vois vaan hävitä

nollaa

Moi!

Elämälläni ei ole mitään suuntaa. Mikään ei suju, ei opiskelu eikä mikään muukaan. Kaiken tekeminen on niin työlästä ja hankalaa, energiaa ei ole kuin välttämättättömiin juttuihin. Opiskelu on sentään tuonut jotain sisältöä ja tekemistä elämään, mutta nyt sekään ei enää innosta (jatkuvia epäonnistumisia). Tuumasinkin niin, että venaan vielä kevääseen saakka miten käy, mutta jos mikään ei muutu iloisempaan suuntaan, lähden täältä pois, sillä sen ratkaisun voin sentään tehdä itse. Oli vaan pakko kirjoittaa jonnekin (anteeksi itsesäälinen kirjoitukseni).

7

98

Vastaukset

  • Voithan keväällä lähteä ulkomaille. Mene nyt tässä vaiheessa ensin opiskelukuraattorin puheille, jos saisit taas nuo opiskelut sujumaan paremmin.

    Mistä epäonnistumiset johtuu? Onko opiskelu alun helppojen jaksojen jälkeen muuttunut haasteellisemmaksi ja sinä et ole huomannut ottaa opiskelua enemmän tosissaan? Kokeile, saisitko opiskelukavereilta apua.

  • Hei nollaa.

    Kerrot elämäsi tuntuvan monella tasolla raskaalta ja ilottomalta.
    Jotenkin sain sen käsityksen, että näin on ollut jo pidemmän aikaa, että kyse ei ole aivan yksittäisestä tunnetilasta. Olet nyt ajatellut odotella kevääseen asti. Ikään kuin antaneesi itsellesi jatkoaikaa.

    Entäpä jos odottamisen sijasta hakisit apua nyt saman tein. Masennus on salakavala sairaus, joka muuttaa ihmisen elämänvoimaa ja ajatuksia. Masennus uskottelee, ettei sinusta mihinkään ole ja kaikki on vain epäonnistumista, tulevaisuudessakin. Mutta masennusta voidaan hoitaa monin eri keinoin. Koska olet opiskelemassa, voit ottaa yhteyttä opiskelijaterveydenhuoltoon ihan heti. Lääkärin lisäksi saattaa olla, että oppilashuoltoon kuuluu monenlaista muutakin avun mahdollisuutta, esim. vertaistukiryhmiä yms. Monissa oppilaitoksissa on myös seurakunnan työntekijöitä keskustelua varten.Yksi tärkeimpiä elämän asioista on oppia pitämään itsestään huolta ja hyväksymään itsensä, arvostamaan itseään. Vaikuttaisi siltä, että juuri tähän sinun pitäisi nyt panostaa.

    Voimia ja toivoa!

    Merja, diakoni

    • Ihan ensimmäisenä ei kuitenkaan kannata lääkärin mahdollisesti tarjoamia masennuslääkkeitä syödä, koska niiden sivuvaikutus on niinkin dramaattinen kuin itsemurha-alttius. Monet masennuslääkkeet aiheuttavat myös väsymystä ja turtunutta oloa, jolloin opiskelut eivät tule ainakaan sujumaan nykyistä paremmin. Jos energiat ovat jo nyt vähissä, ei lääkkeistä ole apua.

      Panosta itseesi, mene vaikka väkisin lenkille ja ihmisten pariin. Syö terveellisesti jätä pois alkoholi, sokeri ja vehnä. Pidä huolta itsestäsi.

      Käänny vanhempiesi puoleen, josko he pystyisivät auttamaan sinua. Jos vanhempasi eivät ole ns. tavallisia ja huolehtivia vanhempia, hae apua joltakin muulta sukulaiselta tai kerro murheesi vaikka ystävällesi. Älä jää yksin.


    • Seurakunnan työntekijä voi olla pahemmin kriisiytynyt kuin sinä.


  • Voi, sinä olet ihan valtavan arvokas! Monelle ihmiselle olet arvokas mutta kaikkein arvokkain ja rakkain olet Kristukselle joka on mennyt ristille sun puolestasi!
    Hän teki sen että sinäkin voisit pelastua helvetiltä mikä odottaa jos kuolee uskomatta Häneen ja pyrkimättä elämään Hänen sanojensa mukaan.
    Voit saada ihan uuden suunnan ja halun elämään jos löydät Hänet!
    Hän voi parantaa masennuksesta ja auttaa eteenpäin.
    Minut hän paransi nuorena vaikeasta syömishäiriöstä, se tapahtui yhtäkkiä.
    Vuosia olin siitä kärsinyt, oli jo todella vaikea-asteinenkin.
    Toivon sinulle hyvää, älä hukkaa mahdollisuuttasi!
    Tässä ajassa on paljon valhetta mutta tämä on totta.

    • Tietysti, jos mielenterveys on todella heikossa jamassa, niin uskoontulokin todella huonoista vaihtoehdoista parempi.
      Paras vaihtoehto olisi kuitenkin henkinen tervehtyminen.


  • MIKÄ sinulla avaaja siis tarkalleen ottaen tökkii?

    Opiskelu ei suju? Miksi ei suju?

    Kaikki on työlästä ja hankalaa? Millä tavoin? Ovatko asiat liian vaikeita osaamistasollesi?

    Onko sinulla ketään, jolle puhua? Ystäviä? vanhempia?

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.