Vietättekö hanukkaa?

Kyllä oli jälleen ihastuttava video Jonathan Cahnilta. Hän kertoo, miten Jeshua voittaa, valo voittaa pimeyden. Ehdottomasti vietän Hanukkaa, tuota valon juhlaa.👍🏼👌🏼❤😊

Hanukka ei ole Jumalan määräämä vuotuinen pyhä juhla. Se on Saatanan ja tämän enkeleiden käskystä lisätty kalenteriin, eksyttääkseen monia ja ohjataksen valitun kansan pois Jumalan luolta. Vain niitä juhlia, jotka joita Jumala on itse käskenyt meitä lainkirjoissa juhlimaan meidän tulee viettää niin kuin on Jumalan pyhässä laossa säädetty. Mutta muita juhlia meillä ei ole lupa viettää.

Minulla on hanukkakynttelikköjä (9-haarainen) parikin kappaletta, joten ainakin sytytetään kynttilän Hanukan tapaan eli yksi kynttilä joka päivä.

Tässä rabbit näyttävät mallia hanukan viettoon.

https://www.youtube.com/watch?v=fDn0qjjB-80

"Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä." Sanotaanko tässä, että Jeesus vietti hanukkaa?

Kristitty.net kirjoitti:

"Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä." Sanotaanko tässä, että Jeesus vietti hanukkaa?

Jeesus käyskenteli Salomon pylväskäytävässä talvella, joten tuolloin vietettiin Hanukkaa.

Joh. 10:22
22 Oli talvi, ja Jerusalemissa vietettiin temppelin vihkimisen vuosijuhlaa.

Hanukka liittyy lopun aikaa, että mitä tapahtuu lopun aikana. Jos tuo aiempi linkki ei näy, niin tässä on sama juttu.

https://www.youtube.com/watch?v=r-5FB-t0c4Y

Yksi_usko kirjoitti:

Jeesus käyskenteli Salomon pylväskäytävässä talvella, joten tuolloin vietettiin Hanukkaa.

Joh. 10:22
22 Oli talvi, ja Jerusalemissa vietettiin temppelin vihkimisen vuosijuhlaa.

Hanukka liittyy lopun aikaa, että mitä tapahtuu lopun aikana. Jos tuo aiempi linkki ei näy, niin tässä on sama juttu.

https://www.youtube.com/watch?v=r-5FB-t0c4Y

Lue lisää

Raamatussa sanotaan, että oli hanukkajuhla ja Jeesus käyskenteli temppelissä. Siinä ei sanota, että Jeesus vietti hanukkaa. Missään kohtaa Raamattua ei meidän käsketä viettää hanukkaa.

Kristitty.net kirjoitti:

Raamatussa sanotaan, että oli hanukkajuhla ja Jeesus käyskenteli temppelissä. Siinä ei sanota, että Jeesus vietti hanukkaa. Missään kohtaa Raamattua ei meidän käsketä viettää hanukkaa.

Lue lisää

Yhtä lailla Raamatussa ei sanota myöskään, että Jeesus ei olisi viettänyt hanukkaa.

Yksi_usko kirjoitti:

Yhtä lailla Raamatussa ei sanota myöskään, että Jeesus ei olisi viettänyt hanukkaa.

Miksi Jeesus olisi viettänyt juhlaa, jota ei missään kohtaa Raamattua käsketä viettää? Koska ainut todistus hanukka juhlasta löytyy Johanneksen evankeliumista, täytyy meidän katsoa mitä Johannes sanoo. Hän vain toteaa, että oli hanukkajuhlan aika, hän ei sano, että Jeesus vietti sitä.

Yksi_usko kirjoitti:

Yhtä lailla Raamatussa ei sanota myöskään, että Jeesus ei olisi viettänyt hanukkaa.

Raamatussa ei myöskään sanota, että Jeesus ei viettänyt joulua. Tuleeko meidän siis viettää joulua?

Kristitty.net kirjoitti:

Miksi Jeesus olisi viettänyt juhlaa, jota ei missään kohtaa Raamattua käsketä viettää? Koska ainut todistus hanukka juhlasta löytyy Johanneksen evankeliumista, täytyy meidän katsoa mitä Johannes sanoo. Hän vain toteaa, että oli hanukkajuhlan aika, hän ei sano, että Jeesus vietti sitä.

Lue lisää

<<Hän vain toteaa, että oli hanukkajuhlan aika, hän ei sano, että Jeesus vietti sitä. >>

Tietenkin Jeesus vietti sitä, koska juutalaiset viettivät sitä ja Jeesus oli juutalainen.👍🏼

Kristitty.net kirjoitti:

Raamatussa ei myöskään sanota, että Jeesus ei viettänyt joulua. Tuleeko meidän siis viettää joulua?

Hei, Raamatussa ei sanota myöskään, ettei Jeesus olisi viettänyt pikkujoulua, vappua tai juhannusta. Eikä siellä sanota ettei Jeesus olisi ryypännyt perjantaisin itseään räkäkänniin. Eikä sanota ettei Jeesus olisi pelannut kaikkia rahojaan uhkapeleissä.

Onpa sinulla perusteet aloittaa huuhaatapoja: ihan vaan sen perusteella ettei Raamatussa sanottu ettei Jeesus niin tehnyt.

Kristitty.net kirjoitti:

Raamatussa ei myöskään sanota, että Jeesus ei viettänyt joulua. Tuleeko meidän siis viettää joulua?

Jeesus ei viettänyt joulua koska juutalaiset eivät viettäneet joulua.

Yksi_usko kirjoitti:

<<Hän vain toteaa, että oli hanukkajuhlan aika, hän ei sano, että Jeesus vietti sitä. >>

Tietenkin Jeesus vietti sitä, koska juutalaiset viettivät sitä ja Jeesus oli juutalainen.👍🏼

Lue lisää

>> Tietenkin Jeesus vietti sitä, koska juutalaiset viettivät sitä ja Jeesus oli juutalainen <<

Jeesus noudatti kaikessa Tooraa, ei siksi että hän oli juutalainen, vaan siksi että se on Jumalan käsky. Jeesus ei noudattanut kaikkia juutalaisten perinnäissääntöjä, kuten käsien rituaalista pesua ennen ateriointia, joten miksi hän olisi viettänyt tätäkään juhlaa, joka perustuu pelkkään juutalaisten perinnäissääntöön.

Exap kirjoitti:

Hei, Raamatussa ei sanota myöskään, ettei Jeesus olisi viettänyt pikkujoulua, vappua tai juhannusta. Eikä siellä sanota ettei Jeesus olisi ryypännyt perjantaisin itseään räkäkänniin. Eikä sanota ettei Jeesus olisi pelannut kaikkia rahojaan uhkapeleissä.

Onpa sinulla perusteet aloittaa huuhaatapoja: ihan vaan sen perusteella ettei Raamatussa sanottu ettei Jeesus niin tehnyt.

Lue lisää

Se on jännä juttu, että jotkut katsovat voivansa tehdä pelkästään sellaisia asioita, joita Raamattu kertoo Jeesuksen tehneen. Mutta he eivät vie tätä johdonmukaiseen loppuun asti. Ja tuskallista se olisikin, jos he kaikki alkaisivat vääntää satasella jeesusimitaatiota.

Muuten, Raamatussa ei missään mainita, että Jeesus olisi käynyt kakalla.

Joskus pitää sanoa hiukan rumasti, että silmät aukeavat. Kiitos ja anteeksi.

Exap kirjoitti:

Hei, Raamatussa ei sanota myöskään, ettei Jeesus olisi viettänyt pikkujoulua, vappua tai juhannusta. Eikä siellä sanota ettei Jeesus olisi ryypännyt perjantaisin itseään räkäkänniin. Eikä sanota ettei Jeesus olisi pelannut kaikkia rahojaan uhkapeleissä.

Onpa sinulla perusteet aloittaa huuhaatapoja: ihan vaan sen perusteella ettei Raamatussa sanottu ettei Jeesus niin tehnyt.

Lue lisää

Nyt vasta tajusin tuon viestin logiikan. Se vaati vain pari kulausta kahvia lisää.

Käytettävissä oleva tila ei valitettavasti salli kertoa läheskään kaikkea, mistä Raamattu mainitsee että Jeesus ei sitä tehnyt. Mutta näitä voi etsiä vaikkapa jostakin paikasta, jossa on suomen kielen kaikki verbit aakkosjärjestyksessä. Aina välillä tulee rasti, että tuo mainitaan, mutta kaikki muut kuuluvat joukkoon.

Sitten ei muuta kuin harjoittelemaan korkealta ja kovaa laulamista ja terveisiä naapureille. Raamatussa ei todellakaan mainita missään, ettei Jeesus olisi tehnyt sellaista.

v.aari kirjoitti:

Nyt vasta tajusin tuon viestin logiikan. Se vaati vain pari kulausta kahvia lisää.

Käytettävissä oleva tila ei valitettavasti salli kertoa läheskään kaikkea, mistä Raamattu mainitsee että Jeesus ei sitä tehnyt. Mutta näitä voi etsiä vaikkapa jostakin paikasta, jossa on suomen kielen kaikki verbit aakkosjärjestyksessä. Aina välillä tulee rasti, että tuo mainitaan, mutta kaikki muut kuuluvat joukkoon.

Sitten ei muuta kuin harjoittelemaan korkealta ja kovaa laulamista ja terveisiä naapureille. Raamatussa ei todellakaan mainita missään, ettei Jeesus olisi tehnyt sellaista.

Lue lisää

Äh. Siis piti olla että "mistä Raamattu ei mainitse että Jeesus ei sitä tehnyt."

Ihan muistuu mieleen vanha kirjoittajan ohje: "Älä vältä ei-negatiivisten ilmaisujen käyttöä".

v.aari kirjoitti:

Nyt vasta tajusin tuon viestin logiikan. Se vaati vain pari kulausta kahvia lisää.

Käytettävissä oleva tila ei valitettavasti salli kertoa läheskään kaikkea, mistä Raamattu mainitsee että Jeesus ei sitä tehnyt. Mutta näitä voi etsiä vaikkapa jostakin paikasta, jossa on suomen kielen kaikki verbit aakkosjärjestyksessä. Aina välillä tulee rasti, että tuo mainitaan, mutta kaikki muut kuuluvat joukkoon.

Sitten ei muuta kuin harjoittelemaan korkealta ja kovaa laulamista ja terveisiä naapureille. Raamatussa ei todellakaan mainita missään, ettei Jeesus olisi tehnyt sellaista.

Lue lisää

Jeesus ei käynyt tarpeilla ja tyhjentämässä rakkoa koska Raamatussa ei sanota että Jeesus olisi niin tehnyt. Jeesus oli tosi ihminen ja tosi Jumala, ja hänen jumalallisen puolensa kautta Jeesuksella ei ollut tarvetta käydä tarpeilla ja tyhjentää rakkoa kuten muut ihmiset. Ja niimpä siis kun Jeesus söi, Jeesus söi vain osoittaakseen olevansa samankaltainen kuin muut ihmiset, mutta koska Jeesus on tosi Jumala, ei Jeesuksella olisi todellisuudessa ollut tarvetta syödä ja juoda kuten muut ihmiset tekevät elääkseen.

Suolattu esinahka kuuluu hanukan aterialle aivan ehdottomasti. Naminami!

Kenelle meille? Hihhuleilleko? Ei se ainakaan minulle merkitse mitään.

Uskisss kirjoitti:

Kenelle meille? Hihhuleilleko? Ei se ainakaan minulle merkitse mitään.

Minulle merkitsee jotain. En vielä kuitenkaan ymmärrä täysin hanukkaa.

Yksi_usko kirjoitti:

Minulle merkitsee jotain. En vielä kuitenkaan ymmärrä täysin hanukkaa.

"Minulle merkitsee jotain. En vielä kuitenkaan ymmärrä täysin hanukkaa."

No se on huomattu, joo. Kiitos siitä että olet rehellinen. Myönnät että julistat muille asiaa, jota et edes itse ymmärrä.

Exap kirjoitti:

"Minulle merkitsee jotain. En vielä kuitenkaan ymmärrä täysin hanukkaa."

No se on huomattu, joo. Kiitos siitä että olet rehellinen. Myönnät että julistat muille asiaa, jota et edes itse ymmärrä.

Lue lisää

Yritän itsekin vasta opiskella hanukka-asiaa. Valitettavasti englannin kielen taitoni ei ole niin hyvä, että ymmärtäisin täysin nuo linkitsemäni videot. Olen kuitenkin melko vakuuttunut siitä, että meidänkin tulisi viettää hanukkaa. 😊🤔

Yksi_usko kirjoitti:

Yritän itsekin vasta opiskella hanukka-asiaa. Valitettavasti englannin kielen taitoni ei ole niin hyvä, että ymmärtäisin täysin nuo linkitsemäni videot. Olen kuitenkin melko vakuuttunut siitä, että meidänkin tulisi viettää hanukkaa. 😊🤔

Lue lisää

Jos englannin kielen taito ei oikein riitä, ainahan voi tutkia jiddišinkielisiä lähteitä.

Mikä tekee tästä Hanukasta yhtään sen kristillisempää kuin joulusta? Sama meininki näyttää olevan molemmissa eli syömistä ja lahjojen jakamista.

Juutalaisten ja juutalaisuuden palvojana sinuun näyttää uppoavan ihan kaikki, jos vain joku messiaaninen juutalainen esittää sen tai juutalaiset ovat keksineet sen.

pelkkää.ihmispalvontaa kirjoitti:

Mikä tekee tästä Hanukasta yhtään sen kristillisempää kuin joulusta? Sama meininki näyttää olevan molemmissa eli syömistä ja lahjojen jakamista.

Juutalaisten ja juutalaisuuden palvojana sinuun näyttää uppoavan ihan kaikki, jos vain joku messiaaninen juutalainen esittää sen tai juutalaiset ovat keksineet sen.

Lue lisää

Hyvin sanottu ja pahoin pelkään että olet oikeassa. Yksi_usko on tässä kohtaa valitettavasti eksynyt :(

Kristitty.net kirjoitti:

Hyvin sanottu ja pahoin pelkään että olet oikeassa. Yksi_usko on tässä kohtaa valitettavasti eksynyt :(

"Yksi_usko on tässä kohtaa valitettavasti eksynyt :("

Tässäkin asiassa olemme tasan samaa mieltä. Hanukka on hanurista.

pelkkää.ihmispalvontaa kirjoitti:

Mikä tekee tästä Hanukasta yhtään sen kristillisempää kuin joulusta? Sama meininki näyttää olevan molemmissa eli syömistä ja lahjojen jakamista.

Juutalaisten ja juutalaisuuden palvojana sinuun näyttää uppoavan ihan kaikki, jos vain joku messiaaninen juutalainen esittää sen tai juutalaiset ovat keksineet sen.

Lue lisää

<<Juutalaisten ja juutalaisuuden palvojana sinuun näyttää uppoavan ihan kaikki, jos vain joku messiaaninen juutalainen esittää sen tai juutalaiset ovat keksineet sen.>>

En minä palvo juutalaisia, vaikka juutalaiset ovatkin viisaampia kuin muut. Jotkut messiaaniset luultavasti uskovat, että hanukkaa vietetään myös Jeesuksen sikiämisen juhlana. Mutta minä en, sillä Jeesuksen sikiäminen on tapahtunut mitä todennäköisimmin lehtimajan juhlana, niin kuin Jonathan Cahn opettaa.😊

Kristitty.net kirjoitti:

Hyvin sanottu ja pahoin pelkään että olet oikeassa. Yksi_usko on tässä kohtaa valitettavasti eksynyt :(

<<Yksi_usko on tässä kohtaa valitettavasti eksynyt :( >>

En ole mihinkään eksynyt. Mitä se Jonathan Cahn kertoo noissa videoissa, joita olen tänne linkinnyt? En aivan ole saanut selvää, mutta eikö hän olekin sitä mieltä, että meidänkin tulee viettää hanukkaa?

Yksi_usko kirjoitti:

<<Yksi_usko on tässä kohtaa valitettavasti eksynyt :( >>

En ole mihinkään eksynyt. Mitä se Jonathan Cahn kertoo noissa videoissa, joita olen tänne linkinnyt? En aivan ole saanut selvää, mutta eikö hän olekin sitä mieltä, että meidänkin tulee viettää hanukkaa?

Lue lisää

Monet messiaaniset opettavat, että meidän tulee viettää Hanukkaa, ja perustelevat tätä sillä, että Jeesuskin vietti hanukkajuhlaa. Näin Cahn jollakin videolla itsekin perusteli tuota hanukan viettoa. Vaan kun Raamatussa ei missään kohtaa sanota, että Jeesus olisi viettänyt hanukkaa, eikä Raamatussa missään kohtaa meidän käsketä viettää hanukkaa.

Kristitty.net kirjoitti:

Monet messiaaniset opettavat, että meidän tulee viettää Hanukkaa, ja perustelevat tätä sillä, että Jeesuskin vietti hanukkajuhlaa. Näin Cahn jollakin videolla itsekin perusteli tuota hanukan viettoa. Vaan kun Raamatussa ei missään kohtaa sanota, että Jeesus olisi viettänyt hanukkaa, eikä Raamatussa missään kohtaa meidän käsketä viettää hanukkaa.

Lue lisää

Jeesus tunnetusti vietti aikaa ristillä teloitettavana. Koskahan Yksi_usko alkaa opettaa, että meidän tulisi tehdä samoin, koska Jeesuskin vietti ristillä aikaa ?

Exap kirjoitti:

Jeesus tunnetusti vietti aikaa ristillä teloitettavana. Koskahan Yksi_usko alkaa opettaa, että meidän tulisi tehdä samoin, koska Jeesuskin vietti ristillä aikaa ?

Meidän jokaisen on kannettava oma ristimme. Täysin raamatullinen opetus.

Kristitty.net kirjoitti:

Monet messiaaniset opettavat, että meidän tulee viettää Hanukkaa, ja perustelevat tätä sillä, että Jeesuskin vietti hanukkajuhlaa. Näin Cahn jollakin videolla itsekin perusteli tuota hanukan viettoa. Vaan kun Raamatussa ei missään kohtaa sanota, että Jeesus olisi viettänyt hanukkaa, eikä Raamatussa missään kohtaa meidän käsketä viettää hanukkaa.

Lue lisää

<<Vaan kun Raamatussa ei missään kohtaa sanota, että Jeesus olisi viettänyt hanukkaa, eikä Raamatussa missään kohtaa meidän käsketä viettää hanukkaa. >>

Johanneksen evankeliumi paljastaa, että Jeesus vietti hanukkaa. Tietenkin, olihan Jeesus juutalainen ja juutalaiset viettivät ja viettävät edelleenkin hanukkaa.

Yksi_usko kirjoitti:

<<Vaan kun Raamatussa ei missään kohtaa sanota, että Jeesus olisi viettänyt hanukkaa, eikä Raamatussa missään kohtaa meidän käsketä viettää hanukkaa. >>

Johanneksen evankeliumi paljastaa, että Jeesus vietti hanukkaa. Tietenkin, olihan Jeesus juutalainen ja juutalaiset viettivät ja viettävät edelleenkin hanukkaa.

Lue lisää

Missä kohtaa Johanneksen evankeliumia sanotaan, että Jeesus vietti hanukkaa? Ei missään kohtaa, hän käyskenteli temppelissä, kuten hänellä oli usein tapana. Se ei tarkoita, että hän olisi viettänyt hanukkaa. Hanukkaa ei käsketä viettää missään kohtaa Tooraa, se ei ole Jumalan käsky. Kyse on juutalaisten omasta päästään keksimästä perinnäissäännöstä, ja Jeesuksen mukaan meidän ei tule nuodattaa mitään juutalaisten perinnäissääntöjä.

Oletko Yksi_usko poistattanut viestejä?

puhu.totta kirjoitti:

Oletko Yksi_usko poistattanut viestejä?

Tosi on, etten ole poistattanut viestejä.

puhu.totta kirjoitti:

Oletko Yksi_usko poistattanut viestejä?

Tosi on, etten ole todellakaan poistattanut viestejä, sillä minun omia viestejä on poistettu.

puhu.totta kirjoitti:

Oletko Yksi_usko poistattanut viestejä?

Miksi tämäkin Jaska Jokusen hanukan viettovideo oli poistettu?

https://www.youtube.com/watch?v=-QHc-nsMSAo

Yksi_usko kirjoitti:

<<Juutalaisten ja juutalaisuuden palvojana sinuun näyttää uppoavan ihan kaikki, jos vain joku messiaaninen juutalainen esittää sen tai juutalaiset ovat keksineet sen.>>

En minä palvo juutalaisia, vaikka juutalaiset ovatkin viisaampia kuin muut. Jotkut messiaaniset luultavasti uskovat, että hanukkaa vietetään myös Jeesuksen sikiämisen juhlana. Mutta minä en, sillä Jeesuksen sikiäminen on tapahtunut mitä todennäköisimmin lehtimajan juhlana, niin kuin Jonathan Cahn opettaa.😊

Lue lisää

>> En minä palvo juutalaisia, vaikka juutalaiset ovatkin viisaampia kuin muut. <<

Juutalaiset eivät ole viisaampia kuin muut. Vaikka juutalaiset tutkivat samoja kirjoituksia kuin me, he eivät näe siellä Messiasta. He eivät siis ole ainakaan tässä asiassa meitä viisaampia. Jos juutalaiset olisivat viisaita, he noudattaisivat Tooraa, mutta sen sijaan he noudattavat Talmudia, suullista lakia, kaikenmaailman legendoja ja taruja, omasta päästään keksimiä perinnäissääntöjä ja pimeää kabbalaa.

Silti juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa ja meidän tulee rukoilla heidän puolestaan, mutta meidän ei tule ottaa mallia juutalaisista tai ihannoida heidän perinteitään ja kulttuuriaan. Juutalaiset ovat Tooran korvanneet Talmudilla.

Kristitty.net kirjoitti:

>> En minä palvo juutalaisia, vaikka juutalaiset ovatkin viisaampia kuin muut. <<

Juutalaiset eivät ole viisaampia kuin muut. Vaikka juutalaiset tutkivat samoja kirjoituksia kuin me, he eivät näe siellä Messiasta. He eivät siis ole ainakaan tässä asiassa meitä viisaampia. Jos juutalaiset olisivat viisaita, he noudattaisivat Tooraa, mutta sen sijaan he noudattavat Talmudia, suullista lakia, kaikenmaailman legendoja ja taruja, omasta päästään keksimiä perinnäissääntöjä ja pimeää kabbalaa.

Silti juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa ja meidän tulee rukoilla heidän puolestaan, mutta meidän ei tule ottaa mallia juutalaisista tai ihannoida heidän perinteitään ja kulttuuriaan. Juutalaiset ovat Tooran korvanneet Talmudilla.

Lue lisää

<<Juutalaiset eivät ole viisaampia kuin muut. >>

Juutalaiset ovat suorastaan rohmunneet Nobel-palkintoja.

"Hanukka tuntuisi olevan juutalaisten versio joulusta."

Yksi_ usko rakastaa niin kovasti kaikkia juhlia ja nyt häntä todennäköisesti harmittaa se, että joulu onkin pakanallinen juhla. Mutta ei hätää, Yksi_usko kiertää tämän viettämällä juutalaisten itsensä keksimää perinnejuhlaa hanukkaa, joka muistuttaa joulua ja korvaa sen.

"Raamatussa ei missään kohtaa kerrota meille sanaakaan hanukasta, eikä missään kohtaa Raamattua käsketä viettää hanukkaa. "

Tässä asiassa olemme tasan tarkkaan samaa mieltä, veliseni. Hanukka on hanurista.

<<Mutta Jeesus ei sano sanaakaan hanukasta, eikä Johannes kerro Jeesuksen millään tavalla juhlistaneen hanukkaa.>>

Jeesus ei sano muistakaan juhlista eikä hanukkaa vietetty VT:n aikoihin, joten sitä ei ole sen vuoksi Herran juhlakalenterissa.

Jeesus ei kieltänyt viettämästä hanukkaa, vaan itsekin vietti = käyskenteli temppelialueella.

En usko, että hanukka on juutalaisten versio joulusta, sillä sitä vietettiin jo ennen Jeesuksen syntymää. Lainaan tekstiä Batya Woottenin kirjasta Israelin juhlat, syksyn juhlat. "Hanukka-juhlaa alettiin viettää noin 100 ennen Jeesuksen syntymää. Tämän kahdeksanpäiväisen juhlan teema on vihkiminen. Silloin muistellaan Juudan voittoa Syyrian tyrannista Antiokuksesta, joka osoitti halveksuntansa Israelin Jumalaa kohtaan uhraamalla sian temppelin alttarilla kukistettuaan Jerusalemin vuonna 165 eKr. Lisäksi Antiokus teloitti sellaiset, jotka uskalsivat noudattaa Tooraa. Judas Makkabealainen, hasmonealaispappi Mattatiaksen poika, johti kapinaa tätä pakanallista sortoa vastaan. Hän johdatti vähälukuisen ja taitamattoman partisaaniarmeijansa selvään voittoon ylivoimaisia syyrialaisjoukkoja vastaan. Tultuaan Jerusalemiin hän puhdisti ja vihki temppelin uudelleen. Siitä tulee nimi chanuka, "vihkiminen". Kun makkabealaliset ottivat häpäistyn temppelin haltuunsa, he löysivät vain yhden tärveltymättömän öljyruukun, jolla he pystyivät sytyttämään temppelin menoran...

Makkabealaisten voitto on kunnioitettava saavutus, joka kertoo todellisesta vihkiytymisestä. Meidänkin tulee olla yhtä omistautuneita,. On kuitenkin hyvä muistaa, että Isä myöhemmin salli tuon temppelin tuhoutua ja kansan hajaantua jälleen. Mikä tärkeintä, ennen temppelin hävitystä ja kansan hajaannusta, Hän lähetti heille Temppelin, joka ei tarvitse puhdistusta - Messiaan. ".

Tämän mukaan hanukka liittyy jotenkin lopun aikaan. Eikö siten hanukkaa tule viettää?

Exap kirjoitti:

"Raamatussa ei missään kohtaa kerrota meille sanaakaan hanukasta, eikä missään kohtaa Raamattua käsketä viettää hanukkaa. "

Tässä asiassa olemme tasan tarkkaan samaa mieltä, veliseni. Hanukka on hanurista.

Lue lisää

Hanukkaa on vietetty n. 100 eKr. lähtien, joten tämä juhla oli myös Jeesukselle tuttu. Tälläkin juhlalla on messiaaninen merkitys, ja se liittyy lopun aikaan ja antikristukseen.

Yksi_usko kirjoitti:

Hanukkaa on vietetty n. 100 eKr. lähtien, joten tämä juhla oli myös Jeesukselle tuttu. Tälläkin juhlalla on messiaaninen merkitys, ja se liittyy lopun aikaan ja antikristukseen.

Lue lisää

Se että Jeesus käyskenteli temppelissä, ei tarkoita että hän vietti hanukkajuhlaa. Raamatussa ei ole ainuttakaan käskyä viettää tuota juhlaa, siksi sitä ei tule viettää. Se että Johannes mainitsee tuon juhlan tarkoittaa vain, että sitä vietettiin tuohon aikaan, se ei tarkoita että Johannes olisi hyväksynyt tuon juhlinnan. Mutta minä jo toistan itseäni.

Yksi_usko kirjoitti:

<<Mutta Jeesus ei sano sanaakaan hanukasta, eikä Johannes kerro Jeesuksen millään tavalla juhlistaneen hanukkaa.>>

Jeesus ei sano muistakaan juhlista eikä hanukkaa vietetty VT:n aikoihin, joten sitä ei ole sen vuoksi Herran juhlakalenterissa.

Jeesus ei kieltänyt viettämästä hanukkaa, vaan itsekin vietti = käyskenteli temppelialueella.

En usko, että hanukka on juutalaisten versio joulusta, sillä sitä vietettiin jo ennen Jeesuksen syntymää. Lainaan tekstiä Batya Woottenin kirjasta Israelin juhlat, syksyn juhlat. "Hanukka-juhlaa alettiin viettää noin 100 ennen Jeesuksen syntymää. Tämän kahdeksanpäiväisen juhlan teema on vihkiminen. Silloin muistellaan Juudan voittoa Syyrian tyrannista Antiokuksesta, joka osoitti halveksuntansa Israelin Jumalaa kohtaan uhraamalla sian temppelin alttarilla kukistettuaan Jerusalemin vuonna 165 eKr. Lisäksi Antiokus teloitti sellaiset, jotka uskalsivat noudattaa Tooraa. Judas Makkabealainen, hasmonealaispappi Mattatiaksen poika, johti kapinaa tätä pakanallista sortoa vastaan. Hän johdatti vähälukuisen ja taitamattoman partisaaniarmeijansa selvään voittoon ylivoimaisia syyrialaisjoukkoja vastaan. Tultuaan Jerusalemiin hän puhdisti ja vihki temppelin uudelleen. Siitä tulee nimi chanuka, "vihkiminen". Kun makkabealaliset ottivat häpäistyn temppelin haltuunsa, he löysivät vain yhden tärveltymättömän öljyruukun, jolla he pystyivät sytyttämään temppelin menoran...

Makkabealaisten voitto on kunnioitettava saavutus, joka kertoo todellisesta vihkiytymisestä. Meidänkin tulee olla yhtä omistautuneita,. On kuitenkin hyvä muistaa, että Isä myöhemmin salli tuon temppelin tuhoutua ja kansan hajaantua jälleen. Mikä tärkeintä, ennen temppelin hävitystä ja kansan hajaannusta, Hän lähetti heille Temppelin, joka ei tarvitse puhdistusta - Messiaan. ".

Tämän mukaan hanukka liittyy jotenkin lopun aikaan. Eikö siten hanukkaa tule viettää?

Lue lisää

Nykyään hanukka on juutalaisten versio joulusta, sillä he antavat toisilleen silloin lahjoja.

Kristitty.net kirjoitti:

Se että Jeesus käyskenteli temppelissä, ei tarkoita että hän vietti hanukkajuhlaa. Raamatussa ei ole ainuttakaan käskyä viettää tuota juhlaa, siksi sitä ei tule viettää. Se että Johannes mainitsee tuon juhlan tarkoittaa vain, että sitä vietettiin tuohon aikaan, se ei tarkoita että Johannes olisi hyväksynyt tuon juhlinnan. Mutta minä jo toistan itseäni.

Lue lisää

Jeps. Eikä sekään, että Jeesus vietti aikaa porttojen ja syntisten kanssa, johda siihen lopputulemaan että meidän on hyvä alkaa olla porttoja ja syntisiä, koska Jeesus tykkäsi sellaisten kanssa aikaansa viettää.

Exap kirjoitti:

Jeps. Eikä sekään, että Jeesus vietti aikaa porttojen ja syntisten kanssa, johda siihen lopputulemaan että meidän on hyvä alkaa olla porttoja ja syntisiä, koska Jeesus tykkäsi sellaisten kanssa aikaansa viettää.

Lue lisää

Mutta se tarkoittaa että meidänkään ei tule pelätä olla tekemisissä porttojen ja syntisten kanssa.

Kristitty.net kirjoitti:

Se että Jeesus käyskenteli temppelissä, ei tarkoita että hän vietti hanukkajuhlaa. Raamatussa ei ole ainuttakaan käskyä viettää tuota juhlaa, siksi sitä ei tule viettää. Se että Johannes mainitsee tuon juhlan tarkoittaa vain, että sitä vietettiin tuohon aikaan, se ei tarkoita että Johannes olisi hyväksynyt tuon juhlinnan. Mutta minä jo toistan itseäni.

Lue lisää

<<Se että Jeesus käyskenteli temppelissä, ei tarkoita että hän vietti hanukkajuhlaa. >>

Jeesus vietti tietenkin hanukkaa, vaikka sitä ei suoraan sanotakaan. Jos Jeesus ei olisi viettänyt hanukkaa, niin uskoisin, että se olisi kyllä kerrottu Raamatussa. Jos Johannes ei olisi hyväksynyt hanukan viettoa, niin hän olisi siitä kyllä maininnut jossain.

Yksi_usko kirjoitti:

<<Se että Jeesus käyskenteli temppelissä, ei tarkoita että hän vietti hanukkajuhlaa. >>

Jeesus vietti tietenkin hanukkaa, vaikka sitä ei suoraan sanotakaan. Jos Jeesus ei olisi viettänyt hanukkaa, niin uskoisin, että se olisi kyllä kerrottu Raamatussa. Jos Johannes ei olisi hyväksynyt hanukan viettoa, niin hän olisi siitä kyllä maininnut jossain.

Lue lisää

Raamatussa sanotaan, että Jeesus ei noudattanut mitään juutalaisten perinnäissääntöjä, joten miksi hän olisi viettänyt tätäkään perinnäissääntöä?

Jos Jeesus tulisi nyt takaisin ja minä olisin historioitsija, niin saattaisin kirjoittaa, että Jeesus käyskenteli Senaatintorilla ja oli joulu. Se ei tarkoittaisi, että Jeesus vietti joulua tai että meidän tulisi viettää joulua.

Kristitty.net kirjoitti:

Mutta se tarkoittaa että meidänkään ei tule pelätä olla tekemisissä porttojen ja syntisten kanssa.

Paavali kuitenkin opasti näin: "Karta harhaoppista ihmistä, kun ensin olet ojentanut häntä kerran tai kahdesti."

Ilmeisesti sitten harhaoppinen on vaarallismpaa seuraa kuin portto ja syntinen.

Kristitty.net kirjoitti:

Raamatussa sanotaan, että Jeesus ei noudattanut mitään juutalaisten perinnäissääntöjä, joten miksi hän olisi viettänyt tätäkään perinnäissääntöä?

Jos Jeesus tulisi nyt takaisin ja minä olisin historioitsija, niin saattaisin kirjoittaa, että Jeesus käyskenteli Senaatintorilla ja oli joulu. Se ei tarkoittaisi, että Jeesus vietti joulua tai että meidän tulisi viettää joulua.

Lue lisää

>>Raamatussa sanotaan, että Jeesus ei noudattanut mitään juutalaisten perinnäissääntöjä, joten miksi hän olisi viettänyt tätäkään perinnäissääntöä?>>

Missä siellä muka niin sanotaan? Epäilen sinun muistiasi!

Olen kanssasi samaa mieltä. 😀

<<MITEN TUO HERRAN PALVELEMINEN OIKEIN SUJUU. PITÄÄKÖ HÄNTÄ PALVELLA VÄLITTÖMÄSTI VAI VÄLILLISESTI SOPIVAN PALVELUKETJUN VÄLITYKSELLÄ. JOS PALVELEE JOTAKUTA KETJUSSA NIIN ONKO SE SAMAA KUIN HERRAN PALVELEMINEN?<<

Kokosydäminen Herran palveleminen tarkoitta mielestäni sitä, että palvellaan Häntä suoraan ja täydestä sydämestä. Rukoillaan suoraan. Ei tarvita mitään "palveluketjuja" vaan Jumala kuulee meitä kun rukoilemme Häntä. Hän itse asiassa kuulee huokauksemmekin ja ajatuksemmekin Hän osaa lukea. Eikö ole helpotus, että voimme olla milloin vain yhteydessä Luojaamme ja Herraamme.

<<ENTÄ MIKÄ TÄNÄ AIKANA ON HERRAN TAHTO? 200 VUODEN AJAN TULISI AHKERASTI RUKOILLA : PÄÄSTÄ MEIDÄT PAHASTA! MUTTA ONKO MUUTA VARMAA TIETOA? >>

Tänä aikana Herran tahto on sama kuin aina ennenkin. Että rakastamme Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistämme niin kuin itseämme. Jumala päästää meidät pahasta, jos vilpittömästä rukoilemme sitä ja haluamme tehdä totta elämässämme.

<<Henkilökohtaisesti en usko, että on mahdollista palata KOKO SYDÄMESTÄ. Seuraavat 3000 vuotta on ehkä mahdollista yrittää palata KOKO MIELESTÄ, MUTTA EI SYDÄMESTÄ.
Tuota asiaa on käsitelty mm. Hare Krishna liikkeen kirjoissa. Ne lienevät makeaa viiniä, jolla on sopivaa puhdistamaan Leevin poikia. Olen itse kokeillut lukemattomia kertoja palata KOKO SYDÄMESTÄ, mutta se on ristiriitaista ja onnistumisprosentti on alhainen.>>

Jos tarkoitat palaamisella sitä, että palaamme palvelemaan Jumalaa emmekä muita (esim. mammonaa), niin Jumalan avulla voimme palvella Jumalaa koko sydämestämme.

Jos tarkoitat palaamisella sitä, että palata alkuperäisille juurille, eli noudattaa kaikkea vanhaa juutalaista perinnettä ja tradiotiota, niin se ei kuitenkaan ole pelastumisen kannalta olennaista. Miten itse kukin sydämessään tuntee parhaaksi.

>>Itse yritän jollakin tasolla palata, mutta tyydyn siihen, että osa palaa
1. koko sydämestä TYÖVÄESTÖ
2. koko mielestä PORVARISTO
3. koko voimasta AATELISTO
4. koko sielusta PAPISTO>>

Minä ymmärrän ensiksikin itseni kokonaiseksi siinä mielessä, että jos haluan palvella Jumalaa kokosydämisesti ja kaikesta mielestäni, niin silloin palvelen Häntä koko sydämelläni eli en hemmottele mitään syntisiä ajatuksia tai ajatuksia, jotka erottavat sydämeni Jumalasta.

Anteeksi, mutta minulle on vierasta tuo kirjoittamasi mielen luokkajako. En oikeastaan ajattele noin. Muutenkin luokkajako on mielestäni vanhanaikaista joka suhteessa. Elämme kuitenkin täällä Suomessa tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Eli olinpa talonpoika tai porvari tai kuuluinpa työväestöön tai papistoon, niin olen tasavertainen Jumalan silmissä. Minulla on yhtä suuri mahdollisuus pelastua kuuluinpa työväestöön tai papistoon. Eikö tämä Jumalallinen rehellisyys olekin vapauttavaa! Voin kuulua kokosydämisesti Jumalalle oli yhteiskuntaluokkani mikä tahansa. Amen!

<<Vaikka olen työväestöä syntyperältä niin olen tullut kauppiaiden kanssa tekemisiin sen verran, että tuo KOKO MIELESTÄ saa olla itselläni ykkösenä. >>

Vaikka kuuluisit työväestöön, niin tuo koko sielusta, koko voimasta, koko mielestä ja koko sydämestä voivat kaikki olla sinullakin ykkösenä. Jumala on tasa-arvoinen ja rakastaa jokaista luotuaan äärimäisellä rakkaudellaan. Hän (Jeshua Messias) kuoli sinun ja minun ja papin ja talonpojan ja kaikkien ihmisten syntien tähden ristillä. Tästä seuraa se, että kukaan ei meitä syytä synneistämme, koska meidän syntejä ei enää muisteta vaan meitä tarkastellaan ikään kuin olisimme eläneen Jeshuan synnitöntä elämää. Tämä ei tarkoita sitä, ettemme voisi tehdä syntiä. Mutta meidän ei tule tieten tahtoen tehdä enää syntiä. Jos joskus lankeamme, niin meidän tulee tehdä parannus ja katua syntejämme. Näin me puhdistumme Jeshua Messiaan veren kautta.

Tässä rabbien kaunista laulua. Nauttikaa!

https://www.youtube.com/watch?v=ckVYO9oI8vc

Asia on paljon vakavampi. Meillä ei ole mitään lupaa keksiä omasta päästämme juhlia, olivat ne sitten kuinka Herran kunniaksi tahansa tai miten pyhiä omasta mielestämme.

Meillä on täysi lupa valikoida päiviä. Jos haluan juhlia hanukkaa , omapa on asiani, ei se muita koske. Ja jos huomenna juhlin, sekin on oma asiani. Aion jopa juhlia uutta vuotta, ja kun lapseni täyttävät vuosia!

Eri asia on että Jumala on valinnut sapatin lepopäiväksi ja pyhittänyt sen. Sapattia ei voi viettää kuin sapattina lain käskyn mukaan.

Kristitty.net kirjoitti:

Asia on paljon vakavampi. Meillä ei ole mitään lupaa keksiä omasta päästämme juhlia, olivat ne sitten kuinka Herran kunniaksi tahansa tai miten pyhiä omasta mielestämme.

<<Meillä ei ole mitään lupaa keksiä omasta päästämme juhlia>>

Voimme keksiä kyllä juhlia. Juhlimmehan esim. synttäreitä, nimppareita, hääpäiviä, hautajaisia, ristiäisiäkin, itsenäisyyspäivää, juhannusta jne... Liputuspäiviäkin on vaikka kuinka paljon.

Mitä taas tulee Herran kunniaksi juhlimiseen, niin joulua ei mielestäni voi juhlia Herran syntymän kunniaksi, koska Herramme ei taatusti ole syntynyt jouluna. Joululla ei ole myöskään mitään tekemistä Herramme kanssa. Päin vastoin, joulu on alkuperältään tavallaan auringon syntymäpäivä. Mielestäni on synti viettää joulua muka Herramme syntymän vuoksi.

Mitä taas tulee näihin israelilaisiin juhliin. Herran on antanut juhlakalenterin, johon sisältyy 7 juhla-aikaa; neljä juhlaa keväällä ja kolme syksyllä. Nämä kevään juhlat ovat toteutuneet Jeshuan tullessa 1. kerran maan päälle seimen lapsena. Sen sijaan syksyn juhlat eivät ole vielä täyttyneet, sillä ne täyttyvät sitten kun Jeshua Messias saapuu toisen kerran Kunnian Kuninkaana ja Herrain Herrana.

Sitten on israelilaiset juhlat, jotka eivät sisälly noihin seitsemään juhlaan, esim. hanukka. Hanukkaa on alettu viettää n. 100 v. eKr. Sitä vietettiin myös Jesuan aikana ja Jeshua itsekin todennäköisesti vietti sitä. Raamatussa ei ole kieltoa näiden juhlien viettämisestä.

Jos ajatellaan Raamatun juhlakalenteria. Raamatun juhlakalenteri alkaa Nisan kuun 1. päivänä, jolloin alkaa Raamatullinen uusi vuosi. Kevään juhlat kertoivat Jeshuan ensimmäisestä tulemisesta. Syksyn juhlat kertovat toisesta tulemisesta. Raamatullinen kalenteri alkaa Jesuhan syntymästä (Nisan kuun 1. päivä), joka aloittaa Raamatun kalenterin. Kalenteri jatkuu Jeshuan uhrikuolemaan, siihen että Isä herättää Hänet kuolleista ja Pyhän Hengen vuodatukseen Shavuotina (=helluntaina). Sitten tulevat syksyn juhlat, joista ensimmäinen on pasuunansoiton juhla ja sitä seuraa suuri sovituspäivä. Nämä kuvaavat Jeshuan tuloa ja tuomiota. Viimeisenä juhlana on lehtimajanjuhla, jota vietetään sitten Jeshuan tultua taivaassa yhdessä Jeshua Messiaan kanssa. Tähän kalenteri loppuukin.

Kalenteri alkaa Jeshuan syntymästä keväällä ja päättyy Jeshuan kuningaskuntaan. On totta, mitä kristitty.net -nimimerkki on tuonut esille. Muut juhlat eivät kuulu enää meille. Kaikki muut juhlat ovat ylimääräisiä juhlia. Niin hanukka kuin puurimkin. Ne ovat juhlakalenterin ulkopuolella olevia juhlia. Jesuhan toiminta on täyttynyt jo lehtimajanjuhlaan, joten miksi enää viettää mitään "ylimääräisiä" juhlia.

Ainoa syy itselläni nyt on viettää hanukkaa, on se, että se perustuu Raamattuun eikä pakanatapoihin. Juutalaiset ovat sitä viettäneet ja viettävät edelleenkin. Mutta onko sen viettäminen tuhraa? Todennäköisesti. Onko sen viettäminen synti? Tuskinpa.

Yksi_usko kirjoitti:

<<Meillä ei ole mitään lupaa keksiä omasta päästämme juhlia>>

Voimme keksiä kyllä juhlia. Juhlimmehan esim. synttäreitä, nimppareita, hääpäiviä, hautajaisia, ristiäisiäkin, itsenäisyyspäivää, juhannusta jne... Liputuspäiviäkin on vaikka kuinka paljon.

Mitä taas tulee Herran kunniaksi juhlimiseen, niin joulua ei mielestäni voi juhlia Herran syntymän kunniaksi, koska Herramme ei taatusti ole syntynyt jouluna. Joululla ei ole myöskään mitään tekemistä Herramme kanssa. Päin vastoin, joulu on alkuperältään tavallaan auringon syntymäpäivä. Mielestäni on synti viettää joulua muka Herramme syntymän vuoksi.

Mitä taas tulee näihin israelilaisiin juhliin. Herran on antanut juhlakalenterin, johon sisältyy 7 juhla-aikaa; neljä juhlaa keväällä ja kolme syksyllä. Nämä kevään juhlat ovat toteutuneet Jeshuan tullessa 1. kerran maan päälle seimen lapsena. Sen sijaan syksyn juhlat eivät ole vielä täyttyneet, sillä ne täyttyvät sitten kun Jeshua Messias saapuu toisen kerran Kunnian Kuninkaana ja Herrain Herrana.

Sitten on israelilaiset juhlat, jotka eivät sisälly noihin seitsemään juhlaan, esim. hanukka. Hanukkaa on alettu viettää n. 100 v. eKr. Sitä vietettiin myös Jesuan aikana ja Jeshua itsekin todennäköisesti vietti sitä. Raamatussa ei ole kieltoa näiden juhlien viettämisestä.

Jos ajatellaan Raamatun juhlakalenteria. Raamatun juhlakalenteri alkaa Nisan kuun 1. päivänä, jolloin alkaa Raamatullinen uusi vuosi. Kevään juhlat kertoivat Jeshuan ensimmäisestä tulemisesta. Syksyn juhlat kertovat toisesta tulemisesta. Raamatullinen kalenteri alkaa Jesuhan syntymästä (Nisan kuun 1. päivä), joka aloittaa Raamatun kalenterin. Kalenteri jatkuu Jeshuan uhrikuolemaan, siihen että Isä herättää Hänet kuolleista ja Pyhän Hengen vuodatukseen Shavuotina (=helluntaina). Sitten tulevat syksyn juhlat, joista ensimmäinen on pasuunansoiton juhla ja sitä seuraa suuri sovituspäivä. Nämä kuvaavat Jeshuan tuloa ja tuomiota. Viimeisenä juhlana on lehtimajanjuhla, jota vietetään sitten Jeshuan tultua taivaassa yhdessä Jeshua Messiaan kanssa. Tähän kalenteri loppuukin.

Kalenteri alkaa Jeshuan syntymästä keväällä ja päättyy Jeshuan kuningaskuntaan. On totta, mitä kristitty.net -nimimerkki on tuonut esille. Muut juhlat eivät kuulu enää meille. Kaikki muut juhlat ovat ylimääräisiä juhlia. Niin hanukka kuin puurimkin. Ne ovat juhlakalenterin ulkopuolella olevia juhlia. Jesuhan toiminta on täyttynyt jo lehtimajanjuhlaan, joten miksi enää viettää mitään "ylimääräisiä" juhlia.

Ainoa syy itselläni nyt on viettää hanukkaa, on se, että se perustuu Raamattuun eikä pakanatapoihin. Juutalaiset ovat sitä viettäneet ja viettävät edelleenkin. Mutta onko sen viettäminen tuhraa? Todennäköisesti. Onko sen viettäminen synti? Tuskinpa.

Lue lisää

Olipa virheitä. Yksi korjaus: turhaa.

Kristitty.net kirjoitti:

Asia on paljon vakavampi. Meillä ei ole mitään lupaa keksiä omasta päästämme juhlia, olivat ne sitten kuinka Herran kunniaksi tahansa tai miten pyhiä omasta mielestämme.

Lainaan Batya Woottenin kirjasta Israelin juhlat, syksyn juhlat. "Hanukkaa ei käsketä viettämään kirjoituksissa, mutta se on hyvä aika muistaa JHVH:n ihmeitä, myös niitä, joiden toivomme toteutuvan tulevaisuudessa."

Kristitty.net kirjoitti:

Asia on paljon vakavampi. Meillä ei ole mitään lupaa keksiä omasta päästämme juhlia, olivat ne sitten kuinka Herran kunniaksi tahansa tai miten pyhiä omasta mielestämme.

<<Kyse on juutalaisten omasta päästään keksimästä perinnäissäännöstä, ja Jeesuksen mukaan meidän ei tule nuodattaa mitään juutalaisten perinnäissääntöjä. >>

Kiitos kommentistasi. Olen miettinyt tuota asiaa ja alan olemaan kanssasi samaa mieltä siinä, että Herran juhlilla ja juutalaisilla muilla juhlilla on ero. Herra itse antoi juhla-ajat, siis ne seitsemän juhlaa. Herran seitsemän juhlaa ovat todella Herran. Ne kertovat Jeshua Messiaan elämästä ja ne on annettu meille ikuisikis ajoiksi. Sen sijaan esim. hanukka ei kuulu näihin Herran juhliin. Se ei kerro Jeshuan toiminnasta vaan Maccabialaisten toiminnasta. Teemana on temppelin puhdistus. Jos ajattelemme, että me olemme temppeli, niin sitten se koskisi jollakin tavalla meitäkin. Jonathan Cahn vertaa Minoraa Jeshuaan, Minora pelastettiin ja temppeli puhdistettiin. Mutta on muistettava, että Herra salli kuitenkin temppelin tuhoutua. Lisäksi tapa, jolla hanukkaa juhlitaan, liippaa läheltä joulun juhlimista. Hanukkaa hallitsevat myös joulusta tutut tavat, kuten herkuttelu (pannukakkuja, munkkeja...) ja lahjojen antaminen. Raamatussa ei kerrota, että Jeshua olisi viettänyt hanukkaa, vaikka Jeshua hanukan aikaan oli temppelissä. Raamatussa ei myöskään kerrota, että esim. Paavali olisi kiirehtinyt hanukkaa viettämään, niin kuin hän kiirehti muille Herran juhlille.

Rakastan Herran sapattia ja Herran juhlia (niitä seitsemää). Mutta mietin edelleenkin, että kuuluuko meidän viettää hanukkaa lainkaan.

Alla olevassa videossa Messiaaninen rabbi kertoo 9-haaraisen kynttelikön olevan rabbien keksintöä. Sen sijaan hanukan viettoa hän pitää tärkeänä, koska Jeshua on maailman valo.

https://www.youtube.com/watch?v=zUiVpXw5jBo

Höpsis. Nämä Raamatun paikat on käyty läpi täällä lukemattomia kertoja. Ne eivät Paavali tuomitsi tavan, jolla pakanauskovat juhlia viettivät. Hän ei tuominnut Herran juhlia eikä sapattia tai sapatteja.

>>Gal. 49 Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät. Kuinka te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin? Aiotteko jälleen alistua niiden orjiksi?
10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.>>

Yleisesti ollaan sitä mieltä siitä, että juutalaisten juhla-aikojen noudattamisen motiivina olivat galatalaisilla taikauskoiset käsitykset astrologisista vaikutuksista. Tähän viittaa myös Paavalin väite, että näiden käytäntöjen omaksuminen merkitsi paluuta heidän aikaisempaan orjuuteensa pakanallisten alkeisvoimien alaisuudessa (4:8,9). Pakanallisen taustansa vuoksi galatalaiset, kuten W. Rordorf sattuvasti toteaa, ilmeisesti ”saattoivat nähdä juutalaisten tiettyjä päiviä ja juhla-aikoja kohtaan osoittamassa huomiossa ainoastaan uskonnollista palvontaa, joka kohdistui tähtiin ja luonnonvoimiin”. Se tosiasia, että pakanamaailmassa juutalaisen sapatin vietto usein liitettiin Saturnus-planeetan pahaan vaikutukseen, saattoi olla osaltaan johtamassa tähän väärinkäsitykseen. Näin ollen on mahdollista, että galatalaisten sapatin vieton motiivina oli taikauskoinen raamatulliseen periaatteeseen kohdistuva väärinkäsitys.
...
Paavali ei lainkaan käsittele kysymystä siitä onko sapattikäsky yhä voimassa kristillisenä aikakautena, vaan vastustaa monimuotoisia askeettisia ja kultillisia tapoja, jotka etenkin kolossalaisten ja galatalaisten keskuudessa joutuivat ristiriitaan sen elintärkeän totuuden kanssa, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.
Toiseksi se, että Paavali tuomitsee harhaopit, joiden yhtenä osana saattoi olla taikauskoisia muotoja saanut sapatin vietto, ei kumoa itse sapattikäskyä, koska tuomio ei kohdistu itse käskyyn vaan vääristymään. Jonkin raamatullisen säädöksen väärinkäytön moittiminen ei ole oikeutetusti tulkittavissa itse säädöksen kumoamiseksi. ".(Bacchiocchi: Sapatti ja sunnuntai).


jatkuu

Sapatista Roomalaiskirjeessä

On muistettava, että tämä on apostoli Paavalin puhetta Roomassa olevalle ryhmälle, joten täytyy tietää tuosta ryhmästä ja sen erikoispiirteistä. Kirjotan Bacciocchin kirjasta Sapatti ja sunnuntai poimintoja Roomalaiskirjeestä:

"Roomassa fanaattinen ja harhaoppinen ryhmä, joka huomattavassa määrin muistutti Kolossan vastaavaa ryhmää, ajoi ankaraa vegetarismia, kieltäytymistä viinistä ja tiettyjen päivien viettoa (Room. 14:1-10, 21). Luultavasti Paavali tässä (kuten Kol. 2:16) yhdisti toisiinsa syömisen ja syömättömyyden toisaalla ja päivien vieton toisaalla. Jos tämä tulkinta on oikea, silloin Room. 14:5,6:n mainitsemat ”päivät” tuskin voivat sisältää sapattia, sillä tiedämme että sapattia vietettiin juhlinnan päivänä eikä paastopäivänä.
Roomassa ongelma oli ilmeisesti vähäisempi kuin Kolossassa tai Galatiassa. Askeettiset opettajat olivat luultavasti siellä vähemmän vaikutusvaltainen vähemmistö eivätkä ”propagoineet sellaista seremonialismia, joka oli tähdätty ristin ytimeen”. Tämä ilmenee apostolin käyttämästä suvaitsevasta ja pidättyvästä kielestä: ”Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; jo joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa” (Room. 1:5,6).
Periaate, jonka mukaan kunkin on toimittava oman vakaumuksensa mukaisesti ja kunnioitettava toisten erilaista näkökantaa (Room. 14:3,10, 13-16, 19-21) ruokavaliota ja päivien valintaa koskevassa kysymyksessä, on Roomalaiskirjeessä selvästi vastakkainen uskon kautta vanhurskauttamista koskevan periaatteen kanssa. Viimeksi mainitussa Paavali ehdottomasti kieltäytyy tekemästä kompromissia, edellisessä hän tunnustaa yksilön omantunnon lopulliseksi auktoriteetiksi. Mistä tämä ilmeinen eroavuus johtuu? Vastaus on löydettävä Paavalin käsityksistä siitä, mikä on pelastuksen kannalta olennaista ja mikä epäolennaista. Usko Jeesukseen Kristukseen pelastuksen perustuksena on Paavalille olennainen periaate, jota ei voida asettaa kyseenalaiseksi (vrt. Room. 3:22, 26, 27, 28, 31; 4:3, 13, 22-25; 5:1).Mutta koska jokainen yksilö kokee ja ilmaisee uskon eri tavoin, tapa millä uskoa harjoitetaan on epäolennainen. ”Kukin olkoon omassa mielessään täysin varma”, Paavali sanoo (14:5). Perustavana periaatteena, jota apostoli korostaa, on halu kunnioittaa Herraa, toimia ”Herran tähden” (14:6,7).
Voimme kysyä, saattoiko Paavali tämän periaatteen mukaisesti hylätä sapatin vieton. On vaikea uskoa, että hän olisi pitänyt sen noudattamista esteenä Herran kunnioittamiselle, kun hän itse ”tapansa mukaan (Apt. 17:2) tapasi juutalaisia ja sapattina synagoogassa (Apt 18:4). W. Rordorf väittää, että Paavali oli omaksunut kaksinaisen asenteen. ”Heikoille” juutalaiskristityille hän antoi vapauden noudattaa lakia sapatti mukaan luettuna. Toisaalta ”vahvoille” pakanakristityille hän soi ehdottoman ”vapauden kaikesta lain noudattamisesta”, etenkin sapatin noudattamisesta. Voidaanko tällainen johtopäätös oikeutetusti tehdä Roomalaiskirjeen 14. luvusta? Huomatkaamme, että ristiriita heikkojen ja vahvojen välillä ruoka- ja päiväkysymyksessä liittyy hyvin etäisesti, jos lainkaan, Mooseksen lakiin. Heikko, joka syö ainoastaan vihanneksia (14:2), ei juo viiniä (14:21) ja ”pitää yhden päivän toista parempana” (14:5), ei voi tällaisten vakaumustensa tueksi vedota Vanhaan testamenttiin. Missään ei Mooseksen laki vaadi tueksi ankaraa vegetarismia, täydellistä kieltäytymistä viinin käytöstä eikä myöskään määrättyjen paastopäivien viettämistä. Vastaavasti toinen, joka uskoo saavansa syödä kaikkea” (14:8) ja ”pitää kaikki päivät yhtä hyvinä”, ei tällä käyttäytymisellään ilmaise vapauttaan Mooseksen laista vaan sellaisista askeettisista uskomuksista, jotka ilmeisesti olivat peräisin juutalaisista lahkoista. Kysymyksessä ei siis lainkaan ole vapaus noudattaa lakia tai vapaus olla sitä noudattamatta, vaan kysymys on epäolennaisista omantunnonkysymyksistä, joita eivät säätele jumalalliset periaatteet vaan inhimilliset päätöksen ja ennakkoluulot. Koska nämä toisistaan poikkeavat käsitykset ja tavat eivät loukanneet evankeliumin olennaista sisältöä, Paavali neuvoo molemminpuoliseen suvaitsevaisuuteen ja kunnioitukseen tässä asiassa. ”.

Kolossalais- ja hebrealaiskirje

>>Kol. 2:16
Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,>>

Pieni lainaus Bacchiocchi kirjasta Sapatti ja sunnuntai, jossa hän käsittelee Kolossalaiskirjettä: " Paavali ei lainkaan käsittele kysymystä siitä, onko sapattikäsky yhä voimassa kristillisenä aikakautena, vaan vastustaa monimuotoisia askeettisia ja kultillisia tapoja, jotka etenkin kolossalaisten ja galatalaisten keskuudessa joutuivat ristiriitaan sen elintärkeän totuuden kanssa, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.

Paavali tuomitsee harhaopit, joiden yhtenä osana saattoi olla taikauskoisia muotoja saanut sapatin vietto. Hän ei kumoa itse sapattikäskyä, koska tuomio ei kohdistu itse käskyyn vaan sen vääristymään. Jonkin raamatullisen säädöksen väärinkäytön moittiminen ei ole itse säädöksen kumoamista.

Paavali suosittelee suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta silloinkin kun kysymyksessä ovat erimielisyydet ruoasta ja päivistä, jotka ovat peräisin inhimillistä sopimuksista
(Room. 14:3-6 "Joka syö kaikkea, älköön halveksiko sitä joka ei syö, ja joka taas ei syö kaikkea, älköön tuomitko sitä joka syö. Onhan Jumala ottanut omakseen hänetkin. 4 Mikä oikeus sinulla on tuomita toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu -- vaikka kyllä hän seisoo, sillä Herra kykenee pitämään hänet pystyssä. 5 Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma. 6 Joka kiinnittää huomionsa päiviin, tekee niin Herran kunniaksi, ja joka syö, syö Herran kunniaksi, sillä hän kiittää Jumalaa. Joka taas ei syö, on Herran kunniaksi syömättä, ja hänkin kiittää Jumalaa").

Tämä osoittaa, että kysymyksessä päivistä, hän oli liian liberaali ryhtyäkseen ajamaan sapattikäskyn poistamista ja sunnuntain vieton omaksumista sen sijaan. Jos hän olisi tehnyt niin, hän olisi kohdannut vastustusta ja loputtomia vastaväitteitä sapatin kannattajien taholta. Kaiken tällaisen puuttuminen on kenties selvin osoitus siitä, että Paavali osoitti kunnioitusta sapatti-instituutiota kohtaan. ".

jatkuu

Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi.

Hepr. 4:9
Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.

Kopioin tähän yhden kohdan Bacchiocchin kirjasta Sapatti vai sunnuntai, jossa hän käsittelee Hebrealaiskirjettä:

"Hebrealaiskirjeessä Jumalan kansalle vakuutetaan "sapatinlevon" (sabbatimos) (4:9) siunausten pysyvyyttä ja sitä kehotetaan osallistumaan niistä (4:11). Hebrealaiskirjeen kirjoittaja työskenteli juutalaiskristittyjen yhteisön kanssa, joka ilmeisesti oli omaksunut sen näkemyksen, että sapatin pitämisen siunaukset liittyivät juutalaisten kansalliseen liittoon. Sapatin vietto liitettiin itseasiassa aineelliseen menestykseen, josta ainoastaan liiton yhteisön jäsenet saattoivat nauttia poliittisen rauhan tilassa. Vieroittaakseen näitä juutalaiskristittyjä sellaisesta toiset pois sulkevasta ja materialistisesta sapattinäkemyksestä ja korostaakseen sapatin yleismaailmallista, lunastustyöhön liittyvää ja hengellistä luonnetta kirjoittaja liittää toisiinsa kaksi Vanhan testamentin tekstiä, nimittäin 1. Moos. 2:2 ja Ps. 95:11. Edellisellä hän kytkee sapatinlevon alkuperän kauas luomisen aikaan, jolloin "Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa" (Hebr 4:4; vrt. 1. Moos 2:2-3; 2. Moos, 20: 11; 31:17). Se että sapatinlepo oli peräisin Jumalalta, antaa sille yleismaailmallisen ja ikuisen pätevyyden. "Tämä Jumalan sapatti", kuten Adolph Saphir lausuu, "on kaiken rauhan ja levon pohja ja perusta - vakuus lopullisesta ja tyydyttävästä tarkoituksesta luomisessa". Jälkimäisellä tekstillä (Ps. 95:11) hän selittää tämän "sapatinlevon" laajuutta osoittaakseen sen sisältävän pelastuksen siunaukset, jotka saadaan astumalla henkilökohtaisesti "Jumalan lepoon" (4: 10, 3, 5).

Osoittaakseen tätä sapatinlevon "hyvän sanoman" (4:2) yleismaailmallista pelastushistorialista ulottuvuutta - levon, jota koskeva sanoma on ”julistettu meille niin kuin heillekin (nimittäin israelilaisille)” (4:2) ja josta henkilökohtaisesti voidaan osallistua ”uskossa” (4:2) – Hebrealaiskirjeen kirjoittaja tekee muutamia merkittäviä johtopäätöksiä psalmista 95. Ensiksikin hän päättelee, että psalmissa 95:11 mainittu Jumalan vala, jonka mukaan israelilaiset eivät pääsisi hänen lepoonsa, osoittaa, että Jumala on luvannut sapatinlevon. Siihen (nimittäin luvattuun maahan) erämaan sukupolvi ei kuitenkaan päässyt ”tottelemattomuutensa tähden” (4:6; vrt. 3:16-19). ”Tämän vuoksi” hän väittää olevan varmaa, ”että muutamat pääsevät siihen” (4:6). Toiseksi hän osoittaa, että Jumalan sapatinlepo ei saavuttanut täyttymystään vielä silloinkaan, kun seuraava sukupolvi israelilaisia Joosuan johdolla astui levon maahan, koska Jumala Daavidin kautta sanoo vielä ”niin pitkän ajan jälkeen” (4:7): ”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne” (Hebr. 4.7, vrt. Ps. 95:7). Se että kauan sen jälkeen kun alkuperäinen julistus sapatinlepo hyvästä sanomasta oli annettu, vieläpä Daavidin aikana, Jumala ”taas” uudistaa lupauksensa sanomalla ”tänä päivänä”, osoittaa, että lupaus päästä Jumalan sapatinlepoon (sabbatimos) on yhä voimassa (4:9). Lopuksi kirjoittaja antaa ymmärtää, että (kuten G. von Rad huomauttaa) ”tuo ´tämä päivä´, jolloin psalmi uudistaa Jumalan tarjouksen levosta, on koittanut Kristuksen tulemuksessa” (4:7). Tällä päättelysarjallaan hän kykenee osoittamaan, että sapatilla on KOLMIULOTTEINEN merkitys. Se on ensinnäkin MUISTO LUOMISEN LOPPUUN SUORITTAMISESTA. Myöhemmin siitä tuli VERTAUSKUVA LUPAUKSESTA ASTUA LEVON MAAHAN JA SEN AJALLISESTA TOTEUTUMISESTA. Lopuksi ”nämä kaksi merkitystä”, jotka (kuten J. Daniélou huomauttaa) olivat ESIKUVAA JA PROFETIAA SIITÄ sabbatismoksesta, SEITSEMÄNNESTÄ PÄIVÄSTÄ, JOKA EI OLLUT VIELÄ KOITTANUT, ovat täyttyneet ja tulleet todellisuudeksi Jumalan kansalle Kristuksen kautta. Asettamalla rinnakkain kaksi tekstiä (1. Moos. 2. 2; Ps. 95:11) Hebralaliskirjeen kirjoittaja tarjoaa järkkymättömän vakuutuksen siitä, että JEESUKSEN KRISTUKSEN KAUTTA JUMALAN KANSA LOPULTA OSALLISTUU LUOMISEN JA LUNASTUKSEN KOKO TARKOITUKSESTA, JOTA SAPATINLEPO EDUSTAA."

jatkuu....

Edellinen Bacchioccin lainaus jatkuu....

"Voidaan väittää, että koska kirjeen kirjoittaja ei käsittele varsinaista sapatin viettämistä vaan pikemminkin sen siunausten pysyvyyttä ja täyttymistä, hänen tekstistään ei voida tehdä mitään päätelmiä sen kirjaimellisesta noudattamisesta. Tällainen toteamus tuskin kuitenkaan on oikeutettu, koska kirje on osoitettu JUUTALAISKRISTILLISELLE yhteisölle, joka PITI SUURESSA ARVOSSA JUUTALAISIA TAPOJA KUTEN SAPATINVIETOAKIN. Se, että kirjoittaja ei ryhdy sapatin vieton voimassaolon kärkevään puolustamiseen vaan vain kehottaa osallistumaan sen siunauksista, jotka kuuluvat varmasti Jumalan kansalle (4:9), tekee hänen todistuksestaan sitäkin arvokkaamman, koska siinä SAPATIN VIETTOA PIDETÄÄN ITSESTÄÄN SELVÄNÄ. Kirjeen VASTAANOTTAJAT EIVÄT TARVINNEET TIETOA SAPATTIKÄSKYN VELVOITTAVASTA LUONTEESTA vaan pikemminkin sen todellisesta merkityksestä Kristuksen tulemuksen valossa.

Useimmat selittäjät tulkitsevat sapatinlevon (tai sapatin pitämisen) tarkoittavan tässä (4:9) yksinomaan tulevaisuudessa toteutuvaa sapatinlepoa; he eivät ole tajunneet tämän kehotuksen merkitystä tämänhetkisen sapatin vieton kannasta. Samuel T. Lowrie esittää varsin huomiota herättävän selityksen vallitsevalle väärinkäsitykselle, joka koskee tämän kirjeen opetusta sapatin pitämisestä. Tämä kirje hyväksyttiin kanonisten kirjoitusten joukkoon vasta pitkän aikaa kääntyneistä hebrealaisista koostuneiden seurakuntien olemassaolon jälkeen (lännessä n. 4. vuosisadalla). Tämän vuoksi pakanakristittyihin kuuluvat selittäjät, jotka eivät ole tunteneet kirjeen alkuperäisten lukijoiden olosuhteita, ovat jättäneet huomiotta sellaiset kohdat, joita alkuperäiset juutalaiset käännynnäiset olisivat ymmärtäneet.

On huomattava, että vaikka vakuutus Jumalan kansalle säilyneestä sapatinlevosta (4:9) ja kehotus ”päästä siihen lepoon” (4:11) voi sisältää ajatuksen sen siunausten toteutumisesta tulevaisuudessa (suomal. käännös ”varmasti tuleva” sisältää yksinomaan tämän ajatuksen), teksti kokonaisuudessaan sisältää myös useita merkittäviä viittauksia nykyiseen sapatin pitämisen kokemukseen. Esimerkiksi jakeessa 3 kirjoittaja korostetusti lausuu: ”Sillä me pääsemme (eiserkhometha) lepoon, me, jotka tulimme uskoon.” Kuten R. C. H. Lenski toteaa, tässä esiintyvä preesensmuoto ei ilmaise abstraktia yleismaailmallisuutta, sillä silloin tekstin pitäisi kuulua: ”He pääsevät”. Persoonallinen muoto ”me pääsemme” viittaa kirjoittajaan ja lukijoihin, jotka ”tulivat uskoon” (4:3) ja pääsevät nykyisyydessä siihen ”lepoon”, jota seuraavassa jakeessa luonnehditaan Jumalan sapatinlevoksi ja joka on ollut tarjona maailman luomisesta asti (4:3-4). Samoin verbi, joka on käännetty suomeksi ”varmana pysyy” (4:6) ja ”varmasti tuleva” (4:9), alkutekstissä apoleipetai, joka kirjaimellisesti merkitsee jälkeensä jättämistä, on tässä passiivin preesens-muodossa eikä sen vuoksi välttämättä viittaa tulevaisuuteen. Jae 9 voidaan kääntää sananmukaisesti: ”niin on sapatinlepo jätetty jäljelle Jumalan kansalle”, koska Joosuan sukupolvi ei sen lupauksia tyhjentänyt (jae 8). Preesensmuoto korostaa sen nykyistä pysyvyyttä pikemmin kuin sen tulevaa mahdollisuutta.

Myös jakeessa 7 esiintyvät kaksi ”tänä päivänä” (sémeron)-ilmausta ovat myös merkittäviä. Psalmissa esiintyvä ”tänä päivänä”, jolloin Jumala uudisti ”hyvän sanoman” (4:6) levostaan, osoittaa kirjoittajan käsityksen mukaan, että koska sapainlevon evankeliumi tarjottiin uudelleen Daavidin päivinä, se ulottuu kristilliseen aikaan asti. Ehto sen vastaanottamiselle on sama: ”Älkää paaduttako sydämiänne, kun kuulette hänen äänensä” (4:7). Tässä ei ole kysymys tulevaisuudessa tapahtuvasta vaan nykyisestä ”tämän päivän” vastauksesta hyvään sanomaan. Tässä vastauksessa tiivistyy erinomaisesti kristillinen sapatin pitämisen merkitys. Jakeessa 10 tätä käsitystä edelleen selvennetään vertaamalla toisiinsa Jumalan lepoa ja ihmisen lepoa, ”sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niin kuin Jumala omista teoistansa”. Kumpikaan verbi ”on päässyt” ja ”on saanut levon” ei ole aikamuodoltaan futuurissa, vaan molemmat ovat aoristimuodossa eivätkä sen vuoksi viittaa tulevaan kokemukseen vaan sellaiseen, joka, vaikka onkin jo esiintynyt menneisyydessä, jatkuu nykyisyydessä. Jotkut selittäjät eivät ole tätä havainneet, vaan ovat erehtyneet tulkitsemaan tätä lepoa kuoleman levoksi tai uskovien tulevaisuudessa saamaksi taivaalliseksi perinnöksi. Tämä voi tuskin olla kirjoittajan ainoa tarkoitus, koska hän pyrkii kaikin tavoin osoittamaan, että sapatinlepo on yhä jäljellä nykyisyydessä Jumalan kansalle (4:9)."

Jatkoa edelliseen....

"Vertailtavina jakeessa 10 eivät ole teot, koska Jumalan teot ovat hyviä ja ihmisen pahoja. (vrt. Hebr. 6:1, ”kuolleista töistä”); sen sijaan kysymys on siitä, että ihminen jäljittelee (hosper, niin kuin) Jumalan lepäämistä työstä. Kysymys on SAPATIN LUONNETTA koskevasta yksinkertaisesta lausunnosta, sillä sen olennainen osa on nimenomaan TYÖSTÄ LAKKAAMINEN; ”Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista töistansä (Hebr. 4:4). Kirjoittaja siis selittää Jumalan kansalle jäljellä olevan sapatinlevon (sabbatismos) luonnetta viittaamalla sen peruspiirteeseen, nimittäin työstä lakkaamiseen (4:10). Mutta mitä tämä merkitsee? Kehottaako Hebrealaiskirjeen kirjoittaja lukijoitaan pelkästään keskeyttämään maalliset toimensa sapattina? Koska he olivat juutalaiskristittyjä, he tuskin tarvitsivat tällaista muistutusta. Sitä paitsi näin korostuisi vain levon negatiivinen puoli, ja sapatinlevon siunaukset voivat tuskin olla vain pelkkää kieltoa. Ilmeisesti kirjoittaja sisällyttää sapatinlepoon SYVEMMÄN merkityksen. Tämä voidaan nähdä siinä vastakkainasettelussa, jossa toisella puolella ovat ne, jotka eivät päässeet lepoon tottelemattomuutensa tähden (4:6,11), ja toisella puolella ne, jotka pääsevät lepoon, koska tulivat uskoon (4:2,3). Sapattina lepääminen merkitsee siis LAKKAAMISTA TEKEMISESTÄ, JOTTA VOI KOKEA, MITÄ MERKITSEE OLLA PELASTETTU USKON KAUTTA (4:2,3,11). Uskovien tulee, (kuten Calvin lausuu) ”lakata teoistaan salliakseen Jumalan tehdä tekonsa heissä”. Lepäämällä sapattina kuten Jumalakin lepäsi (4:10) uskova (K. Barthin mukaan) ”tietoisesti osallistuu Jumalan hankkimasta pelastuksesta”.

Hebrealaiskirjeen kirjoittajalle se sapatinlepo, joka on olemassa Jumalan kansaa varten, ei ole pelkkä joutilaisuudessa vietetty päivä, vaan pikemminkin uudistuva tilaisuus päästä Jumalan lepoon. Se merkitsee VAPAUTUMISTA TYÖN HUOLISTA, JOTTA VOIDAAN VAPAASTI VASTAANOTTAA USKON KAUTTA JUMALAN LUOMISEN JA LUNASTUKSEN TARJOAMAT TÄYDELLISET SIUNAUKSET. On kuitenkin huomattava, että tämä pelastuksen siunauksien kokeminen sapattina ei täysin toteudu nykyisyydessä, sillä teksti jatkaa sanoen, että meidän tulee ahkeroida päästäksemme ”siihen lepoon” (4:11). Tämä tulevaisuuteen suuntautuminen merkitsee sitä lopullisen lunastuksen odotusta, josta sapatti on myös merkkinä. Sekä Vanhassa testamentissa että rabbiinisessa kirjallisuudessa sapatti nähdään myös tulevan maailman esikuvana.

Emme tiedä, miten hyvin kirjoittaja oli selvillä evankeliumien sapattiaineistosta. Emme voi olla havaitsematta hänen tulkinnassaan heijastusta Kristuksen esittämästä, sapattia koskevasta lunastushistoriallisesta näkemyksestä. Hebrealaiskirjeen 4. luvussa (vrt. jakeet 3, 4, 5, 10) esitetty ajatus Jumalan sapatinlevon pysyvyydestä sopii hyvin yhteen Johanneksen evankeliumissa esitettyjen Herran sanojen kanssa: ”Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä” (5:17). Jumalan lepo on todella hänen keskeytymätöntä pelastavaa toimintaansa, jonka tarkoituksena on palauttaa langennut ihminen hänen yhteyteensä. Kristus, jonka Isä lähetti lunastamaan ja ennalleen palauttamaan ihmisen, on Jumalan levon korkein ilmennys. Niinpä Kristuksen suuri lupaus antaa lepo (anapausis) kaikille, jotka tulevat hänen tykönsä (Matt. 11:28) on sapatinlevon (sabbatismos-katapausis) ydin, joka on tarjona Jumalan kansalle (Hebr. 4:1, 3, 5, 9, 11). Nämä pelastuksen siunaukset, joita saamme uskon kautta nauttia nytkin sapattina, koetaan täysin maanpäällisen toivioretkemme päättyessä. Se että Hebrealaiskirjeen 4. luvussa havaitsemme heijastuksen Kristuksen sapattinäkemyksestä aikana, jolloin pelastuksen siunauksia voidaan kokea, osoittaa, että alkukristityt (ainakin muutamat heistä) tulkitsivat Kristuksen opetuksia siten, että he eivät kumonneet kirjaimellisesti tätä käskyä vaan korostivat sen hengellistä arvoa.".


No niin. Nämä Raamatunkohdat eivät suinkaan kumoa sapattia tai Herran juhlapäiviä, sillä Paavali vietti niitä itsekin. Samoin pakanaseurakunnat viettivät niitä. Mutta heillä oli pakanuudesta tulleita vääriä tapoja, jolla he yrittivät ansaita pelastusta näitä pitämällä. Sitä väärää tapaa vastaan Paavali kritisoi.

Leikkaat lainauksesi poikki mielenkiintoisesta kohdasta. Apt. 15 jatkuu jakeessa 21 "Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena sapattina."

Mitä pakanat tekevät sapattina synagoogassa kuulemassa Moosesta, jos muka päätettiin, että Mooseksen laki ei koske pakanoita?

Miksi lainaatte Bacchiocchin mielipiteitä! Hänhän eli 1900.luvulla, eikä hän mitenkään voinut kontrolloida mitä ajateltiin Galatassa tai Roomassa ensimmäisellä vuosisadalla. Kyseessä on siis hänen persoonalliset kuvitelmansa.
Astrologiasta ei ole mitään mainintaa Galatalaiskirjeessä. Siellä kyllä mainitaan sana STOIKEIA, joka on diminutiivimuoto sanasta STOIKOS. Stoikos on aita, rivi, jono, muuri. Stoikeia on pieni rivi, pieni aita, viivotin, pikku sääntö.
Kun Paavali puhuu maailman stoikeia-sta hän tarkoittaa kaiken maailman pikkusääntöjä ja alkeita.
Samalla tavalla Pietari sanoo että nämä pikku rakenneosat, stoikeia, hajoavat kuumuudesta Jeesuksen tullessa. Tuskin jotkut pakanalliset astrologiset käsitykset ovat tulella hajoitettavissa!
Ei paavali puhu mitään joistakin astrologisista harhakuvitelmista, vaan ihmisten taipumuksesta pyrkiä pelastumaan omilla teoillaan Tooran sääntöjen noudattamisella.

Nämä pikku säännöt ovat yhä käytössä ortodoksiluutalaisten keskuudessa: Älä sytytä kynttilää sapattina, ä'lä kanna kampaa sapattina, älä syö karamelleja joissa on gelatiinia, jne.

Tottavaan kirjoitti:

Miksi lainaatte Bacchiocchin mielipiteitä! Hänhän eli 1900.luvulla, eikä hän mitenkään voinut kontrolloida mitä ajateltiin Galatassa tai Roomassa ensimmäisellä vuosisadalla. Kyseessä on siis hänen persoonalliset kuvitelmansa.
Astrologiasta ei ole mitään mainintaa Galatalaiskirjeessä. Siellä kyllä mainitaan sana STOIKEIA, joka on diminutiivimuoto sanasta STOIKOS. Stoikos on aita, rivi, jono, muuri. Stoikeia on pieni rivi, pieni aita, viivotin, pikku sääntö.
Kun Paavali puhuu maailman stoikeia-sta hän tarkoittaa kaiken maailman pikkusääntöjä ja alkeita.
Samalla tavalla Pietari sanoo että nämä pikku rakenneosat, stoikeia, hajoavat kuumuudesta Jeesuksen tullessa. Tuskin jotkut pakanalliset astrologiset käsitykset ovat tulella hajoitettavissa!
Ei paavali puhu mitään joistakin astrologisista harhakuvitelmista, vaan ihmisten taipumuksesta pyrkiä pelastumaan omilla teoillaan Tooran sääntöjen noudattamisella.

Nämä pikku säännöt ovat yhä käytössä ortodoksiluutalaisten keskuudessa: Älä sytytä kynttilää sapattina, ä'lä kanna kampaa sapattina, älä syö karamelleja joissa on gelatiinia, jne.

Lue lisää

Bacchiocchi oli ensimmäinen ei-katolinen, joka väitteli Roomassa sunnuntai-pyhätössä aiheesta sapatti. Sapatti ja sunnuntai -kirja on lyhennelmä hänen väitöskirjastaan. Kirja on erittäin mielenkiintoinen ja selventävä, varsinkin sapatista selviää kaikki mahdollinen. Vaikka hän teki väitöskirjansa sapatista, niin hän välillä sivuaa myös Herran juhlia.

Tuolla videolla väitetään, että Jumalan läsnäoloa kutsutaan Shekinaksi. Tämä on yleinen harhaoppi messiaanisissa piireissä, joka tietenkin on apinoitu suoraan juutalaisilta. Shekinah on Jumalan feminiini puoli, jotain mistä Raamattu ei puhu sanaakaan. Termiä Shekinah ei löydy Raamatusta, vaan se on fariseusten omasta päästään keksimä termi kuvaamaan jotain sellaista, mistä Raamattu ei puhu sanaakaan, eli Jumalan feminiinistä puolesta.

Meidän tulee olla hyvin varovaisia kun tutkimme juutalaisia lähteitä, että emme haksahda heidän taruihin, legendoihin ja satuihin, joita heillä on runsaasti. Jumala ei koskaan antanut Moosekselle Siinailla suullista lakia, joka sitten kirjattiin ylös Talmudiin. Jumala antoi ainoastaan kirjoitetun lain. Mitään suullista lakia ei ole olemassakaan, sullinen laki on rabbien legendaa, samoin kuin Shekinah.

Kristitty.net kirjoitti:

Tuolla videolla väitetään, että Jumalan läsnäoloa kutsutaan Shekinaksi. Tämä on yleinen harhaoppi messiaanisissa piireissä, joka tietenkin on apinoitu suoraan juutalaisilta. Shekinah on Jumalan feminiini puoli, jotain mistä Raamattu ei puhu sanaakaan. Termiä Shekinah ei löydy Raamatusta, vaan se on fariseusten omasta päästään keksimä termi kuvaamaan jotain sellaista, mistä Raamattu ei puhu sanaakaan, eli Jumalan feminiinistä puolesta.

Meidän tulee olla hyvin varovaisia kun tutkimme juutalaisia lähteitä, että emme haksahda heidän taruihin, legendoihin ja satuihin, joita heillä on runsaasti. Jumala ei koskaan antanut Moosekselle Siinailla suullista lakia, joka sitten kirjattiin ylös Talmudiin. Jumala antoi ainoastaan kirjoitetun lain. Mitään suullista lakia ei ole olemassakaan, sullinen laki on rabbien legendaa, samoin kuin Shekinah.

Lue lisää

Lainaan Batya Woottenin kirjasta Israelin juhlat, syksyn juhlat seuraavan kohdan, jossa käsitellään shekinaa. "Sanaa shekina on käytetty vasta Raamatun ajan jälkeen, ja se juontuu heprean verbistä shachan, "asua" (2. Moos. 25:8). Shachan-verbiä Herra käyttää kuvatessaan ilmestysmajan rakentamisen tarkoitusta. Heprean ilmestysmajaa merkitsevä sana on mishkan, joka sekin juontuu samasta asumista tarkoittavasta shachan-verbistä. Niinpä shekina-sanalla alettiin kuvata Herran näkyvää läsnäoloa maan päällä. Esim. 2. Moos. 24:16 kerrotaan "Herran kirkkaudesta", joka laskeutui vuorelle. 2. Moos. 13:21-22 kertoo "pilvipatsaasta" ja "tulipatsaasta", jotka johdattivat israelilaisia pois Egyptistä. Molemmat ovat esimerkkejä shekina-kirkkaudesta, Herran näkyvästä läsnäolosta maan päällä. Herran kasvoja ei kukaan voinut nähdä ja jäädä eloon (2. Moos. 33:20), mutta Hänen kirkkautensa voitiin nähdä.

Mikäpä kuvaisi paremmin Jeshuaa maan päällä kuin sana shekina? Joh. 1:14 sanoo: "Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme." Tämä muistuttaa 2. Moos. 25:8 sanoja, joissa Herra sanoi tahtovansa asua keskellämme. Miten Hän tekee sen? Shekinansa, Jeshuan, välityksellä.

Kirkastusvuorella opetuslapset verhosi "valoisa pilvi". Tämä pilvi muistuttaa 2. Moos. 13:21-22 mainittua pilveä, joka johdatti israelilaisia erämaassa - shekinaa.

Kreikan verbi, jota käytetään kuvaamaan pilven verhoamista, on episkiazo. Septuagintassa tällä sanalla on käännetty hebrean sana shachan, "peittää", "varjostaa" tai "laskeutua päälle" (2. Moos. 40:35). Tämäkin viittaa erämaavaellukseen, jossa Herran näkyvä läsnäolo nähtiin pilvenä ja tulipatsaana, joka johdatti ja suojeli Israelin kansaa. Se on täydellinen esimerkki shekinasta...

Yksi sukkotin suurimmista teemoista on se, että Herra huolehti israelilaisista ja suojeli heitä erämaassa. 3 Moos. 23:42 käskee rakentamaan lehtimajan ja asumaan siinä seitsemän päivää. Asuminen ulkona majassa muistuttaa meitä 40 vuoden erämaavaelluksesta, jolloin Herra huolehti meistä. Israelilaisilla ei ollut vain fyysiset majat suojanaan, vaan mikä tärkeintä, heillä oli suojanaan kirkkauden pilvi, shekina. Kuuluisa kommentaattori Rashi arveli, että 3 Moos. 23:43 mainitut majat olivat itse asiassa "kirkkauden pilviä".....

Lue Jes. 4:5-6. "Tämä on se sama pilvi, joka oli erämaassa. Jeshua on se pilvi, Herran Shekina, joka suojelee meitä tulevina päivinä. Ajatus, että Hän ilmestyy Shekinana, Herran näkyvänä läsnäolona, sopii täydellisesti sukkotin teemaan......

Miksi Jeshuan muoto muuttui? Siten Hän näytti lähimmille opetuslapsilleen, että Hän todellakin oli lihaksi tullut Herra, a että Hän todellakin oli se shekina-kirkkaus, josta Toorassa kerrotaan....

Miksi Pietari halusi rakentaa majoja? Maja on kreikaksi skene. Sitä käytetään Septuagintassa kääntämään heprean sana suka, lehtimaja. Pietari oli ilmeisesti niin häkeltynyt shekina-kirkkauden näkemisestä, että ensimmäinen asia, joka hänelle tuli mieleen, oli sukkot, ja shekinan rooli siinä. Siksi hän ehdotti majojen rakentamista...."

(Yllä oleva teksti oli lainausta Batya Woottenin kirjasta Israelin juhlat, syksyn juhlat.)

Olen samaa mieltä, että ei uhrieläimiä eikä ympärileikkausta. Mutta sapatti kyllä ja Herran juhla-ajat kyllä. Muut juutalaiset juhlat ei.

Jos laki, joka oli juutalaisille niin keskeinen asia, muka kumottiin kokonaan ja kertakaikkisesti, miksi Paavali vihjaa asiasta vain epäsuorasti? Miksi Paavali ei kertaakaan perustele ja selitä että laki on kumottu? Ja miksi Jeesus itse sanoo, että hän ei tullut kumoamaan Tooraa ja että Toorasta ei katoa pieninkään piirto?

Kristitty.net kirjoitti:

Jos laki, joka oli juutalaisille niin keskeinen asia, muka kumottiin kokonaan ja kertakaikkisesti, miksi Paavali vihjaa asiasta vain epäsuorasti? Miksi Paavali ei kertaakaan perustele ja selitä että laki on kumottu? Ja miksi Jeesus itse sanoo, että hän ei tullut kumoamaan Tooraa ja että Toorasta ei katoa pieninkään piirto?

Lue lisää

No yksinkertaisesti siksi, että lakia - tai mitään sen osaa - ei ole kumottu, ja adventistiset harhaopit ovat vain harhaoppeja.

Kristitty.net kirjoitti:

Jos laki, joka oli juutalaisille niin keskeinen asia, muka kumottiin kokonaan ja kertakaikkisesti, miksi Paavali vihjaa asiasta vain epäsuorasti? Miksi Paavali ei kertaakaan perustele ja selitä että laki on kumottu? Ja miksi Jeesus itse sanoo, että hän ei tullut kumoamaan Tooraa ja että Toorasta ei katoa pieninkään piirto?

Lue lisää

Tuo uhraamisen loppuminen ristille on minulle, entisenä luterilaisenakin, jotenkin ihan selvä asia, ei siinä tarvita mitään adventistien oppia. Adventisteilta opin sapatin ja messiaanisilta Herran juhlat. 😊

Juutalaiset kylläkin ympärileikkaavat, mutta pakanakristityt eivät.

Yksi_usko kirjoitti:

Tuo uhraamisen loppuminen ristille on minulle, entisenä luterilaisenakin, jotenkin ihan selvä asia, ei siinä tarvita mitään adventistien oppia. Adventisteilta opin sapatin ja messiaanisilta Herran juhlat. 😊

Juutalaiset kylläkin ympärileikkaavat, mutta pakanakristityt eivät.

Lue lisää

"Tuo uhraamisen loppuminen ristille on minulle, entisenä luterilaisenakin, jotenkin ihan selvä asia, ei siinä tarvita mitään adventistien oppia. "

Joo, uudessa liitossa ei ole päivittäisiä, viikottaisia eikä muitakaan uhreja, ei ole sapattia pakollisena lepopäivänä, ei ole juutalaisten juhlia, eikä muutakaan krääsää.

Exap kirjoitti:

"Tuo uhraamisen loppuminen ristille on minulle, entisenä luterilaisenakin, jotenkin ihan selvä asia, ei siinä tarvita mitään adventistien oppia. "

Joo, uudessa liitossa ei ole päivittäisiä, viikottaisia eikä muitakaan uhreja, ei ole sapattia pakollisena lepopäivänä, ei ole juutalaisten juhlia, eikä muutakaan krääsää.

Lue lisää

Uudessa liitossa on tietenkin sapatti, samoin Herran 7 juhla-aikaa.

Yksi_usko kirjoitti:

Uudessa liitossa on tietenkin sapatti, samoin Herran 7 juhla-aikaa.

Ai missä kohden se muka sanotaan, että uudessa liitossa oli sapatti tai juhlat ???

Vastaus: ei missään. Jopa Ellu-täti aikanaan myönsi, että se on vain keksittyä. Etkä sinäkään sellaista Raamatunkohtaa löydä. Turha toivo.

Kerran yritin katoa tuota Roodin videota, mutta en jaksanut loppuun asti. Kenties voisit pelkkien linkkien sijaan hieman referoida argumentteja mitä siellä sanotaan, niin olisi enemmän hyötyä, vaikka toki siitä vaivaa onkin. Itse olen sitä mieltä, että Makkabealaiskirjat eivät kuulu Raamattuun, ja Hanukka ei ole raamatullinen juhla. Mutta kukin tyylillään. Kuten olen täällä sanonut, en usko väitettä että Jeesus olisi muka viettänyt hanukkaa.

Kristitty.net kirjoitti:

Kerran yritin katoa tuota Roodin videota, mutta en jaksanut loppuun asti. Kenties voisit pelkkien linkkien sijaan hieman referoida argumentteja mitä siellä sanotaan, niin olisi enemmän hyötyä, vaikka toki siitä vaivaa onkin. Itse olen sitä mieltä, että Makkabealaiskirjat eivät kuulu Raamattuun, ja Hanukka ei ole raamatullinen juhla. Mutta kukin tyylillään. Kuten olen täällä sanonut, en usko väitettä että Jeesus olisi muka viettänyt hanukkaa.

Lue lisää

Minun wanhaan Perheraamattuun kuuluu nuo Makkabealaiskirjat. Hanukka on juuri tämän ajan juhla, jolloin meidänkin on puhdistettava oma pyhäkkömme. On aika sanoutua irti kaikesta panakaperinteestä, esim. joulun vietosta joulukuusineen. Minusta Hanukka on juhla, jota haluan viettää.

Jotkut viettävät virheellisesti Hanukkaa Jeshuan sikiämisen juhlana. Tämä on harhaoppia, sillä Jeshuan sikiämisen juhla on nimenomaan lehtimajan juhla.

Yksi_usko kirjoitti:

Minun wanhaan Perheraamattuun kuuluu nuo Makkabealaiskirjat. Hanukka on juuri tämän ajan juhla, jolloin meidänkin on puhdistettava oma pyhäkkömme. On aika sanoutua irti kaikesta panakaperinteestä, esim. joulun vietosta joulukuusineen. Minusta Hanukka on juhla, jota haluan viettää.

Jotkut viettävät virheellisesti Hanukkaa Jeshuan sikiämisen juhlana. Tämä on harhaoppia, sillä Jeshuan sikiämisen juhla on nimenomaan lehtimajan juhla.

Lue lisää

kirjoitusvirhe: sanoutua irti kaikesta pakanaperinteestä...

Yksi_usko kirjoitti:

Minun wanhaan Perheraamattuun kuuluu nuo Makkabealaiskirjat. Hanukka on juuri tämän ajan juhla, jolloin meidänkin on puhdistettava oma pyhäkkömme. On aika sanoutua irti kaikesta panakaperinteestä, esim. joulun vietosta joulukuusineen. Minusta Hanukka on juhla, jota haluan viettää.

Jotkut viettävät virheellisesti Hanukkaa Jeshuan sikiämisen juhlana. Tämä on harhaoppia, sillä Jeshuan sikiämisen juhla on nimenomaan lehtimajan juhla.

Lue lisää

Se nyt on ihan yksi ja sama vaikka per*eraamattuusi olisi lisötty vaikka Aku Ankan vuosikerta. Se nyt ei tee Makkabelaisikirjoista, 2. Esrasta tai Eenokin kirjasta yhtään sen oikeampaa kuin siitä Aku Ankastakaan.

Jos per*eraamattuusi on noita sontaläjiä laitettu palan painikkeeksi, ne on hyvä repiä irti ja polttaa vaikkapa takan sytykkeinä, niin ei niistä ole niin paljon haittaa.

Ne on apokryfikirjoja, jollet satu sitä tietämään.

Jos temppelissä on jotain juhlittavaa niin se ei voi olla maallinen temppeli, koska paikalla on moskeija!
Jeesus sanoi ettei temppelistä jää kiveä kiven päälle. Jos sitä juhlii, eikö se ole surujuhla?

Eikö olisi parempi juhlia sitä'että Jeesus on maailman valo, hengen öljyä on tarjolla enemmän kuin kahdeksan päivää, ja että me saamme yhdessä rakentua hengelliseksi temppeliksi!