Henkilöstöjohtaminen

Haaga-Heliassa oli joskus mun mielestä opintoja, jotka oli tuolla nimellä kuin HR-osaaja. Jotenkin sellainen muistikuva että oli juuri käytännönläheistä settiä tai sellaista hyödyllistä työkalupakkia. Se olisi varmaan hyvä, jos haluaa osaamista josta nyky työelämässä oikeasti hyötyä. Onkohan vielä? Jos on vielä niin, sitä kannattaa selvitellä. Tänä päivänä ammattikorkean opinnot taitaa vaan olla kysytympää työelämässä. Kyllä huttua oli nuo Jyväskylän yliopiston avoimen opinnot kun työhyvinvoinnin johtaminen ylipäätään nyt taitaa olla itsestään selviä latteuksia. Pölyttynyttä menoa jota pitäisi vähän ravistella. Olihan ne halpaa, mutta mikä hyöty. Ei oo kyllä työelämässä noteerattua mitenkään näitä Jyväskylän avoimessa yliopistossa suoritettuja kursseja. Pistää tosiaan miettimään, tulee punnita mihin omaa aikaa käyttää nykyisillä tosi kilpailuilla työmarkkinoilla. HR:n työpaikoista kova kilpailu tänä päivänä. Sanoisin että käytännönläheisempiä taitoja kannattaa opetella ei vaan ylätason hapatusta.

Henkilöstöjohtamisen opintojen tukeaa voisi olla joku muu pääsubstanssi, koska mm. suuremmissa yrityksissä noihin tehtäviin nousevat opettajat, osastosihteerit, yms. Siinä pitää tuntea työlainsääsdäntö, rekrytointi, kehittämiskeskustelut, työaika-, lomalainsäädäntö, plus ne sosiaaliset ja kasvatukselliset taidot. Yleensä palkanlaskentaa tekee tradenomit ja ekonomit, mutta nyt on sellaisia palkkatoimistoja, joista ostetaan työ.

Yliopiston henkilöstöjohtaja ei mm. itse juurikaan käy työntekijöitä läpi tai osittain, antaa jotain luentoja yhteiskursseilla, sitten rekrytoini, eläkkeelle jäänti mm. sairaseläke vie aikaa ja on monivaiheinen. Hän on pitkälle joku allekirjoittaja työtodistuksiin suuremmissa firmoissa. Kinkkistä on soveltaa irtisanomis-, työhönotto, mm. tukityöntekijät, mamut, käytäntöjä ja arvioida heitä.

Luottamusmies on taas ammattiliittojen vähän vastaavaa osaamista tekevä työntekijä oman työn ohella. Pienemmissä yrityksissä on hyvä olla pääsubstanssi jostain muusta, tämä on sellaista "sivuosaamisen" tyylistä niissä firlmoissa, joilla ei ole varaa kuten ylipistolla, jossa voi olla jopa 350 työtekijää tai enemmän. Pieni tai keskisuuri firma, suuryrityksillä on henkilöstöosasto. Ay-järjetöillä jotain paikkoja, mutta kun yksi maisteri saa duunin, se istuu siellä eläkeikään asti. Ota soveltavampi ote, amk-koulutus tai lisäopintoja, mm. juristi voi olla henkilöstöpäällikko, jos juristin hommia ei ole tarpeeksi. Yhdellä pienellä tehtaalla, joka vei koneita ulkomaille ole tällainen juristi-henkilöstötyöntekijä.