Omistan pienen mökin arvo 15 tuhatta ja olen ajatellut siirtää mökin lapselleni niin että itselleni jäisi elinikäinen käyttöoikeus mutta kuinka tuo tehdään ja saanko tuossa tappauksessa käyttää toodellakin mökkiä elämäni loppuun asti ja vaikka vuokrata sitä? Ja miten käy jos vaikka poikani menehtyisi niin miten silloin käy tuolle käyttöoikeudelle että raukeaako sopimus? Ja vielä se on pakko kysyä että jos päädyn kyseiseen ratkakaisuun niin kuinka paljon joudun maksamaan kun teemme esimerkiksi paperihommat ja pitääkö asia hoitaa kiinteistövälittäjällä vai miten asiassa toimitaan?
Ongelma ratkaistavana.
Hallintajakäyttöoikeus
21
1648
Vastaukset
- Sianajaja
"Omistan pienen mökin arvo 15 tuhatta ja olen ajatellut siirtää mökin lapselleni niin että itselleni jäisi elinikäinen käyttöoikeus mutta kuinka tuo tehdään ja saanko tuossa tappauksessa käyttää toodellakin mökkiä elämäni loppuun asti ja vaikka vuokrata sitä?"
Kyseessä on ehdollinen lahja, josta tulee tehdä kirjallinen luovutus. Hallinta jää sinulle ja omistus lapsellesi. Jos hinta on alle 15 tuhatta, lahjaveron määrä lapsellesi maksuun on 900 euroa.
Erityinen oikeus tai vuokraoikeus kannattaa rekisteröidä kunkin oikeuden turvaamiseksi. Erityinen oikeus rekisteröidään hakemalla sen kirjaamista Maanmittauslaitokselta.
"Ja miten käy jos vaikka poikani menehtyisi niin miten silloin käy tuolle käyttöoikeudelle että raukeaako sopimus?"
Jos ja kun kyseessä on ehdollinen lahja, ja ellei sopimuksesta muuta johdu, käyttöoikeus säilyy sinulla. Tämä tulee huomioida luovutuskirjassa. Omistusoikeus siirtyy lapsesi perijälle tai edunsaajalle ts. rintaperilliselle tai testamentin saajalle, toissijaisesti vanhemmille tai vastaavasti perimysjärjestyksen mukaan.
Sopimus voidaan laatia myös siten, että sopimus raukeaa. Jos oikeutesi on kirjattu ek. tavalla, oikeutesi säilyy. Jos oikeus on perustettu kiinteistölle, kyse on rasiteoikeudesta. Rasiteoikeus perustetaan kiinteistötoimituksessa.
"Ja vielä se on pakko kysyä että jos päädyn kyseiseen ratkakaisuun niin kuinka paljon joudun maksamaan kun teemme esimerkiksi paperihommat ja pitääkö asia hoitaa kiinteistövälittäjällä vai miten asiassa toimitaan?"
Et tarvitse kiinteistönvälittäjää tai lakimiestä. Jos ja kun kyseessä on mökki kiinteistöineen (onko?), lainhuudatus tulee tehdä, ja silloin vaaditaan luovutuskirjan, siis lahjakirjan vahvistus kaupanvahvistajan toimesta. Vaikka omistaja vaihtuu, luovutuksen saaja ei maksa lahjasta varainsiirtoveroa vaan lahjaveron 900 euroa. Kaupanvahvistajan palkkio on 100 euroa, erityisten oikeuksien vahvistus maksaa sadan euron molemmin puolin, jos ne päädyt kirjaamaan.- Niin___
Alla oletuksella, että mökkillä tarkoittaa kiinteistöä ja sillä olevaa mökkiä ja vain ne osat, jotka Sianajaja tekstistä on mielestäni selvän korjauksen tarpeessa.
Lahja ei ole ehdollinen, sillä omistusoikeuden siirto on pysyvä ja tarkoitus tapahtua, eikä ole riippuvainen tulevasta tapahtumasta. (Ks Maakaari 2:2§)
Kyseinen lahja olisi omistusoikeuden lahjoitus pidättäen käyttöoikeuden (suosittelen hallintaoikeuden). Käyttöoikeus voidaan pidättää toistaiseksi tai määräajaksi (määrä vuosia tai elinikäsi) mutta valinnoilla voi olla lahjaverovaikutuksia. Oikeuden kirjaamalla saat suojaa muita vastaan, jos lapsesi myy tai kiinteistö ulosmitataan häneltä ilman, että kertoo oikeudestasi.
"Jos oikeus on perustettu kiinteistölle, kyse on rasiteoikeudesta. Rasiteoikeus perustetaan kiinteistötoimituksessa."
Tuossa on kyse kiinteistölle perustettavasta oikeudesta toiselle kiinteistölle (oikeammin, sille joka hallitsee oikeutettua kiinteistöa) eikä liity oikeastaan asiaan.
Joku joka osaa paperit laatia olisi hyvä apu. - Sianajaja
"Lahja ei ole ehdollinen,"
Lahja on "ehdollinen" että ei ole ehdollinen, se riippuu luovutuskirjan sisällöstä.
Avauksen tekijä on ajatellut siirtävänsä mökin lapselleen niin että hänelle itselleen jää elinikäinen käyttöoikeus. Sen lisäksi hän on ajatellut käyttävänsä mökkiä elämänsä loppuun asti. Edelleen hän on ajatellut mahdollisuutta, jossa hän vuokraisi sitä.
Lapsi voi ottaa lahjan vastaan tai olla ottamatta. Lapsi maksaa lahjaveron, saa näennäisen omistusoikeuden mutta ei hallintaoikeutta. Hallinta pysyy täysin mökin entisellä omistajalla, jonka lisäksi mökin entinen omistaja kuvittelee vielä siis mahdollisuutta vuokrata itse toisen omistamaa mökkiä. Itse en tällaisilla ehdoilla lainkaan suostuisi ottamaan lahjaa vastaan.
Kyseisillä ehdoilla luovutus ei todellisuudessa ole lainkaan lahja, vaikka se sillä kuvauksella kulkeekin lahjakirjoineen päivineen. Mikäli hallintaan liittyvät erityiset oikeudet vielä edelleen kirjataan, lapsi on puhtaasti maksajan asemassa, eikä hänellä ole lainkaan omistajan oikeuksia. Hänellä on tosin "oikeus" maksaa kiinteistöveroa.
Mitä tulee lahjan ehdollisuuteen lykkäävänä, sitä se ei todellakaan ole, ellei lykkääviä ehtoja erikseen luovutuskirjaan sisällytetä. Lykkäävä ehto on voimassa määräajan, ja osapuolet voivat luovutuskirjassa sopia siitä, kuinka kauan lykkäävä ehto on voimassa. Enimmäisaika ehdon voimassaololle on viisi vuotta, joten lainhuutohakemus jää silloin lepäämään.
Avauksesta herää kysymys, mikä on se etu, joka lahjansaajajalle on kuvattu annettavaksi? Lahjassa siirtyy vain (maksu)velvollisuuksia, ei lainkaan oikeuksia. - Huomioitavaa
Jos kyseessä on hallintaoikeus, niin ko. oikeuden haltijan on vastattava kiinteistön veroseuraamuksista sekä tavanomaisista käyttökustannuksista.
- Niin___
Sianajaja kirjoitti:
"Lahja ei ole ehdollinen,"
Lahja on "ehdollinen" että ei ole ehdollinen, se riippuu luovutuskirjan sisällöstä.
Avauksen tekijä on ajatellut siirtävänsä mökin lapselleen niin että hänelle itselleen jää elinikäinen käyttöoikeus. Sen lisäksi hän on ajatellut käyttävänsä mökkiä elämänsä loppuun asti. Edelleen hän on ajatellut mahdollisuutta, jossa hän vuokraisi sitä.
Lapsi voi ottaa lahjan vastaan tai olla ottamatta. Lapsi maksaa lahjaveron, saa näennäisen omistusoikeuden mutta ei hallintaoikeutta. Hallinta pysyy täysin mökin entisellä omistajalla, jonka lisäksi mökin entinen omistaja kuvittelee vielä siis mahdollisuutta vuokrata itse toisen omistamaa mökkiä. Itse en tällaisilla ehdoilla lainkaan suostuisi ottamaan lahjaa vastaan.
Kyseisillä ehdoilla luovutus ei todellisuudessa ole lainkaan lahja, vaikka se sillä kuvauksella kulkeekin lahjakirjoineen päivineen. Mikäli hallintaan liittyvät erityiset oikeudet vielä edelleen kirjataan, lapsi on puhtaasti maksajan asemassa, eikä hänellä ole lainkaan omistajan oikeuksia. Hänellä on tosin "oikeus" maksaa kiinteistöveroa.
Mitä tulee lahjan ehdollisuuteen lykkäävänä, sitä se ei todellakaan ole, ellei lykkääviä ehtoja erikseen luovutuskirjaan sisällytetä. Lykkäävä ehto on voimassa määräajan, ja osapuolet voivat luovutuskirjassa sopia siitä, kuinka kauan lykkäävä ehto on voimassa. Enimmäisaika ehdon voimassaololle on viisi vuotta, joten lainhuutohakemus jää silloin lepäämään.
Avauksesta herää kysymys, mikä on se etu, joka lahjansaajajalle on kuvattu annettavaksi? Lahjassa siirtyy vain (maksu)velvollisuuksia, ei lainkaan oikeuksia.No jos tuollaisella näkökulmalla lähdetään niin silloin tuo pätee kaikkiin lahjoihin. Lahja kun on aina antajan tahdon ilmaisu ja vastaanottajan hyväksyntä. Vastaanottajan kannattaa aina miettiä kannattaako kaikkia kokonaisuuksina.
Saahan tuossa lapsi kiinteistön omistuksiinsa ja ajanmyötä mahdollinen arvonnousu koituu hänen hyväkseen. Toisena omaisuuden hajoittaminen voisi autttaa vähentämään lopullista kokonais perintöveron määrää. Ei voi arvata mikä motivaatio on. - Niin___
Huomioitavaa kirjoitti:
Jos kyseessä on hallintaoikeus, niin ko. oikeuden haltijan on vastattava kiinteistön veroseuraamuksista sekä tavanomaisista käyttökustannuksista.
Kiinteistöverolain mukaan omistaja ei vastaa kiinteistöverosta, jos vastikkeeton hallintaoikeus kiinteistöön perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a §:n 2 momentin, testamentin tai muun sellaisen perusteen nojalla, jonka voimassaolo ei perustu kiinteistön omistajan tai aikaisemman omistajan tekemään sopimukseen.
Lahjakirjassa pidätetty hallintaoikeus ei täytä tuota kohtaa, eli omistaja vastaa verosta. Tietenkin osapuolet voivat sopia, että haltia korvaa tuon omistajalle mutta se on eri asia. Muut kulut on sitten oma asia. - Sianajaja
Niin___ kirjoitti:
No jos tuollaisella näkökulmalla lähdetään niin silloin tuo pätee kaikkiin lahjoihin. Lahja kun on aina antajan tahdon ilmaisu ja vastaanottajan hyväksyntä. Vastaanottajan kannattaa aina miettiä kannattaako kaikkia kokonaisuuksina.
Saahan tuossa lapsi kiinteistön omistuksiinsa ja ajanmyötä mahdollinen arvonnousu koituu hänen hyväkseen. Toisena omaisuuden hajoittaminen voisi autttaa vähentämään lopullista kokonais perintöveron määrää. Ei voi arvata mikä motivaatio on."No jos tuollaisella näkökulmalla lähdetään niin silloin tuo pätee kaikkiin lahjoihin."
Liiottelet asiaa, etkä lukenut tekstiäni loppuun: kyllä lahja yleensä otetaan vastaan, eikä lahjahevosen suuhun ole katsominen. Avauksessa on kuvattu niin paljon rajoituksia, että se ei täytä perinteisen lahjan kriteereitä, vaikka se sellainen toki onkin, jos luovutus lahjakirjalla todennetaan. Sitä paitsi, onhan juttuun ehdotettu myös syytinkiä.
Huonoimmillaan lahjansaaja saa mökin, jota hän ei saa edes käyttää ja jossa hän saa ehkä vierailla lahjanantajan paikalla ollessa. Lahjanantaja käyttää mökkiä kuten omaansa, ja saattaapa suuri osa kuluista olla uuden omistajan harteilla. Jos ajatellaan, että ränsistynyt mökki on Tuupovaarasta itään soisen lammen rannalla, kyllä itse jättäisin lahjan ottamatta vastaan.
Edelleen, kuten jo sanoin, luovutus (nyt mahdollinen lahja) on lainhuudatusta lykkäävänä ehdollinen vain, jos lykkäävät ehdot on erikseen luovutuskirjaan sisällytetty. Suppeasti tulkiten olet oikeassa "ehdollisuudesta" ellei ehtoa siis ole luovutuskirjaan varta vasten kirjattu lykkäävänä.
"Lahjakirjassa pidätetty hallintaoikeus ei täytä tuota kohtaa, eli omistaja vastaa verosta."
Tässä olemme molemmat tehneet virheen, sillä verottaja tulkitsee asiaa eri tavoin. Henkilö, jolle hallintaoikeus on pidätetty, vastaa omaisuudesta aiheutuvista kustannuksista ja siten muiden muassa kiinteistöverosta. Samalla oikeuden haltija saa hyväkseen mahdollisen omaisuuden tuoton, siis vaikkapa vuokratulot.
"Jos kyseessä on hallintaoikeus, niin ko. oikeuden haltijan on vastattava kiinteistön veroseuraamuksista sekä tavanomaisista käyttökustannuksista. "
Tämä huomautus on siis aivan totta. - Niin___
Sianajaja kirjoitti:
"No jos tuollaisella näkökulmalla lähdetään niin silloin tuo pätee kaikkiin lahjoihin."
Liiottelet asiaa, etkä lukenut tekstiäni loppuun: kyllä lahja yleensä otetaan vastaan, eikä lahjahevosen suuhun ole katsominen. Avauksessa on kuvattu niin paljon rajoituksia, että se ei täytä perinteisen lahjan kriteereitä, vaikka se sellainen toki onkin, jos luovutus lahjakirjalla todennetaan. Sitä paitsi, onhan juttuun ehdotettu myös syytinkiä.
Huonoimmillaan lahjansaaja saa mökin, jota hän ei saa edes käyttää ja jossa hän saa ehkä vierailla lahjanantajan paikalla ollessa. Lahjanantaja käyttää mökkiä kuten omaansa, ja saattaapa suuri osa kuluista olla uuden omistajan harteilla. Jos ajatellaan, että ränsistynyt mökki on Tuupovaarasta itään soisen lammen rannalla, kyllä itse jättäisin lahjan ottamatta vastaan.
Edelleen, kuten jo sanoin, luovutus (nyt mahdollinen lahja) on lainhuudatusta lykkäävänä ehdollinen vain, jos lykkäävät ehdot on erikseen luovutuskirjaan sisällytetty. Suppeasti tulkiten olet oikeassa "ehdollisuudesta" ellei ehtoa siis ole luovutuskirjaan varta vasten kirjattu lykkäävänä.
"Lahjakirjassa pidätetty hallintaoikeus ei täytä tuota kohtaa, eli omistaja vastaa verosta."
Tässä olemme molemmat tehneet virheen, sillä verottaja tulkitsee asiaa eri tavoin. Henkilö, jolle hallintaoikeus on pidätetty, vastaa omaisuudesta aiheutuvista kustannuksista ja siten muiden muassa kiinteistöverosta. Samalla oikeuden haltija saa hyväkseen mahdollisen omaisuuden tuoton, siis vaikkapa vuokratulot.
"Jos kyseessä on hallintaoikeus, niin ko. oikeuden haltijan on vastattava kiinteistön veroseuraamuksista sekä tavanomaisista käyttökustannuksista. "
Tämä huomautus on siis aivan totta.No lahjana annetun omaisuuden rajoituksista voi mielestäni ennemmin puhua, kuin ehdoista, tuo siis selvyyden vuoksi, ettei sekoitu ehdolliseen luovutukseen.
Voi olla, että jättäisin itsekin tuollaisen lahjan ottamatta, tosin murheekseni sen varmaan joskus perintönä saisin vaikka ilman noita rajoituksia. Hyvänä puolena pitää sanoa, että jos mökin käypä arvo on 15 000, eipä kiinteistöverokaan kovin kauhea voi olla, enkä laittaisi senttiäkään huolenpitoon.
"Tässä olemme molemmat tehneet virheen, sillä verottaja tulkitsee asiaa eri tavoin. Henkilö, jolle hallintaoikeus on pidätetty, vastaa omaisuudesta aiheutuvista kustannuksista ja siten muiden muassa kiinteistöverosta. Samalla oikeuden haltija saa hyväkseen mahdollisen omaisuuden tuoton, siis vaikkapa vuokratulot."
Lainaamani vaatimukset ovat kiinteistöverolain 5.2,2 kohta ja ainakin itse olen viimeeksi kesän ja syksyn aikana korjauttanut muutamia verotuspäätöksiä tuon nojalla (eri suuntiin) ja onpa minua uskonut muutama Maistraattikin, eli ehkä sinulla on tiedossa tuoreempaa verottajan linjaa?
Huomaus on siis totta kun kyse on perintökaaren perusteella oleva hallintaoikeuden pidätys.
Mutta lahjoitusta ei säädetä perintökaaressa, joten PK 12 lukua ei voi soveltaa ilman eri säädöstä. Kiinteistöihin kohdistuvista erityisistä oikeuksista ei ole annettu omaa lainsäädäntöä mutta analogisesti on sovellettu maanvuokralakia, soveltuvia maakaaren kohtia ja näiden mukaista oikeuskäytäntöä. Useilta osin nuo johtavat samaan lopputulokseen kuin PK 12 mutta ei kaikilta osin, kuten maapohjan kiinteistöverovelvollisuuden, josta siis on säädetty tarkasti kiinteistöverolaissa. - Sianajaja
Niin___ kirjoitti:
No lahjana annetun omaisuuden rajoituksista voi mielestäni ennemmin puhua, kuin ehdoista, tuo siis selvyyden vuoksi, ettei sekoitu ehdolliseen luovutukseen.
Voi olla, että jättäisin itsekin tuollaisen lahjan ottamatta, tosin murheekseni sen varmaan joskus perintönä saisin vaikka ilman noita rajoituksia. Hyvänä puolena pitää sanoa, että jos mökin käypä arvo on 15 000, eipä kiinteistöverokaan kovin kauhea voi olla, enkä laittaisi senttiäkään huolenpitoon.
"Tässä olemme molemmat tehneet virheen, sillä verottaja tulkitsee asiaa eri tavoin. Henkilö, jolle hallintaoikeus on pidätetty, vastaa omaisuudesta aiheutuvista kustannuksista ja siten muiden muassa kiinteistöverosta. Samalla oikeuden haltija saa hyväkseen mahdollisen omaisuuden tuoton, siis vaikkapa vuokratulot."
Lainaamani vaatimukset ovat kiinteistöverolain 5.2,2 kohta ja ainakin itse olen viimeeksi kesän ja syksyn aikana korjauttanut muutamia verotuspäätöksiä tuon nojalla (eri suuntiin) ja onpa minua uskonut muutama Maistraattikin, eli ehkä sinulla on tiedossa tuoreempaa verottajan linjaa?
Huomaus on siis totta kun kyse on perintökaaren perusteella oleva hallintaoikeuden pidätys.
Mutta lahjoitusta ei säädetä perintökaaressa, joten PK 12 lukua ei voi soveltaa ilman eri säädöstä. Kiinteistöihin kohdistuvista erityisistä oikeuksista ei ole annettu omaa lainsäädäntöä mutta analogisesti on sovellettu maanvuokralakia, soveltuvia maakaaren kohtia ja näiden mukaista oikeuskäytäntöä. Useilta osin nuo johtavat samaan lopputulokseen kuin PK 12 mutta ei kaikilta osin, kuten maapohjan kiinteistöverovelvollisuuden, josta siis on säädetty tarkasti kiinteistöverolaissa."Lainaamani vaatimukset ovat kiinteistöverolain 5.2,2 kohta ja ainakin itse olen viimeeksi kesän ja syksyn aikana korjauttanut muutamia verotuspäätöksiä tuon nojalla (eri suuntiin) ja onpa minua uskonut muutama Maistraattikin, eli ehkä sinulla on tiedossa tuoreempaa verottajan linjaa?"
Uskallan arvata, että olet tehnyt aivan oikein, mutta eri tilanteessa! Olet ollut mukana tilanteessa, jossa kyseessä on myynti tai vastaava, mutta nyt puhumme lahjasta.
Lainaus: "Omistajan veroinen haltija voi olla se, joka on lahjoittanut kiinteistön ja pidättää hallintaoikeuden itsellään - esimerkiksi jos vanhemmat ovat lahjoittaneet vapaa-ajan kiinteistön lapselleen ja säilyttäneet hallintaoikeuden.... Omistaja tai omistajan veroinen haltija suorittaa veron siitä osasta kiinteistöä, jonka hän omistaa tai johon hänellä on omistajan veroinen hallintaoikeus."
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48453/kiinteistoverolain_soveltamisohj4/
Lainaus: "Hallintaoikeus on vastikkeeton etu eli sen, jolla on hallintaoikeus, ei tarvitse maksaa omaisuuden omistajalle käytöstään...... Sen sijaan hallintaoikeuden haltija vastaa omaisuuden veroseuraamuksista (kiinteistövero, tulovero, ei kuitenkaan perintö- tai lahjavero) ja käytöstä aiheutuvista kustannuksista, esimerkiksi osakehuoneiston käyttövastikkeesta.
https://lindblad.fi/hallintaoikeus/
Lainaus: " Verojuristi Harri Rajala vastaa: --- Jos vanhemmat myyvät kiinteistön lapselleen pidättäen elinikäisen hallintaoikeuden, kiinteistövero määrätään lapselle eli kiinteistön omistajalle. Sen sijaan kiinteistölahjan yhteydessä pidätetyn hallintaoikeuden perusteella kiinteistövero määrättäisiin vanhemmille, joita pidetään omistajaan rinnastuvina haltijoina.
Kauppa ja lahja johtavat siis kiinteistöveron osalta eri lopputulokseen."
https://www.veronmaksajat.fi/ajankohtaista/Ajankohtaista/Verojuristi-vastaa/kuka-maksaa-kiinteistoveron/
Joudut siis korjaamaan kantaasi, kuten minä jo tein. - Niin___
Sianajaja kirjoitti:
"Lainaamani vaatimukset ovat kiinteistöverolain 5.2,2 kohta ja ainakin itse olen viimeeksi kesän ja syksyn aikana korjauttanut muutamia verotuspäätöksiä tuon nojalla (eri suuntiin) ja onpa minua uskonut muutama Maistraattikin, eli ehkä sinulla on tiedossa tuoreempaa verottajan linjaa?"
Uskallan arvata, että olet tehnyt aivan oikein, mutta eri tilanteessa! Olet ollut mukana tilanteessa, jossa kyseessä on myynti tai vastaava, mutta nyt puhumme lahjasta.
Lainaus: "Omistajan veroinen haltija voi olla se, joka on lahjoittanut kiinteistön ja pidättää hallintaoikeuden itsellään - esimerkiksi jos vanhemmat ovat lahjoittaneet vapaa-ajan kiinteistön lapselleen ja säilyttäneet hallintaoikeuden.... Omistaja tai omistajan veroinen haltija suorittaa veron siitä osasta kiinteistöä, jonka hän omistaa tai johon hänellä on omistajan veroinen hallintaoikeus."
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48453/kiinteistoverolain_soveltamisohj4/
Lainaus: "Hallintaoikeus on vastikkeeton etu eli sen, jolla on hallintaoikeus, ei tarvitse maksaa omaisuuden omistajalle käytöstään...... Sen sijaan hallintaoikeuden haltija vastaa omaisuuden veroseuraamuksista (kiinteistövero, tulovero, ei kuitenkaan perintö- tai lahjavero) ja käytöstä aiheutuvista kustannuksista, esimerkiksi osakehuoneiston käyttövastikkeesta.
https://lindblad.fi/hallintaoikeus/
Lainaus: " Verojuristi Harri Rajala vastaa: --- Jos vanhemmat myyvät kiinteistön lapselleen pidättäen elinikäisen hallintaoikeuden, kiinteistövero määrätään lapselle eli kiinteistön omistajalle. Sen sijaan kiinteistölahjan yhteydessä pidätetyn hallintaoikeuden perusteella kiinteistövero määrättäisiin vanhemmille, joita pidetään omistajaan rinnastuvina haltijoina.
Kauppa ja lahja johtavat siis kiinteistöveron osalta eri lopputulokseen."
https://www.veronmaksajat.fi/ajankohtaista/Ajankohtaista/Verojuristi-vastaa/kuka-maksaa-kiinteistoveron/
Joudut siis korjaamaan kantaasi, kuten minä jo tein.No näköjään Verohallinto on tulkinnut asiaa noin, vaikka HE 50/92 S.14-15 sanoo toisin
"kiinteistön omistajaan rinnastettaisiin sellainen omistajan veroinen haltija, jota pykälässä mainituissa lainkohdissa tarkoitetaan. Tulo- ja varallisuusverolain 121 §:n 1 ja 2 kohdassa
mainitaan kiinteän omaisuuden haltija, jolla on omaisuuteen pysyvä hallintaoikeus, sekä ehdollisen tontin haltija. Näiden lisäksi katsottaisiin omistajan veroiseksi haltijaksi leski tai muu henkilö, jolla on pykälässä mainittuihin >>perintöoikeudellisiin perusteisiin nojaava vastikkeeton hallintaoikeus kiinteistöön<<.
Eli tulkinnalla on muuttettu verovelvollista lainsäätäjän tahtoa ja sanamuotoa vastoin, no ehkä tuo tulkittu on parempi tai ainakin selvempi ratkaisu kokonaisuutena. Tuo tuloverolain 121 voisi vastata miten tulkintaa on päädytty mutta silloin kauppa tulisi arvioida samoin.
- Lawetorder
Olipas taas vaikeaselkoisia sepustuksia, lahjaveroineen joka on isompi kuin varainsiirtovero.
Kyseinen kiinteistö ja sijaintitontti kannattaa myydä käyttöoikeusrajoituksella, eli jää ns syytinkipaikka ja tähän samaan kiinteistön vuokrausoikeus ja nämä rasitteet alentaa kiinteistönarvoa, niin että arvonalenema on noin 50% kiinteistön arvioarvosta ja jos on tuo 15 000, niin rasitearvo on 7500 ja josta menee tällöin varainsiirtoveroa noin 100 - 200€ (tarkistan tuon varainsiirtoveron määrän).
Rasiteoikeus on taas jos pelkkä tontti myydään ja mökki jää edelliselle omistajalle, niin tällöin tontille jäävä mökki on rasite, eli vaikeuttaa tontin myyntiä eteenpäin ja toinen rasiteoikeus on kun perustetaan jollekkin tontille menevä tie jonkun muun omistaman palstan/tontin kautta taikka jo olemassa ollut tienpohja, niin tällöin on ns. tierasite.
Jos tarvetta, niin selvitän lisää tuota asiaa.- Lawetorder
Tässä alustavaa lakitekstiä finlex-sivustolta varainsiirtoverosta: "5 §
Kiinteistö
Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, koskee myös:
1) sen määräosaa ja määräalaa sekä kiinteistöjen yhteistä aluetta ja sen määräalaa sekä yhteisalueosuutta;
2) vuokra- tai käyttöoikeutta, jonka haltija on maakaaren (540/95) 14 luvun 2 §:n mukaan velvollinen hakemaan oikeutensa kirjaamista; sekä
3) kiinteistön käyttöä pysyvästi palvelevaa rakennusta tai rakennelmaa.
Jos kiinteistö on hankittu perustettavan yhtiön lukuun, sovelletaan yhtiön perustamisoikeuden luovutukseen, mitä tässä laissa säädetään kiinteistön omistusoikeuden luovutuksesta.
6 §
Verokanta ja veron laskentaperuste
Kiinteistön luovutuksessa vero on 4 prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.
Edellä 4 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa vero lasketaan luovutetun omaisuuden käyvästä arvosta luovutushetkellä.
Jos kiinteistön ohella samalle vastaanottajalle luovutetaan myös muuta omaisuutta tai jos yhtiön perustamisoikeuden luovutus koskee myös muuta omaisuutta kuin kiinteistöä, eikä vastikkeen jakautumista niiden kesken ole selvitetty, vero lasketaan koko vastikkeesta". - Lawetorder
Lawetorder kirjoitti:
Tässä alustavaa lakitekstiä finlex-sivustolta varainsiirtoverosta: "5 §
Kiinteistö
Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, koskee myös:
1) sen määräosaa ja määräalaa sekä kiinteistöjen yhteistä aluetta ja sen määräalaa sekä yhteisalueosuutta;
2) vuokra- tai käyttöoikeutta, jonka haltija on maakaaren (540/95) 14 luvun 2 §:n mukaan velvollinen hakemaan oikeutensa kirjaamista; sekä
3) kiinteistön käyttöä pysyvästi palvelevaa rakennusta tai rakennelmaa.
Jos kiinteistö on hankittu perustettavan yhtiön lukuun, sovelletaan yhtiön perustamisoikeuden luovutukseen, mitä tässä laissa säädetään kiinteistön omistusoikeuden luovutuksesta.
6 §
Verokanta ja veron laskentaperuste
Kiinteistön luovutuksessa vero on 4 prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.
Edellä 4 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa vero lasketaan luovutetun omaisuuden käyvästä arvosta luovutushetkellä.
Jos kiinteistön ohella samalle vastaanottajalle luovutetaan myös muuta omaisuutta tai jos yhtiön perustamisoikeuden luovutus koskee myös muuta omaisuutta kuin kiinteistöä, eikä vastikkeen jakautumista niiden kesken ole selvitetty, vero lasketaan koko vastikkeesta".Älkää hyvät ihmiset vastatko, jos ette asioista mitään tiedä tai ette edes viitsi ottaa asioista selvää, niin ei mene vastausta hakeva ihan sekaisin moninaisia selityksiä lukiessaan, se on rasite.
- Niin___
Lawetorder kirjoitti:
Älkää hyvät ihmiset vastatko, jos ette asioista mitään tiedä tai ette edes viitsi ottaa asioista selvää, niin ei mene vastausta hakeva ihan sekaisin moninaisia selityksiä lukiessaan, se on rasite.
"Kyseinen kiinteistö ja sijaintitontti kannattaa myydä käyttöoikeusrajoituksella, eli jää ns syytinkipaikka"
Eipä ole ikinä tullut eteeni, että kukaan haluaisi syytinki, eli asumis- ja elatusoikeuden mökkiin, jossa ei siis lähtökohtaisesti kukaan saa asua. Ja minkälaista elatusta ajattelit?
"tähän samaan kiinteistön vuokrausoikeus"
Eli pitäisikö AP:n mielestäsi ensin myydä kiinteistö ja sitten vuokrata se takaisin lapselta? Kyllähän myös kaupan yhteydessä voi pidättää hallintaoikeuden myyjälle ja on paljon yksinkertaisempaa.
Ja nyt kun suosittelet myyntiä luovutustapana, muistat varmasti myös kertoa, että myyjä AP:lle tulisi luovutusvoitosta veroa. Jos AP ei voi osoittaa vanhan mökkinsä hankintahintaa luotettavasti olisi se hankintameno-olettaman mukaisesti. Oletetaan että omistanut yli 10 vuotta, eli veroa tuossa sinun esimerkissä 7 500*0,6*0,3 eli 1 350,-.
Tuo on edullisempi, jos hankintameno on ollut alle 3 000 euroa. Tuossa tietenkin pitää muistaa, että rahanarvo on myös muuttunut välillä ja voi vaikuttaa. Ja nämä siis pelkän varainsiirtoverolain lisäksi.
Puhtaasta lahjoituksesta ilman mitään hallinnanpidätystä lahjavero lapselle on 15 000 eurosta 900,- ja hallinnanpidätyksen vaikutus voi olla melkoinen.
"Rasiteoikeus on taas jos pelkkä tontti myydään ja mökki jää edelliselle omistajalle, niin tällöin tontille jäävä mökki on rasite"
No ei, vaan tuo olisi kiinteistöön kohdistuva erityinen oikeus. Esim. toiselle kiinteistölle viranomaismenettelyssä perustettu tie olisi rasite. - Lawetorder
Niin___ kirjoitti:
"Kyseinen kiinteistö ja sijaintitontti kannattaa myydä käyttöoikeusrajoituksella, eli jää ns syytinkipaikka"
Eipä ole ikinä tullut eteeni, että kukaan haluaisi syytinki, eli asumis- ja elatusoikeuden mökkiin, jossa ei siis lähtökohtaisesti kukaan saa asua. Ja minkälaista elatusta ajattelit?
"tähän samaan kiinteistön vuokrausoikeus"
Eli pitäisikö AP:n mielestäsi ensin myydä kiinteistö ja sitten vuokrata se takaisin lapselta? Kyllähän myös kaupan yhteydessä voi pidättää hallintaoikeuden myyjälle ja on paljon yksinkertaisempaa.
Ja nyt kun suosittelet myyntiä luovutustapana, muistat varmasti myös kertoa, että myyjä AP:lle tulisi luovutusvoitosta veroa. Jos AP ei voi osoittaa vanhan mökkinsä hankintahintaa luotettavasti olisi se hankintameno-olettaman mukaisesti. Oletetaan että omistanut yli 10 vuotta, eli veroa tuossa sinun esimerkissä 7 500*0,6*0,3 eli 1 350,-.
Tuo on edullisempi, jos hankintameno on ollut alle 3 000 euroa. Tuossa tietenkin pitää muistaa, että rahanarvo on myös muuttunut välillä ja voi vaikuttaa. Ja nämä siis pelkän varainsiirtoverolain lisäksi.
Puhtaasta lahjoituksesta ilman mitään hallinnanpidätystä lahjavero lapselle on 15 000 eurosta 900,- ja hallinnanpidätyksen vaikutus voi olla melkoinen.
"Rasiteoikeus on taas jos pelkkä tontti myydään ja mökki jää edelliselle omistajalle, niin tällöin tontille jäävä mökki on rasite"
No ei, vaan tuo olisi kiinteistöön kohdistuva erityinen oikeus. Esim. toiselle kiinteistölle viranomaismenettelyssä perustettu tie olisi rasite.Luehan nuo pykälät uusiksi mitkä laitoin, niistä kyllä selviää ja lisäksi luovutusvoittoverotus on määräajallinen.
Lisäksi jos on luetun ymmärtämisvaikeus, niin kannattaako lukea ollenkaan ja lähteä väittämään mitään väärinymmärretyn perusteella? - Lawetorder
Niin___ kirjoitti:
"Kyseinen kiinteistö ja sijaintitontti kannattaa myydä käyttöoikeusrajoituksella, eli jää ns syytinkipaikka"
Eipä ole ikinä tullut eteeni, että kukaan haluaisi syytinki, eli asumis- ja elatusoikeuden mökkiin, jossa ei siis lähtökohtaisesti kukaan saa asua. Ja minkälaista elatusta ajattelit?
"tähän samaan kiinteistön vuokrausoikeus"
Eli pitäisikö AP:n mielestäsi ensin myydä kiinteistö ja sitten vuokrata se takaisin lapselta? Kyllähän myös kaupan yhteydessä voi pidättää hallintaoikeuden myyjälle ja on paljon yksinkertaisempaa.
Ja nyt kun suosittelet myyntiä luovutustapana, muistat varmasti myös kertoa, että myyjä AP:lle tulisi luovutusvoitosta veroa. Jos AP ei voi osoittaa vanhan mökkinsä hankintahintaa luotettavasti olisi se hankintameno-olettaman mukaisesti. Oletetaan että omistanut yli 10 vuotta, eli veroa tuossa sinun esimerkissä 7 500*0,6*0,3 eli 1 350,-.
Tuo on edullisempi, jos hankintameno on ollut alle 3 000 euroa. Tuossa tietenkin pitää muistaa, että rahanarvo on myös muuttunut välillä ja voi vaikuttaa. Ja nämä siis pelkän varainsiirtoverolain lisäksi.
Puhtaasta lahjoituksesta ilman mitään hallinnanpidätystä lahjavero lapselle on 15 000 eurosta 900,- ja hallinnanpidätyksen vaikutus voi olla melkoinen.
"Rasiteoikeus on taas jos pelkkä tontti myydään ja mökki jää edelliselle omistajalle, niin tällöin tontille jäävä mökki on rasite"
No ei, vaan tuo olisi kiinteistöön kohdistuva erityinen oikeus. Esim. toiselle kiinteistölle viranomaismenettelyssä perustettu tie olisi rasite.Käy lisäksi lukemassa uusin maakaari....
- Lawetorder
Niin___ kirjoitti:
"Kyseinen kiinteistö ja sijaintitontti kannattaa myydä käyttöoikeusrajoituksella, eli jää ns syytinkipaikka"
Eipä ole ikinä tullut eteeni, että kukaan haluaisi syytinki, eli asumis- ja elatusoikeuden mökkiin, jossa ei siis lähtökohtaisesti kukaan saa asua. Ja minkälaista elatusta ajattelit?
"tähän samaan kiinteistön vuokrausoikeus"
Eli pitäisikö AP:n mielestäsi ensin myydä kiinteistö ja sitten vuokrata se takaisin lapselta? Kyllähän myös kaupan yhteydessä voi pidättää hallintaoikeuden myyjälle ja on paljon yksinkertaisempaa.
Ja nyt kun suosittelet myyntiä luovutustapana, muistat varmasti myös kertoa, että myyjä AP:lle tulisi luovutusvoitosta veroa. Jos AP ei voi osoittaa vanhan mökkinsä hankintahintaa luotettavasti olisi se hankintameno-olettaman mukaisesti. Oletetaan että omistanut yli 10 vuotta, eli veroa tuossa sinun esimerkissä 7 500*0,6*0,3 eli 1 350,-.
Tuo on edullisempi, jos hankintameno on ollut alle 3 000 euroa. Tuossa tietenkin pitää muistaa, että rahanarvo on myös muuttunut välillä ja voi vaikuttaa. Ja nämä siis pelkän varainsiirtoverolain lisäksi.
Puhtaasta lahjoituksesta ilman mitään hallinnanpidätystä lahjavero lapselle on 15 000 eurosta 900,- ja hallinnanpidätyksen vaikutus voi olla melkoinen.
"Rasiteoikeus on taas jos pelkkä tontti myydään ja mökki jää edelliselle omistajalle, niin tällöin tontille jäävä mökki on rasite"
No ei, vaan tuo olisi kiinteistöön kohdistuva erityinen oikeus. Esim. toiselle kiinteistölle viranomaismenettelyssä perustettu tie olisi rasite.Tässä, lainasin tuosta ylempää: "2) vuokra- tai käyttöoikeutta, jonka haltija on maakaaren (540/95) 14 luvun 2 §:n mukaan velvollinen hakemaan oikeutensa kirjaamista; sekä" eli tarkoittaa sitä, että jos jätetään kiinteistöön hallintaoikeus, niin silloin siitä menee myös myyjän puolelta tuo n.100 - 200€ vero eli 4% tuosta myyntisummasta ja jos kiinteistö myydään rasitteellisena, niin se alentaa rasitteettomaan verrattuna myyntihintaa eli kun kiinteistöön kohdistuu rasite.
Tajuutsä hei gubbe lukemaasi? - Niin___
Lawetorder kirjoitti:
Tässä, lainasin tuosta ylempää: "2) vuokra- tai käyttöoikeutta, jonka haltija on maakaaren (540/95) 14 luvun 2 §:n mukaan velvollinen hakemaan oikeutensa kirjaamista; sekä" eli tarkoittaa sitä, että jos jätetään kiinteistöön hallintaoikeus, niin silloin siitä menee myös myyjän puolelta tuo n.100 - 200€ vero eli 4% tuosta myyntisummasta ja jos kiinteistö myydään rasitteellisena, niin se alentaa rasitteettomaan verrattuna myyntihintaa eli kun kiinteistöön kohdistuu rasite.
Tajuutsä hei gubbe lukemaasi?En todellakaan ymmärrä kirjoittamaasi.
Ensinnäkin VSVL 5.1,2 Koskee MK 14:2 mukaisten oikeuksien siirtoja ja ne ovat kyllä varainsiirtoverolain alaisia. Mutta oikeuden perustaminen, purkaminen, päättyminen tai uudistaminen eivät ole siirtoja.
Toisena MK 14:2 eli kirjausvelvollisuus vaatii, että oikeus on 1) määräaikainen, 2) siirtokelpoinen ja sen tulee lisäksi 3) antaa oikeudenhaltijalle oikeuden pitää tai rakentaa alueelle rakennuksia.
Pidätetty hallintaoikeus ei lähtökohtaisesti ole koskaan siirtokelpoinen ja siksi ei ole kirjausvelvollisuuttakaan. Kirjaukseen on kyllä oikeus MK 14:1.1,1 ja 14:1.2.
- Diibadaabaa-Pukkaa
Eipäs nyt sotketa asioita, eihän LawOrder? Äläkä menetä hermojasi, kuten nyt pahasti näyttää, :-)
Avauksen tekijä on ajatellut SIIRTÄÄ mökin lapselleen niin että hänelle itselleen jää elinikäinen käyttöoikeus. Avaaja ei puhu mistään myynnistä ja ostosta.
Syytinki eli kiinteistöeläke on kiinteistön kaupan yhteydessä toteutettu sopimus asumis- ja mahdollisesta elatusoikeudesta, joka on tyypillisesti elinikäinen (voi olla määräaikainen) ja siten toimii samalla kiinteistörasitteena. Kiinteistöeläke voi joskus muistuttaa läheisesti kiinteistöön kohdistuvaa käyttöoikeutta, ja kauppahinta on käypää hintaa alempi, kun kauppaa rasittaa syytinki.
Syytinkiin liittyvä omaisuuden myyminen liian alhaisella kauppahinnalla voidaan tulkita lahjaksi. Jos omaisuus on myyty käypää arvoa alhaisemmalla hinnalla, ostaja voi joutua maksamaan lahjaveroa. 15.000 euron arvoisen mökin osalta syytingin perustaminen voidaan tulkita laittomaksi, ja joka tapauksessa lahjanluonteiseksi kaupaksi. Juridisesti katsottuna syytinki on siis kauppa, jonka kohteena on kiinteistö ja kauppahintana tulevat syytinkiedut ja suoritukset. Lainhuutoa haettaessa maksetaan siis varainsiirtovero etujen ja suoritusten pääomitetun arvon mukaan.
Unohtakaa syytinki!
Jotta siirtäminen on mahdollisimman kivuton, kyseeseen tulee lahjoitus, lahja, jossa lahjoittaja pidättää hallintaoikeuden. Ko. oikeus rajoittaa lahjansaajan oikeutta käyttää lahjaa, joten lahjaverotuksessa lahjan käyvästä arvosta vähennetään hallintaoikeusvähennys.
Mökin osalta hallintaoikeusvähennys on kolme prosenttia. Nyt laskennallinen vuosituotto on 450 euroa. Hallintaoikeus voidaan pidättää eliniäksi tai määräajaksi, ja jos hallintaoikeus pidätetään eliniäksi, hallintaoikeusvähennys on riippuvainen lahjoittajan (tai hallintaoikeuden saajan) iästä. Vuositulon määrä kerrotaan kertoimella 2 -12. Jos lahjoittaja on 55-vuotias, vähennys on 10 x 450 euroa.
Lahjan verotettava arvo on näin ollen 15.000 - 4.500 euroa = 10.500 euroa, josta maksettava lahjavero on 540 euroa. Lahjasta ei makseta varainsiirtoveroa.
Älkää hyvät ihmiset menettäkö hermojanne, jos ette asioista mitään tiedä tai ette edes viitsi ottaa asioista selvää. - KJE-701
AP on trolli.
- oikaisu
Mökki voidaan SIIRTÄÄ kaupalla, vaihdolla tai lahjalla. kahden edellisen ja viimeisen vero- yms. seuraukset ovat erilaisia.
Jos tässä on lahjasta kyse:
Lahjavero määräytyy omaisuuden käyvän arvon, lahjoituspäivän ja osapuolten sukulaisuussuhteen perusteella. Myös omaisuuden laatu ja aiemmin saadut lahjat vaikuttavat lahjaveron määrään.
Pidätetystä hallintaoikeusta tehdään lahjaverotuksessa vähennys lahjaveroon.
Se, kuinka pitkäksi aikaa lahjoitettuun omaisuuteen on pidätetty hallintaoikeus, vaikuttaa lahjaveron määrään. Tämä tapahtuu ikäkerroin huomioon ottamalla verotuksessa.
Myös lahjoitetusta omaisuudesta saatava todellinen tai laskennallinen vuosituotto vaikuttaa lahjaveon määrään.
Laskennallinen vuosituotto lasketaan siten, että lahjoitetun omaisuuden käypä arvo (eli todennäköinen myyntihinta) kerrotaan tuottokertoimella, joka on 3 % tai 5 % omaisuuslajista riippuen.
Tuottokerroin on 3 %, kun kyse on vapaa-ajan asunnosta ja 5 %, kun kyse on muusta omaisuudesta kuin vapaa-ajan asunnosta, esimerkiksi asunto-osakkeesta, asuinkäytössä olevasta kiinteistöstä tai arvo-osuustilistä.
Kiinteistörasitteilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m2905459- 705026
Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest484136- 513840
- 413458
SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo883116Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?
Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv692972- 402154
- 442081
UMK-juontajakaksikon pari isoa "mokaa" ihmetyttää - Mitäs tykkäsit Syköstä ja Uotisesta juontajina?
Tänä vuonna UMK-lavalla nähtiin artistien lisäksi juontajakolmikko Jorma Uotinen, Sami Sykkö ja Jasmin Beloued. Juontami272078