Ruotsin talous kasvanut 20% enemmän, kuin suomen

Tässä puhutaan myös kulttuurieroista esim. sijoittamisen suhteen.

Keskimäärin ruotsalaisilla on henkilöä kohden rahoitusvarallisuutta (osakkeet, rahastot, sijoitukset, käteinen) n. 100 000eur/henkilö.
Suomen vastaava on n. 20 000eur.

Käytännössä suomessa on tehty kaikki sen eteen, että suomalainen ihminen ei sijoittaisi, tai ostaisi mitään omaisuuseriä, muutakuin sen asunnon, josta on vain kuluja.

Keskimäärin osakkeet ovat tuottaneet niin, että salkku kaksinkertaistaa arvonsa 7 vuoden välein, mutta tätähän ei vasemmistolaiset halua julkistaa, hyvä vain, jos osakkeista/sijoituksista puhutaan negatiiviseen sävyyn.

Suomalaiset ei juuri osakkeita ostele, 100 ihmisestä vain 3 harjoittaa osakesäästämistä.

Liikaa meuhkataan siitä, miten euro on vaikuttanut, ei suomalaiset osanneet hoitaa talouttaan edes vanhaan hyvään aikaan, jolloin oli täystyöllisyys. Ei silloinkaan osakkeita osteltu, eikä mitään muutakaan.

70- ja 80-luvuilla suomalaiset säästivät vain n. 2% palkastaan! Ja nekin rahat menivät säästötilille, joka ei inflaation jälkeen tuottanut mitään.

Ruotsalaisilla on varallisuutta n. 2x enemmän, kuin suomalaisilla, joka tarkoittaa, että jokaista suomalaista kohti kansallisvarallisuuden ero on n. 100 000eur. Huomioon ottaen, että keskimäärin suomalaisten varallisuus on n. 60 000eur nettona henkilöä kohden.

Ongelma ei ole valuutassa, vaan kulttuurissa. Suomessa kun ostetaan vain se asunto ja ei mitään muuta, varallisuutta ei kerrykään, koska asunnosta on vain kuluja ja monesti se asunto on väärässä paikassa ja vain menettää arvoaan.

Yksinkertaisesti Ruotsi on 20% etelämpänä, siitä se johtuu.

Ruotsissa on enemmän maahanmuuttajia. Siitä sen täytyy johtua. Rajat vain auki tännekin.

Ruotsi ei liittynyt euroon vaan piti oman valuuttansa. Ruotsissa ei juosta EU-direktiivien perässä kuten täällä Muumilandiassa.
Jos ruotsalaiset eivät olisi ottaneet vastaan näitä laittomia matuja, vaan tyytyneet oikeisiin maahanmuuttajiin, olisi sen talous vielä paljon paremmassa kunnossa.
Niin, eihän siellä ole myöskään näitä suruja maanvaivana.

Varallisuuden keräämisen olennaisena esteenä meillä Suomessa on julkinen valta, joka "huolehtii" verotuksella, etteivät kansalaiset pääse vaurastumaan samalla tavalla kuin Ruotsissa. Jatkuvasti kuitenkin valtiojohtomme maalailee mielikuvia Ruotsin kiinnottamisesta ja Ruotsin rinnalle pääsemisestä. Ruotsissa ei ole perintöveroa, niin kuin sinä "ValtionSyy"-aloittaja tuossa edellä toteat. Lisäksi Ruotsissa ei ole myöskään lahjaveroa, ei kiinteistöveroa eikä varallisuusveroa. Ennen kuin poliitikkomme jatkavat Ruotsin tasolle pääsemisjuttujaan, niin poliitikot voisivat järjestää edes verotuksen samalle mallille vaurastumisen mahdollisuuksien edesauttamiseksi.

Talous luonnollisesti kasvaa, kun sinne pumpataan velkarahaa ostovoimaksi, tätä tekevät ruotsalaiset.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001923455.html

Housuihin kuseminen kuulemma lämmittää pakkasella hetken, sen jälkeen tulee entistäkin pahempi vilu. Korot ja lainojen lyhennykset syövät velan hyödyt tulevaisuudessa, valtavien matulaumojen elättäminen tulee myös painamaan taloutta ja veronmaksajaa kyykkyyn, niiden velalla hoitaminen ei onnistu ikuisesti. Ainut lohtu ruotsalaisilla on, heillä ei ole syöpää nimeltä euro.

Verotushan se on takana, pelataan 0 tulosta.

Ruotsalaiset ovat hyviä oman sisäisen tehokkuuden hallinnassa, velaton maa ja kassa kunnossa.Hyviä yrityksiä jotka harjoittavat vientikauppaa sekä Ruotsalaiset sijoittavat myöskin ei Ruotsalaisiin yrityksiin. Vientikauppa rikastuttaa maata.

Näin yksinkertaista se on.

Täällä ei ole panostettu talouden koulutukseen, sekin näkyy. Verotus vie sitten ihmisiltä sijoittamisen mahdollisuuden. Kun ei tiedetä sijoittamisesta mitään eikä pystytä sijoittamaan kun tosiaan verotus vie sen mahdollisuuden pois.

Yksittäisen ihmisen kohdalla säästäminen ja sijoittaminen tulisi aloittaa jo vauvana.

Hyvä rahasto jonka kulut olisivat pienet olisi paras ratkaisu.Se koostuisi pääosin myös ulkomaisista yrityksistä. Indeksirahastoja,niihin globaalisti.

On eurooppaa, usata,japania ja jne.

Perimmältään ero johtuu älykkyydestä. Kun perheetön suomalainen duunariluokan ihminen saa tyypillisen 30-40t perinnön niin se laittaa sen kokonaan käyttötilille, ostaa uuden auton ja lähtee mualimaa kiertämään. Parin vuoden kuluttua hän on kuluttanut perinnön ja ryypännyt sisuskalunsa rapakuntoon.
Samanlainen ruotsalaisduunari sijoittaa sen kaiken ja parin vuoden kuluttua hänellä on se perintö tuplattuna, terveys kunnossa ja hän voi ostaa jonkun oman yrityksen ja alkaa elää unelmaansa.
Siis näin niinkuin kärjistäen.

"Pörssipelissä voitto on oikeastaan vain ja ainoastaan se raha jonka pystyy realisoimaan sieltä.
Pörssiosakkeista pystyy kyllä halutessaan myymään vaikka kaiken. Ellei nyt kaupankäynti satu olemaan juuri silloin keskeytetty, mutta se jatkuu kuitenki aina nooeasti.
Ihmisten suhteessa rahaan on merkittävä sukupolvien välinen ero. Siten että tosi köyhän pula-ajan kokeneet mielellään pitää varoja ikäänkuin sukanvarressa. Varsinkin pidemmälle lukeneen nuoren polven suhde rahaan on taas rennompi, koska sen suhteen ei ole ollut kroonista pulaa. He eivät näe vaarallisena sitä että heidän rahansa ovat osakkeissa tai rahastoissa joidenkin muiden tekijöiden vaikutuksen alaisena.
Myös suomalaisten ja ruotsalaisten keskinäisessä suhteessa rahaan on samantapainen kuilu ja tämä näkyy selvästi suhteessa asumiseen. Suomalainen haluaa maksaa asuntonsa velattomaksi vaikka elämisestä tinkien kun taas ruotsalainen ottaa 50 vuoden asuntovelan ja alkaa maksaa siitä vain korkoa. Hänellä ei ole tarkoitustakaan maksaa sitä asuntoa omakseen vaan asuu kuin vuokralla ja rahaa riittää mukavaan elämään tai sijoittamiseen.
Miettikääpä kumpi on viisaas? Eikö meille olisi parempi jos elämisemme olisi laadukasta, ei me saada täältä mukaamme mitään, emme edes velatonta asuntoa. Joku tähän varmasti nyt toteaa että ruotsalaisen lapset eivät peri sitten asuntoa. Eivät perikään, he perivät vanhan talon sijasta riihikuivia kruunuja.

Kuten todettua, keskimäärin suomalaisten rahoitusvarallisuus on n. 20 tonnia per nenä, eli ei juuri mitään.

Hyvin harva suomalainen sijoittaa mihinkään, tai omistaa mitään muuta, kuin asuntonsa.

Mutta hyvä, että täällä on fiksua porukkaa. Muuttotappioalueen talo olisikin melko huono diili.

Taas ihan kipee ketju.

- "vetkutella lainaerien maksamisen kanssa" mitä ihmettä, aikuinenhan hoitaa asioita sovitulla tavoilla.
- Velka on nykyisin halpaa rahaa, mutta tietenkin tulee valmistua suunnittelemalla mitä jos tilanne muuttuukin.
- Maalliseen mammonaan ei saa rakastua jos aikoo kerätä varallisuutta, myöhemmin kun varallisuutta on kertynyt, voi hankkia asioita joita aikoo omistavansa lopun elämänsä.
- Asioihin tulee suhtautua kylmästi järjellä, ei tunteella.
-Kuinka moni tässä kirjottaneista oikeasti sijoittaa ? Jotenkin terminologia on niin pahasti hakusessa.

Jatkuvan Ruotsiin vertailemisen saattaisimme jättää vähemmällekin, vaikka tottahan tuo on tuo ruotsalaisten suurempi vauraus meihin verrattuna. Tärkeintä on joka tapauksessa oman tilanteemme kohentaminen. Jos kuvittelemme, että jonain aamuna voisimme herätä semmoisen päivän sarastukseen, jona päivänä Suomen julkinen valta olisi muokannut säädöspykälät vähintään yhtä kelvolliselle mallille kuin mitä Ruotsin pykälät ovat, niin sitten siinä asetelmassa vastuu siirtyisi meille eli kansalaisille itsellemme vaurastumisen toteutukseen saattamisessa. Peiliinhän siinä pitäisi ensimmäisenä katsoa. Mitä ovat meidän suomalaisten omat vahvuutemme ja sitten toisaalta missä seikoissa meidän kannattaisi yrittää parantaa tietojamme ja taitojamme, asenteitammekin? Emmekä me tietenkään ole keskenämme saman yhden sortin väkeä. Nuoremman polven porukalla on ehkä tosiaankin uskallusta ja ketteryyttä enemmän kuin meillä ikääntyneemmillä. Toisaalta meille eläkeläisille on kertynyt kokemusta ja uusien erehdysten karttamisen taitoakin. Aikaisemmin tehtyjä virheitä ei kannattaisi toistaa. Kohtalona on ikuinen opiskelu, josta faktasta ei liene epäselvyyttä. Me suomalaiset, tavallinen kansa kaikessa monisorttisuudessamme olemme se kivijalka, jonka karttuvan tietotaidollisen ja jäntevän asenteellisen laadukkuuden varaan voimme rakentaa kasvavaa vaurautta kansakuntana. Kun asiamme olisivat reilassa, niin eipä Ruotsiin vertailukaan enää tuntuisi niin tuiki tärkeältä.

Vauraus on tullut 50 - 60 luvulla ja jatkunut tasaisesti. Ruotsissa on 15-20 perhettä joilla on 5-8 miljardia jokaisella omaisuutta tietenkin joilla on satoja miljardeja. Monet perinneet mutta ei kaikki on muutama 1947 syntynyt jotka ovat alkaneet köyhistä perheistä. Luen juuri kirjaa heistä tuli markkinoille 2017. (summat euroja).

Monella on vääristynyt käsitys Ruotsista.

Kansantulo kuvaa kulutuksen tasoa. Termi pitäisi olla kansanmeno.
Kun väkiluku kasvaa voimakkaasti tavalla tai toisella niin tietenkin myös kulutus kasvaa ja siten talous.
Kukin valtio rahoittaa sen omalla tavallaan.
Suomi ottaa uutta velkaa vain 3 miljardia euroa.
Matujen aiheuttama kulutuspiikki näkyy talousluvuissa.
Milloin on odotettavissa se tulopiikki?