Elämäntapana jokin vähemmistöjuttu?

Hyvä aihe. Perhetaustani on konservatiivinen ja korkeastikoulutettu porvarisperhe pienestä kaupungista. Isäni on pappi ja äitini opettaja. Voitte kuvitella, miten vaikeaa lesbouden tajuaminen oli minulle teininä ja miten hankalaa sen hyväksyminen on perheelleni vielä nykyäänkin. Meidät kasvatettiin perinteisesti ja meille tarjottiin hyvinkin selkeä tie kuljettavaksi. En valinnut sitä tietä, vaan tein omia ratkaisuja: Menin armeijaan. En pyrkinyt yliopistoon. Tein pitkään hanttihommia hampurilaisravintolassa. En ole halunnut ostaa omistusasuntoa. Myin autoni pois. Syön kasvispainotteisesti. Ostan paljon käytettyjä tavaroita ja vaatteita. Suosin ekologisia ja luomutuotteita. En pukeudu merkkivaatteisiin. Erosin kirkosta. En yleensä äänestä. En aio avioitua. En halua omia enkä puolison lapsia. Olen asunut vuosia kommuunissa, mutta nykyään jo viitisen vuotta ihan yksin. Haluan ehkä asua loppuikäni yksin. En lue sähköpostia päivittäin ja haluan välillä olla tavoittamattomissa. En seuraa suosituimpia tv-ohjelmia, en katso uutuusleffoja enkä lue uutuuskirjoja. Kuulun ammattiliittoon ja muutamiin yhdistyksiin tai järjestöihin. Ulkonäöltäni ei poikkea massasta. Ennen välttelin pankkikorttia, mutta ulkomaisten nettikauppojen takia hankin sen lopulta. Käytän somea, mutta tosi vähän. En nyt keksi, miten olisin muilla tavoin erilainen tai samanlainen kuin muut. Pidän itseäni taviksena, mutta monien muiden mielestä olen boheemi omantien kulkija.

Mä oon vegaanilepakko. Oon lapsesta asti ollut kasvissyöjä ja lukion ekalla ryhdyin vegaaniksi. Oon miettinyt voisinko seukata lihansyöjän kanssa... Saattas olla hiukka hankalaa.

Täällä yx lesbotyttö joka on muslimi ja 2. polven maahanmuuttaja. Asun solussa kahden muun muslimitytön kanssa. En oo koskaan seurustellut mut oon suudellu tytön kanssa. Seurustelu olis vaikeeta. En ehkä ikinä voi tulla kaapista. Ainoa vaihtoehto saattais olla johonkin ulkomaille muutto mis ei oo sukulaisii. Oon ollu pitkään masentunu ja syöny lääkkeitä. Missä vois tapaa toisii lesboi salaa? Onko toisii muslimilesboi? En voi somettaa näistä. Love & Peace!!!!!

Mä olen tullut hankkineeksi kolme lasta. Totaalinen yksinhuoltajuus kolmelle lapselle, joista yksi on erityislapsi on tosi haastavaa. En jaksanut yh-äitiyden ja työelämän yhdistelmää joten nykyään oon ollut jo pitkään pelkästään kotona. Rahaa ei tietenkään ole liikaa ja kotona on aina sirkus. Tää ei ehkä ole mikään vähemmistön elämäntapa, mutta lesbojen joukossa oon poikkeus. Kuka haluaa tulla treffeille lapsiperheen keittiönpöydän ääreen kahvia juomaan? Lupaan leipoa pullaa. Oon jo luopunut toivosta löytää ketään, joka sietäis mua ja mun lapsia. Ehkä kelpaan jollekin 15 vuoden päästä, kun lapset on toivottavasti jo omillaan. Sori jos mun tapaus ei liity tän ketjun aiheeseen.

Kiitos hyvästä aiheesta.
Vähemmistökokemusta en välttämättä koe. Helsingissä löytyy samanmoista lesboa helposti. Harhaa?
Osa-aikatyö omasta halusta.

Mä olen kristitty ja sekin taitaa nykyään olla vähemmistöjuttu. Olen lesboudestani huolimatta hakeutunut seurakuntaan töihin. Olen avoimesti lesbo ja tulin kaapista jo 18-vuotiaana. Perheeni ja monet ystäväni ovat myös uskovaisia. Haluan uskonnon näkyvän elämässäni. Hyväksyn kumppanikseni ateistin tai jonkun muun uskonnon harjoittajan, jos hän hyväksyy minun kristillisyyden.

Olen minimalisti. Pyrin elämään niin, että kodissani on mahdollisimman vähän tavaraa. Korostan elämässäni tavaran sijasta elämysten hankkimista. Käytän paljon kirjastoa ja pyrin lainaamaan tai vuokraamaan tarvitsemiani tavaroita. Käytän yhteiskäyttöautoa. Pyrin elämään omanlaista elämään ja välttämään sosiaalisten paineiden vaikutusta omiin valintoihini. En kuitenkaan pyri vähentämään työaikaani kuten monet minimalistit. En myöskään painota elämässäni mahdollisimman laajaa ekologisuutta tai eettisyyttä, vaikka kumpikin vaikuttaa päätöksiini. Pidän matkustamisesta, enkä koe ekologista ahdistusta esim. lentämisestä. Syön kohtuullisen terveellisesti ja oman maun mukaan kuitenkin niin, että vältän ostamasta kotiin liikaa ruokaa (ruokahävikin välttely) ja vältän hurahtamasta ravintomuoti-ilmiöihin.

Haluaisin löytää kumppanin, joka pärjäisi kohtuullisella tavaramäärällä eikä hänen intohimonsa suuntautuisi shoppailuun. Tykkään liikunta- ja kulttuuriaktiviteeteista sekä matkustamisesta, joten olisi kätevää, jos toinenkin olisi näistä kiinnostunut. Pidän myös koti-illoista kirjojen, netin, leffojen, kokkailun, leipomisen, lautapelien tai tv-ohjelmien parissa. Monessa mielessä olen varmaan ihan mainstreamissa, mutta suurin osa ihmisistä on kuitenkin enemmän tai vähemmän materiassa ja kuluttamisessa kiinni.

Tänään muuten tulee Perjantai-ohjelma, jonka kuulemma pitäisi käsitellä minimalismia.

Mä oon näkövammainen lesbo ja wicca, joten siinä mielessä poikkean valtaosasta ihmisiä.