Ajankohtaista politiikassa!

Ainoa keino saada lisää euroja kiertoon on ottaa lainaa. Lipponen ja Niinistö antoivat rahapajamme ulkomaille.

Suomen hallitus Sipilän johdolla valehtelee joka lupasi jopa omankotinsa matuille ja valemedia levittää yletukien ja mediatuen avustamana. Sutkia.
Kukapa se enään uskoo ja ketä euroopan ja eu.n äärilaitalaisena.

Isis on voitettu ja niiden hajoittmilla alueilla alkaa valtava jälleenrakennus. Suomen pitäisi lähettää sinne osaavia ihmisiä avustamaan jälleenrakennuksessa. Meillä on maassa valtavasti irakilaisia, joita voidaan ottaa mukaan tutustumaan paikallisiin olosuhteisiin.

säästäminen tietyihin kohde ryhmiin taas toisaalta menojen kasvu. paljastuu aina loppu vuodesta valtion lisä velalla.

Suomen Pankki kiittelee vasta julkaisemassaan talouskatsauksessa Suomen ja muunkin euroalueen talouskasvua mutta samalla pahoittelee kuluttajahintojen nousun heikkoutta. SP haluaa, että sinunkin elämisesi kallistuu, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Suomen taloudella pyyhkii pitkästä aikaa parasta tahtia, kun kasvu on kiihtynyt kovimpaan vauhtiin sitten finanssikriisiä edeltäneiden aikojen. Vasta tuoreet talousennusteensa julkistaneen Suomen Pankin (SP) mukaan Suomen talouden lähitulevaisuuskin näyttää varsin valoisalta.

Mutta ei talous sentään niin hyvällä mallilla ole, että SP olisi täysin tyytyväinen. Se on päinvastoin yhä perin tyytymätön euroalueen ja Suomenkin inflaatioon, joka on sen mukaan edelleen aivan liian heikkoa. SP:n mielestä talouskasvu ei sellaisenaan riitä, vaan se haluaa myös hintojen nousevan.

Suomeksi sanottuna SP ja sen edustama koko euroalueen keskuspankki EKP haluavat, että kansalaisten arkielämä, kuten asuminen, ruokailu ja vaikkapa jouluostokset, maksaisivat nykyistä enemmän. Eikä sekään riitä, sillä keskuspankit haluavat lisäksi elämisen kallistuvan kaiken aikaa yhä kalliimmaksi.

Suomen Pankin pääjohtajalle Erkki Liikaselle ja muille EKP:n keskuspankkiireille tällainen elinkustannusten alituisen kohoamisen ihanne on itsestään selvä tavoite ja suoranainen elämäntehtävä, sillä nykyistä nopeampi inflaatio on EKP:n virallinen uskonkappale numero yksi.

Kuluttajahintojen vuotuinen nousuvauhti näyttää tämän ja ensi vuoden kuluessa jäävän Suomessa suunnilleen yhden prosentin tuntumaan. SP:n mielestä se on liian vähän, kun sen virallisen tavoitteen mukaan hintojen pitäisi nousta keskimäärin vajaan parin prosentin vuosivauhtia.

Ero toteutuneen ja todennäköisen hintojen nousun sekä keskuspankin virallisen tavoitteen välillä on niin pieni, että sitä tuskin kukaan muu kuin keskuspankkiirit huomaavat. Mutta se on silti keskuspankkiireille liikaa.

Tästä tosielämän hintakehityksen ja keskuspankin keinotekoisen inflaatiotavoitteen ristiriidasta – tai paremminkin keskuspankkiirien inflaatioon liittyvästä pakkomielteestä – syntyy joukko muita talouden outoja ristiriitoja ja riskejä.

Palkat alas mutta hinnat ylös
Ensimmäinen outo ristiriita syntyy siitä, että SP kiittelee Suomen työmarkkinoita viime vuosien palkkamaltista ja kilpailukykysopimuksenkin aikaan saamista työkustannusten kevennyksistä mutta pahoittelee silti inflaation heikkoutta.

Ja siitä, että SP kannustaa työmarkkinoita edelleen tyytymään kilpailijamaita vaisumpiin palkankorotuksiin mutta tavoittelee silti omilla rahapolitiikan ponnisteluillaan inflaation kiihtymistä.

Niin kuin näillä keskenään eri suuntiin pyrkineillä talouden perusmuuttujilla, työvoimakustannuksilla ja inflaatiolla, ei olisi keskenään minkäänlaista vaikutussuhdetta.

Toki keskuspankki on siinä aivan oikeassa, että työvoimakustannuksilla ja niiden muutoksilla suhteessa vastaaviin muutoksiin muissa maissa on olennainen vaikutus Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Ja sekin on totta, että tuon kilpailukyvyn koheneminen on omiaan edistämään meikäläisten vientiyritysten ja tuonnin kanssa kilpailevien kotimarkkinayritysten menestysmahdollisuuksia.



Syntyy outo ristiriita, että keskuspankki toivoo samaan aikaan kustannusten alenevan mutta hintojen nousevan.

Mutta työvoimakustannukset ovat samaan aikaan myös olennainen yleisen kustannus- ja hintatason muutoksiin vaikuttava muuttuja. Siksi siitä syntyy outo ristiriita, että keskuspankki toivoo samaan aikaan kustannusten alenevan mutta hintojen nousevan.

Keskuspankkia ympäröivässä tavallisten kuolevaisten reaalimaailmassa työvoimakustannusten aleneminen tai niiden pysyminen edes entisellään on omiaan heikentämään yleisen hintatason nousupaineita.

Tästä syystä esimerkiksi EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on joissakin vuoden mittaan esittämissään puheenvuoroissa peräänkuuluttanut euromaiden työmarkkinoilta entistä runsaampia eikä suinkaan entistä niukempia palkankorotuksia.

SP näyttää poikkeavan EKP:n yleisestä palkkasuosituksesta muita maltillisempien korotusten suuntaan Suomen suhteellisen kilpailuaseman kohentamiseksi. Mutta niin kauan kuin euroalueen rahapolitiikan yleiset linjaukset, viritys ja vaikutuksetkin ovat kaikille euromaille yhteisiä, syntyy tällaisista kansallisista painotuksista herkästi outoja vaikutuksia.

Niin kuin se, että EKP:n inflaatiotavoite ja SP:n palkkamalttisuositus tarkoittaisivat yhdessä meikäläisten malttipalkkojen ostovoiman kasvun jäämistä vaisuksi tai sen heikkenemistä.

Ja jos nämä EKP:n ja SP:n keskenään ristiriitaiset inflaatio- ja palkkatavoitteet toteutuvat, patistaa tai jopa pakottaa tämä suomalaisia kotitalouksien paikkaamaan palkkatulojensa ostovoiman suhteellista heikkenemistä vielä nykyistäkin mittavamman velkaantumisen avulla.

Näin EKP:n ja SP:n voimistaisivat sitä samaa velkaantumista, josta SP kantaa itsekin huolta.

Rahaelvytys jatkuu ja riskit kasvavat

Synkkä arvio: Maailmantalouteen tulossa ”täydellinen myrsky” – 5 syytä tulevaan romahdukseen

Analyysitoimisto GnS Economics maalaa erikoisraportissaan uhkakuvan lähestyvästä talousromahduksesta.
”Maailmanmarkkinat ovat saavuttaneet oudon ja huolestuttavan tilan. Ne eivät näytä reagoivan minkäänlaisiin shokkeihin”, analyysitoimisto aloittaa tiistaina ilmestyneen erikoisraporttinsa.

GnS Economicsin mukaan talouden kasvupyrähdys on Troijan hevonen, joka on uskotellut markkinat luulemaan, että olisimme pitkähkön nousukauden alussa.

Analyysitoimisto listaa viisi seikkaa, joihin he arvionsa perustavat.

1. Kuplat

Keskuspankit ovat toiminnallaan ruokkineet kuplaa: arvopaperimarkkinoihin liittyvät riskit on ”sosialisoitu” ja markkinaosapuolet ovat tottuneet alhaiseen riskiin. Tilanne ei ole todellinen.

2. Zombietalous

Yritystä kutsutaan GnS Economicsin mukaan zombieksi, jos se pysyy toimintakykyisenä ainoastaan erittäin halvan lainarahan turvin. Tällaisten yritysten kasvu hidastaa tuottavuutta ja talouden kasvua. Kun korot nousevat, zombiet menevät konkurssiin.

3. Kiinan ylivelkaantuminen

GnS Economics varoitti vuonna 2014, että tuottamattomien investointien suuri taso voi nousta uhkaamaan Kiinan vakautta. Syyskuussa 2017 Kiinan yksityinen velka ylitti 500 prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Korkea velkataso yhdistettynä vähenevään tuottavuuteen laskee analyysitoimiston mukaan velkaelvytyksen tehoa. Kiinan täytyy ottaa taantuma vastaan nyt tai vakauttaa uhkaava talouskriisi myöhemmin. Näillä näkymin velkaelvytys kuitenkin jatkuu.

4. Euroopan heikko pankkisektori

Analyysitoimiston mukaan Euroopan pankkisektori ei ole vieläkään toipunut vuoden 2008 romahduksesta. Koska EU-alueen pankit pelastettiin, niille jäi huonolaatuisia varallisuuseriä ja lainoja rasittamaan taseita.

5. Määrällisen keventämisen loppuminen ja määrällisen tiukentamisen alkaminen

GnS Economics uskoo, että keskuspankit eivät enää yritä tukea maailman rahoitusmarkkinoita keinotekoisesti. On arvioitu, että keskupankkien osto-ohjelmat alkavat globaalisti kutistua ensi vuoden aikana. Tämä taas johtaisi siihen, että arvopapereiden hinnat painuvat.

Myrsky lähestyy
Yhtenä päivänä suurin osa sijoittajista vain päättää alkaa myydä, ja paniikki on valmis.

Analyysitoimiston mukaan roskalainamarkkina romahtaa todennäköisesti ensimmäisenä. Sen jälkeen nurin menevät yrityslainatodistusten ja korkeasti velkaantuneiden valtioiden joukkovelkakirjamarkkinat.

Tämä taas johtaa siihen, että rahoitusmarkkinatuotteiden korot nousevat nopeasti ja voimakkaasti. Ja näin kasvaa paniikki arvopaperimarkkinoilla. Kaikki arvopaperiluokat alkavat laskea romahduksenomaisesti käynnistäen säälimättömän ja toisiaan vahvistavan velkavivun purkamisen ja rahoitusomaisuuden hintojen laskun (deflaation) syklin. Heikommat pankit alkavat kaatua arvopaperitappioihin.

Ja tätä kautta sykli etenee yrityksiin ja kotitalouksiin asti. Edessä on maksukyvyttömyyttä ja konkursseja.

GnS Economics pitää uhkakuvaan syyllisenä keskuspankkeja.

Ylenannin pakkovero pois, yksityistettävä aivopesumediat, kuten kaikki muukin nykyään tehdään. Kulutukseen ohjattuna epäoikeudenmukainen turhakepakkovero tuottaisi jopa työpaikkoja.

Nyt sen sijaan taisi SINISTEN kiveläkin taisi olla pakkoverolla maksettuna Barasilian olumpialaisissa?

V 2018 PIENENEE YLEN KOROTETUN PAKKOVERON TAKIA työeläkkeiden käteen jäävä osuus
niiltä, joiden eläke juuri nippanappa menee yli rajan, JOSTA YLEN PAKKOVERON JOUTUU KOKONAAN KOROTETTYNA MAKSAMAAN!

Miten rikas sipilä, joka ei mitään ylen pakkoveroa joudu maksamaan, aikoo tämän hyvittää?
Ymmärtääkö edes. mistä on kysymys?

markka aikana hinnat etupäässä muodostui kysynnän ja tarjonnan mukaan. mutta euro aikana meni deaaliteetit uusiksi ostovoiman mittari onkin lainan koron summa. ilmassa onkin jo koti talouksien hurja velkaantuminen josta orotetaan uusinta talous pommia.

Suomen pitäisi lakata ottamasta vastaan lukutaidottomia nuoria miehiä. He elävät lopun elämänsä yhteiskunnan tuella. Ikinä eivät työllisty Suomessa.

Suomen ja suomalaisten olisi aika hoitaa suomenasioita että ei tarvitsisi koko ajan vahtia mitä tapahtuu maailmalla.

Nuoret miehet maailmalta ei ole otettu sitä varten että tekisivät töitä normaaliin tapaan vaan että tuovat uutta verta kansaan.