan virheellistä tietoa, kun yrittää hakea parasta vmg vauhtia. Itse ainakin kisassa pyrin pääsemään paikasta A paikkaan B mahdollisimman nopeasti ja nimen omaan maan suhteen.


      • tosituuli
        Joakim1 kirjoitti:

        20% on aivan tolkuton virhe lokissa ja tarkoittaa anturin olevan kasvuston peittämä tai aivan väärään paikkaan asennettu (liian lähelle köliä yleisin ongelma).

        Omassa veneessä on mastolla 4 Hz GPS:stä saatu nopeus ja lokista saatu nopeus. Nuo näyttävät yleensä 0,1 solmun tarkkuudella samaa, mutta joskus on virtoja, jolloin eroa voi olla jopa yli 0,5 solmua Suomessa. Ennen kuin puhdistin anturin kunnolla reilu viikko sitten eroa oli 0,4 solmua. Kallistus ei aiheuta havaittavaa virhettä.

        Purjehtijaa kiinnostaa tuuli veden suhteen ei maan suhteen. Siksi GPS on väärä nopeus- ja suuntatieto.

        Voisitkohan perustella erikoista väitettäsi että tosituulen laskentaan ei tarvita nopeutta pohjan suhteen (oletan että tarkoitit tätä) vaan veden suhteen.

        Esim jos veden virtaus on 10kn ja vene liikkuu sen suuntaisesti samalla nopeudella niin lasketaanko tosi tuuli mitatusta suhteellisesta tuulesta nopeudella 0kn vai 10kn. Mielestäni ei voi olla nopeudella 0kn koska nopeutta mitatan suhteessa liikkuvaan ilmaan (oma liike ja tuuli), ko. esimerkissä (sinällään ehkä ei realistinen mutta asia helpompi ymmärtää ääriesimerkillä) suhtteelinen tuuli olisi = tosituuli mikä ei varmasti pidä paikkaansa kun liikutaan 10kn nopeudella ilman suhteen.


      • Joakim1
        tosituuli kirjoitti:

        Voisitkohan perustella erikoista väitettäsi että tosituulen laskentaan ei tarvita nopeutta pohjan suhteen (oletan että tarkoitit tätä) vaan veden suhteen.

        Esim jos veden virtaus on 10kn ja vene liikkuu sen suuntaisesti samalla nopeudella niin lasketaanko tosi tuuli mitatusta suhteellisesta tuulesta nopeudella 0kn vai 10kn. Mielestäni ei voi olla nopeudella 0kn koska nopeutta mitatan suhteessa liikkuvaan ilmaan (oma liike ja tuuli), ko. esimerkissä (sinällään ehkä ei realistinen mutta asia helpompi ymmärtää ääriesimerkillä) suhtteelinen tuuli olisi = tosituuli mikä ei varmasti pidä paikkaansa kun liikutaan 10kn nopeudella ilman suhteen.

        Purjehtijaa ei kiinnosta (juurikaan) tuuli pohjan suhteen, sillä vene liikkuu veden ja ilman rajapinnassa. Jos määränpää on 10 kn myötävirrassa ja tuuli pohjan suhteen on 0 kn, on purjehtijan mielestä perille 10 kn vastatuuli, jossa saa 10 kn lisävauhdin virrasta. Vene liikkuu veden suhteen aivan kuin olisi 10 kn vastatuuli ja 0 kn virta.

        Mittaristoissa on aina TWA ja TWD määritelty veden suhteen. Joissan on lisäksi mahdollisuus laskea tuuli pohjan suhteen eli GWD.


      • Joakim1
        Antilla_36 kirjoitti:

        Olen hieman eri mieltä Joken kanssa. Kun nopeuden ottaa GPS:stä tulee huomioiduksi veneen todellinen nopeus ja kulkusuuntakin eli sorto , virta yms. Myöskään lokin virheet aallokossa tai anturin likaisuus eivät vaikuta. Esim. kovassa aallokossa kryssiessä loki näyttää yleensä paljon suurempia lukemia, kuin gps. Tällöin saa aivan virheellistä tietoa, kun yrittää hakea parasta vmg vauhtia. Itse ainakin kisassa pyrin pääsemään paikasta A paikkaan B mahdollisimman nopeasti ja nimen omaan maan suhteen.

        Jos on virtaa, kuten lähes aina on jonkin verran, ajat väärää targettia pohjan suhteen nopeuksilla. Virta voi olla toisella halssilla vastaan ja toisella sivusta, jolloin vastavirtaan pitää ajaa pohjan suhteen virran verran hitaampaa targettia optimoidakseen kryssivauhdin.


      • virta.vie
        Joakim1 kirjoitti:

        Purjehtijaa ei kiinnosta (juurikaan) tuuli pohjan suhteen, sillä vene liikkuu veden ja ilman rajapinnassa. Jos määränpää on 10 kn myötävirrassa ja tuuli pohjan suhteen on 0 kn, on purjehtijan mielestä perille 10 kn vastatuuli, jossa saa 10 kn lisävauhdin virrasta. Vene liikkuu veden suhteen aivan kuin olisi 10 kn vastatuuli ja 0 kn virta.

        Mittaristoissa on aina TWA ja TWD määritelty veden suhteen. Joissan on lisäksi mahdollisuus laskea tuuli pohjan suhteen eli GWD.

        Nyt putosin kärryltä.
        "Vene liikkuu veden suhteen aivan kuin olisi 10 kn vastatuuli ja 0 kn virta." Tuossa tilanteessa nostaisin piihin, laskisin purjeet ja antaisin myötävirran viedä perille. Ei ole läheskään sama tilanne kuin 0 kn virralla.

        Sen hyväksyn, että tuuli pohjan suhteen on virtatilanteessa eri juttu kuin veneen mittaama tuuli.


      • Joakim1
        virta.vie kirjoitti:

        Nyt putosin kärryltä.
        "Vene liikkuu veden suhteen aivan kuin olisi 10 kn vastatuuli ja 0 kn virta." Tuossa tilanteessa nostaisin piihin, laskisin purjeet ja antaisin myötävirran viedä perille. Ei ole läheskään sama tilanne kuin 0 kn virralla.

        Sen hyväksyn, että tuuli pohjan suhteen on virtatilanteessa eri juttu kuin veneen mittaama tuuli.

        Purjeet laskemalla tuuli painaisi sinua vastavirtaan ehkä solmun vauhtia ja sinulla ei olisi ohjailuvauhtia. Etenisit siis jonnekin päämäärän suntaan hallitsemattomasti n. 9 kn pohjan suhteen.

        Minä taas luovisin ja saavuttaisin 6 solmun kryssivauhdin sekä yli 4 solmun VMG:n veden suhteen. Pohjan suhteen siis etenisin yli 14 solmua kohti päämäärää.


      • Antilla_36
        Joakim1 kirjoitti:

        Purjehtijaa ei kiinnosta (juurikaan) tuuli pohjan suhteen, sillä vene liikkuu veden ja ilman rajapinnassa. Jos määränpää on 10 kn myötävirrassa ja tuuli pohjan suhteen on 0 kn, on purjehtijan mielestä perille 10 kn vastatuuli, jossa saa 10 kn lisävauhdin virrasta. Vene liikkuu veden suhteen aivan kuin olisi 10 kn vastatuuli ja 0 kn virta.

        Mittaristoissa on aina TWA ja TWD määritelty veden suhteen. Joissan on lisäksi mahdollisuus laskea tuuli pohjan suhteen eli GWD.

        Eikös tuossa esimerkissä esim TWS ole 10kn vaikka todellisuudessa se on 0kn. Jos tuulimittari saa nopeustiedon gps:stä, niin silloin TWS on 0kn, mikä on täysin oikein. Jos taas tuota AWS:ssää käyttää hyväksi purjeilla, niin nopeustieto gps:ltä antaa eri luovikulman, kuin lokista saadulla nopeudella eli paras VMG ei löydykkään enää mittareista toisin, kuin gps:n antamalla nopeustiedolla. GPS nopeus kohdetta kohti on todellinen paras vauhti, kun lokinopeudesta saatu antaa vain parhaan VMG:n oletettuun ja siis virheelliseen tuuleen nähden.


      • Joakim1
        Joakim1 kirjoitti:

        Purjeet laskemalla tuuli painaisi sinua vastavirtaan ehkä solmun vauhtia ja sinulla ei olisi ohjailuvauhtia. Etenisit siis jonnekin päämäärän suntaan hallitsemattomasti n. 9 kn pohjan suhteen.

        Minä taas luovisin ja saavuttaisin 6 solmun kryssivauhdin sekä yli 4 solmun VMG:n veden suhteen. Pohjan suhteen siis etenisin yli 14 solmua kohti päämäärää.

        Minulla SOG olisi 15,1 solmua ja COG 15 astetta ohi päämäärän (ollessani reittiviivan päällä). Tuosta jo selviääkin hyvin miksi GPS on väärä tieto tosituulitietojen pohjaksi. Ei sen perusteella voi ajaa mielekkäitä kryssikulmia ja vauhteja.

        Tiedän, että veneeni kulkee 6 solmua 40 asteen tosituuleen 10 kn kryssillä. Se pätee virrasta riippumatta, kun tuulitiedot lasketaan kompassin ja lokin perusteella. Suomessa virrat ovat tyypillisesti selvästi alle solmun, joten ero ei ole kovin näkyvä.

        Mitä tulee A36:n mainitsemaan sortoon, GPS ei pelasta tilannetta, koska suhteellinen tuuli mitataan kuitenkin veneen keskilinjan suhteen. Sortoa vaaditaan korjauksena tosituulen laskennassa riippumatta siitä otetaanko nopeus tai suunta GPS:stä vai lokista ja kompassista.

        Suomessa GPS on kyllä hyvä väline todellisen kryssikulman tarkistamiseen. Parhaiten se onnistuu trackistä muutaman vendaparin kulmat mittaamalla.


      • Joakim1
        Antilla_36 kirjoitti:

        Eikös tuossa esimerkissä esim TWS ole 10kn vaikka todellisuudessa se on 0kn. Jos tuulimittari saa nopeustiedon gps:stä, niin silloin TWS on 0kn, mikä on täysin oikein. Jos taas tuota AWS:ssää käyttää hyväksi purjeilla, niin nopeustieto gps:ltä antaa eri luovikulman, kuin lokista saadulla nopeudella eli paras VMG ei löydykkään enää mittareista toisin, kuin gps:n antamalla nopeustiedolla. GPS nopeus kohdetta kohti on todellinen paras vauhti, kun lokinopeudesta saatu antaa vain parhaan VMG:n oletettuun ja siis virheelliseen tuuleen nähden.

        Jos päämäärään on kryssi veden suhteen mitatussa tuulessa, nopeimmin sinne pääsee ajamalla veden suhteen parasta VMG:tä, vaikka se ei kerrokaan "oikeaa" päämäärän lähestymisnopeutta.

        Tuuli pohjan suhteen tulee kiinnostavaksi vasta sitten kun on joku tieto sen tai virran muuttumisesta. Kokonaisuus menee sitten jo varsin mutkikkaaksi parhaan reitin ja ajotavan kannalta, mutta lähtökohtana on kuitenkin ylläpitää VMG veden suhteen ja valita reitti ennusteiden mukaan.


      • Joakim1
        Antilla_36 kirjoitti:

        Eikös tuossa esimerkissä esim TWS ole 10kn vaikka todellisuudessa se on 0kn. Jos tuulimittari saa nopeustiedon gps:stä, niin silloin TWS on 0kn, mikä on täysin oikein. Jos taas tuota AWS:ssää käyttää hyväksi purjeilla, niin nopeustieto gps:ltä antaa eri luovikulman, kuin lokista saadulla nopeudella eli paras VMG ei löydykkään enää mittareista toisin, kuin gps:n antamalla nopeustiedolla. GPS nopeus kohdetta kohti on todellinen paras vauhti, kun lokinopeudesta saatu antaa vain parhaan VMG:n oletettuun ja siis virheelliseen tuuleen nähden.

        Purjehtijan kannalta se 0 kn on täysin väärin. Silloinhan oltaisiin lillumassa pläkässä eikä olisi tietoa tuulensuunnasta päämäärään, kun sinne käytännössä on keskituulen kryssi.

        Ehkä vielä pahempi tilanne olisi 5 kn myötätuuli pohjan suhteen. Nyt sitten purjehtija luulisi tuulimittarin perusteella, että päämäärään olisi kevyt lenssi, kun todellisuudessa on kevyt kryssi. VMG:n pitää siis olla positiivinen eikä negatiivinen!

        Suomessa erot eivät koskaan ole noin suuria, mutta edelleen "oikein" on se veteen referoitu tuuli.


      • Antilla-36
        Joakim1 kirjoitti:

        Purjehtijan kannalta se 0 kn on täysin väärin. Silloinhan oltaisiin lillumassa pläkässä eikä olisi tietoa tuulensuunnasta päämäärään, kun sinne käytännössä on keskituulen kryssi.

        Ehkä vielä pahempi tilanne olisi 5 kn myötätuuli pohjan suhteen. Nyt sitten purjehtija luulisi tuulimittarin perusteella, että päämäärään olisi kevyt lenssi, kun todellisuudessa on kevyt kryssi. VMG:n pitää siis olla positiivinen eikä negatiivinen!

        Suomessa erot eivät koskaan ole noin suuria, mutta edelleen "oikein" on se veteen referoitu tuuli.

        En kyllä vieläkään taivu. Jos tosituuli on oikeasti nolla, niin eikö silloin ole hyvä, että TWS on nolla eikä 10kn? AWS on sitten 10kn suoraan edestä kuten pitääkin. Eli kaikki tiedot mittarilta ovat oikein. Luovilla tiedän gps:n avulle millä kryssikulmalla lähestyn kohdetta nopeiten ja taas kaikki on oikein. AWS on purjeisiin vaikuttava voima jota tietenkin käytän kisatessa. Nyt kun tuulimittari on kytketty lokiin, niin et itseasiassa tiedä virrasta mitään vaan kuvittelet tuulen olevan kovempi. Kun sitten poistut virta-alueelta, niin kuvittelet tuulen vain hiljenneen.


      • Joakim1
        Antilla-36 kirjoitti:

        En kyllä vieläkään taivu. Jos tosituuli on oikeasti nolla, niin eikö silloin ole hyvä, että TWS on nolla eikä 10kn? AWS on sitten 10kn suoraan edestä kuten pitääkin. Eli kaikki tiedot mittarilta ovat oikein. Luovilla tiedän gps:n avulle millä kryssikulmalla lähestyn kohdetta nopeiten ja taas kaikki on oikein. AWS on purjeisiin vaikuttava voima jota tietenkin käytän kisatessa. Nyt kun tuulimittari on kytketty lokiin, niin et itseasiassa tiedä virrasta mitään vaan kuvittelet tuulen olevan kovempi. Kun sitten poistut virta-alueelta, niin kuvittelet tuulen vain hiljenneen.

        No ei, koska 10 kn on se, jonka perusteella tulee target nopeus, purjevalinta jne. Joku voi tietysti käyttää noihin suhteellista tuulta, mutta vaikeaksi menee vaikkapa lenssiltä kryssille kääntyessä hahmottaa millainen keli on kryssillä lenssin suhteellisen tuulen avulla.

        Minä en koskaan käytä AWS:ää mihinkään, mutta kai sitäkin joku käyttää. AWAa käyttää jo useampi, mutta itse suosin TWA:ta.

        Tietysti näet SOGin ja lokin erosta, että virtaa on. Vähänkään paremmat mittaristot osaavat laskea virran suunnan ja nopeuden lokin, kompassin, SOGin ja COGin erojen perusteella. Ja osaavat ne tosiaan laskea sen tuulen suunnan ja nopeuden pohjan suhteenkin, mutta sitä en ole koskaan nähnyt mittaristossa esillä missään veneessä. Reitinvalinnan työkaluna se on hyödyllinen, jos on käytössä virta- ja tuuliennusteet.


      • Antilla_36

        No eipä tässä kannata kinata, kukin tavallaan. Me käytämme kyllä kryssillä kisa First 36.7:ssa ja omassanikin aina AWS ja AWA tuulitietoa. Mielestäni on paljon helpompaa, jos mittarit näyttävät oikein suhteellisen ja tosituulen. Kytkemällä tuulimittarin GPS:iin on mittarin näyttämä tosituuli ja suhteellinen tuuli aina oikein. Jos nopeus tulee lokilta tuulimittariin, niin tuossa esimerkissäsi on virhe aivan valtava. Itselläni on plotterinäytössä kisassa koko ajan näkyvissä AWS, AWA, TWS ja TWA sekä SOG ja nopeustieto tulee GPS:ltä. Tosin omassani en edes saa lokitietoa järjestelmään,. Loki kun on jo 38 vuotta vanha ;-)


      • Sinne.päin

        Itse olen päätynyt siihen, että keskimäärin virrasta johtuva virhe gps-pohjaisessa nopeustiedossa on pienempi kuin kallistuksesta, aallokosta, sorrosta ja kalibrointivirheestä johtuva virhe loki-pohjaisessa nopeustiedossa. Näin ainakin kotivesillä. Lokin virhenäytön pienentäminen on kyllä mahdollista, mutta työlästä.


      • Skönäristadistaaa
        elama.on.tata kirjoitti:

        Nauti siitä. Meillä lokin ja GPS:n ero vaihtelee 0-1 solmua. Kallistus ja aallokko vaikuttaa mahdollisen virran lisäksi. Ns. laatuvene.

        Minusta alkaa vaikuttamaan siltä, ettei teistä bittinikkareista yksikään tajua purjehduksesta mitään.


    • fingerillä

      Sormi. Tungetaan se ensin suuhun, sitten pois suusta ja asetetaan pystyasentoon. Tuulee siltä puolelta miltä sormi viilenee. Jos tarvitsee monimutkaisempia laitteita, niin kannattaa vaihtaa harrastusta.

      • maajussille.tuuli

        Noinhan maajussi tuulta mittailee. Riittää hänen tarkoituksiinsa oikein hyvin.


    • Sailor1

      Myydäänkö muuten missään enää kädessäpidettäviä tuulimittareita, jotka toimivat ilman sähköä?

      • nykyratkaisu

        Kyllä sellaisiakin vielä on, mutta helpoiten tuulimittarin saa pienellä kännykän liittimeen tökättävällä lisäkkeellä. Ei maksakaan paljoa.


      • windtuuli
        nykyratkaisu kirjoitti:

        Kyllä sellaisiakin vielä on, mutta helpoiten tuulimittarin saa pienellä kännykän liittimeen tökättävällä lisäkkeellä. Ei maksakaan paljoa.

        Katso venelehti 6/2016 siellä vertailtu noita käsilaitteita


    • Antilla30

      Jännä keskustelu. Itse huomaan kulkevani yhä yksinkertaisempaan suuntaan. Sähköistä tuulimittausta en ole tarvinnut. Windex on riittänyt. Siinäkin viime vuosina vielä Sport-malli eli pelkkä nuoli. Viikset ovat lennähtäneet ties minne. Tärkein mittalaite on yhdistelmä kevittämätön peräsin ja pinna. Tuulen paineen ja trimmimuutokset tuntee hyppysissä.

    • KeljuKooKoo

      Itse olen pärjännyt hyvin LCV:n valmistamalla ultraäänilaitteella.

    • seppomartti

      Windex on ollut kaikissa veneissäni, vaikka on tuulimittarikin. Trikolori on korvannut windexvalon. Aika monet vilkuilevat pimeässä ajaessaan Windexiä. Haittana on niskan js hartian kipeytyminen, mikä ennen elektroniikka oli jokakesäinen vaiva.
      Ilman tuuliantureita en enää purjehtisi. Tarpeet ovat erilaiset. Nyt tuulitietoa tarvitaan koko ajan ja eniten autopilotille ja spinnuajossa pimeässä.
      Yllä pitkät pohdinnat vaimennuksesta meni luultavasti pieleen. Oletan bittivirran anturin ja kurssikomputerin välillä jatkuvan entisellään ja vaimennuksen vaimentavan vain näyttöjä. Esim gps- kurssia ei voisi lukea 1 sekunnin vaimennuksella, 10s on jo hyvä. Mutta 10s keskiarvoilla autopilotti ei pystyisi ohjaamaan 10s myötäaallokossa.

    • tuuliohjaus

      Windex ei todellakaan ole passee! Oman purjehdusurani alussa ei vielä ollut Windexejä. Sen korvasi maston topin tuuliviiri tai pieni tuulipussi. Windexit tulivat markkinoille joskus 60-luvun puolivälissä. Ilman Windexiä ja purjeiden virtauslankoja en edelleenkään halua purjehtia, vaikka elektroniikka onkin apuna.
      Seppomartti tarvitsee tarkkaa elektronista tuulitietoa autopilotille ja pimeässä spinnuajoon. Näissä tilanteissa sitä tarvitaankin kipeästi, ellei veneessä ole tuuliperäsintä! Itsekin seilaan isoilla vesillä, mutta yleensä tuuliperäsimen ohjaamana. Tuuliperäsin poistaa tuulimittaririippuvuuden! Tuuliperäsimeni ei ole viimeisten 18 v. aikana kertaakaan tehnyt vahinkojiippiä edes navakan pasaatin plattiksilla. Autopilotin kanssa on ollut harmeja (mm. spinnupuomin taittuminen).

      • seppomartti

        Totta joka sana. Tuuliperäsin ajaa sitä patemmin, mitä enemmän tuulee. Autopilotti taasen päin vastoin. Tuuliperäsimen ajo on autopilottiin verrattuna suuripiirteisempää, ei asteen tarkkuutta. Hilaisessa tuulessa ja isossa aallossa myötäiseen autopilotti ajaa tarkemmin.. Pitäisi olla molemmat ja autotallissani lojuu 2 erilaista. Nykyveneissä ongelma on peräpeilin muotoilu. Tein juuri viikon töitä asentaakseni tuuliperäsimen mutta kesken jäi.


    • sailtimer

      Onkos jollain kokemusta SailTimer (googlella löytyy infoa jonkin verran) langattomasta tuulimittarista, hinta on edullinen 350$ posti, liitännät ihan eri tasolla kuin muilla laitteilla, saa datan suoraan tablettiin/kännyyn jossa useita sovelluksia eikä siis tarvi erillistä GPS tietoa, laittessa myös kompassi. Mahdollistaa myös tuulitiedon jakamisen.

      Olen katsellut myös esim TackTickia, mutta sen hinta on tuplat tuohon ja vaatii erillisen GPS liitännän jos haluaa tosituulitiedot.

      Hieman epäilyttää laitteen asennus ja tarkkuus, onkohan kenelläkään kokemusta ko. laitteesta, on sentään useamman vuoden ollut tarjolla.

    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, tervetuloa

      Tule luokseni eka vaikka viikoks tai pariksi. Saisin helliä, kannustaa ja tukea sua ja kokata lempi herkkujasi. Pääsisit
      Ikävä
      33
      7621
    2. Olisit ollut varovaisempi

      Nyt jos minut hylkäät ja et meidän asiasta minulle mitään ilmoita niin ettet edes anteeksi pyydä, niin tiedä että minä e
      Ikävä
      83
      4556
    3. Mies sinä olet kaunis katsella

      Olet myös rauhallinen, tavallinen, varovainen, lämmin, poikamainen, komea, ryhdikäs, rentotyylinen, kiva, mukava... jne
      Ikävä
      67
      3201
    4. Vastenmielisyys

      Kuvaa sinua parhaiten
      Ikävä
      55
      2166
    5. Sinulle, tahtoisin kertoa mitä

      ajattelen siitä. Ehkä olen väärässä, mutta minusta kuulostaa jonkin alulta, mutta ei kerro minkä. Se selvinnee myöhemmi
      Ikävä
      28
      1699
    6. Ensitreffit alttarilla Jyrki paljastaa hääyön intiimiasioista kameroiden sammuttua: "Fyysinen..."

      Ooo-la-laa… Ensitreffit alttarilla -sarjassa alkaa hääparien välillä ns. tunteet kuumenemaan. Lue lisää: https://www.s
      Ensitreffit alttarilla
      7
      1677
    7. Persut tyrmäsivät Suomen osallistumisen Ukrainan jälleenrakentamiseen

      Siinä meni sitten kokoomusyrittäiltä bisnekset sivun suun putinistipersujen takia. Jälleenrakentamiseen osallistuvat mu
      Maailman menoa
      354
      1473
    8. Miksi suomussalmelaiset haisee niin pahalle?

      Kaupassa käydessä huomaa, miten monet ihmiset haisee todella kammottavalle. Eikö täällä osata käydä pesulla tarpeeksi us
      Suomussalmi
      14
      1429
    9. Miksi miehet pelkäätte jotain naista?

      Iskeekö ujous, paniikki ja hävetys. En ole niin pelottava miltä vaikutan vink vink.
      Ikävä
      58
      1119
    10. Nuorisojoukko ryösti merkkikengät teinipojan jalasta Helsingin Itäkeskuksessa.

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010709501.html Muun muassa näidenkin rikosten huomattavan suurista kasvamismääristä vi
      Maailman menoa
      276
      1070
    Aihe