Muovitetun talon edut

Suunnaton etu on siinä, että hygroskooppinen rakenne on paljon vikasietoisempi kuin ehdottomaan vesihöyryntiiviyteen perustuva. Eli kyllä se suurempi riski vaurioitumiselle on rakenteessa, joka ei siedä ollenkaan kosteutta. On utopiaa kuvitella, että rakenne toimii optimaalisesti kaikissa olosuhteissa kaikkina aikoina, joten kyllä se on turvallisempaa, että rakenne pääsee kuivamaan, mikäli sen sisään on jostain syystä päässyt kosteutta.

> Suunnaton etu on siinä, että hygroskooppinen rakenne on paljon vikasietoisempi kuin ehdottomaan vesihöyryntiiviyteen perustuva

Siinäpä tuli uskiksen tiedot rajat kerralla selväksi.

1) Tämä "hygroskooppinen" rakenne taitaa nyt tarkoittaa näitä booraksilla yms. myrkyillä kyllästettyjä ekoeristeitä, jotka kykenevät sitomaan enemmän kosteutta kuin mineraalivilla.

Eikö kaikkein suurin varmuus saavutettaisi käyttämällä höyrysulkua kosteutta sietävää eristettä?

Eikö ole ihan tarpeetonta riskinottoa päästää huoneilman kosteus rakenteisiin - siinäkin tapauksessa, että käytetään ns. hygroskooppista eristettä. Onhan aina vaara, että rakenteen sisälle syntyy kastepiste joko lämpötilan tai tiiviimmän ulkopinnan vuoksi.

2) Uskis yrittää perinteistä kusetusta eli väittää, että pienikin reikä höyrysulussa = talo homeessa. Ehei. Rakenteethan tehdään vesihöyryn vastuksen suhteen "ulospäin harveneviksi". Höyrysulun tehtävä on rajoittaa rakenteeseen pääsevän vesihöyryn määrä niin pieneksi, että höyry pystyy diffuusion yms, voimin kulkeutumaan ulos rakenteesta ilman, että missään kohtaa syntyy kastepistettä. Vesihöyryn suhteen höyrysulussa voisi olla pieniä reikiä, mutta ilmatiiveys kärsii... Hallitsemattomista ilmavuodoista seuraa monenlaista ongelmaa.

Höyrysulun puute ei edistä rakenteen kuivumista, koska sisällä vesihöyry määrä / absoluuttinen kosteus on lähes aina suurempi kuin ulkoilmassa. Höyrysulun puute edistää rakenteen kastumista ja sisäilman kuivumista, kun sisäilmasta siirtyy kosteutta rakenteeseen. Mikä on täysin turhaa riskinottoa, jolla ei ole mitään järjellistä perustelua. Eräänlainen uskontohan tämä on.

BTW, te ekouskikset taidatte kaikki yhä haikailla purueristeen perään. Vaikka sekin on pula-aja korvike massiivihirsiseinälle, joka on kosteusteknisesti toimiva ja aika turvallinen rakenne. Perinteinen puruseinä puolestaan on rakennefysiikan kannalta ihan PÄVI suunniteltu, mutta surkean lämmöneristävyyden vuoksi lämpövuoto on pitänyt seinää sen verran kuivana, ettei ihan kaikki ole mätineet.

Noh, koska puruseinää ei enää saa menemään läpi rakentamismääräyksistä, on keksitty ekoeristeet, joiden annetaan ymmärtää toimivan samankaltaisesti. Siis sitoo kosteutta jne.

Sokea usko estää perehtymästä tosiasioihin. Puruseinä on paljon huonompi ratkaisu kuin massiivihirsi. Ekoeristeiden tekniset ominaisuudet ovat paljon lähempänä normi mineraalivillaa kuin puruseinää, massiivihirrestä nyt puhumattakaan.

oppia_uskiksille kirjoitti:

> Suunnaton etu on siinä, että hygroskooppinen rakenne on paljon vikasietoisempi kuin ehdottomaan vesihöyryntiiviyteen perustuva

Siinäpä tuli uskiksen tiedot rajat kerralla selväksi.

1) Tämä "hygroskooppinen" rakenne taitaa nyt tarkoittaa näitä booraksilla yms. myrkyillä kyllästettyjä ekoeristeitä, jotka kykenevät sitomaan enemmän kosteutta kuin mineraalivilla.

Eikö kaikkein suurin varmuus saavutettaisi käyttämällä höyrysulkua kosteutta sietävää eristettä?

Eikö ole ihan tarpeetonta riskinottoa päästää huoneilman kosteus rakenteisiin - siinäkin tapauksessa, että käytetään ns. hygroskooppista eristettä. Onhan aina vaara, että rakenteen sisälle syntyy kastepiste joko lämpötilan tai tiiviimmän ulkopinnan vuoksi.

2) Uskis yrittää perinteistä kusetusta eli väittää, että pienikin reikä höyrysulussa = talo homeessa. Ehei. Rakenteethan tehdään vesihöyryn vastuksen suhteen "ulospäin harveneviksi". Höyrysulun tehtävä on rajoittaa rakenteeseen pääsevän vesihöyryn määrä niin pieneksi, että höyry pystyy diffuusion yms, voimin kulkeutumaan ulos rakenteesta ilman, että missään kohtaa syntyy kastepistettä. Vesihöyryn suhteen höyrysulussa voisi olla pieniä reikiä, mutta ilmatiiveys kärsii... Hallitsemattomista ilmavuodoista seuraa monenlaista ongelmaa.

Höyrysulun puute ei edistä rakenteen kuivumista, koska sisällä vesihöyry määrä / absoluuttinen kosteus on lähes aina suurempi kuin ulkoilmassa. Höyrysulun puute edistää rakenteen kastumista ja sisäilman kuivumista, kun sisäilmasta siirtyy kosteutta rakenteeseen. Mikä on täysin turhaa riskinottoa, jolla ei ole mitään järjellistä perustelua. Eräänlainen uskontohan tämä on.

BTW, te ekouskikset taidatte kaikki yhä haikailla purueristeen perään. Vaikka sekin on pula-aja korvike massiivihirsiseinälle, joka on kosteusteknisesti toimiva ja aika turvallinen rakenne. Perinteinen puruseinä puolestaan on rakennefysiikan kannalta ihan PÄVI suunniteltu, mutta surkean lämmöneristävyyden vuoksi lämpövuoto on pitänyt seinää sen verran kuivana, ettei ihan kaikki ole mätineet.

Noh, koska puruseinää ei enää saa menemään läpi rakentamismääräyksistä, on keksitty ekoeristeet, joiden annetaan ymmärtää toimivan samankaltaisesti. Siis sitoo kosteutta jne.

Sokea usko estää perehtymästä tosiasioihin. Puruseinä on paljon huonompi ratkaisu kuin massiivihirsi. Ekoeristeiden tekniset ominaisuudet ovat paljon lähempänä normi mineraalivillaa kuin puruseinää, massiivihirrestä nyt puhumattakaan.

Lue lisää

Kuten sanoin aiemmin, hyvä ilmantiiveys on mahdollista toteuttaa myös ilman höyrynsulkumuovia. Konvektion aikaansaama kosteuden tiivistyminen saa aikaan pahempia vaurioita mineraalivillassa kuin puukuitueristeessä, juurikin tuosta aiemmin mainitsemastani syystä.

Sisällä vesihöyryn absoluuttinen määrä EI ole sisällä aina suurempi kuin ulkoilmassa muualla kuin insinöörien laskelmissa. Silloin kuin ei ole, höyrynsulullinen rakenne ei toimi.

Mikrobit pystyvät käyttämään kasvuun ns. vapaata kosteutta paljon paremmin kuin aineeseen sitoutunutta. On totta että märkä puu lahoaa, mutta lahovaurio ei ole läheskään niin paha kuin vaikkapa aktinobakteerit, joita noissa höyrynsulkumuovia tai muita tiiviitä pintoja sisältävissä rakenteissa yleensä tavataan.

Kyllä se taitaa olla niin, että St. Gobainin lobbaus on tehnyt sinullekin tehtäväsi ja uskot sinisilmäisesti kaiken mitä he sanovat. On tiedetty jo pitkään, että muovitettu mineraalivillarakenne on ihan PÄVI suunniteltu, mutta koska bisneksessä on niin isot rahat ja tekijät kyseessä, kestää todennäköisesti vielä pitkään ennen kuin noista päästään kokonaan eroon.

Sen mitä minä olen työmailla kiertänyt niin aina höyrynsulun tiiveys on lähinnä teipin varassa. Miten pitkään teipin liima sitten kestää? Höyrynsulku pitäisi tehdä huolella, juuri niin kuin itse sanoitkin, mutta todellisuus rakennusalalla on valitettavasti se, että usein sitä ei tehdä. Sen takia on riski käyttää rakennetta, joka on herkkä työvirheille. Höyrynsulku ja mineraalivilla on ihan toimiva ja hyvä rakenne (ainakin rakennusfysikaalisesi) jos se on ehdottoman tiivis. Mutta kun maailma ei ole täydellinen.

Se että rakenteen luonnollinen kosteuskäyttäytyminen koetaan riskinä, on juuri tuota lobbauksen tulosta.

Kannattaa huomioida se, että suurin osa mikrobivaurioista ei liity ulkoseinään, vaan alapohjaan ja putkivuotoihin. Ulkoseinän vauriotkin johtuvat pääasiassa juuri konvektion aikaansaamista paikallisista kosteuden kertymisistä. Eli eristeen tai ilmansulun epäjatkuvuuskohdista. Ei kastepisteen kastelemasta eristeestä, jota kaikki höyrynsulun puolustajat jaksavat aina mainostaa.

Ei ole mitään näyttöä siitä että sisäilman kosteus ”karkaisi” yhtään mihinkään höyrynsuluttomassa talossa. Sen sijaan on tutkimuksia, jossa on todettu sisäverhouksessa käytetyn puun jonkin verran tasoittavan kosteudenvaihteluja, mutta siinäkin tuohon kosteudensäätelyyn vaikuttava osa on vain joitain millejä paksuudesta. Sen sijaan ilmanvaihto on se joka sisäilmaa kuivattaa.

Nostit esiin toja-levyn ja koulut? En ihan ymmärrä asiayhteyttä tähän. Noiden koulujen vauroitumisella ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, vaan rakenteelliset ongelmat ovat niissä ihan toisaalla.

Mistä näytöistä puhut? En nimittäin ole koskaan törmännyt mihinkään raportteihin tai tutkimuksiin selluvillatalon tai ”ekotalojen” mikrobivaurioista. Olisi ihan mielenkiintoista lukea.

Olen aivan valmis muuttamaan käsityksiäni, jos uskottavaa näyttöä asiasta esitetään. Olen opiskellut rakennusalaa kohta melkein 7 vuotta ja näkemys asiasta on muodostunut pikkuhiljaa kaiken lukemani perusteella.

> Miten pitkään teipin liima sitten kestää?
> Olen opiskellut rakennusalaa kohta melkein 7 vuotta

Olet opiskellut 7 vuotta, muttet vielä ole onnistunut opiskelemaan, miten höyrysulun liitokset kuuluu tehdä. Noh, eipä yllätä. Ihan normaali suoritus uskovaiselta.

En nyt pysy ollenkaan kärryillä ajatuksenjuoksusi kanssa? Minä tiedän kyllä miten höyrynsulun liitokset kuuluu tehdä, mutta miten se nyt liittyy tähän? Sanoin, että työmaalla näkee kuinka höyrynsulku perustuu lähinnä teippiin. Ja rivien välistä voi lukea, että en usko teipin liiman kestävän rakennuksen elinaikaa. Minä en niitä siellä ole teippaillut, jos sitä luulit.

Pitää vaan muistaa käyttää samaa materiaalia yläpohjaankin, muuten on taas ongelmissa höyrynsulkujen kanssa 🤔

Alapeukku kirjoitti:

Pitää vaan muistaa käyttää samaa materiaalia yläpohjaankin, muuten on taas ongelmissa höyrynsulkujen kanssa 🤔

Kyllä... Juuri niin. Kivitalo kiviyläpohjalla on auttamatta paras runko pientaloon.

Kiviyprulez kirjoitti:

Kyllä... Juuri niin. Kivitalo kiviyläpohjalla on auttamatta paras runko pientaloon.

Ylä- ja alapohjan tiiveydet ovatkin kosteusvaurioiden ja sisäilman laadun kannalta ne tärkeimmät.

Asunnon alimmissa osissa on suurin alipaine ja se imee helposti radonit ja mikrobit alapohjasta ellei se ole todella tiivis. Ja IV säädetään useimmiten niin, että (yläkerran) katossa on ylipainetta, joka työntää lämmintä ja kosteaa ilmaa höyrynsulun lukuisista raoista ja rei'istä sinne yläpohjan villoihin.