Kiestingin motti 1941

Kiestingin motti on hyvä kirja, josta saa hyvän käsityksen suomalaisten kovista tappioista. Kirjoittaja taisi olla Osmo Hyvönen. Mutta tarkempi tutkiskelu Kiestingin suunnan taisteluista hyökkäysvaiheen aika olisi paikallaan.

<<Korkeiden upseerien itsemurhia>>

Käytännössä Somersalo ja Turtola tapattivat itsensä tietoisesti. Silminnäkijäkertomuksen mukaan Somersalo ammuttiin ratsunsa selästä paraatipuku päällään. Hänen ainoa poika oli kaatunut pari viikkoa aiemmin Sallassa saksalaisten joukoissa.

Kirjoja ja linkkejä Kiestingin taisteluista. Kyllä sitä on tutkittu aika paljon, joten lukemaan vaan! Tämän verran löytyi heti kirjahyllystäni Kiestinkiin liittyvää kirjallisuutta. Linkit päälle muuten vaan...

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka02.htm

Marskin ritari Paavo Koli : Itseään käskenyt mies
Parjanen, Matti. Tampere University Press 2009

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95465/marskin_ritari_paavo_koli_2009.pdf

Kirjan saa ilmaisena e-kirjana kun painos on loppu. On hyvä teos Kiestingin taisteluista.
http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/marskin-ritari-paavo-koli-itseaan-kaskenyt-mies-matti-parjanen

Veikko Huuskan hieno sivusto ja kertomus Kiestingistä. Paljon muutakin sotaan liittyvää.
Eino Kuusela – Kiestingin motin pappi ja sotavanki

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95229-eino-kuusela-–-kiestingin-motin-pappi-ja-sotavanki

Wolf H Halsti Aika vaatii veronsa Muistelmat II 1939-1948
Elämän valtasuonet: Wolf H. Halstin ja Marja-Maija Halstin kirjeet vuosilta 1929–1949, toimittanut Lea Grönstrand, Otava 1995. (Mainintoja Kiestingin sotaankin liittyen)
Jatkosodan Pikkujättiläinen, toim. Jari Leskien ja Antti Juutilainen, WSOY 2005, s.266-270.
Siilasvuo, Ensio ym: Jatkosota Kronikka. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1997.
Martti Turtola: Kyllä täällä kaatuakin voidaan. Suomalainen upseerinkohtalo 1941. Otava 2000.
Jatkosodan historia 4. Sotatieteen laitos, WSOY, 1993.
Suomi Sodassa 1983, Valitut palat
Pohjamo Eino : Jänkäjääkärit JR 12:n taisteluja napapiirillä 1941-42. Karisto, 1979, 304 s., 1.p
Osmo Hyvönen : Kiestingin motti Sota Vienan Karjalassa 1941, Kiestingin sotatoimet 1941, 1.p 1986 224s, 68 valokuvaa , 12 karttaa, 2. p. 1996 täyd. kaatuneet ja kadonneet lista
Pertti Tamminen : Vienan tykit. Tykistön taistelut Kiestingin ja Uhtuan suunnilla 1941-44.
Kirjassa on valokuvia ja karttapiiroksia Vienan saloilta. Tykistön veteraanin kirjoittama kirja.
Karhunen, Veikko: Vienan sissit - Sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941 - 1943
Karhunen, Veikko: Raatteen tieltä Kostamukseen. Rajajääkäripataljoona 8 jatkosodassa
Johannes Heilala (1982): Eldanka. Rintamalääkärinä Vienan sotatiellä.
Lassi Saressalo (1987): Päämajan kaukopartiot jatkosodassa
Timo Kallioniemi (1992): Prikaati K. Heimosoturit jatkosodassa
Kalle Päätalon kirja: Liekkejä laulumailla, kertoo Kiestingin motin taisteluista hänen näkökulmastaan.

Tuossa kirjassa Skyttä kertoo Rytin päiväkirjoihin nojaten juuri Rytin itsensä olleen se pääjarru Sorokkaan menolle ja Kiestingin suunnan hyökkäyksen lopettamiseen, joka tapahtui "hivuttamalla" suurin tappioin.
Ryti pelkäsi Amerikan suuttuvan Suomelle ja julistavan sodan. (No Airon mukaan olisi ollut vain YKSI allekirjoittajamaa lisää Pariisiin...)

Skyttä Kyösti: Ei muuta kunniaa - Risto Rytin kujanjuoksu 1939-1945, Kirjayhtymä, 1971, 271s.

Halsti kertoo kirjassaan Suomen Sota 1939-1945, osassa 2, Kesäsota 1941, sivulla 144 tuon Turtolan kaatumisen ja viimeisen puhelinkeskustelun, koska Halsti näyttää olleen se henkilö, kenelle Turtola kertoi nuo sanansa!

Tässä on se eniten siteerattu sanonta:

"Kyllä me voimme tänne kuollakin, jos siitä on herroille jotakin iloa"

Halsti kertoo muistelmakirjassaan Aika vaatii veronsa Muistelmat II 1939-1948 sivulla 177 kuinka everstiluutnantti Somersalo tapatti itsensä, nähtävästi tahallaan. Pukeutui yleisesikuntaupseerin diagonaalipukuun kaikilla vermeillä ja kunniamerkeillä varustettuna ja lähti hyökkäykseen joukon etunenässä. Somersalo sai mitä nähtävästi etsikin, sankarikuoleman (?). Halsti jättää kertomatta, että Somersalo ammuttiin ratsunsa selästä joukon kärjessä ollessaan "tiedustelijana hyökkäyksen edellä".

Paavo Koli näytti mallia mitä sotavangeille tehdään kun ollaan motissa. Siis syksyllä 1941

http://www.ellibs.com/fi/book/9789514477966/marskin-ritari-paavo-koli-itseaan-kaskenyt-mies

》Pioneeriupseeri Koli ja talousaliupseeri Päätalo ajautuivat jatkosodan alussa Vienan Karjalassa venäläisten piirittämiksi. Tätä kenraali Hj. Siilasvuon johtamaa Kiestingin motin taistelua pidetään eräänä jatkosodan hyökkäysvaiheen tuhoisimmista ja henkisesti masentavimmista. Motin viimeisenä päivänä 20-vuotias Koli pienen ryhmänsä kanssa tuhosi kokonaisen vihollispataljoonan. Tuosta taistelusta Kolille myönnettiin Mannerheim-risti.《


Jatkan vielä kirjalistaani Osmo Hyvösen osalta eli KTR 16 historiikeistakin löytyy asiaa Kiestingin osalta.

Hyvönen Osmo: Kenttätykistörykmentti 16:n I Patteristo Jatkosodassa 1941-1944. Pohjois-Suomen tykkimieskilta.

Hyvönen Osmo: Kenttätykistörykmentti 16:n II Patteristo Jatkosodassa 1941-1944. Pohjois-Suomen tykkimieskilta.

Piirto Lauri: Kenttätykistörykmentti 16:n III Patteristo Jatkosodassa 1941-1944. Pohjois-Suomen tykkimieskilta.

http://tinyurl.com/87suv5k

Sulut aiheuttaa linkin toimimattomuuden tällä palstalla, siksi lyhennetty linkki.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenttätykistörykmentti_16_(jatkosota)

-

Uuno Laukka ja hänen valokuvat kertovat tuosta sotareissusta

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/hake/

Tuosta eteenpäin alkaa sotakuvien hakemistot

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/5561.ht

Uuno Laukka tuntuu ollee Hjalmarin hovikuvaajana.

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/5921.htm

Sekaan saatiin kevyempääkin kalustoa naapurilta:

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/7/6049.jpg

Välillä käydään Syvärilläkin:

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/6841.htm

Sotakuvat jatkuvat tänne saakka eli niitä on vajaa 3000 kpl

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/8221.htm

Ainoa todellinen harmi on, ettei niissä tunnu olevan mitään aika- tai paikkajärjestystä. Sotajuvia saattaa olla muissakin hakemistoissa. Samaten henkilötiedot puuttuu lähes täysin. Luin jostain että kuvien sisällön kertovat muistiinpanot olisi joutuneet hukkaan. Pitäneekö paikkansa...

Tuossa kuvassa on muuten "Pohjolan Rommel" eli Albert Puroma ja paikka on jossain pohjoisessa 1941.

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/6/5566.jpg

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka02.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Puroma

Tämä on hieno sivusto mm. Kiestingin taisteluista:

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaakarit.htm

Hyökkäys pysähtyi Sallan suunnalla syyskuun alussa 1941. SS-D Nord siirrettiin sieltä Kiestinkiin jo heinäkuun puolivälissä. Miksi se ei osallistunut läpimurtoyritykseen Sallan suunnalla, vaan taas voimia hajotettiin turhaan?
Hyökkäys Sallan suunnalla pysähtyi Vermanjoki-linjalle noin 50 km päähän Muurmannin radasta.
Puna-armeija rakensi 3 Mannerheim-linjan tasoista puolustuslinjaa Vermajoen ja Vienanmeren välille. Niiden murtamiseksi olisi tarvittu huomattavasti enemmän joukkoja kuin oli käytettävissä eikä Hitler antanut lisäjoukkoja.
Joten hyökkäykset niin Sallan kuin Kiestinki-Louhen suunnilla olivat tuhoon tuomittuja.

Kiestingin motti on kyllä vähän sekavampi käsite sillä motissa olivat vuoronperään sekä saksalaiset, suomalaiset että puna-armeija. Lisäksi Kiestingin taistelut on venyvä käsite jo ajan puolesta.

Menehtyneiden tietokannassa paikka Kiestinki esiintyy ajalla 21.6-31.12.1941 kaikkiaan 479 kertaa. Niistä

kesäkuussa: 0
heinäkuussa: 4
elokuussa: 289
syyskuussa: 43
lokakuussa: 10
marraskuussa: 132
joulukuussa: 1

Onko "Kiestingin motissa" kyse elokuusta vain marraskuusta. Entä kevät 1942? Ja vielä mikä painoarvo on ylipäätänsä laitettava muistelmille. Se tiedetään millainen pösilö Halsti oli vääristelemään historiaa. Kuuluisa on hänen sepustuksensa Kuuteŕselästä 1944 jossa hän yritti pestä itseään puhtaaksi väittämällä "ratsuväkiprikaatin pötkineen pakoon". Tosiasiassa Halsti itse osoitti huomattavaa osaamattomuutta Pajarin kanssa.

Halstin muistelmiin mm. Sotakorkeakoulu suhtautuu äärimmäisen lähdekriittisesti. Mies oli epäilyttävä tyyppi.

Syventävää lukemista lisöksi: Kyllä täällä kaatuakin voidaan (Turtola Martti)

Ongelman ytimessä oli Waffen SS:n umpisurkea Nord-divisioona. Se koostui etupäässä yli 30 vuotiaista poliisimiehistä ja muista patsastelijoita joiden koulutus oli ollut liian kehno. Vuotta myöhemmin kun se oli otettu Wehrmachtin koulutettavaksi se oli jo enemmän rintamayhtymän kaltainen. Se sai myös parempaa ainesta.

Ei Nord ollut yksin syypää. Myös se, että NL Hommasi paljon vahvistuksia etenemistä torppaamaan. Sillätavoinhan nuo suomalaisetkin tyssäsivät

Kalle päätalo kuvaa kirjassaan Liekkejä laulumaille hyvin sitä Saksalaisten joukkojen tasoa ja tiestä sekä kokonaisvaltaisia olosuhteita joihin taistelijat joutuivat tukeutumaan...
Saksalaiset kaupunkipojat eivät pärjänneet metsissä muillakaan rintamaosioilla..

En tiedä pitääkö paikkaansa että kenraali Siilasvuo olisi pojalleen kesällä 1941 avautunut ja esittänyt epäilyksensä pystyykö Saksa voittamaan sotaa. Se on jokseenkin todistettu asia että Kiestingin ja Sallan tapahtumat saivat Siilasvuon erittäin ärtyneeksi ja kriittiseksi mitä tulee saksalaisiin sotilaisiin ja niiden sopivuuteen suomalaisessa metsämaastossa. Suomalaisten rivisotilaiden havainto oli että saksalaiset näyttivät pelkäävän metsää kun taas suomalaisille ja venäläisille metsä tarjoisi mahdollisuuksia enemmän kuin uhkia.

Missä päin Karjalaa sellainen Kiestinki on ?

Kuusamosta eteenpäin kohti Louhea, Tuoppajärven ja Pääjärven (oliko tämä?) välissä