Sisäpuolinen vs. ulkopuolinen lämmöneristys

sammui. Ymmärsin asian täydellisesti.

Tämä koskee kai jotain nykyhirsitaloja vai?? Ennen muinoin rakenne oli AINA sellainen, että se oli tiivein sisältä, harveni ulospäin. Eli jos sinuna nyt laittaisin jotain niin vaikka hengittävää tuulevuojalevyä sisäpuolelle hirren päälle. Ulkopuoleen en koskisi enkä laittaisi myöskään muovia (tästä ei tarvi keskustella nyt, aiemmin on keskusteltu niin paljon, selatkaa arkistoja). No, kukin tyylillään. Ulospäin turvotettu hirtsitalo syvine ikkuna-aukkoineen, kaventuneine räystäineen jne on lisäksi helkkarin ruma.

Ps. mikä sisäpuolisessa eristyksessä on erityisen kallista ja hankalaa verrattuna ulkopuoliseen eristykseen?

Pps. Jos pilaat talon, pilaa se sisältä, älä ulkoa. Muut edes voivat kuvitella sinun asuvan hirsitalossa eikä "hirsitalossa".

Ci-Tikka kirjoitti:

Tämä koskee kai jotain nykyhirsitaloja vai?? Ennen muinoin rakenne oli AINA sellainen, että se oli tiivein sisältä, harveni ulospäin. Eli jos sinuna nyt laittaisin jotain niin vaikka hengittävää tuulevuojalevyä sisäpuolelle hirren päälle. Ulkopuoleen en koskisi enkä laittaisi myöskään muovia (tästä ei tarvi keskustella nyt, aiemmin on keskusteltu niin paljon, selatkaa arkistoja). No, kukin tyylillään. Ulospäin turvotettu hirtsitalo syvine ikkuna-aukkoineen, kaventuneine räystäineen jne on lisäksi helkkarin ruma.

Ps. mikä sisäpuolisessa eristyksessä on erityisen kallista ja hankalaa verrattuna ulkopuoliseen eristykseen?

Pps. Jos pilaat talon, pilaa se sisältä, älä ulkoa. Muut edes voivat kuvitella sinun asuvan hirsitalossa eikä "hirsitalossa".

Lue lisää

Näinhän se just menee jos eristetään ulkopuolelta kuten yleensä kuuluisi.Eli niikuin sanoit tiivis sisällä harvat ulkona.Hirsi on tiivis harva villa ulkona.

Muovia ei saa laittaa ulkopuolelle paitsi ääritapauksissa tai ilmaraon kanssa(ulkomaalaus)

Sisäpuolisesta muovikelmusta on monta mielipidettä,mineraalivillan kanssa sitä olisi syytä käyttää.Tolkuttomaan muovikammoonkaan ei ole aihetta vaikka ilman on parempi.

Eristys kuten moneen muuhunkin rakentamis asiaan liittyy monia huomioon otettavia seikkoja joita olisi hyvä miettiä tapauskohtaisesti ennenkun tekee päätöksiä.Aina ei ole yhtä oikeaa totuutta ja usein joudutaan tekemään kompromisseja parhaan vaihtoehdon ja muiden vaihtoehtojen kesken käytännön tai muista syistä.

Nuo hirsitalon sisälisälämmön eristykset kuuluu viimeksilueteltuihin syihin,rakenteellisesti paras olisi tuo ulkopuolinen käytännön syyt kuitenkin voi sanella eristykselle muun paikan.

Ci-Tikka kirjoitti:

Tämä koskee kai jotain nykyhirsitaloja vai?? Ennen muinoin rakenne oli AINA sellainen, että se oli tiivein sisältä, harveni ulospäin. Eli jos sinuna nyt laittaisin jotain niin vaikka hengittävää tuulevuojalevyä sisäpuolelle hirren päälle. Ulkopuoleen en koskisi enkä laittaisi myöskään muovia (tästä ei tarvi keskustella nyt, aiemmin on keskusteltu niin paljon, selatkaa arkistoja). No, kukin tyylillään. Ulospäin turvotettu hirtsitalo syvine ikkuna-aukkoineen, kaventuneine räystäineen jne on lisäksi helkkarin ruma.

Ps. mikä sisäpuolisessa eristyksessä on erityisen kallista ja hankalaa verrattuna ulkopuoliseen eristykseen?

Pps. Jos pilaat talon, pilaa se sisältä, älä ulkoa. Muut edes voivat kuvitella sinun asuvan hirsitalossa eikä "hirsitalossa".

Lue lisää

Näinhän se just menee jos eristetään ulkopuolelta kuten yleensä kuuluisi.Eli niikuin sanoit tiivis sisällä harvat ulkona.Hirsi on tiivis harva villa ulkona.

Muovia ei saa laittaa ulkopuolelle paitsi ääritapauksissa tai ilmaraon kanssa(ulkomaalaus)

Sisäpuolisesta muovikelmusta on monta mielipidettä,mineraalivillan kanssa sitä olisi syytä käyttää.Tolkuttomaan muovikammoonkaan ei ole aihetta vaikka ilman on parempi.

Eristys kuten moneen muuhunkin rakentamis asiaan liittyy monia huomioon otettavia seikkoja joita olisi hyvä miettiä tapauskohtaisesti ennenkun tekee päätöksiä.Aina ei ole yhtä oikeaa totuutta ja usein joudutaan tekemään kompromisseja parhaan vaihtoehdon ja muiden vaihtoehtojen kesken käytännön tai muista syistä.

Nuo hirsitalon sisälisälämmön eristykset kuuluu viimeksilueteltuihin syihin,rakenteellisesti paras olisi tuo ulkopuolinen käytännön syyt kuitenkin voi sanella eristykselle muun paikan.

tämän vuoksi kirjoitti:

Näinhän se just menee jos eristetään ulkopuolelta kuten yleensä kuuluisi.Eli niikuin sanoit tiivis sisällä harvat ulkona.Hirsi on tiivis harva villa ulkona.

Muovia ei saa laittaa ulkopuolelle paitsi ääritapauksissa tai ilmaraon kanssa(ulkomaalaus)

Sisäpuolisesta muovikelmusta on monta mielipidettä,mineraalivillan kanssa sitä olisi syytä käyttää.Tolkuttomaan muovikammoonkaan ei ole aihetta vaikka ilman on parempi.

Eristys kuten moneen muuhunkin rakentamis asiaan liittyy monia huomioon otettavia seikkoja joita olisi hyvä miettiä tapauskohtaisesti ennenkun tekee päätöksiä.Aina ei ole yhtä oikeaa totuutta ja usein joudutaan tekemään kompromisseja parhaan vaihtoehdon ja muiden vaihtoehtojen kesken käytännön tai muista syistä.

Nuo hirsitalon sisälisälämmön eristykset kuuluu viimeksilueteltuihin syihin,rakenteellisesti paras olisi tuo ulkopuolinen käytännön syyt kuitenkin voi sanella eristykselle muun paikan.

Lue lisää

Rakennusteknisesti ei sillä ole niinmerkitystä laittaako eristyksen ulko- vai sisäpuolelle. Ristinurkat on helpommin peitettävissä ulkopuolisella eristyksellä (jos niin halutaan tai vaaditaan). Sisäpuolinen eriste on helpompi siinä mielessä, jos halutaan vaikkapa levyttää sisäseiniä. Levytys käy yksinkertaisemmin kiinnittämällä se pystykoolauksiin kuin hirteen.
Hirteen kiinnittämisessä on aina ne painumiseen liittyvät seikat huomioitava. Ei sekään vaikeaa ole, mutta mokia sattuu herkemmin

K.jk kirjoitti:

Rakennusteknisesti ei sillä ole niinmerkitystä laittaako eristyksen ulko- vai sisäpuolelle. Ristinurkat on helpommin peitettävissä ulkopuolisella eristyksellä (jos niin halutaan tai vaaditaan). Sisäpuolinen eriste on helpompi siinä mielessä, jos halutaan vaikkapa levyttää sisäseiniä. Levytys käy yksinkertaisemmin kiinnittämällä se pystykoolauksiin kuin hirteen.
Hirteen kiinnittämisessä on aina ne painumiseen liittyvät seikat huomioitava. Ei sekään vaikeaa ole, mutta mokia sattuu herkemmin

Lue lisää

Oletkohan yhtään seurannut keskustelua?

Kyllä minä yli 10 vuotta hirsihuvilassa asuneena laittaisin lisäeristeen sisäpuolelle. Ulkopuolella ovat riesana pahan ulkonäköhaitan lisäksi hiiret yms.
Onhan kevyitä väliseiniä tosi kalliissa mökissäkin. Kyllä sielläkin kumisee.

Olen asunut hirsitalossa 25 vuotta ja siinä on 150 mm lisälämmöneristys hirren sisäpuolella. En ole vielä havainnut mitään haittoja ja hirsi on todella kaunis ulkoseinässä. Sisäsientä on pääsääntöisesti paksua hirsipaneelia ja tietysti muutama väliseinä on ehtaa hirttä. Lisäksi talo on päädyistä harjalle saakka hirsinen ja hirsiä taitaa olla päällekkäin 56 tai 59 kpl. Voin suositella 25 vuoden kokemuksella hirsitaloa, joka on lisäeristetty sisäpuolelta. Kyseessähän on enemmänkin hirsiverhoiltu talo kuin puhdas massiivihirsitalo, mutta ero esim tiilivuorattuun taloon on, että moni sisäseinistä on tyylikästä hirttä.

Niih, ja mitään höyrysulkua ei tarvi vaikka laittaisit eristeen sisäpuolelle. Muuten ihan jees perusteluja. Polymeeriuskovaiset sen laittaisivat, minä en (no en kyllä laittaisi eristettäkään kummallekaan puolelle). Jos koko rakenne ulkoa sisälle on hengittävää ja unohdat inhoke-villat (lasivilla), käytät hengittäviä levyjä niin homma on ok ilman mitään kelmuja. Muista myös asia tapetoinnin osalta, eli vain paperitapetti on sallittua (ei vinyyli, lasikuitu yms hirvitykset), muuten se tapetti voi toimia höyrynsulkuna ja kerätä kondenssievettä päälleen ja kuoriutua. Mutta kukin tyylillään - jälleen. Onneksi ketään ei pakoteta laittamaan muovia taloonsa edes sisälle.

Ci-Tikka kirjoitti:

Niih, ja mitään höyrysulkua ei tarvi vaikka laittaisit eristeen sisäpuolelle. Muuten ihan jees perusteluja. Polymeeriuskovaiset sen laittaisivat, minä en (no en kyllä laittaisi eristettäkään kummallekaan puolelle). Jos koko rakenne ulkoa sisälle on hengittävää ja unohdat inhoke-villat (lasivilla), käytät hengittäviä levyjä niin homma on ok ilman mitään kelmuja. Muista myös asia tapetoinnin osalta, eli vain paperitapetti on sallittua (ei vinyyli, lasikuitu yms hirvitykset), muuten se tapetti voi toimia höyrynsulkuna ja kerätä kondenssievettä päälleen ja kuoriutua. Mutta kukin tyylillään - jälleen. Onneksi ketään ei pakoteta laittamaan muovia taloonsa edes sisälle.

Lue lisää

Suosittelen laskemaan kastepisteen sijainnin ennen kuin päästelee ilmoille väitteitä sisäpuolisen eristeen toimivuudesta ilman höyrynsulkua! Jessus!!
Itse en uskaltaisi eristää hirsiseinää sisältä ilman muovia kuin korkeintaan halteksilevyllä, tai jos ihan riskirajoilla mennään niin 50mm:n selluvillalla. Puukuitueristeet kun sietävät jotain 12% vettä ennen eristekyvyn romahtamista (kastumista) mineraalivillojen 2% vastaan.
Sitten sen höyrynsulun oikea paikka: mahdollisimman sisällä, eli idea muovista tapettina olisi rakenteellisesti paras: Tällöin laskennallinen kastepiste jäisi 100% varmasti seinään muovin selkäpuolelle eikä kosteus suinkaan kondensoidu tapetin pintaan kuten edellinen nimimerkki luonnonlakien vastaisesti väitti! Hallo Ci-Tikka, kaikki kotona?
Kun eriste on hirsiseinän ulkopuolella, sijaitsee laskennallinen kastepiste hirsiseinässä jossa tunnetusti ei pysty esiintymään vapaata vettä puuaineen absorboidessa.

teknikko kirjoitti:

Suosittelen laskemaan kastepisteen sijainnin ennen kuin päästelee ilmoille väitteitä sisäpuolisen eristeen toimivuudesta ilman höyrynsulkua! Jessus!!
Itse en uskaltaisi eristää hirsiseinää sisältä ilman muovia kuin korkeintaan halteksilevyllä, tai jos ihan riskirajoilla mennään niin 50mm:n selluvillalla. Puukuitueristeet kun sietävät jotain 12% vettä ennen eristekyvyn romahtamista (kastumista) mineraalivillojen 2% vastaan.
Sitten sen höyrynsulun oikea paikka: mahdollisimman sisällä, eli idea muovista tapettina olisi rakenteellisesti paras: Tällöin laskennallinen kastepiste jäisi 100% varmasti seinään muovin selkäpuolelle eikä kosteus suinkaan kondensoidu tapetin pintaan kuten edellinen nimimerkki luonnonlakien vastaisesti väitti! Hallo Ci-Tikka, kaikki kotona?
Kun eriste on hirsiseinän ulkopuolella, sijaitsee laskennallinen kastepiste hirsiseinässä jossa tunnetusti ei pysty esiintymään vapaata vettä puuaineen absorboidessa.

Lue lisää

Joo, kaikki ei ehkä kotona, sitä en väitä.

Mutta tämä höyrysulkuasia. Joo. Kastepisteen tiedän, se on piste, jossa vesihöyry tiivistyy nestemäiseen muotoon, sijaitsee hirressä, ellei sitten sisäpuolisessa lisäeristyksessä, jos sellainen on, vallankin jos on kovin paksu. Talvellahan ulko- ja sisälämpötilojen ja kosteuksien ollessa erilaisia tämä on oleellinen asia tiedostaa.

Tarkennan herra teknikon hermostuttanutta viestiä. Höyrysulkua EI TARVITSE kun käyttää sisäpuolella huokoista puukuitulevyä, selluvillaa, tätä uutta pellavarouhetta vai mitä lie tai muita luontaisia kosteutta sitovia ja luovuttavia matskuja. Eihän näitäkään saa olla yltiöpäisen paksusti. Ilmava hengittävä eriste ilman kosteussulkua kestää kostumisen ja kuivumisen siinä missä ilman lisäeristystä oleva hirsikin. Eri asia on, jos seinään lyön vaikka tätä murheellisen kuuluisaa lasivillaa, joka kostuu, menettää eristyskykynsä ja kuivuu niin hitaasti että varmaa on että ottaa homeen jos ei kelmuteta sisäpuolelta.

Pointtini siis on, sanotaan se edellistä viestiä selvemmin: Jos haluat eristäää talosi ja säilyttää sen hengittävyyden myös seinien osalta, laita sisäpuolelle hirttä mainitsemani hengittävä eriste, joka on luonnotuote. Minä en osaa neuvoa paksuuksissa, muuta kuin että ei liian paksua juurikin siksi ettei kastepiste ole aina lisäfyllissä vaan mieluiten hirresä. Kosteustasapaino näissä on ok, eivät kastele puuta, mutta sitovat ja luovuttavat kosteutta sopivasti. Älä pilaa hengittävyyttä laittamalla juuri muovi-vinyyli-lasikuitupohjaisia tapetteja. Itse asun runsas 100v vanhassa hirsitalossa ilman mitään seinien lisäeristettä (hirren päällä pinkopahvi aito paperitapetti), ei vedä eikä tule mieleenkään laittaa lisäeristystä edes hengittävistä aineksista. Pilaisin hienon interiöörin lisäksi.

TAI noudata teknikon ohjetta (se on varmasti oikein, en epäile ammattimiestä), laita synteettinen eristemateriaali joka käyttäytyy kosteuden suhteen poikkeavasti (=kastuu, kastelee puun) ja huolehdi, että höyrysulku on kunnossa siellä sisällä. Tällöin olet menettänyt tosin siinä sivussa hirsitalon erinoimaisen ominaisuuden eli sen hengittävyyden. Saahan muoviin uskova laittaa sen muovikelmun myös selluvillan, pellavan ja muun hengittävän materiaalin päälle, mutta tällöin en ymmärrä, mitä järkeä on tuollainen materiaali hommata ja maksaa siitä yleensä enemmän kuin muustakaa eristeestä, mitä valtaosa laittaa.

Pahoittelen jos olen vaihtoehtoisella mutta toimivan menetelmän esittämisellä ja epäselvällä viestillä aiheuttanut mielipahaa muoviuskovaisille.

Lisäksi: Laittaisin vanhassa talossa kuitenkin fyllin aina sisäpuolelle, oli se sitten hengittäväää eli ei.

Muistakaa: Teidän talonne, teidän vastuunne, teidän valintanne. Minä olen omani tehnyt.

Ci-Tikka kirjoitti:

Joo, kaikki ei ehkä kotona, sitä en väitä.

Mutta tämä höyrysulkuasia. Joo. Kastepisteen tiedän, se on piste, jossa vesihöyry tiivistyy nestemäiseen muotoon, sijaitsee hirressä, ellei sitten sisäpuolisessa lisäeristyksessä, jos sellainen on, vallankin jos on kovin paksu. Talvellahan ulko- ja sisälämpötilojen ja kosteuksien ollessa erilaisia tämä on oleellinen asia tiedostaa.

Tarkennan herra teknikon hermostuttanutta viestiä. Höyrysulkua EI TARVITSE kun käyttää sisäpuolella huokoista puukuitulevyä, selluvillaa, tätä uutta pellavarouhetta vai mitä lie tai muita luontaisia kosteutta sitovia ja luovuttavia matskuja. Eihän näitäkään saa olla yltiöpäisen paksusti. Ilmava hengittävä eriste ilman kosteussulkua kestää kostumisen ja kuivumisen siinä missä ilman lisäeristystä oleva hirsikin. Eri asia on, jos seinään lyön vaikka tätä murheellisen kuuluisaa lasivillaa, joka kostuu, menettää eristyskykynsä ja kuivuu niin hitaasti että varmaa on että ottaa homeen jos ei kelmuteta sisäpuolelta.

Pointtini siis on, sanotaan se edellistä viestiä selvemmin: Jos haluat eristäää talosi ja säilyttää sen hengittävyyden myös seinien osalta, laita sisäpuolelle hirttä mainitsemani hengittävä eriste, joka on luonnotuote. Minä en osaa neuvoa paksuuksissa, muuta kuin että ei liian paksua juurikin siksi ettei kastepiste ole aina lisäfyllissä vaan mieluiten hirresä. Kosteustasapaino näissä on ok, eivät kastele puuta, mutta sitovat ja luovuttavat kosteutta sopivasti. Älä pilaa hengittävyyttä laittamalla juuri muovi-vinyyli-lasikuitupohjaisia tapetteja. Itse asun runsas 100v vanhassa hirsitalossa ilman mitään seinien lisäeristettä (hirren päällä pinkopahvi aito paperitapetti), ei vedä eikä tule mieleenkään laittaa lisäeristystä edes hengittävistä aineksista. Pilaisin hienon interiöörin lisäksi.

TAI noudata teknikon ohjetta (se on varmasti oikein, en epäile ammattimiestä), laita synteettinen eristemateriaali joka käyttäytyy kosteuden suhteen poikkeavasti (=kastuu, kastelee puun) ja huolehdi, että höyrysulku on kunnossa siellä sisällä. Tällöin olet menettänyt tosin siinä sivussa hirsitalon erinoimaisen ominaisuuden eli sen hengittävyyden. Saahan muoviin uskova laittaa sen muovikelmun myös selluvillan, pellavan ja muun hengittävän materiaalin päälle, mutta tällöin en ymmärrä, mitä järkeä on tuollainen materiaali hommata ja maksaa siitä yleensä enemmän kuin muustakaa eristeestä, mitä valtaosa laittaa.

Pahoittelen jos olen vaihtoehtoisella mutta toimivan menetelmän esittämisellä ja epäselvällä viestillä aiheuttanut mielipahaa muoviuskovaisille.

Lisäksi: Laittaisin vanhassa talossa kuitenkin fyllin aina sisäpuolelle, oli se sitten hengittäväää eli ei.

Muistakaa: Teidän talonne, teidän vastuunne, teidän valintanne. Minä olen omani tehnyt.

Lue lisää

aina suunnitteluttaa ammattilaisella tälläiset ratkaisut. Käsittääkseni rakennusmääräyskokoelman C2 ohje ei täyty tällä rakenteella. Näillä höyrynsuluttomillakin rakenteilla tarvitaan ilmansulkupahvi/-paperi ja rakennetta pitäisi tarkastella sisä-/ ulkopuolen höyrynvastuksien suhteen. Eli sisäpuolisen pinnan höyrynvastuksen tulee olla viisinkertainen ulkopuolen höyrynvastukseen verrattuna, jolloin sisältä ei kulje diffuusiolla sellaisia määriä vesihöyryä rakenteeseen, jota ulkopuoli ei pystyisi selvittämään ulos.

Raksu kirjoitti:

aina suunnitteluttaa ammattilaisella tälläiset ratkaisut. Käsittääkseni rakennusmääräyskokoelman C2 ohje ei täyty tällä rakenteella. Näillä höyrynsuluttomillakin rakenteilla tarvitaan ilmansulkupahvi/-paperi ja rakennetta pitäisi tarkastella sisä-/ ulkopuolen höyrynvastuksien suhteen. Eli sisäpuolisen pinnan höyrynvastuksen tulee olla viisinkertainen ulkopuolen höyrynvastukseen verrattuna, jolloin sisältä ei kulje diffuusiolla sellaisia määriä vesihöyryä rakenteeseen, jota ulkopuoli ei pystyisi selvittämään ulos.

Lue lisää

Joo, ilmansulkuja tarttee. Minä en ole todellakaan mikään rakennusalan ammattilainen ja senhän jo huomaa monesta asiasta. Mutta tuo sanomani taustatieto on hyvä olla tiedossa kun lähtee konsulttia asiaan kyselemään. Moni ammattilainen varmaan jyräisi oman periaatteeni täysin. Eli tiedostakaa ihmiset, lisäeristys on oikein tehtynä mahdollista tehdä hengittävästi, ilman muovikalvoa. Itse pelkäsin lisäeristysasiaa ja tutustuin sen periaatteisiin mutta onneksi älysin asua talven ilman mitään. Oli vielä viime talvi joka oli kunnon talvi täällä etelässäkin. Ei ollut kylmä kertaakaan, tämä talvi nyt on ollut aivan ihana. Puutarhahommia voi tehdä kesällä ja klapeja kuluu puolet vähemmän. Vähän turhan kostea ilma kyllä. Nyt meni aiheen sivuun. No siis miettikää että tarviitteko lisäeristystä. jos ongelmana veto, siihen on muutkin lääkkeet kuin koko seinän fyllittäminen. Iso asia joka vaatii tarkkaa harkintaa. Ja kallis. Energiansäästöhyödyt täytyy olla tosi isot ennen kuin taloudellisesti kannattavaa, oli muoveja eli ei.

Raksu kirjoitti:

aina suunnitteluttaa ammattilaisella tälläiset ratkaisut. Käsittääkseni rakennusmääräyskokoelman C2 ohje ei täyty tällä rakenteella. Näillä höyrynsuluttomillakin rakenteilla tarvitaan ilmansulkupahvi/-paperi ja rakennetta pitäisi tarkastella sisä-/ ulkopuolen höyrynvastuksien suhteen. Eli sisäpuolisen pinnan höyrynvastuksen tulee olla viisinkertainen ulkopuolen höyrynvastukseen verrattuna, jolloin sisältä ei kulje diffuusiolla sellaisia määriä vesihöyryä rakenteeseen, jota ulkopuoli ei pystyisi selvittämään ulos.

Lue lisää

Nuo rakennusmääräyskokoelmat ovat hyviä ohjeita, mutta ei niihin kaikissa asioissa kannata uskoa. Siellä on myös kirjoitettuna ihan höpöhöpöä. Valitettavasti vain niitä on toisinaan pakko viranomaiskäskystä noudattaa, ja vielä kun jotkut ns. ammattisuunnittelijatkaan eivät paremmasta tiedä.

Esim. ammattilaiset suosittelevat, että seinän vesihöyrynläpäisyvastuksen tulisi olla sisäseinäpinnalla 5 kertainen ulkoseinäpintaan nähden...toteutuuko tämä koskaan pintakäsittelemättömässä massiivihirressä? Ja silti hirsirakenne toimii. On aina toiminut!

talollinen kirjoitti:

Nuo rakennusmääräyskokoelmat ovat hyviä ohjeita, mutta ei niihin kaikissa asioissa kannata uskoa. Siellä on myös kirjoitettuna ihan höpöhöpöä. Valitettavasti vain niitä on toisinaan pakko viranomaiskäskystä noudattaa, ja vielä kun jotkut ns. ammattisuunnittelijatkaan eivät paremmasta tiedä.

Esim. ammattilaiset suosittelevat, että seinän vesihöyrynläpäisyvastuksen tulisi olla sisäseinäpinnalla 5 kertainen ulkoseinäpintaan nähden...toteutuuko tämä koskaan pintakäsittelemättömässä massiivihirressä? Ja silti hirsirakenne toimii. On aina toiminut!

Lue lisää

Muuten hyvä, mutta käännä se päinvastoin, ulko-ja sisäpinnan suhteen. Luvun taisit kyllä muistaa oikein.
Kerroppa asiantuntijana esimerkki höpöhöpöstä, olisi mukava saada tietää.

Raksu kirjoitti:

Muuten hyvä, mutta käännä se päinvastoin, ulko-ja sisäpinnan suhteen. Luvun taisit kyllä muistaa oikein.
Kerroppa asiantuntijana esimerkki höpöhöpöstä, olisi mukava saada tietää.

Lue lisää

yhden höpöhöpön,en ole alkuperäinen höpömies mutta hän puhuu valitettavasti asiaa.Esimerkkejä on pilvin pimein avaat vaan silmäsi niin siitä se lähtee.

Raksu kirjoitti:

Muuten hyvä, mutta käännä se päinvastoin, ulko-ja sisäpinnan suhteen. Luvun taisit kyllä muistaa oikein.
Kerroppa asiantuntijana esimerkki höpöhöpöstä, olisi mukava saada tietää.

Lue lisää

nimim. talollinen on oikeassa: sisäpuolinen vesihöyrynvastus on oltava viisinkertainen ulkopintaan nähden - luonnollisestikin.

talollinen kirjoitti:

Nuo rakennusmääräyskokoelmat ovat hyviä ohjeita, mutta ei niihin kaikissa asioissa kannata uskoa. Siellä on myös kirjoitettuna ihan höpöhöpöä. Valitettavasti vain niitä on toisinaan pakko viranomaiskäskystä noudattaa, ja vielä kun jotkut ns. ammattisuunnittelijatkaan eivät paremmasta tiedä.

Esim. ammattilaiset suosittelevat, että seinän vesihöyrynläpäisyvastuksen tulisi olla sisäseinäpinnalla 5 kertainen ulkoseinäpintaan nähden...toteutuuko tämä koskaan pintakäsittelemättömässä massiivihirressä? Ja silti hirsirakenne toimii. On aina toiminut!

Lue lisää

poikkeamisen siitä 5 kertaisesta vesihöyrynvastuksesta, kun 'rakenne on muutoin osoitettavissa toimivaksi'.
Olisi aivan aiheellista lukea määräysten pikkupräntit loppuun asti.

ite heittää kirjoitti:

yhden höpöhöpön,en ole alkuperäinen höpömies mutta hän puhuu valitettavasti asiaa.Esimerkkejä on pilvin pimein avaat vaan silmäsi niin siitä se lähtee.

ihan oikein se talollinen oli kirjoittanut. Sorry, sekoiluni!

Ci-Tikka kirjoitti:

Joo, ilmansulkuja tarttee. Minä en ole todellakaan mikään rakennusalan ammattilainen ja senhän jo huomaa monesta asiasta. Mutta tuo sanomani taustatieto on hyvä olla tiedossa kun lähtee konsulttia asiaan kyselemään. Moni ammattilainen varmaan jyräisi oman periaatteeni täysin. Eli tiedostakaa ihmiset, lisäeristys on oikein tehtynä mahdollista tehdä hengittävästi, ilman muovikalvoa. Itse pelkäsin lisäeristysasiaa ja tutustuin sen periaatteisiin mutta onneksi älysin asua talven ilman mitään. Oli vielä viime talvi joka oli kunnon talvi täällä etelässäkin. Ei ollut kylmä kertaakaan, tämä talvi nyt on ollut aivan ihana. Puutarhahommia voi tehdä kesällä ja klapeja kuluu puolet vähemmän. Vähän turhan kostea ilma kyllä. Nyt meni aiheen sivuun. No siis miettikää että tarviitteko lisäeristystä. jos ongelmana veto, siihen on muutkin lääkkeet kuin koko seinän fyllittäminen. Iso asia joka vaatii tarkkaa harkintaa. Ja kallis. Energiansäästöhyödyt täytyy olla tosi isot ennen kuin taloudellisesti kannattavaa, oli muoveja eli ei.

Lue lisää

väittämääsi tarvitseeko hirsiseinä höyrysulkua vai ei, totean kuitenkin hölynpölyksi väittämäsi siitä, että muovikalvo sisäpinnassa keräisi kosteutta.

R_oi kirjoitti:

väittämääsi tarvitseeko hirsiseinä höyrysulkua vai ei, totean kuitenkin hölynpölyksi väittämäsi siitä, että muovikalvo sisäpinnassa keräisi kosteutta.

Joo, näissä muoviasioissa myönnän että virheitä voin tehdä (pahoittelen), koska en ole ikinä vakavissani edes tutkinut vaihtoehtoa jossa pussittaisin taloni! Sitä tutkin kuten mainitsin, että miten lisäeristäisin taloni ilman höyrysulkua.

Mutta se hengittyvyys häviää varmasti seinien osalta höyrysulun myötä. Tokihan vanha talo antaa anteeksi paljon: jos seinät pussitetaan, lattia hengittää edelleen jos sitäkin ei ole pussitettu, samoin välikatto vintille. Eli kyllähän aidosta hirsitalosta on vaikea tehdä pulloa mutta itse pyrin siihen etten tekisi siitä pulloa miltään osin.

Ci-Tikka kirjoitti:

Joo, näissä muoviasioissa myönnän että virheitä voin tehdä (pahoittelen), koska en ole ikinä vakavissani edes tutkinut vaihtoehtoa jossa pussittaisin taloni! Sitä tutkin kuten mainitsin, että miten lisäeristäisin taloni ilman höyrysulkua.

Mutta se hengittyvyys häviää varmasti seinien osalta höyrysulun myötä. Tokihan vanha talo antaa anteeksi paljon: jos seinät pussitetaan, lattia hengittää edelleen jos sitäkin ei ole pussitettu, samoin välikatto vintille. Eli kyllähän aidosta hirsitalosta on vaikea tehdä pulloa mutta itse pyrin siihen etten tekisi siitä pulloa miltään osin.

Lue lisää

intohimosi, joskin huonosti, välttää muovia. Kuitenkin voisi argumentoinnissa pysyä edes vähän asialinjalla, ettei tule kirjoitetuksi suoranaista valhetta ja soopaa, kuten tämä

"Muista myös asia tapetoinnin osalta, eli vain paperitapetti on sallittua (ei vinyyli, lasikuitu yms hirvitykset), muuten se tapetti voi toimia höyrynsulkuna ja kerätä kondenssievettä päälleen ja kuoriutua."

En ymmärrä, miksi pitää yrittää johtaa muita harhaan väärin perustein, eihän tämä sentään politiikkaa tai uskontoa ole.

R_oi kirjoitti:

intohimosi, joskin huonosti, välttää muovia. Kuitenkin voisi argumentoinnissa pysyä edes vähän asialinjalla, ettei tule kirjoitetuksi suoranaista valhetta ja soopaa, kuten tämä

"Muista myös asia tapetoinnin osalta, eli vain paperitapetti on sallittua (ei vinyyli, lasikuitu yms hirvitykset), muuten se tapetti voi toimia höyrynsulkuna ja kerätä kondenssievettä päälleen ja kuoriutua."

En ymmärrä, miksi pitää yrittää johtaa muita harhaan väärin perustein, eihän tämä sentään politiikkaa tai uskontoa ole.

Lue lisää

Ensinnäkin en jaksa tyhjänpäiväistä kirjoittaa vaan jotakin provoa on oltava että jaksaa edes painaa vastaa -näppäintä. Ja hengittämätön tapettihan toimii varmasti höyrysulkuna mutta harvoin kyllä varmasti tilanne on se, että sen pinta sisäpuolella alkaisi helmeillä. Tämä tilanne voisi toki olla paikassa, jossa hirren välistä vetää ja muovipinta kylmenee, jolloin huonekosteus tiivistyy siihen kuten vaikka ikkunalasiin. No joo, tuskin ne nyt rullautuvat seinältä alas, tuohan on aika paskapuhetta, myönnän :). Hirsitalohan antaa paljon anteeksi rakentelijoiden tyhmyyksiä. Ja totta on, että jos höyrysulku pääsee kylmenemään niin paljon että huoneen puolella kosteus tiivistyy, niin rakenteen tiiviydessä on vikaa.

Mulle hirsitalon kunnostus, aiheeseen tutustuminen ja asioiden opettelu, niistä keskustelu ja kädenvääntökin on harrastus, mielenkiinnon kohde. Ei ehkä uskonto mutta rehellisesti sanottuna - melkein.

Sopivasti asialinjalla parhaan mukaan pysyen, liikaa provosoitumista välttäen, jatkoja itse kullekin palstalaiselle.

Ja vielä, ei kenenkään tämän palstan kirjoittajan neuvoja pidä niellä suoraan. Täällä voi kuka vaan kirjoittaa mitä tahansa paskaa, tarkoituksella tai tahattomasti. Sen sijaan kieskusteluun, asioista väittelemiseen yms tämähän on loistava foorumi joka on pysynyt kohtuullisen asiallisena.

ei ole hirsitalo vaan sekarakenne,rakenteellisesti sinänsä ihan ok.jos vaan muuten toteutettu oikein.

Ei kuulosta huonolta. Tarkista vielä joitakin yksityiskohtia koskien puhallettavaa ekovillaa.
Puhalluksen jälkeen se kuivuu ja "jämähtää" paikalleen. Miten käy siinä vaiheessa kun rakenne painuu joitakin senttejä. Ei kai tule ilmarakoja ylös. En tiedä onko tuo ongelma, mutta, mutta olen päätynyt muihin ratkaisuihin.
Helppohan toki tuo on asennuksen kannalta.

120m2 kahdessa kerroksessa. Voisi ehkä taloksikin sanoa. En välttämättä käyttäisi sanaa lämmin ja hirsi samassa lauseessa(ellei puhu polttamisesta). Seinät tuntuvat hieman viileiltä pakkasella. Hirren lämpöarvo on tietysti melko kaukana nykytalojen seinän lämpöarvoista. Sähköön meni viime vuonna 33000kWh Toivottavasti tänä vuonna vähemmän kun laitoin kauko-ohjattavan lämmönalennuksen.

Hengittävä se kyllä on; _kosteutta_ hengittävä. Eli imanvaihtoa tuo hengittävyys ei korvaa. Tätä pientä eroa ei tunnu monikaan tajuavan. Hirsitalon ilmasto on kyllä miellyttävä. Olen miettinyt että voisikohan normaalitalossa päästä samantapaiseen ilmastoon jos kesällä poistettaisiin kosteutta jäähdytyskoneella, ja talvella kosteutettaan.

sama trolli sentään ranteitaan availee vieläkin. Voiko elämää enempää heittää hukkaan?