Pitääkö paikkansa, että noin kuvalehden aukeaman kokoiseen (noin 45 x 30 cm tai A3) tulosteeseen riittää neljä megapikseliä? Eli sitten 16 megapikseliä riittäisi noin 60 x 90 cm julistekokoon asti?
Vai onko katseluetäisyys ratkaisevan tärkeää siten, että sama pikselimäärä riittää isoon kokoon yhtä hyvin kuin pieneenkin?
Tuleeko kuvaan sitten tarvittavat pikselimäärät, jos hankitaan jokin huippu kamerarunko Canon 5dsr ja kuvataan 50 millin objektiivilla, eikä tarvitse erikseen esim. makro-objektiivia lainkaan? Paljonko näitä pikseleitä objektiivista saadaan talteen? Onko siinä mitään ylärajaa?
Pikselimäärät vs. tulosteen koko vs. kenno
Paperistzki
15
3651
Vastaukset
- KuvasinhanSielläMinäkin
"Riittää", siinäpä sana joka aiheuttaa raivoisaa väittelyä. Ennen vanhaan kun lehdissä siirryttiin filmistä alle 5 megapikselin digikameroihin (oliko vuonna 2002 tai-3) parani kuvien laatu selvästi. Tämä siitä huolimatta, että digikameroitten dynamiikka oli hieman huonompaa kuin diafilmillä, negasta puhumattakaan. Syynä se, että digikuvasta puuttui kohina (järkevillä herkkyyksillä kuvatessa) ja esimerkiksi taivaat olivat tasaisen sinisiä ilman filmin rakeita. Tiedän yhden aikauslehtiaukeaman jonka yli vedettiin kuvaamani digikuva rajattuna pystykuvasta, eli siinä oli vain semmoiset 2 MPix käytössä, eikä kukaan osannut valittaa huonosta laadusta.
Hypätäänpä tähän päivään: ei menisi enää läpi ollenkaan, kun on totuttu niin paljon parempaan kuvanlaatuun. Eli mikä riitti 15 vuotta sitten, ei riittäisi enää. Katselin tuossa erästä kuvaamaani juttua, jossa koko aukeaman kuvia kuvattuna 5 MPix Canonin 5G pokkarilla. Näytti vuonna 2007 ihan OK:lta, mutta onhan se nykykriteereillä aika suttua. Että silleen, riittää ja riittää...
Jos kriteerinä pidetään vaikkapa 300 dpi (pistettä tuumalle) todellista tulostustarkkuutta, on maksimi tulosteen koko helppo laskea: jaetaan kuvan sivun pikselimäärä luvulla 300 ja saadaan reunan pituus tuumissa. Näinikkään: 4000 x 6000 pikselinen 24 MPix kuva, 6000/300 = 20" eli 50,8 cm. Suomessa monet aikakauslehdet painetaan tarkkuudella 270 dpi, joten 3x2 kuvasuhteella tarvitaan teoriassa 45 senttiä leveälle sivulle 4783x3189 pikselinen kuva, 15,3 MPix, täyteen laatuun.
No todellisuudessa normaaleilta katseluetäisyyksiltä vaikkapa valokuvanäyttelyssä tuota 300 dpi vaatimusta voi huoletta pudottaa jonnekin 150-200 dpi tienoille, eli metrin levynenkin kuva 24 MPix tiedostosta menisi vielä ihan täydestä. Jos katseluetäisyys on jotain tienvarsijulisteen luokkaa, voi samasta kuvasta tehdä vaikka 6x10 metrisen taulun ja ohiajavasta autosta katsoen sekin näyttää ihan terävältä. Eli katseluetäisyys on ihan ratkaisevassa roolissa. Jos kuvan detaljit ovat tarkempia kuin silmän erottelukyky, kuva näyttää terävältä olipa se läheltä katsoen mitä suttua hyvänsä.- ppi_vai_dpi
> Jos kriteerinä pidetään vaikkapa 300 dpi (pistettä tuumalle) todellista tulostustarkkuutta, on maksimi tulosteen koko helppo laskea: jaetaan kuvan sivun pikselimäärä luvulla 300 ja saadaan reunan pituus tuumissa. Näinikkään: 4000 x 6000 pikselinen 24 MPix kuva, 6000/300 = 20" eli 50,8 cm. Suomessa monet aikakauslehdet painetaan tarkkuudella 270 dpi, joten 3x2 kuvasuhteella tarvitaan teoriassa 45 senttiä leveälle sivulle 4783x3189 pikselinen kuva, 15,3 MPix, täyteen laatuun.
Nyt on puurot ja vellit iloisesti sekaisin. dot (dpi) eli piste on tai ei ole. Pikseli voi olla jotain siltä väliltäkin, siis vaikkapa harmaa. Jos asian yksinkertaistamiseksi mietitään harmaasävykuvaa, niin pikselillä on 256 eri harmaasävyä, mutta dot on joko musta tai valkoinen. Jotta saadaan aikaiseksi vaaditut 256 harmaasävyä, tarvitaan yhden pikselin esittämiseen 16x16 dotin rykelmä. 6000x4000 pikselin esittämiseen tarvittaisiin siis kaikkiaan 96 000 x 64 000 dottia. Värikuvissa sama kuvio joka osavärin osalta erikseen.
Em. kaltaista, alkeellista, rasterointimenetelmää käytettäessä saadaan 300 dpi tulostimella aikaiseksi vain vajaan 19 ppi (pikseliä/tuuma) resoluutio tai 38 ppi, jos harmaasävyjen määrä tingitään 64:ään. 2400 dpi = 150 ppi "täysvärisenä". Tuntuuko tutulta - voisiko lukemat olla samaa suuruusluokkaa kuin rasterien linjatiheydet? On siis mieletön overkill vaatia sanomalehteen painettavilta kuvilta jotain 200-300 ppi resoluutioita! Tosin sanomalehtien rasteroinnin kanssa voi tulla moireonglemia, jos kuvan resoluutio osuu yksiin rasterin linjatiheyden kanssa -> laitetaan tämän välttämiseksi resoluutiolle vaatimukseksi vaikka 1,5x tai 2x rasterin linjatiheys. Näin äkkipäätä julistamasi "painotarkkuus 270 dpi" kuulostaisi lähinnä tältä - toki mittayksikkö on tässä väärä (pitäisi olla ppi).
75 ppi tarkkuudella 2 megapikseliä piisaa suunnilleen 20"x15" kokoluokkaan eli tabloidin aukeamaan ihan OK. Tosin sekin pitää myöntää, että nykyään sanomalehtien painotyön laatukin on selvästi parempi kuin kekkoslovakian aikaan.
Korkealaatuiset painotuotteet ja valokuvatulosteet ovat eri juttu, mutta näidenkin kanssa on hyvä muistaa, että
- ihmissilmän erotuskyky on 25 cm katseluetäisyydeltä noin 0,1 mm = 250 ppi riittää
- harva valokuvatulostinkaan pystyy *oikeasti* eli 250 ppi (huom pikseliä) resoluutioon, vaikka mustepisaroiden asemointi saattaakin onnistua vaikkapa 1/2400 tuuman tarkkuudella, koska mustepisarat leviävät paperilla paljon suuremmiksi kuin 1/2400 tuumaa
300 ppi on siis tod. näk. lievästi overkill melkein missä tahansa käytössä, mutta onhan siinä toisaalta vähän pelivaraa kuvan muokkaukselle. Isoihin tulosteisiin, mitä katsellaan minimissään 0,5 m päästä riittää em. teorian pohjalta 120 ja metrin etäisyydeltä 60 ppi. Siis ppi, tulostusresoluution (mittayksikkönä dpi) pitää olla paljon korkeampi. Tosin ei sentään 16x ppi lukema, kun käytetään fiksumpia rasterointimenetelmiä, kuten error diffucion. - Anonyymi
ppi_vai_dpi kirjoitti:
> Jos kriteerinä pidetään vaikkapa 300 dpi (pistettä tuumalle) todellista tulostustarkkuutta, on maksimi tulosteen koko helppo laskea: jaetaan kuvan sivun pikselimäärä luvulla 300 ja saadaan reunan pituus tuumissa. Näinikkään: 4000 x 6000 pikselinen 24 MPix kuva, 6000/300 = 20" eli 50,8 cm. Suomessa monet aikakauslehdet painetaan tarkkuudella 270 dpi, joten 3x2 kuvasuhteella tarvitaan teoriassa 45 senttiä leveälle sivulle 4783x3189 pikselinen kuva, 15,3 MPix, täyteen laatuun.
Nyt on puurot ja vellit iloisesti sekaisin. dot (dpi) eli piste on tai ei ole. Pikseli voi olla jotain siltä väliltäkin, siis vaikkapa harmaa. Jos asian yksinkertaistamiseksi mietitään harmaasävykuvaa, niin pikselillä on 256 eri harmaasävyä, mutta dot on joko musta tai valkoinen. Jotta saadaan aikaiseksi vaaditut 256 harmaasävyä, tarvitaan yhden pikselin esittämiseen 16x16 dotin rykelmä. 6000x4000 pikselin esittämiseen tarvittaisiin siis kaikkiaan 96 000 x 64 000 dottia. Värikuvissa sama kuvio joka osavärin osalta erikseen.
Em. kaltaista, alkeellista, rasterointimenetelmää käytettäessä saadaan 300 dpi tulostimella aikaiseksi vain vajaan 19 ppi (pikseliä/tuuma) resoluutio tai 38 ppi, jos harmaasävyjen määrä tingitään 64:ään. 2400 dpi = 150 ppi "täysvärisenä". Tuntuuko tutulta - voisiko lukemat olla samaa suuruusluokkaa kuin rasterien linjatiheydet? On siis mieletön overkill vaatia sanomalehteen painettavilta kuvilta jotain 200-300 ppi resoluutioita! Tosin sanomalehtien rasteroinnin kanssa voi tulla moireonglemia, jos kuvan resoluutio osuu yksiin rasterin linjatiheyden kanssa -> laitetaan tämän välttämiseksi resoluutiolle vaatimukseksi vaikka 1,5x tai 2x rasterin linjatiheys. Näin äkkipäätä julistamasi "painotarkkuus 270 dpi" kuulostaisi lähinnä tältä - toki mittayksikkö on tässä väärä (pitäisi olla ppi).
75 ppi tarkkuudella 2 megapikseliä piisaa suunnilleen 20"x15" kokoluokkaan eli tabloidin aukeamaan ihan OK. Tosin sekin pitää myöntää, että nykyään sanomalehtien painotyön laatukin on selvästi parempi kuin kekkoslovakian aikaan.
Korkealaatuiset painotuotteet ja valokuvatulosteet ovat eri juttu, mutta näidenkin kanssa on hyvä muistaa, että
- ihmissilmän erotuskyky on 25 cm katseluetäisyydeltä noin 0,1 mm = 250 ppi riittää
- harva valokuvatulostinkaan pystyy *oikeasti* eli 250 ppi (huom pikseliä) resoluutioon, vaikka mustepisaroiden asemointi saattaakin onnistua vaikkapa 1/2400 tuuman tarkkuudella, koska mustepisarat leviävät paperilla paljon suuremmiksi kuin 1/2400 tuumaa
300 ppi on siis tod. näk. lievästi overkill melkein missä tahansa käytössä, mutta onhan siinä toisaalta vähän pelivaraa kuvan muokkaukselle. Isoihin tulosteisiin, mitä katsellaan minimissään 0,5 m päästä riittää em. teorian pohjalta 120 ja metrin etäisyydeltä 60 ppi. Siis ppi, tulostusresoluution (mittayksikkönä dpi) pitää olla paljon korkeampi. Tosin ei sentään 16x ppi lukema, kun käytetään fiksumpia rasterointimenetelmiä, kuten error diffucion.Mistä ihmeestä sä oot oppisi hakenut? Väärää tietoa lähes kaikki
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä ihmeestä sä oot oppisi hakenut? Väärää tietoa lähes kaikki
Mikä vitun idiootti sinä olet? Haukut virheelliksi kaikki tiedot, mutte pysty niitä oikeita tietoja pöytään lyömän. Arvatenkin olet opetellut vanhat legendat ulkoa "hauki on kala" periaatteella, pätkääkään ymmärtämättä mistä on kyse.
Käytönnön kokemustakaan asioista sinulla ei ole, tämähän on tyhjänä tynnyrinbä toimimisen perusedellytys.
- KuvasinhanSielläMinäkin
No vielä tuosta jälkimmäisestä kysymyksestä: jos sinulla on käytössä 50 MPix kamera ja ajatellaan, että kuva pitäisi saada vedettyä aikauslehden aukeamalle täydellä/hyvällä laadulla, niin kuva olisi varaa suurentaa/kropata noin 100% eli pikselimäärä olisi 12,5 MPix. Jossain tilanteessa se voisi riittää makron korvikkeeksi, mutta useimmiten ei. Sitäpaitsi noinkin kalliin kameran omistajalla, etenkin jos on tarkoitus kuvata ammatikseen, on kyllä sekä tarvetta että varaa ostaa se makrokin.
Tottahan toki optiikan piirrolla on yläraja, todellisuudessa vaikkapa 50 MPix kameralla kaikkein terävimmillä optiikoilla päästään noin 35-40 MPix todelliseen tarkkuuteen, eli kenno optiikka -yhdistelmä aina jää huonommaksi kuin kennon ominaisuudet yksinään, mikä on tietysti itsestään selvää. Kyseessähän on informaation siirtoketju, jonka läpäisykyky ei koskaan voi olla yksittäisen osan ominaisuutta parempi, vaan tulo kunkin komponentin laatupuutteista.Arvelen jotta ei ole montaakaan objektiivia joka yltää yli 30 Mpix erotteluun saatikka 50 Mpix. En tiedä paljonko niitä yli 30 Mpix runkoja muudään mutta niitä on. Canonilla on ollut jo jonkin aikaa 50 Mpix ja Nikon on tuonut markkinoille muistaakseni noin 45 Mpix rungon D850 entisten 36 Mpix D800 ja D810 lisäksi. En tiedä paljonko on myyty, itselläni on ollut jo pitkään D800 jolla saa hyviä kuvia jos vaan osaa ottaa vaikka kaikki lasini eivät tuohon erotteluun kykenekään.
Taidetaan seuraava kierros käydäkin lasi puolella kun pyritään käyttämään koko erottelu noilla uusilla rungoilla.- KuvasinhanSielläMinäkin
Ei olekaan, Zeissin Otus -kakkuloita, jokunen Sigma Art ja muutama uusin Canon ja Nikkor. Siinä ne sitten olivatkin.
Olen jo muutaman vuoden ollut Nikon D800 kuvaaja, D800 pikselimäärä on 36 Mpix. Olen kokeeksi tehnyt siitä yhden 3 x 2 m kuvan tosin kankaalle. Siinä on 4 pikseliä/mm^2 ja se näyttää ihan valokuvalta kun katsoo sitä kokonaisuutena eikä mene 20 cm päähän jolloin kankaankin rakenne näkyy.. Siinähän on noin 50 pix/tuuma joten aika paljon saa suurentaa sisustuskuviin. Minulla tuo on "pimennysverhorullalla" seinän ylä osassa ja siitä saa lähes seinän peittävän maiseman Geiranger vuonosta halutessaan.
Kun kuvaa pidetään kädessä niin se vaatii hieman suurempaa erottelua kuin seinän kokoisena.- Paperistzki
Kiitoksia vastauksista. Kuulostaa siltä, että periaatteessa vähäinenkin megapikselimäärä riittäisi, mutta käytännössä lehtiyhtiöillä on melko suuria tarkkuuksia.
Laskeskelin, että A4 on hiukan lyhyempi kuin pituusyksikkö jalka. Jalka on 12 tuumaa. - Tsuumikos
Tuossa ilosanomaa ihmisille, joita kiinnostaa esim. Ricoh GR -kamera, ja jotka miettivät riittääkö megapikselimäärä, mihin asti:
http://personal.inet.fi/koti/sanppa/pikselit.htm
Taulukon mukaan 16,6 megapikseliä näyttää riittävän A3-kokoon, tarkkuudella 302 dpi (pistettä tuumalle).
Tästä sain selvitettyä, että jalka on 0,3048 metriä ja
yksi poronkusema on noin 7500 metriä.
https://www.laskurini.fi/hyoty/yksikkomuuntimet/pituusmuunnin-tuumamuunnin
Sivustolta näyttää löytyvän paljon muutakin asiaa, mm. pankkien BIC-koodeja, alkoholin palaminen, ym. ym. - TikkelisTakkelis
Väitti äijä tuossa videolla, että mustavalkoisen filmin kuvassa oli neljä megapikseliä.
Ja että se riittää noin A3-kokoon asti tulostella.
How Many Megapixels Do You Need?
https://www.youtube.com/watch?v=Q8aQqJYI8xA
Löytyi tuolta tuubisivulta linkki, jossa vertailu, onko tikitaali parempi kuin filmi:
http://www.clarkvision.com/articles/film.vs.digital.summary1.html/- Nikon_kamera
Aikonaan Vanhaan Hyvään Aikaan kun valokuvanäyttelyssä oli metrin parin kokoisia MV suurennoksia kinokokoisesta Tri-X:ästä ei kukaan päivitellyt sitä miten kuvissa on aivan liian vähän rakeita. Nyt on hirmuinen huuto siitä, X megapikselin kuvasta ei saa tehdä yli Y senttimetriä leveää vedosta kun laatu kärsii.
Ei muuta tällä kertaa. - Nikon_kamera_too
Tuo jälkimmäinen linkki on aika vanhentunut, siinä terävimmät digikamerat ovat noin 18 MPix ja dynamiikkaa jotain 9 aukon verran. Nykyisellään 24 MPix alkaa olla jo täysin normaalimäärä ja parhaissa on 45-50 MPix (kinokokoisissa rungoissa), dynamiikaaa yli 14 aukkoa. Filmillä ei ole ollut mitään jakoa digiä vastaan enää yli kymmeneen vuoteen.
Filmin ja Digin vertaaminen hankalaa. Toinen on analogista ja toinen numeerista dataa. Sekin vaikeuttaa kuinka kamera käsittelee kuvadataa - terävöinti ja kohinanpoisto. Filmikamera ei sitä tee.
Kinodia heijastettuna voi olla elämys ja jos kuvaa katsotaan kaukaa sen voi esittää melko isona suurelle joukolle. Vastaavaa laatua diginä ei taida vielä olla. En ole tosin seurannut kehitystä ja millaisia 4k projektoreita löytyy. Jos ruvetaan vertaamaan suuren koon palkkikameran kuvaa ja digiä, niin digi voi hävitä. Jos palkkikameran otoksen kuvaa 1:1 vaikka Nikonin D800 ja yhdistää kuvat jälkikäteen saadaan melko iso kuva.
Vinkki. Pisteitä saa kivasti lisää kun maisemasta ottaa useamman pystykuvan ja yhdistää panoraamaksi. Halpa keino ja kaikkien käytettävissä. Ei tarvitse sitä Nikon D800
Kyllä lehtiin on kuvattu muinoin isoillakin kameroilla. Ei kaikkea ole otettu kinolla, vaikka Leica teki sen vallankumouksen aikoinaan.Olisikohan noissa pikselikisoissa pientä intoilua havaittavissa. Sattumoisin näin eläkepäiviä viettäessäni olen sekaantunut useampaan kuvaajajoukkoon seurojen ja harrastusryhmien mukana. Me järjestämme erilisia näyttelyitä ja toistemme kuvien katselua projektoriperiaatteella.
Kameroita on joukolla vähän joka valmistajalta ja samoin niitä linssejä, on myös superzoomeja ja jokunen puhelimellaankin kuvaaja löytyy. Kuitenkin kun katsellaan niitä A4 - A3 kuvia näyttelyissä ja projektorilla täysHD:nä kankaalle heijastettuna niin eipä juurikaan ole pistänyt silmään liian pienet pikselimäärät edes noissa kankaalle heijastetuissa joissa on vain noin 2 Mpix erottelu.
Joissain messuilla olen törmännyut tosin suuriin julisteisiin joita itse en olisi julki tuonut, millä ne on kuvattu on jäänyt arvoitukseksi.
On tietysti turvallista taittaa peistä pikselimääristä koska ne ovat suurelle osalle meistä varsin yhden tekeviä, vaarallisempiakin asioita kinaamiseen varmasti löytyy.
Itse pidän noista suurista pikselimääristä koska niitä pääsee kroppaamaan ja silti vielä kropissakin on tavalliseen A3 kuvaan riittävää erottelua, siinä saattaa saada putkeen lisämittaa edullisemmin kuin ostamalla 600 millinen eikä se lisää kantamuksen massaa joten vanhoille polville mainio ratkaisu ja maisemakuvatkin ovat todella hyviä laajempanakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Purra sössi kaiken 2 vuodessa, itkee nyt Marinin perään
Nyt on taas sama vanha itkuvirsi, kun ei omat taidot riittänee. Kaikki on taas muiden syytä. No miten sen "Tunnin juna"799011Ikuiset kaipaajat
Miksette vaan mene sen kaipauksen kohteen luokse ja puhu sille suoraan? Mitä järkeä on kaipailla jotain puolituttua vuo1625682Nyt se on selvitetty: Sanna Marinin hallitus lisäsi menoja 41 miljardilla
”vasemmistohallitus oli katastrofaalisen huono”, sanoo kokoomus. Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset1355107Orpon hallitus runnoi Tunnin junan ilman tarvetta
Näinkö valtiontaloutta hoidetaan? Siis asiantuntijoidenkin aikoja sitten kannattamattomaksi laskema Tunnin juna tehdään253939Riikka ottaa miljardi euroa EU:n yhteisvelkaa Suomelle
Niin kääntyi irvipersun takki taas, vaikka vaalilupauksissa oli ettei yhteisvelkaa Suomi enää koskaan ota. No nyt otti m853490Lindtman ylivoimainen suosikki pääministeriksi
Lindtmania kannattaa pääministeriksi peräti 50 prosenttia useampi kuin toiseksi suosituinta Kaikkosta. https://www.ilta563418Sanna Marin - Maailman paras talousasiantuntija?
PersKeKoa pukkaa? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011636623.html1032781Veronmaksajat kustantavat yrittäjien eläkkeitä jo yli 500 miljoonalla
Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota. Aktiivisen "yrittämisen" maksattaa yritystukina yhteiskunnalla, ja vieläpä402761En tiedä ymmärrätkö
Kuinka paljon merkitset mulle. Näet minut minuna etkä silti käännä selkääsi. Tökit jatkuvasti kepillä jäätä ja menit ehk102751- 241777