Sanovat, että 60 W säkötehoa ottavan hekulampun korvaajaksi pitää valita 800 lumenen energiansäästölamppu. Tästä voi päätellä, että myös hehkulampun valovirta on tuo 800 lm. Mikä on näistä laskettuna hehkulampun hyötysuhde.
Hehkulampun hyötysuhde
3421
30
4204
Vastaukset
- Valoa_kansalle
Hehkulampun hyötysuhde noin 3 - 5%. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hehkulamppu
Hehkulamppua hieman parempi hyötysuhde ( noin 30% parempi) on halogeenilampulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Halogeenilamppu - Teknologia_ratkaisee
Täälläpä en vertailtu eri lampputeknologioiden hyötysuhteita:
http://www.lumilab.fi/index.php/fi/yritys/led-teknologia
Suurpainenatriumlamppu näyttäisi edelleenkin olevan hyötysuhteeltaan paras, mutta sen valon väri ei sovellu läheskään joka paikkaan. - hmmm-----
No sitä hehkulampun hyötysuhdetta ei voi laskea suoraan noilla tiedoilla. Hehkulamppujen hyötysuhteet pyörivät kuitenkin siinä 3-5% tuntumassa. Eli noin 95-97% hehkulampun käyttämästä sähköenergiasta muuttuu lämmöksi.
LED lamppujen kohdalla vastaava hyötysuhde on noin 25%, eli vain 75% käytetystä energiasta muuttuu lämmöksi. LED tuottaa kuitenkin vähemmän näkymätöntä ja siten hyödytöntä säteilyä kuin hehkulamppu, joten valotehoon perustuvia hyötysuhteita verratessa ero LED:din ja hehkulampun välillä on isompi. Valoteholtaan 60W hehkulamppua vastaa noin 11 W LED ja siitä 11 watistakin iso osa menee lamppuun integroidun muuntajan häviöihin.
Tästä kaikesta seuraa tietenkin se fakta, että sähkölämmitteisessä talossa ja lämpimässä tilassa olevan hehkulampun käyttämästä sähköenergiasta menee hukkaan vain 3-5%, sillä lämmöksi muuttuva osuus on pois sähkölämmitykseen käytettävästä energiasta. Talvipakkasilla yksi perinteinen hehkulamppu siis hukkaa tällöin energiaa alle 0.05*60 = 3W teholla ja LED alle 0.25*11W = 2.75W teholla, kun lämmitys vie samaan aikaan helposti tuhansia watteja. (Riippuu tietysti mm. talon koosta ja eristyksestä)
Johtopäätöksenä voidaan siis todeta, että valojen sammuttelu ja energiansäästölampuilla pihisteleminen vaikuttavat sähkölaskuusi mitättömän vähän, jos talosi lämpeää sähköllä ja poltat valoja vain kylmällä kelillä. Toisaalta, suomen lämpiminä ja valoisina kesäöinä valoille on vain erittäin vähän käyttöä.
Ikävä kyllä monien ekologisuusintoilijoiden ja päättäjien fysiikan osaaminen on retuperällä, edes fysiikan peruslakeja ei tunneta. Yleensä ei muisteta edes seuraavaa jo peruskoulussa opetettua lakia: "Energia ei voi hävitä, se voi vain muuttaa muotoaan"
http://www.lumilab.fi/index.php/fi/yritys/led-teknologia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Energiaperiaate- hmmm-----
Pieni tarkennus:
Tuossa LED:n 11 W tehossa on tietenkin se muuntaja mukana. Eli jos kuvitellaan että muuntajan lämpöhäviö on realistiset 20%, niin lämpöä tulee 11W*0.80*0.75 11W*0.20 = 8.8W teholla. Tästä saisimme valoon menevän osuuden suuruudeksi 11 - 8.8 = 2.2W (Ilman muuntajaa se oli 2.75W) - purkanutjoitakin
Halvimmissa led-lampuissa E27 kannalla ei ainakaan ole muuntajaa, vaan kondensaattori sarjassa pudottamassa jännitettä. Lisäksi tarvitaan tasasuuntaaja (esim. neljä diodia).
Lampussa voi olla myös (jotain alle sadan kilohertsin taajuudella toimiva) hakkuri (step-down eli buck tyyppiä, diodi ja sarjakela).
En tiedä noiden hyötysuhteita. - täyssähkötalossa
Sähkönkulutus kyllästyy.
Lamppujen tuoma lämpöenergia on pois muusta lämmitysenergiasta.
Huomasin sen kun huoneessa oli lamppujen teho 400w.
Sähköpatteri ei ollut koskaan päällä. Vaihdettuani lamput
vastaaviin ledilamppuihin yht. 64w.
Lämmitystä on pitänyt lisätä.
Mitään ei siis säästynyt- no kesällä ehkä vähän.
- hyötysuhdetta
Löytyykö mistää kaavaa jolla voisi laskea lumeneista niiden sisältämän lämpötehon. Lämmöksihän valo muuttuu kun se osuu heijastamattomaan pintaan. Siin monenko watin teholla 1 lumen lämmittää?
- hmmm-----
Se riippuu pinnan absorbtio/heijastavuus ominaisuuksista ja tavallisessa talossa erinlaisia pintoja on monen laisia....
- hyötysuhdetta
hmmm----- kirjoitti:
Se riippuu pinnan absorbtio/heijastavuus ominaisuuksista ja tavallisessa talossa erinlaisia pintoja on monen laisia....
Ei sitä tarvitse tietää miten se imeytyy tai hejastuu, vaan paljonko siinä watteja kulkee.
- Näin_se_on
Millä tahansa teknologialla toteutun lampun koko teho muuttuu lopulta lämmöksi. Lukuun ottamatta niitä fotoneja, jotka pääsevät livahtamaan ulkoavaruuteen. Tosin nekin muuttuvat lämmöksi, kun aikaa kuluu riittävästi.
- hmmm-----
Näinhän se kutakuinkin on : )
Lisätään tähän kuitenkin se iso mahdollisuus, että joidenkin fotonien energia voi myös absorbtoitua kemialliseksi energiaksi. Ja jos nyt aletaan saivartelemaan, äärimmäisen pieniä määriä energiaa voi mennä myös muualle.
Teoriassa on kuitenkin mahdollista säästää siten, että laittaa aina pimeällä paksut ja mustat verhot ikkunoiden eteen jotta lamppujen tuottamat fotonit eivät pääse karkuun : D
Se on sitten eri asia, onko saavutettu säästö suurempi kuin 0.01€ vuodessa : D
Toisaalta kylmällä kelillä paksut verhot parantavat myös eristystä. - hmmm-----
hyötysuhdetta kirjoitti:
Ei sitä tarvitse tietää miten se imeytyy tai hejastuu, vaan paljonko siinä watteja kulkee.
Ymmärsin kysymyksesi siten, että kuinka paljon valonlähde lämmittää siitä tietyllä etäisyydellä olevaa kappaletta, kun mukaan luetaan juurikin näkyvän valon osuus.
Törmätessään kappaleeseen säteily voi tehdä kaikkia näistä, myös yhtä aikaa.
-Heijastua
-Absorbtoitua
-läpäistä kappaleen
"Ilmassa olevien wattien määrä" taas saadaan seuraavasti: Jos 60W hehkulamppu tuottaa säteilyä 5% hyötysuhteella, on yhteissäteilyteho 0.05*60 = 3W. Tämä teho jakaantuu kuitenkin pinta-alalle, joten intensiteetti yksikköpallon pinnalla on: 3W/(4*pi)
Intensiteetti taas on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön lampusta ja kappaleeseen kohdistuva kokonaissäteilyteho on intesiteetin ja kappaleen säteilylylähdettä kohtisuorassa olevan pinta-alan tulo. Siis hehkulampun tapauksessa intensiteetti etäisyydellä x on: I = 3/(4*Pi*x^2) - valon_energia
hmmm----- kirjoitti:
Ymmärsin kysymyksesi siten, että kuinka paljon valonlähde lämmittää siitä tietyllä etäisyydellä olevaa kappaletta, kun mukaan luetaan juurikin näkyvän valon osuus.
Törmätessään kappaleeseen säteily voi tehdä kaikkia näistä, myös yhtä aikaa.
-Heijastua
-Absorbtoitua
-läpäistä kappaleen
"Ilmassa olevien wattien määrä" taas saadaan seuraavasti: Jos 60W hehkulamppu tuottaa säteilyä 5% hyötysuhteella, on yhteissäteilyteho 0.05*60 = 3W. Tämä teho jakaantuu kuitenkin pinta-alalle, joten intensiteetti yksikköpallon pinnalla on: 3W/(4*pi)
Intensiteetti taas on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön lampusta ja kappaleeseen kohdistuva kokonaissäteilyteho on intesiteetin ja kappaleen säteilylylähdettä kohtisuorassa olevan pinta-alan tulo. Siis hehkulampun tapauksessa intensiteetti etäisyydellä x on: I = 3/(4*Pi*x^2)Likimääräisen hyötysuhteen avulla laskien ei tietenkään saa muuta kuin likimääräisiä arvoja wateille. Lumenit ovat tarkemmin yksilöity suure, kyllä siitä pitäisi olla laskettavissa monenko watin lämpövirtaa (tehoa) Lumen vastaa, kun se on kokonaan absorboitunut lämmöksi.
Eli montako fotonia on 1 lumen/s ja mikä on fotonin energia? Taitaapa vielä valon värikikin vaikuttaa fotonin energiaan. - mikä.mättää
1 lm vastaa 1/693 W/m2 yhden metrin päässä valolähtestä.
Yhden metrin etäisyydellä tuo 5% hyötysuhdeoletuksella laskettu 3 W teho tekee tekee 0.24 W/m2. Lampun valovirta olisi vain 166 lm ilmoitetun 800 lm sijasta. Välissä on lähes tekijä 5.
Tätä ihmettelin ja laiton tuon avauksen.
Tuo tännenkin linkattu 5 % hyötysuhde vaikuttaa siis liian alhaiselta tai sitten ilmoitettu 800 lm liian suurelta.
Yksi selitys voisi olla, että lamppu ei todellisuudessa säteile "täysillä" koko avaruuskulmaan. Tämä voisi selittää ehkä puolet tuosta erosta. Silti jäisi vielä tekijä 2.5 eli hehkulampun hyötysuhde olisikin 12 % luokka tai sitten 60 W lampun valovirta vain 320 lm. - eisuoraan
Lumenissa otetaan huomioon silmän herkkyys eri aaltopituuksille.
Sama energia antaa eri lumen arvon eri taajuuksilla.
lumen = kandela * avaruuskulma ja kandelassa otetaan huomioon silmän herkkyys
https://en.wikipedia.org/wiki/Candela - mikä.mättää
mikä.mättää kirjoitti:
1 lm vastaa 1/693 W/m2 yhden metrin päässä valolähtestä.
Yhden metrin etäisyydellä tuo 5% hyötysuhdeoletuksella laskettu 3 W teho tekee tekee 0.24 W/m2. Lampun valovirta olisi vain 166 lm ilmoitetun 800 lm sijasta. Välissä on lähes tekijä 5.
Tätä ihmettelin ja laiton tuon avauksen.
Tuo tännenkin linkattu 5 % hyötysuhde vaikuttaa siis liian alhaiselta tai sitten ilmoitettu 800 lm liian suurelta.
Yksi selitys voisi olla, että lamppu ei todellisuudessa säteile "täysillä" koko avaruuskulmaan. Tämä voisi selittää ehkä puolet tuosta erosta. Silti jäisi vielä tekijä 2.5 eli hehkulampun hyötysuhde olisikin 12 % luokka tai sitten 60 W lampun valovirta vain 320 lm.korjaan, 1/683 W/m2
- hmm.2
mikä.mättää kirjoitti:
1 lm vastaa 1/693 W/m2 yhden metrin päässä valolähtestä.
Yhden metrin etäisyydellä tuo 5% hyötysuhdeoletuksella laskettu 3 W teho tekee tekee 0.24 W/m2. Lampun valovirta olisi vain 166 lm ilmoitetun 800 lm sijasta. Välissä on lähes tekijä 5.
Tätä ihmettelin ja laiton tuon avauksen.
Tuo tännenkin linkattu 5 % hyötysuhde vaikuttaa siis liian alhaiselta tai sitten ilmoitettu 800 lm liian suurelta.
Yksi selitys voisi olla, että lamppu ei todellisuudessa säteile "täysillä" koko avaruuskulmaan. Tämä voisi selittää ehkä puolet tuosta erosta. Silti jäisi vielä tekijä 2.5 eli hehkulampun hyötysuhde olisikin 12 % luokka tai sitten 60 W lampun valovirta vain 320 lm.Kuinka tuon laskit, huomioitko että ympäriinsä säteilevä on 12,57 avaruuskulmaa?
- mikä.mättää
hmm.2 kirjoitti:
Kuinka tuon laskit, huomioitko että ympäriinsä säteilevä on 12,57 avaruuskulmaa?
Wiki: "Valovoiman SI-järjestelmän mukainen perusyksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista 540·1E 12 hertsin taajuista (556 nm) säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti".
Yhden steradiaanin kartion pohjan pallopinta yhden metrin päässä on yksi neliömetri. Siitä tuohon päädyin. - hmm.2
mikä.mättää kirjoitti:
Wiki: "Valovoiman SI-järjestelmän mukainen perusyksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista 540·1E 12 hertsin taajuista (556 nm) säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti".
Yhden steradiaanin kartion pohjan pallopinta yhden metrin päässä on yksi neliömetri. Siitä tuohon päädyin.Ympärisäteilevä 800 lm hehkulamppu tuottaa 63.66 kandelan valovoiman joka suuntaan, jos kaikki 800 lm suunnataan yhteen avaruuskulman yksikköön, on valovoima tietenkin 800 kandelaa.
- historian_havinaa
hmm.2 kirjoitti:
Ympärisäteilevä 800 lm hehkulamppu tuottaa 63.66 kandelan valovoiman joka suuntaan, jos kaikki 800 lm suunnataan yhteen avaruuskulman yksikköön, on valovoima tietenkin 800 kandelaa.
Tuosta huomaa kandelan määrittelyn historian, vastaa yhden kynttilän valon voimakkuutta. Ennen puhuttiinkin wattien asemasta monenko kynttilän lamppu on. Näyttää tuo kynttilä vs. watti vieläkin pätevän aika tarkasti.
historian_havinaa kirjoitti:
Tuosta huomaa kandelan määrittelyn historian, vastaa yhden kynttilän valon voimakkuutta. Ennen puhuttiinkin wattien asemasta monenko kynttilän lamppu on. Näyttää tuo kynttilä vs. watti vieläkin pätevän aika tarkasti.
Kynttilästä saa paljon enemmän valotehoa lämpösähköisellä generaattorilla ja siihen liitetyllä LED - valaisimella. Tyypillisesti kynttilän lämpöteho on luokkaa 30...50 W kynttilästä riippuen.
https://www.youtube.com/watch?v=PAMzAGge8bMExB kirjoitti:
Kynttilästä saa paljon enemmän valotehoa lämpösähköisellä generaattorilla ja siihen liitetyllä LED - valaisimella. Tyypillisesti kynttilän lämpöteho on luokkaa 30...50 W kynttilästä riippuen.
https://www.youtube.com/watch?v=PAMzAGge8bMKynttilän valotehosta on artikkeli ajalta ennen kaupallisten teholedien yleistymistä. Tämä siis vuodelta 2007.
https://eprints.qut.edu.au/7780/2/7780.pdf
- 3421
eisuoraan: "lumen = kandela * avaruuskulma ja kandelassa otetaan huomioon silmän herkkyys"
"Silmän "hyötysuhde" mustan kappaleen säteilyn tapauksessa on siis vain 44 % luokkaa. Hehkulamppu lienee aika lähellä 2800 K mustan kappaleen spektriä. Tuosta tulee tekijä 2.3 (1/0.44).
https://en.wikipedia.org/wiki/Luminous_efficacy#Efficacy_and_efficiency
mikä.mättää:"Silti jäisi vielä tekijä 2.5 eli hehkulampun hyötysuhde olisikin 12 % luokka"
Nyt alkaa täsmätä. Silmän herkkyydestä siis noin tekijä 2.3. - hehbodiddle
Hehkulamppu on lämmityslaite joka säteilee myös valoa. Erinomainen lämmityslaite, joka säteilee lämpöä huoneen joka kolkkaan. Helppo laittaa päälle ja sammuttaa kun ei oleskella huoneessa.
Ehkä maailman paras sisätilojen lämmityslaite jonka hyötysuhde on 100% .- totta.toinen.puoli
Suomen oloissa kyllä, kun joudutaan yleensä pimeään aikaan myös lämmittämään. Mutta kuumissa maissa ei, koska yölläkin pitää jäähdyttää.
- Näin_se_on
totta.toinen.puoli kirjoitti:
Suomen oloissa kyllä, kun joudutaan yleensä pimeään aikaan myös lämmittämään. Mutta kuumissa maissa ei, koska yölläkin pitää jäähdyttää.
Olisi EU saanut aikanaan jättää pohjoismaille poikkeusluvan käyttää hehkulamppuja. Tällä olisi säästetty ympäristöä, sillä perinteiset energiansäästölamput sisältävät elohopeaa, joka valitettavan usein päätyy lopulta kaatopaikalle asiallisen kierrätyksen sijasta.
Koska suomen kesät ovat valoisia ja talvet pimeitä kylmiä, on energiansäästölamppujen tuottama energiansäästö minimaalista. Onneksi tilanne on jo kuitenkin muuttunut, sillä nykyaikaiset LED-lamput ovat kaikin puolin paremempia, ne eivät sisällä elohopeaa.
Viinabensaa koskeva lainsäädäntö on muuten myös aivan hukassa, ei sillä mitään ympäristöä säästetä.... Mutta se on toinen tarina, joka kuuluu toiselle palstalle.
- kokeilehuviksesi
Yritäpä saada hehkulampulla varustetusta pienestä taskulampusta 800 lumenia. Siinä sitä hyötysuhdetta.
- ei_jummarra
Miksi jostain taskulampusta pitäisi saada juuri 800 lm ulos???
- kokeilehuviksesi
ei_jummarra kirjoitti:
Miksi jostain taskulampusta pitäisi saada juuri 800 lm ulos???
No vaikka 1000 lumenia mihin monet tuikuttimet nykyään yltävät.
- ar.tas
kokeilehuviksesi kirjoitti:
No vaikka 1000 lumenia mihin monet tuikuttimet nykyään yltävät.
No kun oli puhe hehkulampullisesta taskulampusta, niin mahtaa olla aika järeä paristo fikkarissa ;)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.303531Kukka ampu taas Kokkolassa?
T. olisi hetkeä aiemmin lähtenyt johonkin. Naapuri kai tekijä J.K., ei paljasjalkainen Kokkolalainen, vaan n. 100km pääs91588Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?1131483Milli-helenalla ongelmia
Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell2241290Kun näen sinut
tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain34903Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.
Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht242893Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.132892- 60879
Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni
Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ66854Löydänköhän koskaan
Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲98829