Olemme puolisoni kanssa tehneet ennen avioliittomme solmimista avioehtosopimuksen, jonka perusteella kummallakaan ei oleavio- oikeutta toisen senhetkiseen, eikä myöhemminkään saatuun tai hankittuun omaisuuteen. Omaisuutta on kummankin nimissä, asunto puolison ja kesämökki minun. Lisäksi on yhteistä omaisuutta.
Nyt haluaisimme tehdä testamentin, jossa kumpikin antaa täyden omistusoikeuden kaikkeen omaisuuteemme toisen kuollessa.
Ohittaako tämä testamentti alkuperäisen avioehtosopimuksen?
Meillä on lapsia, mutta haluamme, että he saavat perintöä vasta, kun me molemmat olemme kuolleet.
Avioehto ja testamentti
70-vuotinen
19
1556
Vastaukset
- Käytä-Lakimiestä
Tehkää ihmeessä testamentti. Verotus huomioiden.
Lähtökohtaisesti viimeksi tehty ohittaa vanhemman. Ongelma on kuitenkin siinä, että olette joutuneet rekisteröimään avioehtonne ja kyse on rekisteröidystä sopimuksesta v. mahdollinen määrämuotoinen ja pätevä testamentti. Ilmiselvä riidan paikka. Yleensä testamentilla ei voida kumota aikaisemmin tehtyä avioehtosopimusta, ja testamenttia sovelletaan vasta, kun omaisuus on puolisoiden välillä avioehtosopimuksen mukaan ositettu.
Korkeimman oikeuden antaman ennakkoratkaisun (KKO 2000:100) mukaan avioehtosopimukseen voidaan liittää ehto, jonka mukaan avio-oikeus suljetaan pois vain siinä tapauksessa, jos avioliitto purkautuu avioeron johdosta.
Jos haluatte välttää mahdollisen riidan, teidän on kirjallisesti purettava tai muutettava ja rekisteröitävä avioehtosopimuksenne maistraatissa kuten alkuperäinenkin.
Eli tehkää testamentti ja muuttakaa/purkakaa avioehto sopivaksi ja kirjaus maistraattiin. Kaikki säästyy harmeilta.- oikaisu
Tässä vastaus meni ihan väärin.
Testamentilla ei voi koskaan vaikuttaa avioehtosopimuksen voimassa olemiseen mitenkään. Avioehdon voi purkaa vain tekemäälä uuden avioehtosopimuksen, jolla avioehto puretaan.
Testamentilla sen sijaan sen etkijä voi määrätä perimysjärjestyksestä toisin kuin laki siitä sanoo. Avioehto ja testamentti voivat olla yhtä aikaa voimassa. Siitä tosin aiheutuu aloittajan tapauksessa toisen puolisoista kuoltua korkeampi perintövero sille puolisoista, joka on puolisoista vähävaraisempi, koska omaisuuden ositus on tehtävä ennen kuin perintöä jaetaan. Ilman avioehtoa vähävaraisempi saisi puolisoltaan osituksessa ensin tasinkoa, jolloin perittävän jäämistön määrä pienenisi ja perintöverokin olisi siten pienempi. Tasinko sen sijaan on verosta vapaa. - vanhakääkkä
oikaisu kirjoitti:
Tässä vastaus meni ihan väärin.
Testamentilla ei voi koskaan vaikuttaa avioehtosopimuksen voimassa olemiseen mitenkään. Avioehdon voi purkaa vain tekemäälä uuden avioehtosopimuksen, jolla avioehto puretaan.
Testamentilla sen sijaan sen etkijä voi määrätä perimysjärjestyksestä toisin kuin laki siitä sanoo. Avioehto ja testamentti voivat olla yhtä aikaa voimassa. Siitä tosin aiheutuu aloittajan tapauksessa toisen puolisoista kuoltua korkeampi perintövero sille puolisoista, joka on puolisoista vähävaraisempi, koska omaisuuden ositus on tehtävä ennen kuin perintöä jaetaan. Ilman avioehtoa vähävaraisempi saisi puolisoltaan osituksessa ensin tasinkoa, jolloin perittävän jäämistön määrä pienenisi ja perintöverokin olisi siten pienempi. Tasinko sen sijaan on verosta vapaa.Yllä annettu vastaus oli mennyt ihan väärin.
Annettiin ohje että jos haluatte välttää mahdollisen riidan, teidän on kirjallisesti purettava tai muutettava ja rekisteröitävä avioehtosopimuksenne maistraatissa kuten alkuperäinenkin. Eli tehkää testamentti ja muuttakaa/purkakaa avioehto sopivaksi ja kirjaus maistraattiin.
Eli ei tarvitse muuttaa ja rekisteröidä maistraatissa. OK, yksi murhe vähemmän. - Nolo123
Oikaisu kirjoitti asiaa, kaksi muuta edellä potaskaa.
Avioehto on ja pysyy, siihen ei testamentti vaikuta. Testamentti sen sijaan vaikuttaa siihen, miten omaisuuden erottelun jälkeen selvitetty vainajan pesä jaetaan. Ilman testamenttia se lankeasi kokonaan perintönä vainajan lapsille (huomioon ottaen leskelle kuuluvan yhteisen asunnon ja asuntoirtaimiston elinaikaisen hallinnan). Testamentista huolimatta lapset halutessaan voivat vaatia lakiosanaan puolet vainajan jäämistöstä (asunnon & asuntoirtaimiston hallintaa koskevin rajoituksin). - vanhakääkkä
Nolo123 kirjoitti:
Oikaisu kirjoitti asiaa, kaksi muuta edellä potaskaa.
Avioehto on ja pysyy, siihen ei testamentti vaikuta. Testamentti sen sijaan vaikuttaa siihen, miten omaisuuden erottelun jälkeen selvitetty vainajan pesä jaetaan. Ilman testamenttia se lankeasi kokonaan perintönä vainajan lapsille (huomioon ottaen leskelle kuuluvan yhteisen asunnon ja asuntoirtaimiston elinaikaisen hallinnan). Testamentista huolimatta lapset halutessaan voivat vaatia lakiosanaan puolet vainajan jäämistöstä (asunnon & asuntoirtaimiston hallintaa koskevin rajoituksin).--- Eli tehkää testamentti ja muuttakaa/purkakaa avioehto sopivaksi ja kirjaus maistraattiin. Kaikki säästyy harmeilta. ---
Nyt ei ymmärrä. Onko tuo neuvo potaskaa vaiko ei ole ? - Onnibonni
Oikaisun neuvo oli muuten ok, paitsi että ei tehdä uutta avioehtoa millä vanha avioehto puretaan, vaan tehdään uusia avioehto millä avio-oikeus palautetaan kaikkeen omaisuuteen. Käytännössä lopputulos on sama, ero on vain siinä, että voimaan jää aina avioehto, tosin sellainen jonka vaikutus on nolla (tai jonka vaikutus on nolla silloin kun avioliitto päättyy yhden puolison kuolemaan)
Testamentti on sitten asia erikseen. Puolisot voivat ihan hyvin testamentata omaisuuden toisilleen oli avioehtoa sitten olemassa tai ei. Verotuksellisesti järkevintä on tosin Oikaisun ehdottama tapa - käytännössä suosittelen käyntiä lakimiehelle jolle voitte sitten kertoa tosielämän tilanteen ja joka osaa tehdä testamentin ja avioehdon joka sopii juuri teidän tilanteeseen.
- Tämäonvaikeaa
Paljon oli joissakin potaskaa.
Avioehtosopimus vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan osituksessa. Avioehtosopimus koskee osituksen toimittamista sekä silloin, kun avioliitto purkautuu toisen puolison kuoleman vuoksi että myös silloin, kun ositus toimitetaan avioeron perusteella. Koska avioehtosopimus vaikuttaa myös puolison kuoleman jälkeen toteutettavaan ositukseen ja perinnönjakoon, se vaikuttaa siten myös testamenttiin.
Harhaluulo avioehtoon liittyen on, että avioehdolla voitaisiin määrätä puolison perintöoikeudesta. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan perimyksestä määräämistä varten on aina tehtävä testamentti.
Avio-oikeuden laajuus määrittää sen, mitä kuuluu puolison kuolinpesään ja mitä leskelle avio-oikeuden nojalla. Usein voi olla verotuksellisesti järkevää jättää avio-oikeus voimaan kuoleman varalle, jos leski perii ensiksi kuolleen puolisonsa testamentin tai lain nojalla. Avioehdolla ei kuitenkaan voi määrätä perinnöstä vaan sitä varten tulisi aina laatia testamentti.
Jos aviuoehto on kohtuuton, pätevää ja muotovaatimukset täyttävää avioehtosopimusta voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan huomiotta. Jos avioehto on molemminpuolinen ja koko omaisuuden kattava, eikä kummankaan hyväksi tehtyä testamenttia ole, puolison kuoltua jäljelle jäänyt ei saa mitään omaisuutta, vaan hänen koko omaisuutensa perivät rintaperilliset. Puoliso on perimysjärjestyksessä vasta rintaperillisten jälkeen.
Sen estämättä, mitä edellä todetaan, avioehtosopimuksessa voidaan sopia, että avioliiton purkautuessa avioeron vuoksi kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen ja että avioliiton purkautuessa kuoleman johdosta leskellä on avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen. - epäiIevätuomas
Voisiko joku selittää seuraaviin?
Kun puoliso kuolee, avioehtosopimus vaikuttaa ositukseen, ja jos se vaikuttaa ositukseen, sen on pakko vaikuttaa myös perinnönjakoon ja silloin myös testamenttiin. Eikö niin?
Jos edellä kuvattu pitää paikkansa, avioehtosopimuksella voidaan vaikuttaa myös puolison perintöoikeuteen, vaikka avioehtosopimus ei vastaakaan testamenttia. Avio-oikeus määrittää sen, mitä leskelle kuuluu avio-oikeuden nojalla ja mikä kuuluu kuolinpoesään.
On selvää, että jos avioehto on puolisoilta koko omaisuuden pois-sulkeva, eikä kummankaan hyväksi tehtyä testamenttia ole, puolison kuoltua leski ei saa mitään, vaan rintaperilliset perivät.
Jos avioliitto purkautuu puolison kuoleman vuoksi, avioehto voidaan laatia myös siten, että leskellä on avio-oikeus kuolleen puolisonsa jäämistöön.
Jos aviopari laatii yhtäaikaa voimassa olevan avioehdon, testamentin tai keskinäisen testamentin, niiden ominaisuudet lähestyvät toisiaan ja huonoimmillaan niiden välillä on ristiriita. Avioehdolla voidaan Korkeimman oikeuden päätöksellä määrätä siten, että jos avioliitto purkautuu puolison kuolemaan, avio-oikeus astuu voimaan. Jos tuollaisen sopimuksen kanssa yhtä aikaa on voimassa testamentti, jossa kaikki määrätään kolmannelle, tai keskinäinen testamentti, kumpiko on pätevyysjärjestyksessä ensin: rekisteröity avioehto vaiko määrämuotoinen ja pätevä testamentti?
On väitetty, että testamenttia sovelletaan vasta osituksen jälkeen, mutta missä kyseinen pätevyys- eli tulkintajärjestys määrätään? Voinko mitenkään esittää, että rekisteröity avioehto ei olisikaan pätevä tai että perinnönjaossa testamentti olisi asiakirjoista pätevyysjärjestyksessä ennen avioehtosopimusta?- opetustako
Edelleen pätee, mitä aiemmin sanoin: Testamentilla ei voi koskaan vaikuttaa avioehtosopimuksen voimassa olemiseen mitenkään.
Testamentti ei siis kumoa tai muuta taikka vaikuta mitenkään muutenkaan siihen, mitä avioehdolla on määrätty. Ja asiantila on sama myös toisinpäin, avioehdolla ei voi vaikuttaa testamentin sisältöön.
Mutta toki kuten toteat, VÄLILLISESTI avioehto vaikuttaa perinnönjakoon, koska omaisuuden osituksessa tai erottelussa määrätään, mitä omaisuutta jäämistössä on. Siten avio-oikeuden huomioon ottamisen jälkeen jäämistö voi olla suurempi tai pienempi kuin ennen sitä. Mitään ristiriitaa niiden kesken ei voi olla olemassa, koska ne vaikuttavat eri asioihin; testamentilla määrätään perimyksestä ja avioehdolla avio-oikeudesta.
"On väitetty, että testamenttia sovelletaan vasta osituksen jälkeen, mutta missä kyseinen pätevyys- eli tulkintajärjestys määrätään?"
Silloin kun puolison kuoleman jälkeen ei ole lapsia jakamassa perintöä, sovelletaan perintökaaren 3 lukua.
Leskenkin kuoltua avio-oikeuden vaikutus käy ilmi 3 luvun 2 §:stä.
PK 3:2
>Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä.<
Jos puolisoilla on lapsia elossa puolison kuolinhetkellä, sovelletaan mm. perintökaaren 7 lukua lakiosasta. Sen 3 §:n 1 mom. käy ilmi avio-oikeuden huomioon ottaminen lakiosaa määrättäessä.
PK 7:3,1
>Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo.<
Menettelystä omaisuuden osituksessa tai erottelussa säädetään avioliittolaissa sen neljännessä osassa.
AL 85 §
>Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.
Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.
Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.<
Tarkemmin menettelystä säädetään 100 §:ssä: >Sitten kun on menetelty niin kuin 99 §:ssä sanotaan, ja 91 §:ssä sallittu erottaminen puolison vaatimuksesta on tapahtunut, annetaan kumpaisellekin puolelle, tälle 93, 94 tai 95 §:n nojalla ehkä tulevan vastikkeen lisäksi, puolet siitä, mitä on jäljellä sellaisen omaisuuden arvosta, johon jommallakummalla puolisolla on avio-oikeus, mikäli muuta ei johdu siitä, mitä 59 §:ssä tai 103 §:n 2 momentissa on säädetty tai toinen puoli ole saava lisää 101 tai 102 §:n nojalla.<
Tässä on mainittu vain keskeinen osa säännöksistä, jotka vaikuttavat asiaan. Avioliittolaki ja perintökaari muodostavat kokonaisuuden, jossa niiden molempien säännöksillä on merkityksensä avio-oikeuden ja testamentin vaikutukseen jakoon. - ainaoppiiuutta
opetustako kirjoitti:
Edelleen pätee, mitä aiemmin sanoin: Testamentilla ei voi koskaan vaikuttaa avioehtosopimuksen voimassa olemiseen mitenkään.
Testamentti ei siis kumoa tai muuta taikka vaikuta mitenkään muutenkaan siihen, mitä avioehdolla on määrätty. Ja asiantila on sama myös toisinpäin, avioehdolla ei voi vaikuttaa testamentin sisältöön.
Mutta toki kuten toteat, VÄLILLISESTI avioehto vaikuttaa perinnönjakoon, koska omaisuuden osituksessa tai erottelussa määrätään, mitä omaisuutta jäämistössä on. Siten avio-oikeuden huomioon ottamisen jälkeen jäämistö voi olla suurempi tai pienempi kuin ennen sitä. Mitään ristiriitaa niiden kesken ei voi olla olemassa, koska ne vaikuttavat eri asioihin; testamentilla määrätään perimyksestä ja avioehdolla avio-oikeudesta.
"On väitetty, että testamenttia sovelletaan vasta osituksen jälkeen, mutta missä kyseinen pätevyys- eli tulkintajärjestys määrätään?"
Silloin kun puolison kuoleman jälkeen ei ole lapsia jakamassa perintöä, sovelletaan perintökaaren 3 lukua.
Leskenkin kuoltua avio-oikeuden vaikutus käy ilmi 3 luvun 2 §:stä.
PK 3:2
>Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä.<
Jos puolisoilla on lapsia elossa puolison kuolinhetkellä, sovelletaan mm. perintökaaren 7 lukua lakiosasta. Sen 3 §:n 1 mom. käy ilmi avio-oikeuden huomioon ottaminen lakiosaa määrättäessä.
PK 7:3,1
>Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo.<
Menettelystä omaisuuden osituksessa tai erottelussa säädetään avioliittolaissa sen neljännessä osassa.
AL 85 §
>Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.
Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.
Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.<
Tarkemmin menettelystä säädetään 100 §:ssä: >Sitten kun on menetelty niin kuin 99 §:ssä sanotaan, ja 91 §:ssä sallittu erottaminen puolison vaatimuksesta on tapahtunut, annetaan kumpaisellekin puolelle, tälle 93, 94 tai 95 §:n nojalla ehkä tulevan vastikkeen lisäksi, puolet siitä, mitä on jäljellä sellaisen omaisuuden arvosta, johon jommallakummalla puolisolla on avio-oikeus, mikäli muuta ei johdu siitä, mitä 59 §:ssä tai 103 §:n 2 momentissa on säädetty tai toinen puoli ole saava lisää 101 tai 102 §:n nojalla.<
Tässä on mainittu vain keskeinen osa säännöksistä, jotka vaikuttavat asiaan. Avioliittolaki ja perintökaari muodostavat kokonaisuuden, jossa niiden molempien säännöksillä on merkityksensä avio-oikeuden ja testamentin vaikutukseen jakoon."Testamentilla ei voi koskaan vaikuttaa avioehtosopimuksen voimassa olemiseen mitenkään. Ja asiantila on sama myös toisinpäin, avioehdolla ei voi vaikuttaa testamentin sisältöön.(...)Mitään ristiriitaa niiden kesken ei voi olla olemassa, koska ne vaikuttavat eri asioihin; testamentilla määrätään perimyksestä ja avioehdolla avio-oikeudesta."
Hyvä.
Ymmärränkö oikein, että avioliiton päättyessä toisen kuolemaan, tulkitaan aina ensiksi avioehtosopimusta sekä sitä, onko ensin menehtyneellä rintaperillisiä?
Avioehtosopimuksessa on kyseessä rekisteröitävä sopimus, jossa kaksi osapuolta voivat sopia ehdoista, jotka pätevät joko avioliiton purkautuessa avioeron vuoksi, kuoleman johdosta tai sekä että. Tilanteessa, jossa puolisoilla on koko omaisuutta koskeva avioehto, leskellä ei ole oikeutta ensin kuolleen jäämistöön. Edelleen tilanteessa, jossa avioehdossa sovitaan, että avioliiton purkautuessa toisen puolison kuoleman johdosta, leskellä oli avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen. Jälkimmäisessä toimitaan kuin avioehtoa ei lopulta olisikaan.
Avauksessa tarkoitus oli turvata lesken asema. Silloin lienee syytä suunnitella avioehtosopimus siten, että avioehto purkautuu puolison kuollessa, jolloin leski saa avio-oikeutensa ja sen nojalla myös mahdollisen tasingon, ilmeisesti suuruudeltaan max. 90 000 euroa verottomana. Loppuosa perinnöstä voidaan siirtää leskelle testamentilla.
Onpa avioehto laadittu miten tahansa, leskellä lienee aina ja avioehdosta huolimatta oikeus pitää ainakin yhteisenä kotina käytetty asunto koti-irtaimistoineen hallinnassaan. Ellei muuta sopivaa asuntoa ole osoittaa. Rintaperilliset voivat vaatia lakiosaansa. - Nolo123
"Silloin lienee syytä suunnitella avioehtosopimus siten, että avioehto purkautuu puolison kuollessa, jolloin leski saa avio-oikeutensa ja sen nojalla myös mahdollisen tasingon, ilmeisesti suuruudeltaan max. 90 000 euroa verottomana. Loppuosa perinnöstä voidaan siirtää leskelle testamentilla."
Edelleenkään et osaa tehdä eroa avioliittolakiin perustuvan tasingon ja perintökaareen perustuvan perinnön välillä. Tasinko on verosta vapaata, kuten täällä on kerrottu eikä siinä ole mitään kattoa. Jos vainaja omisti miljoonan ja leski on varaton, leski saa osituksessa verottomana tasinkona vainajan omaisuutta 500.000 euron arvosta. Toinen puoli sitten menee perintönä tai testamentin mukaan - ja siitä, jos leski perintöön on oikeutettu, hän saa tehdä 90.000 euron suuruisen puolisovähennyksen.
- tasinko_privilegi
>>> Nyt haluaisimme tehdä testamentin, jossa kumpikin antaa täyden omistusoikeuden kaikkeen omaisuuteemme toisen kuollessa.
Ohittaako tämä testamentti alkuperäisen avioehtosopimuksen? <<<
Nimim. oikaisu, opetustako ja Nolo123 tekstistä asia selvisi melko hyvin.
Monasti avioehtosopimusta käytetään virheellisesti, jolloin sopimuksesta voi tulla pätemätön. Avioehtosopimuksessa saattaa olla vaikkapa määräys siitä, että avioerotilanteessa vaimon koko omaisuus menee osapuolten rintaperillisille. Oikeudellisesti on selvää, että tällaista määräystä ei voi tehdä avioehtosopimuksella. Vaikka avioehto on rekisteröitävä, maistraatti ei sen sisältöä tai muotoa tarkasta.
Avioehtosopimus vaikuttaa puolison kuoleman jälkeen toteutettavaan ositukseen ja perinnönjakoon, ja siten myös testamenttiin. Perimyksestä määräämistä varten on aina tehtävä testamentti, ja avio-oikeuden laajuus määrittää sen, mitä kuuluu puolison kuolinpesään ja mitä leskelle avio-oikeuden nojalla.
A--- Nykytilanne eli testamenttia ei ole mutta nykyinen avioehto on:
Avioehdon sisältö on määritelty avioliittolaissa, eli sillä pystytään ainoastaan rajaamaan toisen tai molempien aviopuolisoiden avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Avioehto huomioidaan myös suhteessa ulkopuolisiin, kuten puolison velkojiin ja kuolleen puolison perillisiin. Avioehto tulee siis sovellettavaksi toisen puolison kuoltua tehtävässä jäämistöosituksessa, elleivät puolisot ole rajanneet avioehdon voimassaoloa ainoastaan avioeron jälkeen tehtävään omaisuuden jakoon.
Nykyisen sopimuksenne mukaan teillä ei ole oikeutta toistenne omaisuuteen avio-oikeuden kautta, eikä ositusta tultaisi koskaan tekemään. Nyt tapauksessanne toimitettaisiin vain omaisuuden erottelu, koska avio-oikeutenne on suljettu kokonaisuudessaan pois avioehdolla.
Leski saa erottelussa oman osuutensa, lapsenne perivät ensin menehtyneen.
B--- Teette testamentin, mutta nykyinen avioehto säilyy:
Nykyisen sopimuksenne mukaan teillä ei ole oikeutta toistenne omaisuuteen avio-oikeuden kautta, eikä ositusta tultaisi koskaan tekemään. Nyt tapauksessanne toimitettaisiin vain omaisuuden erottelu, koska avio-oikeutenne on suljettu kokonaisuudessaan pois avioehdolla.
Leski saa aluksi erottelussa oman osuutensa, jonka lisäksi leski saa ensin menehtyneen jäämistön testamentin kautta. Perintöverotuksen kohteena on vain vainajan omaisuus, josta ilman testamenttia mitään osuutta ei ohjattaisi leskelle. Leski maksaa testamentilla saamastaan omaisuudesta perintöveroa, mutta leski ei saa tasinkoa. Puoliso saa tehdä perintöverotuksessa aluksi 90 000 euron puolisovähennyksen eli maksaa perintöveroa vasta 90 000 20 000 = 110 000 euron ylittävästä osasta.
Lapset voivat vaatia lakiosaansa, joten verotuksellista etua kaikille osapuolille saattaisi seurata siitä, että lakiosia vaaditaan.
Avioparin omaisuuden määrästä riippuen tasinko on taloudellisena menetyksenä todellinen tai ei ole.
C--- Teette testamentin ja uuden avioehdon
Uusi avioehto on tehtävä määrämuodossa ja rekisteröitävä maistraatissa kuten aiemminkin. Avioehto tehdään ehdollisena siten, että avio-oikeus suljetaan pois vain siinä tapauksessa, jos avioliitto purkautuu avioeron johdosta. Tai palautatte avio-oikeuden voimaan sellaisenaan.
Lähtökohtaisesti avio-oikeuden perusteella puolet omaisuudesta kuuluu leskelle. Nyt omaisuuden erottelu ei riitä, vaan ositus on avioliittolain mukaan tehtävä, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Laissa ei ole säädetty pakkoa tai määräaikaa osituksen tekemiselle.
Avio-oikeus astuu voimaan sellaisenaan, ja lesken oikeus tasinkoon palautuu avioehdon purkautumisen myötä. Tasinkona saadusta omaisuudesta leski ei maksa perintöveroa, eikä luonnollisesti omasta omaisuudestaan, joka hänellä säilyy puolisonsa kuolemasta huolimatta. Kuitenkin siltä osin kuin ulkopuolisten varojen käyttö ylittää laskennallisen tasinkovelvoitteen, käsitellään niitä vastikkeena omistusoikeuden siirrosta (kauppa), joka saattaa aiheuttaa veroseuraamuksia.
Muutoin kohta C muistuttaa kohtaa B, ja verotus on tapauskohtaista.- kukaperimitäperijosperi
Esimerkkilaskelma
Avioehto testamentti
Miehellä omaisuus 800 000e.
Naisella omaisuus 300 000e.
Tapaus 1. Mies kuolee.
Ei avio-oikeutta, ei myöskään tasinkoa.
Nainen saa testamentilla 800 000e, josta 90 000e on puolisovähennys. Nainen maksaa veroa 710 000 eurosta yhteensä 103 300 e.
Tapaus 2. Nainen kuolee.
Ei avio-oikeutta, ei myöskään tasinkoa.
Mies saa testamentilla 300 000e, josta 90 000e on puolisovähennys. Mies maksaa veroa 210 000 eurosta yhteensä 23 300 e.
Lakiosavaateet muuttavat verotusta.
Testamentti ja avioehto peruttu
Miehellä omaisuus 800 000e.
Naisella omaisuus 300 000e.
Tapaus 3: Mies kuolee.
Avio-oikeus eli jaetaan tasan eli 550 000e molemmille. Naiselle maksetaan tasinkona 250 000e.
Nainen saa testamentilla 550 000e, josta 90 000e on puolisovähennys. Nainen maksaa veroa 460 000 eurosta yhteensä 63 300 e.
Tapaus 4. Nainen kuolee.
Vaikeampi tapaus.
Miestä eli testamentinsaajaa verotetaan vain siitä testamentatusta omaisuudesta, jonka hän ottaa vastaan, eikä leskelle voida määrätä perintöveroa muusta kuin vainajan omaisuudesta tilanteessa, jossa leski oli saanut vainajan koko omaisuuden testamentilla. Mies voi vedota tasinkoprivilegiin (AL 103:2) tai on velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona kuolinpesälle. Ellei lakiosia vaadita, yksinperimystilanteessa osituksen toimittaminen ei ole mahdollista. Tämän vuoksi leskellä ei ole avio-oikeuteen perustuvaa velvollisuutta luovuttaa omaa omaisuuttaan kuolinpesälle.
Mies saa testamentilla 300 000e, josta 90 000e on puolisovähennys. Mies maksaa veroa 210 000 eurosta yhteensä 23 300 e.
Ellei leski ole ilmoittanut käyttävänsä AL 103.2 §:ssä säädettyä oikeuttaan olla luovuttamatta omaisuuttaan perillisille osituksessa, katsotaan perintöverotuksessa, että jäämistö käsittää laskennallisen tasinkosaatavan täysimääräisenä, jolloin jäämistöön sisältyy puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden kokonaismäärästä. Jos lesken ja kuolinpesän välillä on toimitettava ositus, ja lakiosia vaaditaan, verotus muuttuu. Lakiosien määrittämistä varten tulee toimittaa ositus ja perinnönjako.
Huonolla avioehdolla voi hävitä isoja rahoja.
- Sösöss
Jos leski saa täyden omistusoikeuden puolisonsa jäämistöön, eivät ensin kuolleen puolison lapset peri koskaan mitään, elleivät ymmärrä vaatia ajoissa lakiosiaan ja silloinkin he saavat vain puolet perintöosistaan. Leskenkin kuoltua vain ja yksistään hänen lapsensa perivät. Ellei näin halua käyvän, on viisainta etsiä lakimies, joka kuuntelee ja ymmärtää tsrkoituksenne ja laatii sellaisen testamentin.
- suosittelen1
Toissijaisuusehto ja sijaantuloehto pitää huomioida testamentissa. Jos haluaa.
Ellei tosiaan ymmärrä asiaa, niin kannattaa käyttää ihan oikeaa lakimiestä. Saattaa olla useinkin hintansa arvoinen.
- 1947.1949syntyneet
Me purettiin Maistraatissa avioehto , palautettiin avio-oikeus.
Helppo tehdä paperi ja lähettää. Tehtiin 2006 vuonna, maksoi 46 euroa. - pop98
avioehto on vessapaperia.
Avioehto on pelkkä paskapaperi.
Muutaman vuoden lastenhoidon vuoksi, kuten aina on tapana kun lapset pieniä, eukolla on erossa oikeus vaatia ositus avioehdosta huolimatta, ja omaisuus jaetaan tasan silloin AINA.
Avioehto on pelkkä paskapaperi, ei muuta merkitystä. - Lakimies43
höpöhöpö.
Kyllä avioehtopaperi on täysin pätevä jos muotovaatimukset ovat kunnossa. - JudgeDredd
Avioehtosopimus ei kuitenkaan ole ehdottomasti sitova. Sen määräyksistä voidaan poiketa tai se voidaan jättää kokonaan huomiotta osituksen sovittelussa, jos avioehtosopimuksen noudattaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)644406Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142219- 251734
- 121478
- 251411
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51278- 101207
- 131126
- 221076
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911004