Onko kukaan koskaan leskenut, että kuinka monta vuosimiljardia menee valovuosissa ennen kuin aurinkokunta putoaa syöksyen Linnunradan keskellä olevaan mustaan aukkoon? Vai kerkeää Andromedan galaksi kolaroidan meihin paljon sitä ennen? Sillä eihän kierteisgaaksi turhaan muistuta valtavaa vesipyörrettä ellei sen keskellä ole valtavaa mustaa aukko kuten toiset tutkijat ovat julistaneet. Mutta tosin tiedän kyllä, että toinen puoli tutkijoista kiistää mustienaukkojen olemassaolon sekä matemaattisesti että fysiikalakien puitteissa mahdottomina kokonaan.
Koska Linnunrata mahtaa niellä aurinkokunnan?
MustanaukonGalaksi
63
528
Vastaukset
- planeetta_ei.kirj
Ei pitäisi kaiketi olla meidän ongelma, tai ainakaan suurimpia lähelläolevia. Kaksi isoa mahdollisesti tulossaolevaa ja kohdalleosuvaa eventtiä on tämänhetken tiedon mukaan tapahtumassa vasta sen jälkeen, kun Aurinko on elinkaarensa päässä. Eli toinen on Andromedan ja Linnunradan mahdollinen yhteentörmäys ja toinen on se, että Linnunradan keskustan musta aukko (tai mustat aukot) saavat syöntijuhlansa päätökseen nielaisemalla linnunradan viimeiset rippeet. Auringon elinaikaa on jäljellä noin 5 miljardia vuotta (mittakaavaan: 5 miljardia vuotta on enemmän, kuin maapallon ikä tähän saakka. 5 miljardissa vuodessa elämä ehtii syntymään uudelleen) ja nuo olisivat tapahtumassa vasta sen 5 miljardin vuoden jälkeen.
- Asiasta_huolestunut
On se tapahtumassa niin pian, ettei yksinäisen ihmisen kannata enää ostaa kaupasta litran maitopurkkia, vaan tyytyä joko puolilitraiseen tai jopa kahden desin purkkiin.
- KoulussaOpetettua
Koulussa ainakin opetettiin että aurinkokunta kiertää myös Linnunradan keskustan ympäri muutamassa parissa sadassa vuosi miljardissa ja opetettiinpa myös että aurinko kiertää myös itsensä ympäri, vai onko koulussa opetetut tiedot tässä suhteen perätömiä? Hauskaahan se on ajatelle galaksin kierteishaafojen hidas piiritanssi sen keskustassa olevan massiivisen mustanaukon ympäri.
- Eiedesjuustoa
Asiasta_huolestunut kirjoitti:
On se tapahtumassa niin pian, ettei yksinäisen ihmisen kannata enää ostaa kaupasta litran maitopurkkia, vaan tyytyä joko puolilitraiseen tai jopa kahden desin purkkiin.
Huomioin tämän lopun tulon jo noin 15 vuotta sitten lopettamalla maidon käytön. Juustoilla vielä toisinaan herkuttelen, sekin kai on syytä nyt lopettaa!
- NäinSitäTörmäillään
Mä en pitäis ees Andromedan ja Linnunradan "yhdyntää" välttämättä kovinkaan katastrofaalisena tapahtumana, koska tähtien väliset etäisyydet on kuitenkin melkoset! Ja siks toisekseen. Linnunrataan on parasta aikaakin yhtymässä kokonaista kolme pienempää seuralais-galaksia, ja eipä senkään johdosta täällä o mitään kummosia tapahtunu!
Noi: Canis Majorin Dwarf, Sagittariuksen Dwarf Spherical ja Ursa Major II Dwarf, tossa listalla. (Enkä ny jaksanu penkoa edes näitten suomenkielisiä vastineita mistään) en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_nearest_galaxies
PS: Ja ei nyt kannata antaa noitten galaksien "kääpiö" nimen hämätä liikaa. Yhteensä noissa kaikissa on kuitenkin miljardeja tähtiä! - LisääTörmäilyä
Ja mä en nyt oikeen tältä istumalta kyl hyväksy tota sun selitystä sillekään et miks muka toi keskustan musta aukko välttämättä nielasis aurinkokuntaa yhtään mihinkään? Mihin se perustuu? Koska onhan aurinkokunta jo NYT kiertäny lähes 30 kierrosta galaksin ympäri (vaikka se noin kauan kestääkin) ja ei kai meidän sijainti sinäköän aikana tässä o mihinkään muuttunu, joten minkä ihmeen takia se muuttuis seuraavan 30 kierroksenkaan aikana? Ja jos se pätee aurinkokuntaan, niin sit se pätee koko muuhunkin galaksiin, joten: Linnunradan keskusta ei saa mistään uutta massaa, josta johtuu sit se ettei täällä "lonkeroissa" radat muutu yhtään sisemmäksi! Ainakaan ennenku noi aikasemmin mainitsemani 3 galaksin mergerit on ohi, ja sit lopulta se Andromedan. Nehän nyt varmaan tulee lisäämään ja hevisti tota massaa, riippuen nyt sit vähän et mihkä ne uudet pallukat täällä tulee gravitaation johdosta singahtamaan. Ja sitä ei tiiä itte pirukaan vielä!? :D
- planeetta_ei.kirj
LisääTörmäilyä kirjoitti:
Ja mä en nyt oikeen tältä istumalta kyl hyväksy tota sun selitystä sillekään et miks muka toi keskustan musta aukko välttämättä nielasis aurinkokuntaa yhtään mihinkään? Mihin se perustuu? Koska onhan aurinkokunta jo NYT kiertäny lähes 30 kierrosta galaksin ympäri (vaikka se noin kauan kestääkin) ja ei kai meidän sijainti sinäköän aikana tässä o mihinkään muuttunu, joten minkä ihmeen takia se muuttuis seuraavan 30 kierroksenkaan aikana? Ja jos se pätee aurinkokuntaan, niin sit se pätee koko muuhunkin galaksiin, joten: Linnunradan keskusta ei saa mistään uutta massaa, josta johtuu sit se ettei täällä "lonkeroissa" radat muutu yhtään sisemmäksi! Ainakaan ennenku noi aikasemmin mainitsemani 3 galaksin mergerit on ohi, ja sit lopulta se Andromedan. Nehän nyt varmaan tulee lisäämään ja hevisti tota massaa, riippuen nyt sit vähän et mihkä ne uudet pallukat täällä tulee gravitaation johdosta singahtamaan. Ja sitä ei tiiä itte pirukaan vielä!? :D
Se "nielaisu" koskien sitä, mitä aurinkokunnasta ja auringosta mahdollisesti jäljellä on, tapahtuu joskus auringon elinkaaren päättymisen jälkeen. Auringon elinkaarta on jäljellä noin 5 miljardin vuoden verran. Ja se on pitkä aika.
- Chillailua
planeetta_ei.kirj kirjoitti:
Se "nielaisu" koskien sitä, mitä aurinkokunnasta ja auringosta mahdollisesti jäljellä on, tapahtuu joskus auringon elinkaaren päättymisen jälkeen. Auringon elinkaarta on jäljellä noin 5 miljardin vuoden verran. Ja se on pitkä aika.
Mikä 5 miljardia?
Aurinko muuttuu valkoseks kääpiöks 5-7 miljardin vuoden päästä (piipahdettuaan siinä välissä punasena jättiläisenä) ja jonka jälkeen sen jäähtyminen mustaks kääpiöks tulee kestämään jopa BILJOONIA vuosia!
ja SE on pitkä aika! Ja ei varmaan maailman viiisainkaan kosmologi tai astronomi pysty ennustamaan alkuunkaan et millanen tää galaksimme tollasen järjettömän pitkän ajanjakson jälkeen on? Todennäkösesti joku massiivinen elliptinen galaksi, ties kuinka monen galaktisen yhdistymisen jälkeen. Ja tuskin tota oikeen vois edes linnunradaks enää edes kutsua? Ihmisiä sillon on tuskin enää ollu olemassa miljardeihin vuosiin? - PlaneetanSyöjäTähti
Chillailua kirjoitti:
Mikä 5 miljardia?
Aurinko muuttuu valkoseks kääpiöks 5-7 miljardin vuoden päästä (piipahdettuaan siinä välissä punasena jättiläisenä) ja jonka jälkeen sen jäähtyminen mustaks kääpiöks tulee kestämään jopa BILJOONIA vuosia!
ja SE on pitkä aika! Ja ei varmaan maailman viiisainkaan kosmologi tai astronomi pysty ennustamaan alkuunkaan et millanen tää galaksimme tollasen järjettömän pitkän ajanjakson jälkeen on? Todennäkösesti joku massiivinen elliptinen galaksi, ties kuinka monen galaktisen yhdistymisen jälkeen. Ja tuskin tota oikeen vois edes linnunradaks enää edes kutsua? Ihmisiä sillon on tuskin enää ollu olemassa miljardeihin vuosiin?Punaisenjättiläisen on laskettu paisuvan suurin piirtein Marsin kiertoradalle saakkaa, joten on aprikoitu laskelmien perusteella, että yhtään kiviplaneettaa ei jää pystyyn.
- PysyAsiassa
PlaneetanSyöjäTähti kirjoitti:
Punaisenjättiläisen on laskettu paisuvan suurin piirtein Marsin kiertoradalle saakkaa, joten on aprikoitu laskelmien perusteella, että yhtään kiviplaneettaa ei jää pystyyn.
Eikös tässä nyt puhuttu ihan vaan AURINGON elinkaaresta, eikä aurinkokunnan, joten: Voisitko pysyä aiheessa? Toisaalta auringolle itselleen ei tule edes nuha siitä jos se nielasee ensimmäiset 4 aurinkokunnan planeettaa. Ja eiköhän ton suureneminen tule vaikuttamaan melkolailla myös lähimpiin kaasuplaneettoihin Jupiteriin ja Saturnukseenkin?
- Altocumulus
KoulussaOpetettua kirjoitti:
Koulussa ainakin opetettiin että aurinkokunta kiertää myös Linnunradan keskustan ympäri muutamassa parissa sadassa vuosi miljardissa ja opetettiinpa myös että aurinko kiertää myös itsensä ympäri, vai onko koulussa opetetut tiedot tässä suhteen perätömiä? Hauskaahan se on ajatelle galaksin kierteishaafojen hidas piiritanssi sen keskustassa olevan massiivisen mustanaukon ympäri.
" ympäri muutamassa parissa sadassa vuosi miljardissa"
Pitää olla : 250 vuosimiljoonassa - Kumulobombus
Altocumulus kirjoitti:
" ympäri muutamassa parissa sadassa vuosi miljardissa"
Pitää olla : 250 vuosimiljoonassa"Pitää olla : 250 vuosimiljoonassa" Miten niin pitää? (vrt. esim: galaktinen kierros n. 226 miljoonaa vuotta)
- Altocumulus
Kumulobombus kirjoitti:
"Pitää olla : 250 vuosimiljoonassa" Miten niin pitää? (vrt. esim: galaktinen kierros n. 226 miljoonaa vuotta)
"Miten niin pitää?"
P.o. on sanonta lähinnä kirjoitetuilla teksteillä kommunikoivien henkilöiden teksteissä. Tarkemman merkityksen voi löytää n.s. ("niin sanotuissa" eli sellaisissa joita sanotaan joksikin tai jollaisiksikin) sanakirjoista (sanan sanakirja monikko).
Tuo 226 My kuulostaa aika täsmälliseltä. Onneksi olkoon!
Kierteisgalaksin haarat eivät johdu siitä, että tähtien liike olisi haarojen suuntaisesti kohti keskustaa. Todennäköisesti viimeinenkin tähti linnunradassa ehtii sammua ennen kuin kaikki materia on mustassa aukossa.
Andromedan "törmäys" on satoja tuhansia vuosia kestävä prosessi, jossa tähdet törmäävät hyvin harvoin.
"Mutta tosin tiedän kyllä, että toinen puoli tutkijoista kiistää mustienaukkojen olemassaolon "
Eipä taida pitää paikkaansa.- KoulussaOpetettua
Nyt kannattaa skeptikon tarkistaa tietonsa, kun Suomen peruskouluja ja Wikipedia sanoo näin: Aurinkokunta sijaitsee noin 25 000–28 000 valovuoden päässä kotigalaksimme Linnunradan keskustasta galaksin kierteishaarojen välissä. Aurinkokunta kiertää Linnunradan keskustaa 220 kilometrin sekuntivauhdilla, ja yksi galaktinen kierros kestää 226 miljoonaa vuotta. Kiertorata Linnunradan keskuksen ympäri on poikkeuksellinen, sillä se on lähestulkoon ympyrän muotoinen ja sijaitsee sellaisella etäisyydellä, että aurinkokunnan ratanopeus vastaa Linnunradan kierteishaarat muodostavan tiheysaallon nopeutta. Siten Aurinkokunta on pysynyt spiraalihaarojen ulkopuolella jopa useita miljardeja vuosia välttyen supernovien säteilyltä, jota tiheämmissä kierteishaaroissa tapahtuu useammin ja estää siten muun kuin pienimuotoisen elämän synnyn planeetoilla.
Luulisi sinullakin olevan tuon yleissivistyksen senverran hallussa että rieräisit tämän. Edellinen kommenttini ei näy tallentuneen.
Kertomasi tosiasiat ovat minulle tuttuja. Miten ne liittyvät edeltävään kommenttiini, jota näytit kommentoivan kertomalla peruistietoja?- KoulussaOpetettua
agnoskepo kirjoitti:
Edellinen kommenttini ei näy tallentuneen.
Kertomasi tosiasiat ovat minulle tuttuja. Miten ne liittyvät edeltävään kommenttiini, jota näytit kommentoivan kertomalla peruistietoja?"Miten ne liittyvät edeltävään kommenttiini, "
Luulin vain, että skeptikkona kiistätä aurinkokunnan kiertävän linnunradan ympäri. KoulussaOpetettua kirjoitti:
"Miten ne liittyvät edeltävään kommenttiini, "
Luulin vain, että skeptikkona kiistätä aurinkokunnan kiertävän linnunradan ympäri.Olen ollut URSA:n jäsen toistakymmentä vuotta ja seurannut tähtitiedettä koskevia julkaisuja paljon pidempään. Miksi ihmessä kiistäisin ilmeisiä tähtitieteellisiä "faktoja"? Tiedätkö, mitä tarkoitetaan tieteellisellä skeptismillä?
- KoulussaOpetettua
agnoskepo kirjoitti:
Olen ollut URSA:n jäsen toistakymmentä vuotta ja seurannut tähtitiedettä koskevia julkaisuja paljon pidempään. Miksi ihmessä kiistäisin ilmeisiä tähtitieteellisiä "faktoja"? Tiedätkö, mitä tarkoitetaan tieteellisellä skeptismillä?
En tiennyt oletko tieteellinen- vai aatteellinensketikko, joten oletin jälkimmäistä. Ja aatteellisellaskeptismillä tarkoitan siis että joku on valinnut lähes äärimmäisen skeptismin elämän filosofiakseen ja suhtautuu siis lähes kaikkeen skeptisesti negatiivisessa mielessä. Näin siis, ettei jäisi epäselväksi.
KoulussaOpetettua kirjoitti:
En tiennyt oletko tieteellinen- vai aatteellinensketikko, joten oletin jälkimmäistä. Ja aatteellisellaskeptismillä tarkoitan siis että joku on valinnut lähes äärimmäisen skeptismin elämän filosofiakseen ja suhtautuu siis lähes kaikkeen skeptisesti negatiivisessa mielessä. Näin siis, ettei jäisi epäselväksi.
Antiikin Kreikan skeptismiä ei kai kukaan harjoita nykypäivänä. On skeptikoita ja sitten ihmisiä, jota sekoittavat skeptismin ja pseudoskeptismin. Skeptismin vastakohta ei ole avarakatseisuus, kuten jotkut väittävät, vaan herkkäuskoisuus.
- ettäsemmotisvaan
"Andromedan "törmäys" on satoja tuhansia vuosia kestävä prosessi, jossa tähdet törmäävät hyvin harvoin."
Höpöhöpö.. kaksoistähtijärjestelmät ovat hyvinkin yleisiä kun avaruutta katsotaan.
wikipedia:
Nykyisen käsityksen mukaan suuri tai suurin osa tähdistä on osa vähintään kahden tähden järjestelmää. Kaksoistähtijärjestelmät ovat hyvin tärkeitä astrofysiikan kannalta, sillä tähtien massa voidaan määrittää tarkkailemalla kahden tähden jakamaa kiertorataa. Kaksoistähtijärjestelmistä saatujen tulosten kanssa vertailemalla voidaan selvittää monien yksittäistenkin tähtien massa.
- mr_data
Mustien aukkojen olemassaolo ei enää ole mikään mielipidekysymys. Event Horizon Telescope on kuvannut Linnunradan keskustan mustan aukon ja kuva julkaistaan lähikuukausina. Se tulee olemaan varmistamaan lopullisesti niiden olemassaolon.
Periaatteessa mustan aukon painovoiman vaikutus on melko pienellä alueella, eikä sen gravitaatio yksinään saa mitään täystuhoa aikaiseksi. Luonteeltaan se on hyvin passiivinen kappale. Vasta sitten, jos aukkoon putoaa paljon ainetta, niin se pahimmillaan repii kokonaisen galaksin riekaleiksi. Siihen ei kotigalaksimme Sgr A* aukon 4.3 miljoonan auringon massa riitä.
Linnunradan aukko on Maasta katsoen pikkuruinen piste 26000 valovuoden päässä, eikä aiheuta täällä mitään ongelmia. Maapallo muuttuu joka tapauksessa asumiskelvottomaksi 500-900 miljoonan vuoden päästä Auringon laajenemisen takia. Kyllä, Aurinko ehtii laajentua todella kauan, ennen kuin se päätyy valkoiseksi kääpiöksi, ja maasta on pinnan elämä tuhoutunut miljardi vuotta aikaisemmin.
Jos omistat melko tehokkaan tietokoneen, niin asenna ilmainen Space Engine avaruussimulaattori. Sen avulla saa hienosti hyvän käsityksen avaruuden mittasuhteista, ja siitä kuinka valon nopeus skaalautuu niihin.- tätätätätä
Ei kannata asentaa..paska ohjema ja vie liikaa tehoja.
Mitään kuvaa ei ole tulossa. Älä bamlaa betonia - MainostetaanNytSit
Ja tälläsiin latumpiin tietsikoihin vois suositella tota Star Chartia! Ite ainakin dikannu tosta. Simppeli ku mikä, pyörii sukkelaan ainaki omassa ei-niin-huippunopeassa tabletissani, ja kaikkea saa tökätä ja infoa ilmestyy, ja onpa tos jopa toi augmented-reality (vaimikäsenytolikaan?) tilakin, millä saat käänneltyä ja väänneltyä koko lankkua sinne sun tänne, ja kartta tekee parhaansa näyttääkses sulle just sen kohdan taivaalta minne sohit.
- mr_data
tätätätätä kirjoitti:
Ei kannata asentaa..paska ohjema ja vie liikaa tehoja.
Mitään kuvaa ei ole tulossa. Älä bamlaa betoniaJospa opettelisit ottamaan asioista selvää. Event Horizon Telescope on VLBI radioteleskooppi ja sillä otettu kuva vaatii kuukausia kestävän käsittelyn supertietokoneella
http://eventhorizontelescope.org/
Johan tuossa sanoin, että Space Engine vaatii tehokkaan tietokoneen. Se vielä beta-asteella, eikä tule tulevaisuudessakaan toimimaan 300 euron halpisläppärillä.
- hyvinkin_kauan
"Onko kukaan koskaan leskenut, että kuinka monta vuosimiljardia menee valovuosissa"
Viikon paras mietelause?- NeYksiköt
Onhan se, joo.
Samaa luokkaa kuin: "Kuinka monta metriä on 50 sekuntia?" :P
- kylläjämtionnäin
Kun musta aukko on niellyt linnunrataa tarpeeksi ei voida enää käyttää edes termiä linnunrata. Mehän olemme jo siellä.
Mitä tulee mustiin aukkoihin niin tiedetään että joku voima imee kaiken itseensä ja kun tarpeeksi on imenyt päästää osan pois energiasyöksynä. Se mistä nämä muodostuu ei tiedetä..ei tiedetä varmuudella mitä ovat, mistä ovat tulleet ja minne menevät.Se voima on painovoima, eli ihan se sama gravitaatio, joka pitää sinut Maan pinnalla. Suihku, joka lähtee mustista aukoista, lähtee itse asiassa sen kertymäkiekosta, ei Schwarzildin säteen sisältä, jota pidetään mustan aukon rajapintana. Mustasta aukosta itsestään ei tule ulos kuin erittäin heikkoa Hawkingin säteilyä, joka sekin muodostuu Schwarzildin rajapinnalla.
Kyllä ne ovat aivan materiasta kasaantuneita. Pimeä aine kokee myös gravitaation, joten eiköhän sitäkin ole mustissa aukoissa. Tosin en ole törmännyt sellaiseen väitteeseen.
Uusimman tutkimuksen mukaan mustia aukkoja on syntynyt jo alkuräjähdyksessä ja tarpeeksi suuren tähden räjähtäminen supernovana johtaa myös mustaan aukkoon.- DEFDEWEW
agnoskepo kirjoitti:
Se voima on painovoima, eli ihan se sama gravitaatio, joka pitää sinut Maan pinnalla. Suihku, joka lähtee mustista aukoista, lähtee itse asiassa sen kertymäkiekosta, ei Schwarzildin säteen sisältä, jota pidetään mustan aukon rajapintana. Mustasta aukosta itsestään ei tule ulos kuin erittäin heikkoa Hawkingin säteilyä, joka sekin muodostuu Schwarzildin rajapinnalla.
Kyllä ne ovat aivan materiasta kasaantuneita. Pimeä aine kokee myös gravitaation, joten eiköhän sitäkin ole mustissa aukoissa. Tosin en ole törmännyt sellaiseen väitteeseen.
Uusimman tutkimuksen mukaan mustia aukkoja on syntynyt jo alkuräjähdyksessä ja tarpeeksi suuren tähden räjähtäminen supernovana johtaa myös mustaan aukkoon.Täyttä roskaa.
- EiOleHooveriSe
Ei se nyt mikään pölynimurikaan ole se musta aukko!? :D
Tos just luin yheltä foorumilta hyvän analogian, joka ehkä valottais sulle asiaa?
Jos meidän auringon paikalla olis 1 autingon massanen musta aukko, niin me jatkettais kiertämistä sen ympäri ihan samanlailla kun nyttenkin! Mikään ei muuttuis. Eikä mikään imis mitään yhtään mihinkään.
(Tai no itseasiassa, kyllä nyt senverran mikään muuttuis, et me kuoltais kylmyyteen, ku aurinko ei olis enää lämmittämässä! :P Mut itse maapallo rullais menemää radallaa ihan ku ennenkin) DEFDEWEW kirjoitti:
Täyttä roskaa.
Perustele väitteesi. Kirjoitin nimittäin täyttä asiaa, jonka jokainen vähänkin tähtitiedettä harrastanut tietää.
Kuten "EiOleHooveriSe" kirjoitti, niin musta aukko on voimavaikutukseltaan samanlainen massa kuin joku muukin, jos säteily jätetään huomioimatta. Oikeastaan musta aukko on massa kaikkein pelkistetyimmässä muodossa. Kuten paljon käytetty sanonta kertoo: "Mustalla aukolla ei ole hiuksia", eli mustilla aukoilla on vain massa ja mahdollisesti pyörimismäärä ja sähkövaraus.- yyyyyyyyyyyyyyyyyyy
agnoskepo kirjoitti:
Perustele väitteesi. Kirjoitin nimittäin täyttä asiaa, jonka jokainen vähänkin tähtitiedettä harrastanut tietää.
Kuten "EiOleHooveriSe" kirjoitti, niin musta aukko on voimavaikutukseltaan samanlainen massa kuin joku muukin, jos säteily jätetään huomioimatta. Oikeastaan musta aukko on massa kaikkein pelkistetyimmässä muodossa. Kuten paljon käytetty sanonta kertoo: "Mustalla aukolla ei ole hiuksia", eli mustilla aukoilla on vain massa ja mahdollisesti pyörimismäärä ja sähkövaraus.Et kirjoita koskan mitään täyttä asiaa vaan pelkkää hölynplölyä. Eikö ole omia aivoja? Kirjoittelet täällä vaanmuiden lainaukia. Kaikki nuo käyttämäi lainaukset ovat vaan tutkijoiden spekulaatioita..ei mitään faktaa...mutta luulen että ymmärrykseesi ei tämä mahdu.
- voibolla
EiOleHooveriSe kirjoitti:
Ei se nyt mikään pölynimurikaan ole se musta aukko!? :D
Tos just luin yheltä foorumilta hyvän analogian, joka ehkä valottais sulle asiaa?
Jos meidän auringon paikalla olis 1 autingon massanen musta aukko, niin me jatkettais kiertämistä sen ympäri ihan samanlailla kun nyttenkin! Mikään ei muuttuis. Eikä mikään imis mitään yhtään mihinkään.
(Tai no itseasiassa, kyllä nyt senverran mikään muuttuis, et me kuoltais kylmyyteen, ku aurinko ei olis enää lämmittämässä! :P Mut itse maapallo rullais menemää radallaa ihan ku ennenkin)Miksi ei olisi? Tapahtumahorisontti voisi toimia moottorina. Onhan tällaisia/tämäntyyppisiä koneita luonnossakin.
- HahaHahaHaa
voibolla kirjoitti:
Miksi ei olisi? Tapahtumahorisontti voisi toimia moottorina. Onhan tällaisia/tämäntyyppisiä koneita luonnossakin.
Aha.
yyyyyyyyyyyyyyyyyyy kirjoitti:
Et kirjoita koskan mitään täyttä asiaa vaan pelkkää hölynplölyä. Eikö ole omia aivoja? Kirjoittelet täällä vaanmuiden lainaukia. Kaikki nuo käyttämäi lainaukset ovat vaan tutkijoiden spekulaatioita..ei mitään faktaa...mutta luulen että ymmärrykseesi ei tämä mahdu.
Jos sinä et ymmärrä tähtitiedettä ja kosmologiaa sitäkään vertaa kuin minä, on se lähinnä sinun häpeäsi. Myös oikeinkirjoituksesi on tasolla, jota itseni kohdalla pitäisin häpeällisenä. Kirjoitusvirheitä sattuu varmaan joskus jokaiselle, mutta kun ihan solkenaan...
Et sitten vieläkään osoittanut, mikä väitteistäni oli väärin.
- Lakasukoneenkuljettaja
Soitin juuri Linnunradan keskukseen, ja siellä miellyttävä neiti puhelinvaihteesta tiesi kertoa, että Andromedan galaksin kanssa on neuvottelut kesken. Sanoi kuitenkin, että jos muutaman miljardin vuoden päähän on suunnitellut mattojenpesukeikkaa, ei välttämättä enää maksa vaivaa.
Jos katsoo galaksien kuvia, galaksien keskipiste on melkein aina täynnä valoa... näyttää enemmän kuin keskellä olisi jättimäinen tähti, eikä musta aukko. Tässä varsinkin on erikoisen näköinen galaksi: https://apod.nasa.gov/apod/image/0209/hoag_hst.jpg
- TiukkaanPakattu
Ja minkäs kokoseks sä sit kuvittelit ton kyseisen galaksin keskellä olevaa supermassiivista mustaa aukkoa? Koska mä väitän, et se ei o tolla resoluutiolla edes lähelläkään yhden kuvapikselin kokoluokkaa!
Koska funtsis nyt vähä mitenkä tiuhaa se tavara on mustissa aukoissa pakattu. Jos meidän auringon koko massa olis survottu mustaks aukoks, niin se ei olis halkasijaltaan ku VAIN 6 kilometriä! Eli ei ees kahta kertaa sen kokonen mitä toi kuu on. Ja Marskin on isompi. Joten meidän nykysen auringon kokonen musta aukko olis jo iha JÄTTIMÄISEN iso! Ja toi meijän aurinkokaan ei o lähellekään sieltä isoimmasta päästä tähtiä.
Joten: Rupeeppas nyt sit tihrustamaan noitten galaksien keskustoista alle auringon kokosta mustaa aukkoa, joka on siis sieltä ihan pienimmästä päästä kokonsa puolesta galaksien kaikkien tähtien joukosta, ja vielä sillä huononnuksella, et niitä perkuleita kun ei vielä NÄÄ mitenkään, kun ne on (no dah) mustia! (Toki kertymäkiekot sit taas jo näkyykin) TiukkaanPakattu kirjoitti:
Ja minkäs kokoseks sä sit kuvittelit ton kyseisen galaksin keskellä olevaa supermassiivista mustaa aukkoa? Koska mä väitän, et se ei o tolla resoluutiolla edes lähelläkään yhden kuvapikselin kokoluokkaa!
Koska funtsis nyt vähä mitenkä tiuhaa se tavara on mustissa aukoissa pakattu. Jos meidän auringon koko massa olis survottu mustaks aukoks, niin se ei olis halkasijaltaan ku VAIN 6 kilometriä! Eli ei ees kahta kertaa sen kokonen mitä toi kuu on. Ja Marskin on isompi. Joten meidän nykysen auringon kokonen musta aukko olis jo iha JÄTTIMÄISEN iso! Ja toi meijän aurinkokaan ei o lähellekään sieltä isoimmasta päästä tähtiä.
Joten: Rupeeppas nyt sit tihrustamaan noitten galaksien keskustoista alle auringon kokosta mustaa aukkoa, joka on siis sieltä ihan pienimmästä päästä kokonsa puolesta galaksien kaikkien tähtien joukosta, ja vielä sillä huononnuksella, et niitä perkuleita kun ei vielä NÄÄ mitenkään, kun ne on (no dah) mustia! (Toki kertymäkiekot sit taas jo näkyykin)Mutta valo ei pääse pakenemaan mustista aukoista, siksi keskellä pitäisi näkyä tietyn kokoinen musta piste. Vaikka itse musta aukko onkin tosi pieni, se imee valon sen sisälle, ja siksi galaksien keskellä pitäisi olla vähä mustaa.
Trexnonar kirjoitti:
Mutta valo ei pääse pakenemaan mustista aukoista, siksi keskellä pitäisi näkyä tietyn kokoinen musta piste. Vaikka itse musta aukko onkin tosi pieni, se imee valon sen sisälle, ja siksi galaksien keskellä pitäisi olla vähä mustaa.
Ei musta aukko mitenkään erityisesti ime valoa sisäänsä. Schwatzildin säteen sisäpuolella pakonopeus ylittää valonnopeuden ja sitä pidetään mustan aukon rajana. Sen ulkopuolelta valo pääsee pakenemaan.
On aivan mahdoton havaita mustaa aukkoa galaksin keskustasta sen pienuuden takia. Jos keskimääräisen kierteisgalaksin halkaisija on reilu 100 000 valovuotta, on tuo kirkas keskuspullistumakin galaksista riippuen parikymentä tuhatta valovuotta. Mustien aukkojen mitat ovat suurimmillaankin vain häviävän pieni murto-osa siitä.
Lisäksi jos musta aukko on esimerkiksi 20 000 valovuotta halkaisijaltaan olevan keskuspullistuman keskellä, on havainnoijan ja aukon välissä 10 000 valovuoden paksuinen voimakasta valoa säteilevä tähtitihentymä.- planeetta_ei.kirj
TiukkaanPakattu kirjoitti:
Ja minkäs kokoseks sä sit kuvittelit ton kyseisen galaksin keskellä olevaa supermassiivista mustaa aukkoa? Koska mä väitän, et se ei o tolla resoluutiolla edes lähelläkään yhden kuvapikselin kokoluokkaa!
Koska funtsis nyt vähä mitenkä tiuhaa se tavara on mustissa aukoissa pakattu. Jos meidän auringon koko massa olis survottu mustaks aukoks, niin se ei olis halkasijaltaan ku VAIN 6 kilometriä! Eli ei ees kahta kertaa sen kokonen mitä toi kuu on. Ja Marskin on isompi. Joten meidän nykysen auringon kokonen musta aukko olis jo iha JÄTTIMÄISEN iso! Ja toi meijän aurinkokaan ei o lähellekään sieltä isoimmasta päästä tähtiä.
Joten: Rupeeppas nyt sit tihrustamaan noitten galaksien keskustoista alle auringon kokosta mustaa aukkoa, joka on siis sieltä ihan pienimmästä päästä kokonsa puolesta galaksien kaikkien tähtien joukosta, ja vielä sillä huononnuksella, et niitä perkuleita kun ei vielä NÄÄ mitenkään, kun ne on (no dah) mustia! (Toki kertymäkiekot sit taas jo näkyykin)>Jos meidän auringon koko massa olis survottu mustaks aukoks, niin se ei olis halkasijaltaan ku VAIN 6 kilometriä! Eli ei ees kahta kertaa sen kokonen mitä toi kuu on. Ja Marskin on isompi.<
Korjataan tuota sen verran, että :
* Kuun halkaisija on noin 1/4 Maan halkaisijasta, eli noin 3400km.
* Marsin halkaisija on puolet Maan halkaisijasta, eli noin 6800km.
Joten se Auringon massasta muodostuvan mustan aukon halkaisja 6km on todellakin pieni verrattuna planeetojen tai Kuun kokoon. Mietitte mistä mihin on matkaa se 6km.. sen kokoinen.
Jotta tämän kaiken saa mittasuhteisiin esim. Linnunradan keskustassa lymyävän massakeskittymän kanssa:
* noin 24 miljoonaa kilometriä halkaisijaltaan, eli noin 16 kertaa Aurinko (ei voi olla paljoakaan suurempi)
* noin 4 miljoonan Auringon massa
Tuota keskustaa ei ole suoraan nähty, ei tarkkaanottaen tiedetä mitä siellä on, mutta massakeskittymää kiertäviä tähtiä on onnistuttu seuraamaan ja sen perusteella tuollaista on ajateltu. Valistunut arvaus siis. Ja tuollaisilla ne tähtien radat olisivat suurinpiirtein sen näköiset, kuin havainnoissa on nähty.
Linnunradan keskustan massakeskittymä tosin on vielä pipanoita suurimpiin havaittuihin, joista suurimmat havaitut on 10000 x Linnunradan keskustan massakeskittymän kokoisia ja massaltaan n. 40 miljardin auringon verran. (Kvasaarissa S5 0014 81 Linkki: https://en.wikipedia.org/wiki/S5_0014 81 ) - planeetta_ei.kirj
planeetta_ei.kirj kirjoitti:
>Jos meidän auringon koko massa olis survottu mustaks aukoks, niin se ei olis halkasijaltaan ku VAIN 6 kilometriä! Eli ei ees kahta kertaa sen kokonen mitä toi kuu on. Ja Marskin on isompi.<
Korjataan tuota sen verran, että :
* Kuun halkaisija on noin 1/4 Maan halkaisijasta, eli noin 3400km.
* Marsin halkaisija on puolet Maan halkaisijasta, eli noin 6800km.
Joten se Auringon massasta muodostuvan mustan aukon halkaisja 6km on todellakin pieni verrattuna planeetojen tai Kuun kokoon. Mietitte mistä mihin on matkaa se 6km.. sen kokoinen.
Jotta tämän kaiken saa mittasuhteisiin esim. Linnunradan keskustassa lymyävän massakeskittymän kanssa:
* noin 24 miljoonaa kilometriä halkaisijaltaan, eli noin 16 kertaa Aurinko (ei voi olla paljoakaan suurempi)
* noin 4 miljoonan Auringon massa
Tuota keskustaa ei ole suoraan nähty, ei tarkkaanottaen tiedetä mitä siellä on, mutta massakeskittymää kiertäviä tähtiä on onnistuttu seuraamaan ja sen perusteella tuollaista on ajateltu. Valistunut arvaus siis. Ja tuollaisilla ne tähtien radat olisivat suurinpiirtein sen näköiset, kuin havainnoissa on nähty.
Linnunradan keskustan massakeskittymä tosin on vielä pipanoita suurimpiin havaittuihin, joista suurimmat havaitut on 10000 x Linnunradan keskustan massakeskittymän kokoisia ja massaltaan n. 40 miljardin auringon verran. (Kvasaarissa S5 0014 81 Linkki: https://en.wikipedia.org/wiki/S5_0014 81 )>Jotta tämän kaiken saa mittasuhteisiin esim. Linnunradan keskustassa lymyävän massakeskittymän kanssa:
* noin 24 miljoonaa kilometriä halkaisijaltaan, eli noin 16 kertaa Aurinko (ei voi olla paljoakaan suurempi)
* noin 4 miljoonan Auringon massa
<
Ja toisessa lähteessä lukee Linnunradan massakeskittymän halkaisijaksi 44 miljoonaa kilometriä. :-) Ylläolevan sain laskemalla valosekunteja kilometreiksi. Saattoi tulla räpylöityä väärin, ei olisi ensimmäinen kerta. Pahoittelut. Mennään tuolla 44 miljoonaa kilometrillä.
Aika iso se on kuitenkin Aurinkoonkin verrattuna. - NytMeniVähänOhi
planeetta_ei.kirj kirjoitti:
>Jos meidän auringon koko massa olis survottu mustaks aukoks, niin se ei olis halkasijaltaan ku VAIN 6 kilometriä! Eli ei ees kahta kertaa sen kokonen mitä toi kuu on. Ja Marskin on isompi.<
Korjataan tuota sen verran, että :
* Kuun halkaisija on noin 1/4 Maan halkaisijasta, eli noin 3400km.
* Marsin halkaisija on puolet Maan halkaisijasta, eli noin 6800km.
Joten se Auringon massasta muodostuvan mustan aukon halkaisja 6km on todellakin pieni verrattuna planeetojen tai Kuun kokoon. Mietitte mistä mihin on matkaa se 6km.. sen kokoinen.
Jotta tämän kaiken saa mittasuhteisiin esim. Linnunradan keskustassa lymyävän massakeskittymän kanssa:
* noin 24 miljoonaa kilometriä halkaisijaltaan, eli noin 16 kertaa Aurinko (ei voi olla paljoakaan suurempi)
* noin 4 miljoonan Auringon massa
Tuota keskustaa ei ole suoraan nähty, ei tarkkaanottaen tiedetä mitä siellä on, mutta massakeskittymää kiertäviä tähtiä on onnistuttu seuraamaan ja sen perusteella tuollaista on ajateltu. Valistunut arvaus siis. Ja tuollaisilla ne tähtien radat olisivat suurinpiirtein sen näköiset, kuin havainnoissa on nähty.
Linnunradan keskustan massakeskittymä tosin on vielä pipanoita suurimpiin havaittuihin, joista suurimmat havaitut on 10000 x Linnunradan keskustan massakeskittymän kokoisia ja massaltaan n. 40 miljardin auringon verran. (Kvasaarissa S5 0014 81 Linkki: https://en.wikipedia.org/wiki/S5_0014 81 )Ai korjataan!? Miksi? Mä sanoin:
"... se ei olis halkasijaltaan ku VAIN 6 kilometriä! Eli ei ees kahta kertaa sen kokonen mitä toi kuu on. Ja Marskin on isompi."
Sä "korjasit":
"* Kuun halkaisija on noin 1/4 Maan halkaisijasta, eli noin 3400km.
* Marsin halkaisija on puolet Maan halkaisijasta, eli noin 6800km. "
Miksi?
Eikös kaks kertaa kuun halkasija ole 6800 km, eli eikös 6000 km ole ei edes kahta kertaa se alkuperäinen? :D Samoin eikö Mars ole molemmissa tapauksissa isompi kuin 6000 km? (ja mitä Maan halkasija kuului koko asiaan?) :P Joten mitä sä nyt sit oikein "korjasit"? :D - NytOsu
planeetta_ei.kirj kirjoitti:
>Jotta tämän kaiken saa mittasuhteisiin esim. Linnunradan keskustassa lymyävän massakeskittymän kanssa:
* noin 24 miljoonaa kilometriä halkaisijaltaan, eli noin 16 kertaa Aurinko (ei voi olla paljoakaan suurempi)
* noin 4 miljoonan Auringon massa
<
Ja toisessa lähteessä lukee Linnunradan massakeskittymän halkaisijaksi 44 miljoonaa kilometriä. :-) Ylläolevan sain laskemalla valosekunteja kilometreiksi. Saattoi tulla räpylöityä väärin, ei olisi ensimmäinen kerta. Pahoittelut. Mennään tuolla 44 miljoonaa kilometrillä.
Aika iso se on kuitenkin Aurinkoonkin verrattuna.No tuli tos nyt sit vähän laskeskeltua.
Jos massaltaan (315 kertaa auringon massa) kookkain tunnettu tähti, R136a1, lysähtäis kokonaisuudessaan mustaks aukoksi, niin sen halkasija olis ainoastaan 782 km, eli huomattavasti pienempi ku Auringon halkasija ~1,4 miljoonaa kilometriä. Joten kutsuisitko sä tota jo isoksi, vai pieneksi mustaksi aukoksi? Eli auringon halkaisijaisen mustan aukon syntymiseen tarvittais vähintään kaks kertaa maailmankaikkeuden kookkaimman tähden kokonen massa, joten mä ainakin kutsusin moista jo kohtalaisen jättimäiseksi?
Toki noi galaksien keskustojen supermassiiviset on sit ihan eri sfääreissä kokojensa ja massojensa puolesta, koska ne on tod. näk. kerenny nielasemaan satoja tuhansia tähtiä olemassaolonsa aikana, ihan pelkästään jo niitten järkyttävien massojen perusteella.
Ja näköjään toi Linnunradan keskustan Safittarius* ei sit kuitenkaan (silti! Vaikka massaa ihan kivasti piisaakin) pärjää kokonsa, 44 milj. km, puolesta edes (halkaisijaltaan) suurimpiin tähtiin verrattaessa, joista UY Scuti suurimpana hakkaa sen mennen tullen 1,2 mrd km halkasijallaan. - planneetta_ei.kirj
NytMeniVähänOhi kirjoitti:
Ai korjataan!? Miksi? Mä sanoin:
"... se ei olis halkasijaltaan ku VAIN 6 kilometriä! Eli ei ees kahta kertaa sen kokonen mitä toi kuu on. Ja Marskin on isompi."
Sä "korjasit":
"* Kuun halkaisija on noin 1/4 Maan halkaisijasta, eli noin 3400km.
* Marsin halkaisija on puolet Maan halkaisijasta, eli noin 6800km. "
Miksi?
Eikös kaks kertaa kuun halkasija ole 6800 km, eli eikös 6000 km ole ei edes kahta kertaa se alkuperäinen? :D Samoin eikö Mars ole molemmissa tapauksissa isompi kuin 6000 km? (ja mitä Maan halkasija kuului koko asiaan?) :P Joten mitä sä nyt sit oikein "korjasit"? :DNoo siis siitä 6km:sta sanoit että "Eli ei ees kahta kertaa sen kokonen mitä toi kuu on. Ja Marskin on isompi."? Korjasin, että onhan niissä eroa. Ymmärsinkö jotenkin väärin? Tuhat kertainen ero..
- MaiMisteik
planneetta_ei.kirj kirjoitti:
Noo siis siitä 6km:sta sanoit että "Eli ei ees kahta kertaa sen kokonen mitä toi kuu on. Ja Marskin on isompi."? Korjasin, että onhan niissä eroa. Ymmärsinkö jotenkin väärin? Tuhat kertainen ero..
Eikujoo sori!? :D
Nyt vast hokasin itekki et mitä mä oon hourinu! :P :/
Menin vissii sekasi siin ku sain ton laskuntuloksen metreissä (eli 6 000, eikä 6) ni jäi sit jotenki kalloo kummittelemaan kajuuttaa se 6000 eikä 6, vaikka sen sit väänsin toho kirjotukseeni kuitenki 6 km!? :/
Pitäs vissii muistaa lukee vähä paremmi mitä on tullu kirjotettuu aikasemmi? :/
- mr_data
Ei se mahdontonta ole, mutta havaintolaitteilta vaaditaan todella suurta herkkyyttä
https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/tahtitieteilijat-valmistautuvat-ottamaan-ensimmaisen-kuvan-mustasta-aukosta.html
Sgr A* on läpimitaltaan arviolta vain 20 miljoonaa kilometriä, joten 26000 valovuoden päästä se on häviävän pieni kohde. Lisäksi siitä ei voi muuten tietenkään nähdä kuin siluetin kertymäkiekon säteilyssä.
Vertailun vuoksi suurin musta aukko näkyy tällä hetkellä olevan vaivaiset 66 miljardin auringon massainen Ton 618. Siitä seuraavaksi suurimman S5 0014 81 aukon (44 miljardia aurinkoa) läpimitta on noin 236 miljardia km.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_most_massive_black_holes- NoOnAikaIsoJuu
No tolla S5 0014 81 alkaa olee jo ihan kivasti kokoa? :P
Ja koska astronomiassa aina tykätään tökätä isoja tähtiäkin vertailun vuoks aina auringon paikalle, niin tehdääs nyt ton kanssa sit samanlailla!? :P
Eli jos toi "S5" (kavereitten kesken) lojus tossa auringon kohdalla, niin sen ulkokehä olis silloin öö no melkein ton Sednan paikkeilla, joka on kaukasin havaittavissa oleva auringokunnan taivaankappale, tollai 3 kertaa kauempana ku Pluton rata! :P
Eli nielasis ihan ketterästi koko aurinkokunnan kitusiinsa moinen härpäke!
Melkonen murkula, joo!?
www.universetoday.com/15585/diameter-of-the-solar-system/
- mr_data
Itse asiassa kyseisen mustan aukon läpimitta on 1600 AU, 40x Pluton rata. Järjettömästä koostaan huolimatta sekin on emogalaksiinsa verrattuna pölyhippunen, vaikkakin sen potentiaalinen tuhovoima riittää laittamaan emogalaksinsa mahdollisen elämän sileäksi. https://en.m.wikipedia.org/wiki/S5_0014 81
Tuo oli mobiililinkki, parempi tässä eli pois ".m" linkistä.
https://en.wikipedia.org/wiki/S5_0014 81- NielemisVaikeuksia
Aika hyvän kokonen toi ton kertymäkiekkokin? "Vaan" muutaman parsekin (reilut 10-20 valovuotta) kokonen? :P On siinä tuhti kiehkura tavaraa!? Mitähän tollasen massa sit vois olla?
PS: Ja se, että sä muutat ton 236 mrd vain AUksi, ei muuta sitä itse etäisyyttä mihinkään, eihän vaan? 1600 AU = 236 mrd km. :D Pluton rata taas vaihtelee välillä 29,7 ja 49,3 AU. Eli lähes kaksinkertaistuu verrattaessa perihelionia ja aphelionia, joten se on oikeestaan aika huono mittari? :/ Toi Sedna taas näyttäs olevan tällä hetkellä 937 AU etäisyydellä, Et joo ei toi munkaan väittämä näytä sit pitävän paikkaansa!? Mistähän mä sen oikeen nappasin!? Oisko nyt wikissä jossain kohtaa väärin ton etäisyydet km ja AU:na!? Ja oikeestaan toi Sedna on VIELÄ huonompi verrokki ku Pluto, koska se on lähimmillään vain 76 AUn päässä auringosta!?
Mut joka tapauksessa: Sovitaan vaa et toi "S5" nielasis ketterään koko aurinkokunnan, niin: Eks se jo piisaa? :P :D - NielemisVaikeuksia
PS: Mist sä muuten löysit tiedon sen emogalaksin koosta, ku ei tos wikin linkissä ainakaan sen kokoa mainita? Vaik toki isohan se on oltava, jos se on "giant elliptical" Ja jos se EI olis iso, niin eiköhän toi musta aukko olis imassu jo koko galaksin kitusiinsa, sen verran ulottuvuutta ton kokosen rohjon painovoimavaikutuksella luulis olevan. Eikä ees luulis, vaan ON, jos sen kertymäkiekkokin on tota luokkaa jonka jo mainitsinkin.
- mr_data
Ei sitä siinä sanotakaan, mutta jos nyt ajatellaan vähän pienempääkin galaksia esim Pientä Magellanin pilveä, jonka läpimitta on noin 7000 valovuotta, niin 236 miljardia kilometriä on häviävän lyhyt matka yhteen valovuoteenkin (noin 9,46 biljoonaa km) verrattuna . Tietenkin näin suuren aukon vaikutusalue kattaa suurenkin galaksin, jos sinne pääsee putoamaan suuri määrä ainetta.
- onko.niitä.siellä
Tuota noinasnii, kyllähän se Andromeda - ja Linnunratagalaksin törmäysjakso aikanaan tulee kestämään huomattavasti kauemmin kuin muutamia satoja tuhansia vuosia.
Isompi repii laidoilta toisesta rippeitä jo aika pitkän matkan päästä tullessaan ja samaten mahdollisesti poistuessaan kiskoo mukanaan - tai ne yhdessä muodostavat pitkiäkin "häntiä" keskuksiensa supermassiivisten mustien aukkojen suuntiin.
Nämäkin prosessit mukaan laskettuna törmäysjaksoon taidetaan puhua kuitenkin vähintään sadoista miljoonista vuosista - jos ne törmäyksen jälkeen muodostavat erotessaan yhteisen pitkän "hännän", sen muodostumiseen voi mennä yli miljardi vuottakin.
Tämä taitaa tapahtua ennen kuin Linnunrata mitään aurinkokuntaa planeettoineen "nielaisee" ja tapahtuma on niin väkivaltainen - kenties vasta joskus yli parin miljardin vuoden kuluttua, että aurinkokunnan tulevaisuudesta ei ole mitään takeita siitä eteenpäin. Saattaa selvitä ilman sen kummempia pitkäänkin tai lähes tuhoutua siinä yhteydessä.
Tosin maapallon kannalta tuo auringon laajentuminen alle miljardin vuoden päästä aiheuttaa käytännössä kaiken elollisen elämän loppumisen maapallolta jo siinä vaiheessa, sisemmät planeetat taitavat mennä myös siinä ohessa.- MikäSiinäKestää
Juu tos Quoran artikkelissa esitetään et galaksien yhdistymiset kestää jopa pari mrd vuotta, eli hieman kauemmin ku satoja tuhansia vuosia!? :P
Täs muutes cooleja kuvia muutamasta tommosesta, jos ketä kiinnostaa:
en.wikipedia.org/wiki/Galaxy_merger
Paitsi et noi hännät noissa ei kyl muodostu ollenkaan niitten keskustojen mustien aukkojen suuntaan, vaan juurikin poispäin niistä?
- mr_data
Linnunradassa on vastikään löytynyt keskikokoinen, sadantuhannen auringon massainen musta aukko vain 200 valovuoden etäisyydeltä keskustasta. Se on todennäköisesti muinoin Linnunrataan sulautuneen pienen galaksin ydin.
http://www.iflscience.com/space/black-hole-100000-times-the-mass-of-the-sun-discovered-in-our-own-galaxy/
Andromeda lähestyy meitä 600 km/s, ja kuluu vielä noin 4 miljaria vuotta ennen kuin galaksien ulkolaidat alkavat sulautumaan toisiinsa. Käytännössä tähtiä on niin harvassa, ettei törmäyksiä juuri tapahdu.
Sen sijaan massiiviset mustat aukot yhdistyessään laittavat lähitienoot remonttiin, paiskovat tähtiä sekä muuta tavaraa valtavilla nopeuksilla kaikkiin suuntiin. Yhdessä tapauksessa LIGO:n löytämien gravitaatioaaltojen syntyprosessissa muuttui suoraan energiaksi 3 Auringon massaa.- PalapeliGalaksi
Juu no eipä toi juuri muutakaan voi olla ku muinasen galaksin ydin, koska ei ton kokosia mustia aukkoja missään stellaarisessa aupernovassa voi syntyä, vaikka se kuinka hotkasiskin lähistöllä olevan aineen!? Mutta tuskin missään päin linnunrataa tähtiä niin tiuhaan on et sellai kykenis 100 000 lähintä tähteä itseensä hotkasemaan? :P Ja noita pallo aisia tähtijoukkojahan ne kans epäilee vielä pienempien galaksien ydinpullistumiks, joissa ei muodostunu tollasta keskustan supermassiivista mustaa aukkoa ollenkaan.
Ja noitahan tälläsistä isoista kierregalaksesita, kuten omamme ja Andromeda, löytyy hyrymykky, joten on tässä useemman kerran linnunradanki historiassa jo naapurigalaksejamme hotkittu!
- LightLight
Valovuosi on matkan suure, ei ajan.
- mr_data
Niitä pallomaisia tähtijoukkoja pyörii Linnunradan lähettyvillä paljonkin, ja löydettävää on taatusti vielä runsaasti. Pieniä mustia aukkoja on esitetty yhdeksi pimeän aineen vaihtoehdoksi. Niitä on vain lähes mahdotonta löytää, jos eivät ole hotkimassa mitään.
Sitäkään ei vielä osata sanoa, miksi ja miten on mahdollista, että nuorten galaksien keskustoista on löytynyt näitä ns. hypermassiivisia mustia aukkoja (esim S5 0014 81). Joku prosessi alkuräjähdyksen jälkeen on mahdollistanut niiden nopean kasvun jättimäisiin mittoihinsa. Ehkäpä E-ELT ja James Webb avaruusteleskooppi auttavat ratkaisemaan ainakin osan totuudesta.
- vielä.on.aikaa
Aloituksen kysymykseen vastaus on: Aikaisintaan viiden miljardin vuoden kuluttua kun törmäämme Andromedan galaksiin ja molempien galaksien keskuksissa olevat mustat aukot aloittavat mässäilyn.
- Valkeus
Vaihtoehto A: Galaksit ym-avaruus on sattumanvaraista liikehdintää, täynnä vahinkoja ja törmäilyjä sinne tänne. Vaihtoehto B: suuri universumimme on suunnitelmallisesti hallinnallisessa ohjauksessa, missä energiat eivät ole sattumanvaraisessa liikkeessä, vaan tarkassa valvonnassa; asutut planeetat ja galaksit eivät ole toistensa tuhoksi (ja jos meteori tipahtaa asutun planeetan pinnalle on planeetta asuttu vasta sitten, kun suojaava ilmakehä on täydellisen valmis polttamaan taivaan kivenkokkareet).
- Leskenut
0.000026 vuosimiljardia eli noin 0.000008 gigaparsekia.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p521769Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,421568- 461527
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.31477Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis41457Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin41375Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä61294Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta91253Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla21122Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni21102