Kansalaissotaa ei ollut

Sosdemien ja ay-liikkeen johtopaikoille päässeet ääriainekset aloittivat kapinan PISTE
Oli häikäilemätön halu tehdä sosialistinen vallankumous ja saada aikaan proletaarinen diktatuuri. Maltillisempi sosdemien enemmistö ei riittävästi pysäyttänyt ääriaineksia.
Tämä oli heiltä äärimmäistä typeryyttä ja seuraukset olivat tuhoisia etenkin työväelle.

Sosdemit olivat saaneet 1917 vaaleissa Eduskuntaan 92 edustajaa.
Kansanvaltaisten porvarien (kuten Maalaisliitto) kanssa näillä oli Eduskunnan enemmistö.
Sillä olisi korjattu Nikolain ajalta periytynyttä yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta nopeasti.

Kapina levisi sisällissodaksi, veljessodaksi. Siitä tuli eräiltä osin myös luokka- ja kielisota, etenkin vihan vallassa tehdyissä rankaisuissa.
Se oli tietysti myös vapaussota - vapautumista itsenäiseksi Suomen valtioksi.
Se oli tätä valkoisen puolen SOTUREILLE, MUTTA ei enemmistölle valkoisen puolen siviiliedustajista. Nämä (kuten Svinhufvud, Paasikivi, Ingman jne) harvainvaltaan uskovaiset myivät Suomen välittömästi Saksan vasalliksi .
Ymmärtämättömyyttään, osaamattomuuttaan, vieläpä pilkkahinnalla - kreivitittelien toivossa!

Saksan kaatuminen pelasti Suomen. Äärivasemmisto ja -oikeisto joutuivat vähitellen oppimaan elämistä demokraattisessa maassa.

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

Sosdemien ja ay-liikkeen johtopaikoille päässeet ääriainekset aloittivat kapinan PISTE
Oli häikäilemätön halu tehdä sosialistinen vallankumous ja saada aikaan proletaarinen diktatuuri. Maltillisempi sosdemien enemmistö ei riittävästi pysäyttänyt ääriaineksia.
Tämä oli heiltä äärimmäistä typeryyttä ja seuraukset olivat tuhoisia etenkin työväelle.

Sosdemit olivat saaneet 1917 vaaleissa Eduskuntaan 92 edustajaa.
Kansanvaltaisten porvarien (kuten Maalaisliitto) kanssa näillä oli Eduskunnan enemmistö.
Sillä olisi korjattu Nikolain ajalta periytynyttä yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta nopeasti.

Kapina levisi sisällissodaksi, veljessodaksi. Siitä tuli eräiltä osin myös luokka- ja kielisota, etenkin vihan vallassa tehdyissä rankaisuissa.
Se oli tietysti myös vapaussota - vapautumista itsenäiseksi Suomen valtioksi.
Se oli tätä valkoisen puolen SOTUREILLE, MUTTA ei enemmistölle valkoisen puolen siviiliedustajista. Nämä (kuten Svinhufvud, Paasikivi, Ingman jne) harvainvaltaan uskovaiset myivät Suomen välittömästi Saksan vasalliksi .
Ymmärtämättömyyttään, osaamattomuuttaan, vieläpä pilkkahinnalla - kreivitittelien toivossa!

Saksan kaatuminen pelasti Suomen. Äärivasemmisto ja -oikeisto joutuivat vähitellen oppimaan elämistä demokraattisessa maassa.

Lue lisää

"Sillä olisi korjattu Nikolain ajalta periytynyttä yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta nopeasti."

Marxin teorian mukaan ainoa oikea sosialismi syntyy vallankumouksen kautta ja aatteella oli tuolloin laajeneva määrä kannattajia sosiaalidemokraattien piireissä. Vaikuttaa suorastaan, että yllälainatusta syystä heille tuli kiire toimia. Vallankumous piti suorittaa ennen kuin uudistuspolitiikka vähentäisi tyytymättömyyttä ja veisi kannatuspohjan radikaalimmalta toiminnalta.

Täällä on kovin haukuttu, kai pelkässä huomionhakuisessa vittuilu- ja trollausmielessä (nykyisellä Sarasvuo-aikakaudella huomion saaminen on se tärkein asia. vaikkakin Sarasvuo itse käyttää siihen sofistikoituneempia keinoja kuin satunnaiset nettipalstojen Roosa Meriläiset, Veltto Virtaset ja muut elämäntapa-persut), Linnan romaania, jossa kuitenkin mainiosti ilmenee, kuinka työväen aseman paraneminen ja porvariston aseman heikkeneminen ei vähennä kuumapäisimpien katkeruutta, vaan lisää intoa kostaa kaikkien vuosisatojen vääryydet entistä isompien korkojen kera. Kannattaa lukea vaikkapa kohtaus, jossa pappilan herrasväki tulee itse pellolle töihin. Sen sijaan, että Koskelan Akseli olisi tyytyväinen kun asiat lopultakin näyttävät muuttuvan paremmiksi, hän suorastaan kiehuu ja purkaa sappeaan herrasväkeen, jolle hetkessä selviää, että he eivät voi koskaan saavuttaa yhteenkuuluvuutta Akselin kaltaisten ihmisten kanssa, koska heidän silmissään he eivät voi millään uhrauksilla hyvittää kaikkia aikaisemmilta sukupolvilta perimiään syntejä.

Tämä oli nyt hieman harmillista, kun olin tulossa ihan normaalisti trollaamaan tänne aikani kuluksi ja nyt sitten joku oli vaivautunut kirjoittamaan jopa jotenkin järkevän oloisen tekstin, johon tässä nyt intouduin vastaamaan. Meni hyvä trollausmieliala pilalle.

Luulenpa että pian se kyllä palautuu, kunhan taas lukee muutamana muun vakikirjoittelijan sepustuksia.

Eikö juuri ollut hs:ssä artikkeli itsenäisyyden alkutaipaleesta, jossa Suomen patruunat olisivat haluneet pysyä Venäjässä?

Jos punaiset olisivat voittaneet.... Niin itsenäistä Suomea ei olisi ollut. Ehkä Neuvostoliiton romahdettua sentään jotain olisi saatu Baltian maiden tavoin. Mutta sitä ennen kaikki toisinajattelijoiksi epäillyt porvareiden ja kapitalistien lisäksi olisi sosialismin nimissä kyyditty Siperiaan ja likvitoitu. Niinhän sitä sosialismia rakennettiin marxismi-leninismin teorian mukaan. Sosialismin kehityksessä on proletariaatin diktatuuri-vaihe, jolloin kaikki toisinajattelijat tuhotaan, jotta päästäisiin puhtaaseen sosialismiin ja kohti kommunismia. Tällä perusteella sosialistisissa valtioissa on likvitoitu n. 100 miljoonaa toisinajattelijaa. Jos punakapinalliset olisivat voittaneet, tuo luku olisi pari miljoonaa suurempi. Eikä toki olisi sodilta vältytty. Olisi vain taisteltu Neuvostoliiton riveissä. Siis ne joita ei oltu vielä likvitoitu.

Neuvosto-Venäjän kanssa tehtiin rauha 1920 ja hyökkäämättömyyssopimus 1932. Suomi puolsi NL:n Kansainliiton jäsenyyttä 1934.

NL ja Saksa tekivät yhteistyösopimuksen Rapallossa 1923. NL mm. salli kolme saksalaista sotilaskoulituskeskusta alueellaan ja kehitti aseita yhdessä Saksan kanssa. Saksaa ei 1920-luvulla pidetty vihollismaana.

Punaisten voitto olisi merkinnyt verilöylyä ja eristäytymistä muusta maailmasta sekä liittämistä NL:on keväällä 1919 bolsevikkien kansallisuuspolitikan muututtua. Suomi olisi taantunut kommunistimaaksi kaikkine seurauksineen.
Sodalta 1941-44 ei olisi vältytty.

Kerrohan, miten NL suojeli esimerkiksi Baltiaa ja Puolaa Saksalta.

Lykkäät-valeita kirjoitti:

Neuvosto-Venäjän kanssa tehtiin rauha 1920 ja hyökkäämättömyyssopimus 1932. Suomi puolsi NL:n Kansainliiton jäsenyyttä 1934.

NL ja Saksa tekivät yhteistyösopimuksen Rapallossa 1923. NL mm. salli kolme saksalaista sotilaskoulituskeskusta alueellaan ja kehitti aseita yhdessä Saksan kanssa. Saksaa ei 1920-luvulla pidetty vihollismaana.

Punaisten voitto olisi merkinnyt verilöylyä ja eristäytymistä muusta maailmasta sekä liittämistä NL:on keväällä 1919 bolsevikkien kansallisuuspolitikan muututtua. Suomi olisi taantunut kommunistimaaksi kaikkine seurauksineen.
Sodalta 1941-44 ei olisi vältytty.

Kerrohan, miten NL suojeli esimerkiksi Baltiaa ja Puolaa Saksalta.

Lue lisää

Lisäänpä vielä tuohon. Paljon on Neuvostoliito sopimuksia tehnyt ja lupauksia antanut. Montako on pitänyt? Tuskin ainuttakaan. Se kuuluu sosialismin olemukseen, että valehdellaan ja petetään. Paljon meni aikoinaan oikeita sosialisteja ja kommunisteja vapaaehtoisesti Neuvostoliiton sosialismia rakentamaan. Suurin osa likvitoitiin, ku epäiltiin toisinajattelijoiksi. Tällaista sosialismia tänne Suomeenkin haaveltiin vielä 1970-luvulla.

realismiaolehyvä kirjoitti:

Jos punaiset olisivat voittaneet.... Niin itsenäistä Suomea ei olisi ollut. Ehkä Neuvostoliiton romahdettua sentään jotain olisi saatu Baltian maiden tavoin. Mutta sitä ennen kaikki toisinajattelijoiksi epäillyt porvareiden ja kapitalistien lisäksi olisi sosialismin nimissä kyyditty Siperiaan ja likvitoitu. Niinhän sitä sosialismia rakennettiin marxismi-leninismin teorian mukaan. Sosialismin kehityksessä on proletariaatin diktatuuri-vaihe, jolloin kaikki toisinajattelijat tuhotaan, jotta päästäisiin puhtaaseen sosialismiin ja kohti kommunismia. Tällä perusteella sosialistisissa valtioissa on likvitoitu n. 100 miljoonaa toisinajattelijaa. Jos punakapinalliset olisivat voittaneet, tuo luku olisi pari miljoonaa suurempi. Eikä toki olisi sodilta vältytty. Olisi vain taisteltu Neuvostoliiton riveissä. Siis ne joita ei oltu vielä likvitoitu.

Lue lisää

"Jos punaiset olisivat voittaneet.... Niin itsenäistä Suomea ei olisi ollut"

Tätähän me emme todellisuudessa tiedä. NL:oon paenneet punakapinalliset tuhoutuivat Stalinin vainoissa pääosin liiallisen kansallismielisyytensä vuoksi. Vain varovaisimmat, kuten Kuusinen, säästivät henkensä. Sen valossa ei ole lainkaan selvää, etteikö punaisten johtamasta Suomesta olisi saattanut tulla Pohjolan Jugoslaviaa. Neuvostoliitto olisi toki voinut lähettää joukkonsa palauttamaan suomalaiskommunistit ruotuun, mutta se ei olisi onnistunut ennen kuin bolsevikit saavuttivat yliotteen oman maansa sisällissodassa.

Vaihtoehtoisen historian miettiminen on tässä mielenkiintoista. Suurin uhka olisi ehkä ollut vastavallankumouksen nouseminen, jota vastaan punaiset olisivat joutuneet pakosti turvautumaan neuvostojoukkojen apuun. Kapinan vastustajia olisi maassa varmasti ollut pelottavia määriä myös punaisessa Suomessa.

Itä-Euroopan kommunismit syntyivät erilaisissa oloissa ja eri tavalla. Ensinnäkin niissä kaikissa oli neuvostojoukkoja läsnä ja valtaa tavoittelevat kommunistit olivat Neuvostoliitossa koulutettuja ja tarkoin Stalinin vainoissa puhdistettuja ehdottomasti Suurelle Isälle uskollisia aineksia. Jos ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä vallankumouksissa Suomessa, Saksassa ja Unkarissa kommunistit olisivat onnistuneet vakiinnuttamaan valtansa, olisi koko kansainvälinen sosialistinen liike voinut kehittyä aivan toisin kuin se kehittyi Neuvostoliiton jäädessä ainoaksi sosialistiseksi valtioksi ja muutosvoimien turvasatamaksi vuosikymmenien ajaksi, jonka seurauksena kommunismista kehittyi suuri monoliittinen ja hidasliikkeinen hirmulisko.

Voi tietenkin olla, että nationalismin vastaisuus olisi lopulta johtanut samaan kehitykseen, joka sitten nähtiin, ja vaikka ei olisi, olisivat suuret määrät ihmisiä kuitenkin tulleet kärsimään, kenties myös sosialistien keskinäisten sotien ja valtataisteluiden seurauksena.

Valkoisella puolella oli kyse ihmisten ja omaisuuden suojelusta punaista terroria vastaan, joka koveni 1917 aikana.

Laillinen hallitus julisti suojeluskunnat joukokseen 25.1. 1918. Onneksi johdossa oli Mannerheim, jonka päättäväisyys mahdollisti alkumenestyksen.