Ahtisaari ja perustuslakiuudistus

Taidatkos tuon enää paremmin kiteyttää... minä ainakaan en;-)))

Oliko asiallinen kommentti?

rautalehti kirjoitti:

Taidatkos tuon enää paremmin kiteyttää... minä ainakaan en;-)))

tyhjän naurajasta

Minusta sitä rajaa ei voida vetää lainkaan, vaan presidentti on jätettävä kaiken poliittisen vallan ulkopuolelle ja keskitettävä se eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen hoidettavaksi. Jos uusia rajoja ryhdytään säätämään, niistä seuraa samanlainen sotku kuin nytkin.

Olen ollut sitä mieltä, että suora kansanvaali sopisi hyvin tämmöisen "vallattoman" presidentin valintaan. Saisihan näin kansa valita lemmikkinsä edustamaan maata, sen kansaa ja sen parlamentaarista hallintoa. Toisaalta siinä voi piillä vaara, että kansanäänestystä tuollaisesta presidentistä aletaan pitää kansan vähättelyltä tyyliin annetaan paljas luu sille kaluttavaksi. Saattaisi näin olevan viisainta, että eduskunta valitsee tämmöisen valtionpäämiehen. Niin tehdään muissakin läntisisä maissa. Yksinkertaisinta on valtionpäämiehen valinta Euroopan kuningaskunnissa.

oivahärkönen kirjoitti:

Minusta sitä rajaa ei voida vetää lainkaan, vaan presidentti on jätettävä kaiken poliittisen vallan ulkopuolelle ja keskitettävä se eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen hoidettavaksi. Jos uusia rajoja ryhdytään säätämään, niistä seuraa samanlainen sotku kuin nytkin.

Olen ollut sitä mieltä, että suora kansanvaali sopisi hyvin tämmöisen "vallattoman" presidentin valintaan. Saisihan näin kansa valita lemmikkinsä edustamaan maata, sen kansaa ja sen parlamentaarista hallintoa. Toisaalta siinä voi piillä vaara, että kansanäänestystä tuollaisesta presidentistä aletaan pitää kansan vähättelyltä tyyliin annetaan paljas luu sille kaluttavaksi. Saattaisi näin olevan viisainta, että eduskunta valitsee tämmöisen valtionpäämiehen. Niin tehdään muissakin läntisisä maissa. Yksinkertaisinta on valtionpäämiehen valinta Euroopan kuningaskunnissa.

Lue lisää

Jos katsotaan, ettei parlamentarismi tarvitse presidenttiä ylimmäiseksi päällekatsojaksi, niin otettakoon sitten häneltä pois kaikki poliittinen valta. Minulla ei ole asiassa suuria tunteita pelissä eikä vankkaa oma mielipidettä, jota ajaisin. Odotan kuitenkin, että edes tässä asiassa jokainen puolue tulee avoimesti esiin omine kantoineen ja perustelee näkemyksensä.

Asiasta pitää käydä laaja, perusteellinen ja avoin kansalaiskeskustelu - ei niin, että Lipposet ja Vanhaset päättävät asiat jossain kabineteissaan ja tuovat sitten perustuslakimuutoksen eduskuntaan kumileimattavaksi ilmoittaen, ettei tätä enää muuteta.

Suora kansanvaali voi mennä turhauttavan pelleilyn puolelle, jos pelkkä seremoniamestari valitaan suoralla kansanvaalilla. Jotain valtaa suoraan valittavalle presidentille pitäisi jättää. Mutta pelkän seremoniamestarin voi valita eduskunta yksinään.

oivahärkönen kirjoitti:

Minusta sitä rajaa ei voida vetää lainkaan, vaan presidentti on jätettävä kaiken poliittisen vallan ulkopuolelle ja keskitettävä se eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen hoidettavaksi. Jos uusia rajoja ryhdytään säätämään, niistä seuraa samanlainen sotku kuin nytkin.

Olen ollut sitä mieltä, että suora kansanvaali sopisi hyvin tämmöisen "vallattoman" presidentin valintaan. Saisihan näin kansa valita lemmikkinsä edustamaan maata, sen kansaa ja sen parlamentaarista hallintoa. Toisaalta siinä voi piillä vaara, että kansanäänestystä tuollaisesta presidentistä aletaan pitää kansan vähättelyltä tyyliin annetaan paljas luu sille kaluttavaksi. Saattaisi näin olevan viisainta, että eduskunta valitsee tämmöisen valtionpäämiehen. Niin tehdään muissakin läntisisä maissa. Yksinkertaisinta on valtionpäämiehen valinta Euroopan kuningaskunnissa.

Lue lisää

Ei tarvitse kuin muistella Kekkosen aikaa. Demaripresidentit ovat olleet siinä súhteessa parempia.

on oikeassa kirjoitti:

Ei tarvitse kuin muistella Kekkosen aikaa. Demaripresidentit ovat olleet siinä súhteessa parempia.

Kekkosen valtakausi oli aivan erilaisissa oloissa kuin nykyään eletään. Hän tuli valtaan onnettomien sotiemme jälkeen, jolloin olimme joutuneet N-liiton etupiiriin. Tosiasiassa hän jo pääministerinä presidentti Paasikiven tukemana alkoi johtaa meitä sille uuden itäpolitiikan tielle, mikä oli meille ainoa pelastus kylmän sodan oloissa.

Niissä oloissa saattoi olla perusteltua voimakas presidentin valta. Sama tulos olisi voinut tulla myös parlamentaarisen valtiosäännön oloissa. Silloin vain pääministeri, vaikkapa Kekkonen, olisi pitänyt maan oikealla tiellä.

Kun demaripresidentti Koivisto tuli valtaan kylmän sodan oloissa, ei hänen toiminnassaan ollut eroa Kekkoseen. Kun Koiviston aikana N-liitto alkoi hajota, oli mahdollista ja tarvetta muuttaa politiikkaa. Sen Koivisto ripeästi tekikin Ahon hallituksen tukemana: sanoutui irti YYA-sopimuksesta ja Pariisin rauhansopimuksen sotilaallista pykälistä ja liitti maan EU:iin.

Toinen sossupresidentti Ahtisaari oli mitättömyys. Kolmannen, Halosen, aikana olemme tulleet entistä vakuuttuneemmaksi, ettemme kaipaa presidenttivaltaista hallintoa.

oivahärkönen kirjoitti:

Kekkosen valtakausi oli aivan erilaisissa oloissa kuin nykyään eletään. Hän tuli valtaan onnettomien sotiemme jälkeen, jolloin olimme joutuneet N-liiton etupiiriin. Tosiasiassa hän jo pääministerinä presidentti Paasikiven tukemana alkoi johtaa meitä sille uuden itäpolitiikan tielle, mikä oli meille ainoa pelastus kylmän sodan oloissa.

Niissä oloissa saattoi olla perusteltua voimakas presidentin valta. Sama tulos olisi voinut tulla myös parlamentaarisen valtiosäännön oloissa. Silloin vain pääministeri, vaikkapa Kekkonen, olisi pitänyt maan oikealla tiellä.

Kun demaripresidentti Koivisto tuli valtaan kylmän sodan oloissa, ei hänen toiminnassaan ollut eroa Kekkoseen. Kun Koiviston aikana N-liitto alkoi hajota, oli mahdollista ja tarvetta muuttaa politiikkaa. Sen Koivisto ripeästi tekikin Ahon hallituksen tukemana: sanoutui irti YYA-sopimuksesta ja Pariisin rauhansopimuksen sotilaallista pykälistä ja liitti maan EU:iin.

Toinen sossupresidentti Ahtisaari oli mitättömyys. Kolmannen, Halosen, aikana olemme tulleet entistä vakuuttuneemmaksi, ettemme kaipaa presidenttivaltaista hallintoa.

Lue lisää

härnätä. Se on kuin rahan pistäisi levysoittimeen.

Olen ollut kauan sitä mieltä, että presidentin perustuslaillinen asema pitää tarkastella kunnolla uudelleen ja tehdä tarkastelusta tarvittavat johtopäätökset ja lakimuutokset.

* Onko Sinulla jokin mielipide tai esitys muutoksen sisällöstä?

Nykyinen perustuslaki on liian monella tavalla tulkittavissa eikä tee selvää jakoa sen suhteen, mikä ulkopolitiikassa kuuluu valtioneuvostolle ja mikä presidentille.

* Ei ole. Nykyinen perustuslaki on joustava ja toimii Vanhasen sekä Tuomiojan ja Halosen välillä, vaikkei se toimikaan Lipposen ollessa pääministerinä. Tämä siksi, että Lipponen oli viemässä Suomea Irakin sotaan ilman perustuslaillisia valtuuksia ja ministerivastuutta.

Tämä raja on vedettävä yksiselitteisen selväksi. Keskustelun paikka on enää siinä, mihin kohtaan valtuuksia raja vedetään.

* No mihin se raja vedetään kun EUn ulko- ja puolustuspolitiikka on levällään vielä seuraavat 20 vuotta eikä EUn integraation syvyydestä ole tietoakaan itälaajenemisten vuoksi?

Presidentin valitseminen suoralla kansanvaalilla on edelleen tarpeen, jos presidentillä säilyy edes jonkinlaisia valtaoikeuksia.

* Juuri tätä puolue-elimet VASTUSTAVAT. Mikään kansan itsensä valitsema ei voi olla hallinnollisesti tehokasta.

Jos presidentistä tehdään pelkkä seremoniahenkilö, riittää kun eduskunta valitsee hänet vaikkapa 8 vuodeksi kerrallaan, maksimi 16 vuotta, niin saadaan pressan virkakaudet synkkaan eduskunnan vaalikausien kanssa.

* Ratkaisu on siirtyminen kuningatarkuntaan ja Madeleine Bernadotten valinta Suomen kuningattareksi.

Arja Alhon keskustelunaloite oli tervetullut,

* Ei ole. Alho osoittaa, että hän näkee Suomen tasavallan asiat pelkkänä sosialidemokraattien henkilöpelinä. Kun Jaakonsaari lopetti rähmällään olon yhdessä Backmanin kanssa, jatkaa Alho edellisestä ryöpytyksestä toivuttuaan. Arja Alho haluaa enemmän risua. Hän on Ville Itälän kaltainen miinakentälle kävelijä - Lipposen puolesta.

ja oli hyvä, että Kimmo Sasi kannatti asiaa.

* Oliko yllätys? Puheet oli jo sovittu ennakkoon.

Presidentin ja valtioneuvoston valtaoikeuksien epäselvyys on ollut sen verran häiritsevää, että tilanne on nyt keskusteltava ensin selväksi ja sitten tehtävä tarvittavat lainmuutokset.

* Ensin pitäisi selvittää EUn tila ja vasta sitten rajoittaa valtiosääntömme joustavuutta. EUsta ei ota paholainenkaan selvää.

kumpaan suuntaan valtaoikeujsia tulkisi muuttaa, onkin jo sitten kokonaan toisen tarinan aihe. :-)

* Ei ole.

oivahärkönen kirjoitti:

Minusta sitä rajaa ei voida vetää lainkaan, vaan presidentti on jätettävä kaiken poliittisen vallan ulkopuolelle ja keskitettävä se eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen hoidettavaksi. Jos uusia rajoja ryhdytään säätämään, niistä seuraa samanlainen sotku kuin nytkin.

Olen ollut sitä mieltä, että suora kansanvaali sopisi hyvin tämmöisen "vallattoman" presidentin valintaan. Saisihan näin kansa valita lemmikkinsä edustamaan maata, sen kansaa ja sen parlamentaarista hallintoa. Toisaalta siinä voi piillä vaara, että kansanäänestystä tuollaisesta presidentistä aletaan pitää kansan vähättelyltä tyyliin annetaan paljas luu sille kaluttavaksi. Saattaisi näin olevan viisainta, että eduskunta valitsee tämmöisen valtionpäämiehen. Niin tehdään muissakin läntisisä maissa. Yksinkertaisinta on valtionpäämiehen valinta Euroopan kuningaskunnissa.

Lue lisää

Oiva on varsiNAINEN sosialidemokraatti. Kun vasemmistoliitto ja SDP yhtyvät, on SDPn puheenjohtaja pääministerinä AINA Suomen valtionpäämies.

on oikeassa kirjoitti:

Ei tarvitse kuin muistella Kekkosen aikaa. Demaripresidentit ovat olleet siinä súhteessa parempia.

saanut Suomessa kukaan aikaan lukuunottamatta Snellmania nälkävuosina.

oivahärkönen kirjoitti:

Kekkosen valtakausi oli aivan erilaisissa oloissa kuin nykyään eletään. Hän tuli valtaan onnettomien sotiemme jälkeen, jolloin olimme joutuneet N-liiton etupiiriin. Tosiasiassa hän jo pääministerinä presidentti Paasikiven tukemana alkoi johtaa meitä sille uuden itäpolitiikan tielle, mikä oli meille ainoa pelastus kylmän sodan oloissa.

Niissä oloissa saattoi olla perusteltua voimakas presidentin valta. Sama tulos olisi voinut tulla myös parlamentaarisen valtiosäännön oloissa. Silloin vain pääministeri, vaikkapa Kekkonen, olisi pitänyt maan oikealla tiellä.

Kun demaripresidentti Koivisto tuli valtaan kylmän sodan oloissa, ei hänen toiminnassaan ollut eroa Kekkoseen. Kun Koiviston aikana N-liitto alkoi hajota, oli mahdollista ja tarvetta muuttaa politiikkaa. Sen Koivisto ripeästi tekikin Ahon hallituksen tukemana: sanoutui irti YYA-sopimuksesta ja Pariisin rauhansopimuksen sotilaallista pykälistä ja liitti maan EU:iin.

Toinen sossupresidentti Ahtisaari oli mitättömyys. Kolmannen, Halosen, aikana olemme tulleet entistä vakuuttuneemmaksi, ettemme kaipaa presidenttivaltaista hallintoa.

Lue lisää

ulkopolitiikan eli sen, ettei Lipponen vie meitä perustuslaittomasti niin kuin sosialidemokraatti vain voi Irakin sotaan.

Uusinen kirjoitti:

ulkopolitiikan eli sen, ettei Lipponen vie meitä perustuslaittomasti niin kuin sosialidemokraatti vain voi Irakin sotaan.

..., että Halonen estää yhdessä hallituksen kanssa koklipien kansamme vastaisen ulkopolitiikan toteutumisen.

Mutta siihen ei tarvittaisi enää presidenttiä. Kyllä hallitus Vanhasen, Tuomiojan, Lehtomäen ja Kääriäisen johdolla pystyy hoitamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Asiaa auttaa se, että koko demareiden hallitusryhmä on irrottautunut Lipposesta.

Uusinen kirjoitti:

Olen ollut kauan sitä mieltä, että presidentin perustuslaillinen asema pitää tarkastella kunnolla uudelleen ja tehdä tarkastelusta tarvittavat johtopäätökset ja lakimuutokset.

* Onko Sinulla jokin mielipide tai esitys muutoksen sisällöstä?

Nykyinen perustuslaki on liian monella tavalla tulkittavissa eikä tee selvää jakoa sen suhteen, mikä ulkopolitiikassa kuuluu valtioneuvostolle ja mikä presidentille.

* Ei ole. Nykyinen perustuslaki on joustava ja toimii Vanhasen sekä Tuomiojan ja Halosen välillä, vaikkei se toimikaan Lipposen ollessa pääministerinä. Tämä siksi, että Lipponen oli viemässä Suomea Irakin sotaan ilman perustuslaillisia valtuuksia ja ministerivastuutta.

Tämä raja on vedettävä yksiselitteisen selväksi. Keskustelun paikka on enää siinä, mihin kohtaan valtuuksia raja vedetään.

* No mihin se raja vedetään kun EUn ulko- ja puolustuspolitiikka on levällään vielä seuraavat 20 vuotta eikä EUn integraation syvyydestä ole tietoakaan itälaajenemisten vuoksi?

Presidentin valitseminen suoralla kansanvaalilla on edelleen tarpeen, jos presidentillä säilyy edes jonkinlaisia valtaoikeuksia.

* Juuri tätä puolue-elimet VASTUSTAVAT. Mikään kansan itsensä valitsema ei voi olla hallinnollisesti tehokasta.

Jos presidentistä tehdään pelkkä seremoniahenkilö, riittää kun eduskunta valitsee hänet vaikkapa 8 vuodeksi kerrallaan, maksimi 16 vuotta, niin saadaan pressan virkakaudet synkkaan eduskunnan vaalikausien kanssa.

* Ratkaisu on siirtyminen kuningatarkuntaan ja Madeleine Bernadotten valinta Suomen kuningattareksi.

Arja Alhon keskustelunaloite oli tervetullut,

* Ei ole. Alho osoittaa, että hän näkee Suomen tasavallan asiat pelkkänä sosialidemokraattien henkilöpelinä. Kun Jaakonsaari lopetti rähmällään olon yhdessä Backmanin kanssa, jatkaa Alho edellisestä ryöpytyksestä toivuttuaan. Arja Alho haluaa enemmän risua. Hän on Ville Itälän kaltainen miinakentälle kävelijä - Lipposen puolesta.

ja oli hyvä, että Kimmo Sasi kannatti asiaa.

* Oliko yllätys? Puheet oli jo sovittu ennakkoon.

Presidentin ja valtioneuvoston valtaoikeuksien epäselvyys on ollut sen verran häiritsevää, että tilanne on nyt keskusteltava ensin selväksi ja sitten tehtävä tarvittavat lainmuutokset.

* Ensin pitäisi selvittää EUn tila ja vasta sitten rajoittaa valtiosääntömme joustavuutta. EUsta ei ota paholainenkaan selvää.

kumpaan suuntaan valtaoikeujsia tulkisi muuttaa, onkin jo sitten kokonaan toisen tarinan aihe. :-)

* Ei ole.

Lue lisää