Uusi vene on vanhaa parempi ominaisuuksiltaan

Palaa sitten palstalla asiaan, kun olet hankkinut purjehduskokemusta omalla rassillasi.

toivomus_ kirjoitti:

Palaa sitten palstalla asiaan, kun olet hankkinut purjehduskokemusta omalla rassillasi.

Palaan asiaan jo nyt, kun kokemusta on nykyveneestä aika paljon. Mikähän postauksessani aiheutti herneen vedon nenään ? Yllä pyydettiin tiivistystä ja sen tein. Lisäksi omana mielipiteenäni kerroin, että 340 on ensimmäinen kiinnostava HR.

Jonkin aikaa jo siitä kun koulussa prosenttilaskua oppettelin, mutta sormituntumalla 20 min 90 minuutista on enemmän kuin 2 %:n ero. Ja kevyessä ilmeisesti jotain selvästi enemmän. Tietenkin, vaikka nopeusero olisi sama kuin hintaero, voi hintaerro silti olla noista se ylittämätön, mutta ei kaikille.

Meinaatko, että vähän kovemmassa rätit pois ja kone käyntiin vai miten?

Kovemmassa kelissä veneen todelliset ominaisuudet (suorituskyky) vasta tulevat esiin eli sanoisin että ne siis pikemminkin korostuvat tuolloin purjehdustaidon lisäksi. Sama homma kevyessä, tällöin ongelma toki on pienempi kun ei vaan kulje.

***"Meinaatko, että vähän kovemmassa rätit pois ja kone käyntiin vai miten?"

Silloin keskitytään mukavuuteen eikä nopeuteen.

Enkä oikein usko, että veneiden erot kovassa tuulessa kovin kummoisia ovat. Ne kulkevat silloin lähellä runkonopeuttaan.

Käytäntö myös kertoo, että kun on yhtään kovempi tuuli, niin yllättävän suuri osa veneistä ei edes lähde ulos.

340:n vesilinja on metrin pidempi kuin 342:n. Lisäksi oikaiseva momentti on melkein 20% suurempi ja perä kantavampi. Selittänee paljon paremman vauhdin kovalla tuulella (20 min kaula 90 min kryssillä). Ja tosiaan, kevyessä tuulessa nopeusero oli vielä suurempi.

9ooom777 kirjoitti:

***"Meinaatko, että vähän kovemmassa rätit pois ja kone käyntiin vai miten?"

Silloin keskitytään mukavuuteen eikä nopeuteen.

Enkä oikein usko, että veneiden erot kovassa tuulessa kovin kummoisia ovat. Ne kulkevat silloin lähellä runkonopeuttaan.

Käytäntö myös kertoo, että kun on yhtään kovempi tuuli, niin yllättävän suuri osa veneistä ei edes lähde ulos.

Lue lisää

Ööh, mukavuuteen keskittyminen on aika romanttinen ajatus silloin kun ollaan paatin suorituskyvyn reunalla. Mutta mikäs siinä jos tiukassa paikassa päättää keittää kahvit ja hifistellä vaikka maidonvaahdottimen kanssa...

No ne jenkit on kyllä ihan parhaita. Varsinkin näin talven kynnyksellä.

Satutko tietämään onko Mariksessa kaasuttelua, sudittelua ja kuminpolttoa myös talvella vai onko vain veneilijöiden iloksi kesäkuukausina?

Ei perille tarvitse päästä mahdollisimman pian, koska perillä jo ollaan. Silti perille pitää päästä kulloisissakin olosuhteissa mahdollisimman pian niitä olosuhteita hyödyntäen. Joskus siihen menee paljon aikaa, joskus vähän, se ja sama.

ei.mee.noin kirjoitti:

Ei perille tarvitse päästä mahdollisimman pian, koska perillä jo ollaan. Silti perille pitää päästä kulloisissakin olosuhteissa mahdollisimman pian niitä olosuhteita hyödyntäen. Joskus siihen menee paljon aikaa, joskus vähän, se ja sama.

Lue lisää

Se on pursipoikienkin mieli muuttunut hätäiseksi, niin, kuin, ennen vanhaan pilkkasivat moottoriveneilijöitä...

Sääli, sillä koko purjehduksen hieno filosofia kärsii tuollaisesta vouhottamisesta ja nopeuden ja varusteiden ihannoinnista ja haalimisesta kulutus yhteiskunnan orjina...

Perille ei välttämättä ole kiire, mutta onhan purjehdus paljon nautittavampaa kun vene kulkee. Kevyessä kelissä pääsee purjehtimaan koneajon sijaan, ja kovassa tuulessa voi nauttia vauhdista.

Joo, mutta tämä sinänsä tärkeä keskustelu peräsimestä ei MITENKÄÄN liity alkuperäiseen aiheeseen!

halootaas kirjoitti:

Joo, mutta tämä sinänsä tärkeä keskustelu peräsimestä ei MITENKÄÄN liity alkuperäiseen aiheeseen!

Ai jaa. Arvelin nimenomaan liittyvän, koska uudessa leveäperäisessä halparassissa on tuplaperäsin. Kuvittelisin, että sillä asialla kenties voisi olla merkitystä peräsinvaurioiden kannalta.
Kurt Gelin vertaili kahta HR:n mallia ainoastaan purjehdusominaisuuksien yms näkökulmasta, mutta ei rakenteiden kestävyyden kannalta. Hallberg Rassyn taannoiset delaminaatio-ongelmat ja tehtaan edustajien suhtautuminen ilmeisiin valmistusvirheisiinsä muistuttivat siitä, että "moni kakku on päältä kaunis...". Kriittisyyden pitää mielestäni kohdistua sellaisiin rakenteellisiin ominaisuuksiin, joilla on merkitystä turvallisuuden kannalta - ainakin pitkänmatkanpurjehtijan näkövinkkelistä.

Hankkisitko itse kalliin uuden veneen sillä perusteella, mitä joku lyhyt testipurjehdus tai mainostyylinen juttu kertoo?

peräsinhaverit kirjoitti:

Ai jaa. Arvelin nimenomaan liittyvän, koska uudessa leveäperäisessä halparassissa on tuplaperäsin. Kuvittelisin, että sillä asialla kenties voisi olla merkitystä peräsinvaurioiden kannalta.
Kurt Gelin vertaili kahta HR:n mallia ainoastaan purjehdusominaisuuksien yms näkökulmasta, mutta ei rakenteiden kestävyyden kannalta. Hallberg Rassyn taannoiset delaminaatio-ongelmat ja tehtaan edustajien suhtautuminen ilmeisiin valmistusvirheisiinsä muistuttivat siitä, että "moni kakku on päältä kaunis...". Kriittisyyden pitää mielestäni kohdistua sellaisiin rakenteellisiin ominaisuuksiin, joilla on merkitystä turvallisuuden kannalta - ainakin pitkänmatkanpurjehtijan näkövinkkelistä.

Hankkisitko itse kalliin uuden veneen sillä perusteella, mitä joku lyhyt testipurjehdus tai mainostyylinen juttu kertoo?

Lue lisää

Kyllähän tuossa todetaan, että uuden kölipalkit ovat järeämmät.

Tarkoitatko, että veneessä on kaksi peräsintä sen vuoksi, että olisi varaperäsin jos toinen hajoaa ?

Varaperäsin kirjoitti:

Kyllähän tuossa todetaan, että uuden kölipalkit ovat järeämmät.

Tarkoitatko, että veneessä on kaksi peräsintä sen vuoksi, että olisi varaperäsin jos toinen hajoaa ?

Lue lisää

Ei tarkoita, ensisijainen tarkoitus on paremmat purjehdusominaisuudet ja suorituskyky. Mutta bonuksena toisen hajotessa tarjolla on redundanssia. Yksi on aina SPOFfi.

Kyllä tällaista keskustelua on ollut...

Ok, tarina on siis kuin Nokian testirengas, tilaustyötä. Vanhat on edelleen parempia kuin uudet. Maailma jatkaa radallaan.

nopea.päätelmä kirjoitti:

Ok, tarina on siis kuin Nokian testirengas, tilaustyötä. Vanhat on edelleen parempia kuin uudet. Maailma jatkaa radallaan.

Hyvä.
Se jättää vain yhden kysymyksen: mitä järkeä on tehdä uusi vene, joka on aikaisempaa huonompi?
Huonous paljastuu joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin ja jos se tapahtuu ennemmin, kaikki työ ja kustannukset ovat olleet turhat.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Hyvä.
Se jättää vain yhden kysymyksen: mitä järkeä on tehdä uusi vene, joka on aikaisempaa huonompi?
Huonous paljastuu joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin ja jos se tapahtuu ennemmin, kaikki työ ja kustannukset ovat olleet turhat.

Lue lisää

Jos kyseessä on saman sarjan evoluutio, uusi on todennäköisesti parempi, koska siinä on korjattu puutteita vanhassa mallissa. Jos kyseessä on kokonaan uusi malli, se voi olla parempi tai huonompi riippuen käyttäjän toiveista ja tottumuksista.

Huomisen tietokone on kaikissa suhteissa parempi, joten ajatuksesi ei toimi todellisuudessa.

Seliseli2 kirjoitti:

Huomisen tietokone on kaikissa suhteissa parempi, joten ajatuksesi ei toimi todellisuudessa.

Eilisen tietokoneessa on aito sarjaportti ja firewireliitäntä sekä parempi pölynsietokyky.

Seliseli2 kirjoitti:

Huomisen tietokone on kaikissa suhteissa parempi, joten ajatuksesi ei toimi todellisuudessa.

Epäilemättä. Huomasithan kuitenkin pari seikkaa: 1) Myös tänään pitää olla tietokone, tai muuten sitä huomisen konetta ei lainkaan tule. 2) Tietotekniikka elää edelleen voimakkaan kehittymisen ja uuden innovaation kehitysastetta. Päin vastoin kuin veneily: Vesikulkuneuvoja on valmistettu tuhansia vuosia, eikä vedessä kelluva, tai edes liikkuva, astia, ole kokenut juuri merkittävää innovaatiota viimeiseen sataan vuoteen.
Ja kuten jo sanoin: Kaikille tämä logiikka ei avaudu.

Jos puhutaan Windowsilla varustetusta tietokoneesta, niin jo jonkin aikaa on pätenut, että uusin versio on huono, mutta huomattavasti parempi kuin se seuraava tuleva versio.

Vaihda mäsä johonkin muuhun niin aikaa jää tekemiseen eikä pelkkään säätämiseen.

hankalaongelma kirjoitti:

Epäilemättä. Huomasithan kuitenkin pari seikkaa: 1) Myös tänään pitää olla tietokone, tai muuten sitä huomisen konetta ei lainkaan tule. 2) Tietotekniikka elää edelleen voimakkaan kehittymisen ja uuden innovaation kehitysastetta. Päin vastoin kuin veneily: Vesikulkuneuvoja on valmistettu tuhansia vuosia, eikä vedessä kelluva, tai edes liikkuva, astia, ole kokenut juuri merkittävää innovaatiota viimeiseen sataan vuoteen.
Ja kuten jo sanoin: Kaikille tämä logiikka ei avaudu.

Lue lisää

"Tietotekniikka elää edelleen voimakkaan kehittymisen ja uuden innovaation kehitysastetta. Päin vastoin kuin veneily: Vesikulkuneuvoja on valmistettu tuhansia vuosia, eikä vedessä kelluva, tai edes liikkuva, astia, ole kokenut juuri merkittävää innovaatiota viimeiseen sataan vuoteen.
Ja kuten jo sanoin: Kaikille tämä logiikka ei avaudu."

Erikoista, että tuhansien vuosien jälkeen vesikulkuneuvojen kehitys olisi pysähtynyt juuri silloin, sata vuotta sitten, kun tiede ja teknologia ovat alkaneet kehittymään valtavaa vauhtia. Materiaalitekniikka, suunnittelu- ja simulaatiotyökalut, virtauslaskenta, anturitekniikka jne...

Monen palstalaisen mielestä purjeveneiden kehitys on loppunut 70-luvulla (huonontunut sen jälkeen), minkä olen tulkinnut johtuvan kirjoittajien keski-iästä: purjehdusharrastus on aloitettu tuolloin, ja ensimmäinen haaveiden vene mielletään edelleen kehityksen huipuksi. Mutta 100 v on jo turhan paljon selitettäväksi tällä teorialla. Vai tarkoitatko kenties, että kehitystå ei ole ollut 88 vuoteen, eikö Dorade suunniteltu 1929 ?

Voisentään kirjoitti:

"Tietotekniikka elää edelleen voimakkaan kehittymisen ja uuden innovaation kehitysastetta. Päin vastoin kuin veneily: Vesikulkuneuvoja on valmistettu tuhansia vuosia, eikä vedessä kelluva, tai edes liikkuva, astia, ole kokenut juuri merkittävää innovaatiota viimeiseen sataan vuoteen.
Ja kuten jo sanoin: Kaikille tämä logiikka ei avaudu."

Erikoista, että tuhansien vuosien jälkeen vesikulkuneuvojen kehitys olisi pysähtynyt juuri silloin, sata vuotta sitten, kun tiede ja teknologia ovat alkaneet kehittymään valtavaa vauhtia. Materiaalitekniikka, suunnittelu- ja simulaatiotyökalut, virtauslaskenta, anturitekniikka jne...

Monen palstalaisen mielestä purjeveneiden kehitys on loppunut 70-luvulla (huonontunut sen jälkeen), minkä olen tulkinnut johtuvan kirjoittajien keski-iästä: purjehdusharrastus on aloitettu tuolloin, ja ensimmäinen haaveiden vene mielletään edelleen kehityksen huipuksi. Mutta 100 v on jo turhan paljon selitettäväksi tällä teorialla. Vai tarkoitatko kenties, että kehitystå ei ole ollut 88 vuoteen, eikö Dorade suunniteltu 1929 ?

Lue lisää

Purjeveneissä ei ole sentään Mooren lakia. Jos uudella Bavarialla kestäisi matkaan 1 tunti, pitäisi Mooren lain mukaan Hailla mennä noin 2^50 tuntia samaan rataan. Purjeiden tehokkuus ei ole kehittynyt ollenkaan samassa suhteessa.

Tekniset ratkaisut perustuvat kompromisseihin, mutta kehitys ja uudet innovaatiot voivat siirtää suorituskyvyn vaihteluvälin jolla kompromisseja tehdään aivan eri tasolle. Tietokoneissa aina on tehty kompromisseja koon, hinnan, laskentatehon ja virrankulutuksen välillä. Silti halvimmatkin kotitietokoneet ovat nykyisin käsittämättömän paljon tehokkaampia, pienempiä, kuluttavat vähemmän tehoa ja ovat halvempiakin kuin tietokoneet 20 v sitten. Valaisimet: virrankulutus ja valoteho. LED:jä käytettäessä tehdään sama kompromissi kuin hehkulampuissa, mutta aivan eri tasolla. Köydet: Paino/paksuus vs. venymä ja kestävyys. Verratkaa dyneemaa ja hamppuköyttä. Kyllä uusi voi olla kaikilla osa-alueilla vanhaa parempi, koska uusi teknologia mahdollistaa "paremman kompromissin".

Tietenkin kehitystä on tapahtunut ja tapahtuu monessa suhteessa. Samalla myös kestävyysnormit ovat muuttuneet. Kodinkoneiden normaali kestoikä taitaa olla 5 v. Hiukan samaan suuntaan on menty veneissäkin. Hyvä, jos nykyinen vene-elektroniikka kestää edes 5 käyttövuotta. EU-direktriivien mukaan riittää sekin, että massatuotantoveneiden runkoläpivientien kestoikä on 5 vuotta! Jos läpivienti pettää korroosion takia tämän ajan jälkeen, valmistajalla ei ole vastuuta. "Ennenvanhaan" purjeveneet rakennettiin kestämään sukupolvelta toiselle. Läpivienteihin käytettiin pronssia eikä messinkiä.
En silti haikaile hehkulamppuja, vaikka maston topin kallis led-tricolor on osoittautunut yllättävän lyhytikäiseksi. En voi yhtyä mielipiteeseen, että uusi on kaikilla osa-aluella vanhaa parempi. Hinta/kestävyys suhteessa taitaisi olla kehittämisen varaa, mutta kestävyyden parantaminen ei taida kuulua nykysuuntaukseen?

kestoikä kirjoitti:

Tietenkin kehitystä on tapahtunut ja tapahtuu monessa suhteessa. Samalla myös kestävyysnormit ovat muuttuneet. Kodinkoneiden normaali kestoikä taitaa olla 5 v. Hiukan samaan suuntaan on menty veneissäkin. Hyvä, jos nykyinen vene-elektroniikka kestää edes 5 käyttövuotta. EU-direktriivien mukaan riittää sekin, että massatuotantoveneiden runkoläpivientien kestoikä on 5 vuotta! Jos läpivienti pettää korroosion takia tämän ajan jälkeen, valmistajalla ei ole vastuuta. "Ennenvanhaan" purjeveneet rakennettiin kestämään sukupolvelta toiselle. Läpivienteihin käytettiin pronssia eikä messinkiä.
En silti haikaile hehkulamppuja, vaikka maston topin kallis led-tricolor on osoittautunut yllättävän lyhytikäiseksi. En voi yhtyä mielipiteeseen, että uusi on kaikilla osa-aluella vanhaa parempi. Hinta/kestävyys suhteessa taitaisi olla kehittämisen varaa, mutta kestävyyden parantaminen ei taida kuulua nykysuuntaukseen?

Lue lisää

Kuluttajan tehtäväksi jää valita halvemman ja huonommin kestävän, ja kalliimman ja paremmin kestävän välillä. Tässäkin siis noita kompromisseja tehdään. Esim. erään saksalaisen kodinkonemerkin koneet suunnitellaan kestämään 20v. Mutta maksavatkin sitten halpiksia enemmän.

Tuossa HR-vertailussa todettiin, että uudemman veneen rakenne oli tukevampi.

kestoikä kirjoitti:

Tietenkin kehitystä on tapahtunut ja tapahtuu monessa suhteessa. Samalla myös kestävyysnormit ovat muuttuneet. Kodinkoneiden normaali kestoikä taitaa olla 5 v. Hiukan samaan suuntaan on menty veneissäkin. Hyvä, jos nykyinen vene-elektroniikka kestää edes 5 käyttövuotta. EU-direktriivien mukaan riittää sekin, että massatuotantoveneiden runkoläpivientien kestoikä on 5 vuotta! Jos läpivienti pettää korroosion takia tämän ajan jälkeen, valmistajalla ei ole vastuuta. "Ennenvanhaan" purjeveneet rakennettiin kestämään sukupolvelta toiselle. Läpivienteihin käytettiin pronssia eikä messinkiä.
En silti haikaile hehkulamppuja, vaikka maston topin kallis led-tricolor on osoittautunut yllättävän lyhytikäiseksi. En voi yhtyä mielipiteeseen, että uusi on kaikilla osa-aluella vanhaa parempi. Hinta/kestävyys suhteessa taitaisi olla kehittämisen varaa, mutta kestävyyden parantaminen ei taida kuulua nykysuuntaukseen?

Lue lisää

Onneksi en ole havainnut noita 5 vuoden laitteita. Veneessä suurin osa elektroniikasta on 2005 ja osa 2012 hankittuja. Yhden mittarin sisuskalut on pitänyt vaihtaa noista 2005 hankituista. Se tapahtui 2011. Veneessä on 8 mittaria, vhf, ap, kaksi plotteria sekä käsiplotteri, joten aika olematon hävikki.

Keittiökoneet ovat 1999 ja ainoastaan astianpesukone on uusittu muutama vuosi sitten. Pyykinpesukone on 1996, mutta siitä on kyllä vaihdettu hiilet monta kertaa ja kerran vesipumppu.

Joakim1 kirjoitti:

Onneksi en ole havainnut noita 5 vuoden laitteita. Veneessä suurin osa elektroniikasta on 2005 ja osa 2012 hankittuja. Yhden mittarin sisuskalut on pitänyt vaihtaa noista 2005 hankituista. Se tapahtui 2011. Veneessä on 8 mittaria, vhf, ap, kaksi plotteria sekä käsiplotteri, joten aika olematon hävikki.

Keittiökoneet ovat 1999 ja ainoastaan astianpesukone on uusittu muutama vuosi sitten. Pyykinpesukone on 1996, mutta siitä on kyllä vaihdettu hiilet monta kertaa ja kerran vesipumppu.

Lue lisää

Kertakäyttökulttuuri koskee ihmisiä, jotka eivät osaa itse korjata laitteita. Jos pesukone ei toimi, sen vian etsintä ja korjaus tulee huoltoliikkeessä niin kalliiksi, että uuden koneen hankinta tuntuu järkevämmältä. Kun omalle työlle ei tarvitse laskea hintaa, on tilanne täysin toinen. Nykyään netistä löytyy nopeasti korjausohjeet ja jopa videoida lähes kaikkeen. Korjaustaitoisen laitteet eivät yleensä ole pitkiä aikoja epäkunnossa ja niiden käyttöikä on ihan ok. Uusi hankitaan vasta, kun halutaan uusia toimintoja.

Tuosta tulikin mieleen, kun automaattipesukone lopetti toimintansa 3 vuoden käytön jälkeen. Merkin edustaja tuli vastaan siten, että toimitti veloituksetta tarvittavat varaosat. Itse maksoin työn osuuden. Lopulta koneeseen uusittiin kaikki siinä olevat osat, lukuun ottamatta ulkokuorta ja muovista lokeroa, johon annostellaan pesuaine. Kone on siitä saakka toiminut moitteetta. Tämä tarina on tosi.

C1R kirjoitti:

Kertakäyttökulttuuri koskee ihmisiä, jotka eivät osaa itse korjata laitteita. Jos pesukone ei toimi, sen vian etsintä ja korjaus tulee huoltoliikkeessä niin kalliiksi, että uuden koneen hankinta tuntuu järkevämmältä. Kun omalle työlle ei tarvitse laskea hintaa, on tilanne täysin toinen. Nykyään netistä löytyy nopeasti korjausohjeet ja jopa videoida lähes kaikkeen. Korjaustaitoisen laitteet eivät yleensä ole pitkiä aikoja epäkunnossa ja niiden käyttöikä on ihan ok. Uusi hankitaan vasta, kun halutaan uusia toimintoja.

Lue lisää

"...jotka eivät itse osaa korjata laitteita." Myönnän, etten ole osannut korjata Raymarinen epäkuntoon mennyttä tuulimittaria, karttaplotteria enkä edes oikuttelevaa autopilottia. Ei kyllä merkkihuoltokaan osannut. Piti hankkia uudet, koska takuuaika oli ohi. Nykyinen vene-elektroniikka näyttää enimmäkseen olevan heikkolaatuista. Voimassa oleva takuukaan ei paljon lohduta, kun uuden autopilotin elektroniikkakortti pettää valtamerta ylittäessä tai plotteri hyytyy keskiyöllä rannikkoa lähestyessä. Näin itselle on käynyt. Viime kesänä hajosi Lopolight-merkkinen maston topin tricolor. Sen yksi valosektori pimeni, vaikka valo oli vasta neljän vuoden ikäinen. Miten sen voi korjata, kun Lopolightin led-polttimoita ei pysty irroittamaan hajottamatta koko yksikköä?
Veneeni jääkaappi lakkasi toimimasta Tyynen meren keskellä, koska sen elektroniikka petti. Onneksi sain sähköpostilla valmistajalta ensiapuohjeet. Tarvittiin vain yksi rele ja juotostöitä. Niiden avulla elektroniikka ohitettiin ja jääkaapin kompressori alkoi taas toimia (onneksi tarvittava rele sattui löytymään ja juotoskolvikin kuuluu venevarustukseen). Valmistaja Isotherm lähetti uuden säätöyksikön, joka odotti saapumistani Tahitilla. Takuuaika oli ohi, mutta palvelu uusine osineen oli sillä kertaa maksutonta!

Vanhassa 342:ssa on kuvista päätellen yhtä vanhat purjeet kuin venekin on. Rullalaitteen asennuksen takia genuan alareuna lähtee mantookien tasosta. Uudessa 340:ssä on uudet purjeet ja genua lähtee lähes kannen tasosta. Ja sitten vertaillaan 14-17m/s tuulessa suorituskykyä välillä aikaa mitaten ja välillä sitten taas ei...