Katsoin eilisen jakson televisossa mainostusta "Sadan vuoden talo" ohjelmasta.
Sen mainosklipeissähän rakentaja korostaa, kuinka hän haluaa tehdä entisen, hometaloksi osoittautuneen kotitalonsa tilalle ainakin sata vuotta kestävän, terveysriskeistä vapaan version.
En voinut pidättää naurua eilistä jaksoa katsoessani. Rakentaja oli valinnut "kestävää laatua" tavoittelevaan kohteeseensa runkomateriaaliksi puuelementit. Niitä odotellessa tarinoitiin arkkitehdin kanssa, kuinka tärkeää on säilyttää kuivuusketju.
Ja sitten tämä kuivuusketju katkesi jo ensimmäisenä viikonloppuna. Elementit kastuivat sateessa, ja tietenkin niihin ilmaantui ja edelleen ilmaantuu, kosteuselämisen jälkeen halkeamia ja turpoamisvaurioita, jotka eivät entiselleen palaudu, yms. puurakenteille ominaisia harmeja.
Ja mitä kaikkia yllätyksiä odotetulle homevapaudelle, ja sadan vuoden kestolle puuelementit vielä tuottavatkaan, jos vaikkapa valmiille rakennuksille yleiset, eri syistä tapahtuvat vesivahingot pääsevät vuosien mittaan kohtaamaan.
Tuli mieleen, että jos ohjelmassa esitetyn kaltaista "sadan vuoden talo"- projektia joku paremmin asioista perillä ollut toimija olisi lähtenuyt yhtä suurella metelillä toteuttamaan, niin ainakin rakennusmateriaalinksi olisi jonkin mineraalivaihtoehdon puun sijaan valinnut.
Sadan vuoden talo
27
1915
Vastaukset
- ldkffj
Kyllä minuakin nauratti tuon talon rakentamisen vaiheet ja vouhkaaminen sen kestävyydellä.
Jo perustukset valettiin routaantuneeseen maahan ja pakkasella tehtiin pohjatöitä. kaiken huippuna seinäelementit kastuivat jo heti ensimmäisenä viikonloppuna kun ohuella muovilla oli peitetty seinärakenteita niin ettei muovi ulottunut edes kivijalkaan saakka. Kalliisiin rakennusmateriaaleihin ja sunnitteluun syydetään tolkuttomasti rahaa mutta kun pitäisi sadesuojaukseen satsata niin siinä vaiheessa nuukuus iskee.
Rakennuttajan tehtävänä on itse huolehtia että kaikki suojaukset tehdään varmasti vedenpitävästi. Turha vahingon sattuessa on ruveta riitelemään kenelle mikäkin työ olisi kuulunut tehdä.
Suurimmat ongelmat rakentamisessa ovat rakentamisen ajoitus, tehdään pohjat routaiseen maahan. liika kiire. ei odoteta tarpeeksi edellisen kohteen kuivumista kun vedetään uudet päällysteet ja huolimaton kosteudelta suojaaminen. - sadanvuodenvelat
Mitä järkeä on yleensä rakentaa taloa joka "kestää 100-vuotta" ja tuhlata siihen periaatteeseen tolkuton määrä rahaa ilman vastinetta. ? Kuitenkin talotekniikan ja useiden rakenteiden käyttöikä on 25-50 vuotta. Vaikka runko kestäiikin 100-vuota, niin kaikki muu ympäriltä on vaihdettu moneen kertaan sadassa vuodessa.
Mutta jos oikeasti haluaa talon, joka kestää 100 vuotta, niin rankentaisi perinteisen hirsitalon tuulettuvalla alapohjalla ja pihasaunalla. Kestää oikein käytettynä vaikka 400 vuotta.- Tilakäykosteena
Rossia pitää korjata jossain vaiheessa ja mitä on nyky rossi
- igyftftddddsdds
"Kestää oikein käytettynä vaikka 400 vuotta."
En oikein ymmärrä tätä puurakentamisen ylistystä. Kyllä puu on hyvä rakennusmateriaali niissä rakenteissa, missä se ei joudu kosteuden, kulutuksen, sään, tulen,mikrobien yms. kanssa tekemisiin. Näitähän ei voi välttää, jos tekee koko talon puusta.
Ja eivät nämä maaseudun viimeiset hirsirakennukset ole juuri kahtasataa vuotta vanhempia, ja siitä huolimatta ovat tuulen puoleiset nurkat hävinneet lähes olemattomiin ja seinät karmean näköisiä. Ne vanhimmat hirsirakennukset ovat sellaisia, että niitä on siirretty paikasta toiseen ja pahiten säälle alttiiksi joutuva seinä on vaihtanut ilmansuuntaa. - Niinhyvääpuuta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Borgundin_sauvakirkko
Tuossa esim. yksi "maaseudun" rakennus, joka alkaa olla 900 vuotta vanha. Aivan karmean näköinen ja lähes lahoamispisteessä. - sadanvuodenlato
igyftftddddsdds kirjoitti:
"Kestää oikein käytettynä vaikka 400 vuotta."
En oikein ymmärrä tätä puurakentamisen ylistystä. Kyllä puu on hyvä rakennusmateriaali niissä rakenteissa, missä se ei joudu kosteuden, kulutuksen, sään, tulen,mikrobien yms. kanssa tekemisiin. Näitähän ei voi välttää, jos tekee koko talon puusta.
Ja eivät nämä maaseudun viimeiset hirsirakennukset ole juuri kahtasataa vuotta vanhempia, ja siitä huolimatta ovat tuulen puoleiset nurkat hävinneet lähes olemattomiin ja seinät karmean näköisiä. Ne vanhimmat hirsirakennukset ovat sellaisia, että niitä on siirretty paikasta toiseen ja pahiten säälle alttiiksi joutuva seinä on vaihtanut ilmansuuntaa.Ja mistä päin Suomea löytyy 200 vuotias kivitalo, jonka ulkorappausta ei ole saneerattu?
Yhtälailla ne homehtuu tiilitalokin.
Eihän mikään ole ikuista ja Suomen ilmasto on erittäin kuormittavaa rakennuksille. Mutta en edelleenkään ymmärrä, mitä järkeä on lähtökohtaisestikkaan alkaa rakentamaan "100-vuoden taloa" vain jonkin päähänpinttyneen periaatteen vuoksi. Toki jokainen saa laittaa rahansa mihin haluaa, mutta ei tuo talon rakennuttajakaan kestä 100 vuotta, niin miksi talon pitäisi kestää?
50 vuoden päästä tuonkin talon kaikki tekniikka, katto, ikkunat, sisusteet, kalusteet jne... joudutaan uusimaan, niin mitä jää jäljelle? Runko, jonka pohjaratkaisu tuskin enään palvelee 2070-luvulla elävän ihmisen tarpeita. - KiviKestäää
Niinhyvääpuuta kirjoitti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Borgundin_sauvakirkko
Tuossa esim. yksi "maaseudun" rakennus, joka alkaa olla 900 vuotta vanha. Aivan karmean näköinen ja lähes lahoamispisteessä."Tuossa esim. yksi "maaseudun" rakennus,..."
Joo, kyllä puurakennukset Suomessakin kestäisivät ja kestävät, jos ne esimerkiksi otetun kirkon tapaan kuorrutettaisiin ylhäältä alas säännöllisin välein uusittavilla paanulappeilla.
Tuollainen paanulappeilla vuoraaminen vain olisi Suomen maaseudun aitta- tai asuinrakennuksissa merkinnyt sitä, että tervattujen paanujen uusimisen vaivalla tai hinnalla olisi lähes uuden pytingin rakentanut.
Menetelmä on kyllä ollut Suomessakin tiedossa, mutta kalleutensa takia sitä ei ole kuin kirkkojen katoissa käytetty. Koska puurakennusten keskimääräinen ja todennäköinen palamisväli tiedettiin, ei kalliseen paanuilla tai kyllästeillä suojaamiseen ryhdytty. Mieluummin tehtiin kivirakennuksia, jos niiden haluttiin satoja vuosia kestävän. Sitä järkevää ratkaisua voi vieläkin suositella. - kestääkö
KiviKestäää kirjoitti:
"Tuossa esim. yksi "maaseudun" rakennus,..."
Joo, kyllä puurakennukset Suomessakin kestäisivät ja kestävät, jos ne esimerkiksi otetun kirkon tapaan kuorrutettaisiin ylhäältä alas säännöllisin välein uusittavilla paanulappeilla.
Tuollainen paanulappeilla vuoraaminen vain olisi Suomen maaseudun aitta- tai asuinrakennuksissa merkinnyt sitä, että tervattujen paanujen uusimisen vaivalla tai hinnalla olisi lähes uuden pytingin rakentanut.
Menetelmä on kyllä ollut Suomessakin tiedossa, mutta kalleutensa takia sitä ei ole kuin kirkkojen katoissa käytetty. Koska puurakennusten keskimääräinen ja todennäköinen palamisväli tiedettiin, ei kalliseen paanuilla tai kyllästeillä suojaamiseen ryhdytty. Mieluummin tehtiin kivirakennuksia, jos niiden haluttiin satoja vuosia kestävän. Sitä järkevää ratkaisua voi vieläkin suositella.Ihmisllä on selkeästi erilaisia käsityksiä siitä, mitä rakennuksen kestäminen tarkoittaa. Toisille se on nähtävästi vain ja ainoastaan ns. teknistä käyttöikää. On totta, että vaikkapa julkisivuverhouksen tekninen käyttöikä on rajallinen. Se ei ole yhtä pitkä kuin koko rakennuksen. Eikä ole tarkoituskaan. Koko julkisivuverhouksen tarkoitus on alunperinkin ollut toimia helposti vaihdettavana "uhrikerroksena", jotta ei tarvitsisi koko runkoa uusia.
Itse ajattelen rakennuksen käyttöiän laajemmin. Vaikka talosta ei olisi sadan vuoden päästä jäljellä enää mitään muuta alkuperäistä kuin perustukset ja runko, on se silti kestänyt aikaa 100 vuotta. Rakennus on alkuperäisellä paikallaan ja ulkoinen olemus on tunnistettavissa alkuperäiseksi. Väri voi olla toinen, käyttötarkoitus voi olla muuttunut, siihen ollaan voitu tehdä lisäyksiä tai poistettu jotain. Rakennus on kuitenkin 100 vuoden ajan nähty täyttävän tarkoituksensa siinä määrin, että sitä ei ole purettu kokonaan pois.
Siihen vaaditaan mahdollisuutta joustaa maailman muuttuessa. Runkorakenteen on oltava sellainen, että sitä on mahdollista muuttaa kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan. Kuluvien osien on oltava vaihdettavissa taloudellisesti kannattavalla tavalla.
Jos talo muuttuu terveydelle haitalliseksi, eikä sitä pysty korjaamaan, elinkaari päättyy. Siihen saakka rakennus puretaan (tai hylätään), on se vastannut jonkinlaiseen tarpeeseen ja kestänyt aikaa.
Jos joku luulee, että vaikkapa Pantheon on säilynyt tähän päivään saakka ilman huoltoa, niin ettepä voisi olla vähempää väärässä. Noiden vanhojen rakennusten konservointiin käytetään miljoonia. Seiniin saatetaan imeyttää hienojakoista kalkkia käsipelillä eroosion vaikutuksen neutralisoimiseksi. Suurin osa esimerkiksi antiikin rooman arvorakennusten julkisivuveistoksista on korvattu jäljitelmillä, alkuperäisten ollessa erikoiskaapeissa säilössä. Kaikesta huolimatta nuo rakennukset ovat olemassa edelleen ja niiden voidaan sanoa olevan tuhansia vuosia vanhoja.
Kaikista parhaiten rakennus säilyy, kun se pystyy tuottamaan jotakin arvoa ihmiskunnalle vuosisatojen ajan.
- Luonnonlaki
Ei nuo puukirkotkaan kestä 100vuotta jos niitä ei korjaa!!
Kaikki kestää vaikka 500v jos vain vaihdetaan tarpeeksi osia- Seppooooo
Nykyisin autioon kotitalooni vaihdettiin uusi lautavuoraus 1981. Nyt se on niiden ilmansuuntien osalta, joihin vallitsevat tuulet vaikuttaa, taaskin uusimista vaativassa kunnossa. Jos oltaisiin tehty tiiliverhous alunperin 1950-luvulla, mitään ulkoverhousremontteja, tai huoltokorjauksiakaan ei olisi tarvinnut tehdä, ei edes maalauksia.
Kuten täällä aiemmin mainittiin, puu sopii hyvin rakennusmateriaaliksi, kunhan sitä käyetään harkitusti oikeissa paikoissa. Tällaiset koko talon puusta rakentamiset ovat mainostettuina sadan vuoden kesto-odotuksina kuluttajan sumuttamista.
- eltaaja
Kyllä puu on hyvää,suorastaan erinomaista.............pesässä.
- IteAjoinEtusormeen
Eilen se talon rakennuttaja alkoi halkaista laudanpätkistä välirimoja.
Kerkesin juuri ajatella. että uskaltavatpas telkkarissa näyttää sellaisella pöytäsirkkelillä sahaamista, jonka terän päältä puuttuu suojus. Ja silloin se sahuri ajoi peukaloon...
Ainakin ennen työmaan työsuojelutarkastuksissa tämä sirkkelin teräsuojus oli niitä varusteita, jonka välttämättömyys oli kaikkien tiedossa. Vakuutusyhtiöt olisivat kai voineet välttää maksmasta korvauksia, jos vahinko olisi ilman suojaa käytetyllä sirkkelillä tehty.- daaadaa
Sirkkelin lisäksi kaikki työturvallisuus puuttuu työmaalta. Katolla pompitaan miten sattuu ja pudotaan aukkoihin ja henkilökohtainen työturvallisuusvarustus puuttuu kaikilta.
- NickNailer
Tuota olen itsekin ihmetellyt. Kuinkaa kukaan uskaltaa esittää tuollaista työntekoa julkisesti? On vaikea löytää mitään, mikä olisi mennyt määräysten mukaan.
Muutaman kerran näyttää työntekijöillä olevan suojalaseja.
Bitumiakin paistettiin ilman, että katolla olisi ollut sammuttimia. Ei tainut tulla mieleen, että kyse on tulityöstä? Mikäli rakennus olisi kärähtänyt, niin vakuutuskorvauksia olisi ollut ihan turha odottaa.
Ohjelma on täynnä cowboy-rakentamista, jota ei pitäisi olla eikä ainakaan näyttää TV:ssä. - Hyvääilmaa
Olisi varmaan halvempikin tapa ollut rakentaa pitkäikäinen talo, mutta mitäpä tässä arvostelemaan toisen tekemisiä tai haaveita. Kuivaketju on rakentaessa asia nro. 1 josta luistetaan "kiireen" nojalla, vaikka asia on niin yksinkertainen: märkä on märkä ja kuiva on kuiva. Kiire on jokin parantumaton sairaus Suomalaisessa rakentamisessa vaikkakin sillä useimmiten haetaankin säästöä tai urakoidessa parempaa katetta tai kilpailuetua. Tarkkuus ja huolellisuus pitää olla kiirettä korkeammalla vaikka se maksaisi enemmän kuin juosten tekeminen. Märkä rakenne joka peitellään kiireen nimissä jää märäksi ja pahimmillaan pilaa koko tehdyn työn ja karmeimmillaan asuvan perheen elämän ja terveyden. Olen nähnyt tätä tapahtuvan ammattini kautta (korjausrakentaja) ja ihmetellyt että missä on rakentamisen ammattiylpeys ja hyvä työnjälki. Edellämainittuun kun lisätään typerääkin typerämmät "hyvään rakentamistapaan" kuuluvat ongelmat ja nollaenergiahulluus on lopputulos kuin pomminpurkua pussipäässä eikä yhtälöön lisätty vielä edes sitä että nykyajan talot ja rakennukset vaativat myös oikeanlaisen käytön/asumisen.
Kyse ei tarvitse olla siitä, kestääkö torppasi sen 100-vuotta. Melkeimpä etusijalle heittäisin asujien terveyden. Talossa asutaan, vietetään aikaa, nukutaan ja siitä on hyvä lähteä pohtimaan
millaista ilmaa hengität. Pahimmat olosuhteet joissa itse olen oirehtinut huonosta sisäilmasta ovat olleet asumuksia joissa saattaa asua lapsiperhe ja ne oireet eivät todella ole mukavia. Pahimmat rakenteet ovat olleet märkä betoni eristetiloineen seinässä ja lattiassa, märkä homeinen lastu- ja kipsilevy märän rungon päällä. Murheita on saatu aikaan kuivaketjun laiminlyömisellä, märän ja huonon maanpäälle rakentamisesta, puutteellisella maan vesitalouden hoitamisella (salaojat, sadevesi) ja yllättävää kyllä mutta liian matalalle eli monttuunrakentamisella. Siis perusasioita joita jokaisen pitäisi ymmärtää. Listalta puuttuu vettä käyttävien tekniikoiden "piilottaminen" rakenteisiin mutta listaa jos jatkaisi pitäisi kirjoittaa kirja.....
Edelleenkin nostan lippua perinteiselle hirsikehikolle josta nykytekniikalla ilman turhia kemikaaleja tai kompromisseja saa terveimmän mahdollisen talon kunhan rakennetaan oikein ja terveenä kotina se varmasti säilyy pisimpään kun asuja huolehtii asumiseen kuuluvat perusasiat
Talossasi eivät asu arkkitehti, suunnittelija tai valvoja vaan sinä itse, eli pidä huoli omasta edustasi ratkaisuja tehdessä. - sadanvuodenlato
Hyvääilmaa kirjoitti:
Olisi varmaan halvempikin tapa ollut rakentaa pitkäikäinen talo, mutta mitäpä tässä arvostelemaan toisen tekemisiä tai haaveita. Kuivaketju on rakentaessa asia nro. 1 josta luistetaan "kiireen" nojalla, vaikka asia on niin yksinkertainen: märkä on märkä ja kuiva on kuiva. Kiire on jokin parantumaton sairaus Suomalaisessa rakentamisessa vaikkakin sillä useimmiten haetaankin säästöä tai urakoidessa parempaa katetta tai kilpailuetua. Tarkkuus ja huolellisuus pitää olla kiirettä korkeammalla vaikka se maksaisi enemmän kuin juosten tekeminen. Märkä rakenne joka peitellään kiireen nimissä jää märäksi ja pahimmillaan pilaa koko tehdyn työn ja karmeimmillaan asuvan perheen elämän ja terveyden. Olen nähnyt tätä tapahtuvan ammattini kautta (korjausrakentaja) ja ihmetellyt että missä on rakentamisen ammattiylpeys ja hyvä työnjälki. Edellämainittuun kun lisätään typerääkin typerämmät "hyvään rakentamistapaan" kuuluvat ongelmat ja nollaenergiahulluus on lopputulos kuin pomminpurkua pussipäässä eikä yhtälöön lisätty vielä edes sitä että nykyajan talot ja rakennukset vaativat myös oikeanlaisen käytön/asumisen.
Kyse ei tarvitse olla siitä, kestääkö torppasi sen 100-vuotta. Melkeimpä etusijalle heittäisin asujien terveyden. Talossa asutaan, vietetään aikaa, nukutaan ja siitä on hyvä lähteä pohtimaan
millaista ilmaa hengität. Pahimmat olosuhteet joissa itse olen oirehtinut huonosta sisäilmasta ovat olleet asumuksia joissa saattaa asua lapsiperhe ja ne oireet eivät todella ole mukavia. Pahimmat rakenteet ovat olleet märkä betoni eristetiloineen seinässä ja lattiassa, märkä homeinen lastu- ja kipsilevy märän rungon päällä. Murheita on saatu aikaan kuivaketjun laiminlyömisellä, märän ja huonon maanpäälle rakentamisesta, puutteellisella maan vesitalouden hoitamisella (salaojat, sadevesi) ja yllättävää kyllä mutta liian matalalle eli monttuunrakentamisella. Siis perusasioita joita jokaisen pitäisi ymmärtää. Listalta puuttuu vettä käyttävien tekniikoiden "piilottaminen" rakenteisiin mutta listaa jos jatkaisi pitäisi kirjoittaa kirja.....
Edelleenkin nostan lippua perinteiselle hirsikehikolle josta nykytekniikalla ilman turhia kemikaaleja tai kompromisseja saa terveimmän mahdollisen talon kunhan rakennetaan oikein ja terveenä kotina se varmasti säilyy pisimpään kun asuja huolehtii asumiseen kuuluvat perusasiat
Talossasi eivät asu arkkitehti, suunnittelija tai valvoja vaan sinä itse, eli pidä huoli omasta edustasi ratkaisuja tehdessä.Samoilla linjoilla olen.
Tämä "sadan vuoden talo" on sen verran erikoinen kompleksi, että tuskimpa sataa vuotta kestää. Vaikka tuo clt elementti varmasti on terve rakenne, niin huomio kiinnittyi talon kattoon. Tuollainen lähes tasainen huopakatto ja vieläpä kattoikkunat eivät ole Suomen olosuhteisiin järkevä ratkaisu. Tuota kattoa korjataan 100-vuoden aikana useeaan kertaan.
- Kivestätaihirrestä
Eiköhän ole niin, että ainoa oikeat sata vuotta kestävät talot tehdään kivestä (nyt en tarkoita EPS-eristekivitaloja, vaan tiili- tai betonitaloja) tai sitten massiivihirrestä... Muut rakenteet tuskin kestävät tuota aikaa.
- kestää.pidempäänkin
Puutalo lautavuorilla kestää yhtä lailla. Pitää maalata oikealla liuotinohenteisella maalilla, ei millään lateksilla. Ulkovuoraus on helppo uusia eikä ole kovin kallis jos on maalattu ns. akrylaatilla.
- NickNailer
kestää.pidempäänkin kirjoitti:
Puutalo lautavuorilla kestää yhtä lailla. Pitää maalata oikealla liuotinohenteisella maalilla, ei millään lateksilla. Ulkovuoraus on helppo uusia eikä ole kovin kallis jos on maalattu ns. akrylaatilla.
Älä sotke!
Ei tunnut olevan maalikemia hallussa.
Lateksia missään enää ole, vaan nykyisin lateksimaali on akrylaattimaali.
Jos tarkoitus oli kehua liuotinohenteisia, niin siinä tapauksessa ilmeisesti tarkoitit alkydimaalia, kuten esim. Miranol.
- kattt
Hämeen Laaturemontti katsomaan.
Löytää katosta pahoja vikoja. On vaihdettava heti.
Heidän hinta kattoremontille 150000€. Luultavasti noin vaikeaa kohdetta eivät halua. - Yllätysyllätys
Ei vakuutusta yli 30 vuotiaalle puutalolle, artikkeli Rakennuslehdessä.
- Sairasta
Suurudenhulluus vaudissa!
- Äidinkielenturmelus
Vaudissa? Tarkoitatko Audissa vai taudissa? Mikä on äidinkielesi? Kielioppisi huolimatonta, kehitä sitä, tämän jälkeen viestimään.
- Dalesucks
Tuo Dale on kyllä sellainen möllikkä, että ei noita Suomesta montaa enää löydy. No, oikein Ruåttinmailtahan herra työmaalle kutsuttiin, mitä varmaan rakennuttaja kiroili monta kertaa :D
Mitä tahansa suunniteltu tai päätetty niin Dale nauraa räkäisesti ja vänkää vastaan että 1 1=3. Oikein kunnon "ammattimies" muka; hohhoijaa - 19001
Rakennuttaja on tv alan ammattilainen. Tästä on vedettävä tietyt johtopäätökset.
- Vittusaatana
Ei vittu, tuo kiroileva, vittuileva, riitelevä, tupakoiva, suunnitelmia muuttava timpuri pilaa vielä loputkin hyvät suunnitelmat. Just niitä miehiä jotka ammattitaidolla rakenteli hometaloja 70-luvun lopulta tähän päivään
- Perinteet_kunniaan
Jos haluaa tehdä sadan vuoden talon niin kannattaisi varmaan katsoa miten satavuotiaita taloja on tehty:
1. Perustukset luonnonkivestä, korkea kivijalka
2. Massiivinen runko hirrestä, tiilestä tai luonnonkivestä
3. Jyrkkä harjakatto kuparista, pellistä, tiilestä, paanuista tai liuskeesta
4. Eristeeksi pellava tai lampaanvilla
4. Ajaton, klassinen design
Olisi saattanut tulla jopa halvemmaksi ::D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1367629Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde361883Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251860- 911613
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1791535Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p104968- 49900
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28810- 31759
- 241747