Jos lataan auton akkua 12 voltin akkulaturilla, mutta laitan akun plus-navan ja akkulaturista tulevan plus-johdon välille lankavastuksem, niin lataako se silloin vähemmin voltein, vähemmin ampeerein vai vähemmin watein?
Lankavastuksen vaikutus
vastus_vastustaa
39
620
Vastaukset
- sähköoppia
Vastaus on kyllä. Nämä watit, voltit ja ampeerit ovat sidoksissa toisiinsa ohmin lain kautta.
- vastus_vastustaa
Siis sen vastuksen jälkeen 12v laturista tulee vähemmän kuin 12 volttia?
- vastus_vastustaa
Yleismittarilla mittaukseni perusteella lankavastus ei vähennä noita laturista tulevia voltteja.
Ilman vastusta plus-johdon päässä ja vastuksen kanssa näyttää samat 12,38 volttia tulevan akkulaturista. - tasa.paino.tila
vastus_vastustaa kirjoitti:
Siis sen vastuksen jälkeen 12v laturista tulee vähemmän kuin 12 volttia?
Akun napajännite riippuu sen varaustilasta, lämpötilasta ja latausvirrasta epälineaarisesti.
Vastuksen yli oleva jännite riippuu sen läpi kulkevasta latausvirrasta lineaarisesti. Akkuun asti pääsee se jännite, minkä laturi antaa miinus vastuksen yli oleva jännite.
Jos latausvirta on hyvin suuri niin vastuksen yli jää niin paljon jännitettä että akku ei lataudu, jolloin latausvirta ei voi olla suuri jolloin jännitehäviö pienenee jolloin latausvirta kasvaa jolloin jännitehäviö kasvaa jolloin latausvirta pienenee jolloin...
Tasapainotila riippuu akun ominaisuuksista ja vastuksen suuruudesta. - vastus_vastustaa
Mittasin siten, että laturi ei ollut kytkettynä akkuun.
Mittasin ensimmäisen mittaukseni laturista tulevien plus- ja miinusjohtojen päistä.
Sitten liitin lankavastuksen toisen navan laturista tulevaan plus-johtoon ja mittasin vertailevan mittauksen siitä lankavastuksen vastakkaisesta navasta ja laturin miinusjohdon päästä.
Molemmista mittauksista sain saman tuloksen. - ygu867
vastus_vastustaa kirjoitti:
Mittasin siten, että laturi ei ollut kytkettynä akkuun.
Mittasin ensimmäisen mittaukseni laturista tulevien plus- ja miinusjohtojen päistä.
Sitten liitin lankavastuksen toisen navan laturista tulevaan plus-johtoon ja mittasin vertailevan mittauksen siitä lankavastuksen vastakkaisesta navasta ja laturin miinusjohdon päästä.
Molemmista mittauksista sain saman tuloksen.Mittasit siis ilman kuormaa jolloin tietystikään ei tule jännitehäviötä vastuksen yli.
- Siemens.konduktanssi
Mikä on muuten vastuksen vastakohta? Siis sellainen toimielin, joka helpottaisi virran kulkua.
- qwerty-sjir
Vastus, ja se etta ei ole vastusta kuuluvat yhteen, ovat samaa ilmiota.
a) etta on vastus
b) ei ole vastusta
b) on mahdollista suprajohteessa
Se on vahan sama asia kuin se, etta jos valon edessa on jotain, se aiheuttaa varjoa.
Jos se jokin otetaan kokonaan pois, varjokin katoaa.
Vastuksen olemassaolo edellyttaa sellaisen ILMION olemassaoloa, etta jokin vastustaa tai ei vastusta. Mikali TAAS haetaan VASTAKOHTAA sita pitaa hakea ilmiosta nimelta: VASTUSTAMISEN OLEMASSAOLON JA OLEMATTOMUUDEN PUUTUMINEN
Edellinen (VASTUSTAMISEN OLEMASSAOLON JA OLEMATTOMUUDEN PUUTUMINEN) toteutuu esimerkiksi tilanteessa, jossa maailmankaikkeus on Big Bangin singulariteetissa. Syysta mm. etta aika synnyttaa itsensa alkaen tuosta pisteesta.
Muuten voidaan sanoa, etta:
Ohmi on johdannaisyksikko ohm Ω
resistance, impedance, reactance V/A kg⋅m2⋅s−3⋅A−2
Aika t (s) kohtelee yksittaista resistanssia Absoluuttisesti. Mikali toinen resistanssi taas on taas liikkuvassa tilassa ja toinen paikallaan on resistanssien suhde toisiinsa ei absoluuttinen. Se johtuu siita etta aika t (s) on suhteellinen suure.
Kaytannossa eroa voi olla joskus vaikea havaita, mutta pieni ero on joka tapauksessa olemassa.
Jokainen resistanssi (ajan edessa saman arvoiseksi maaritelty resistanssi) on todella ajan edessa saman arvoinen. Resistanssin suhde aikaansa on absoluuttinen. Sen sijaan nuo samat resistanssit eivat ole keskenaan tasa-arvoisia, koska liikkuvat mahdollisesti eri nopeuksilla, mikali ovat esimerkiksi toinen kotona, ja toinen puhelimessasi, joka liikkuu.... - qwerty-sjir
VASTUSTAMISEN OLEMASSAOLON JA OLEMATTOMUUDEN PUUTUMINEN toteutuisi siis ylla kirjoitetun mukaan ainakin silloin kun aikaa ei ole. saattaa olla, ja onkin parempi sanoa:
Koska ei voida sanoa mita olisi ennen ajan syntymista (singulariteetista ei paase lapi)voidaan vain sanoa etta ylapuolella olevassa kappaleessa mainitun puuttumisen olemassaolosta ei lopulta voida sanoa tieteellisti mitaan. Se jaa salaisuudeksi. Mutta se, etta se jaa salaisuudeksi on toki logiikkaa.
Olkoon yhteistyota salatun logiikan kanssa.
- vastus_vastustaa
Mittasin yleismittarilla lankavastuksen navoista resistanssia asetuksella jossa lukee 200 jotain yksikköä, en tiedä mitä, ja tulos näytti 3,1 jotain yksikköä. Mitäs se mittaus kertoo tästä lankavastuksesta?
- L.A.T_URI
Jos nyt laitat akkulaturiin vastuksen kertomallasi tavalla, niin käytännössä latausvirta pienenee. Riippuu ihan vastuksen koosta, miten pieneksi latausvirta pienenee. Toki jännitekin akun navoissa on jonkin verran pienempi, mutta oleellinen asia on tuo latausvirran pieneneminen.
Vastuksen arvo kerrotaan ohmeissa, ohmin merkki = Ω. Jos haluat pienentää latausvirran haluamaksesi, niin vastuksen koko riippuu akun kapasiteetista (Ah) ja lataustilasta, sekä myös laturin ominaisuuksista. Joten menee hieman kokeiluksi.- vastus_vastustaa
Lankavastus ei pienentänyt mittauksissani ainakaan laturista tulevaa volttilukemaa.
Vastus kyllä toimii, koska akkuvirtaan kiinnikytkettynä se hidastaa 12v tuulettimen pyörimisen puolet hitaammaksi.
Haluaisin tietää selityksen, millä tavalla tuo vastus vaikuttaa sähkövirtaan. - sähkövastarannankiiski
vastus_vastustaa kirjoitti:
Lankavastus ei pienentänyt mittauksissani ainakaan laturista tulevaa volttilukemaa.
Vastus kyllä toimii, koska akkuvirtaan kiinnikytkettynä se hidastaa 12v tuulettimen pyörimisen puolet hitaammaksi.
Haluaisin tietää selityksen, millä tavalla tuo vastus vaikuttaa sähkövirtaan.Mittasit väärin, vastus ei toimi ilman virtaa. Virtaa pitää olla että sitä voisi vastustaa.
- L.A.T_URI
vastus_vastustaa kirjoitti:
Lankavastus ei pienentänyt mittauksissani ainakaan laturista tulevaa volttilukemaa.
Vastus kyllä toimii, koska akkuvirtaan kiinnikytkettynä se hidastaa 12v tuulettimen pyörimisen puolet hitaammaksi.
Haluaisin tietää selityksen, millä tavalla tuo vastus vaikuttaa sähkövirtaan.Jotta jännitehäviö vastuksessa tapahtuisi, niin tarvitaan vastuksessa kulkevaa virtaa, eli vastuksen perään vielä joku käyttölaite, joka ottaa virtaa, esimerkiksi se akku.
Etsi netistä tai kirjastosta sahkötekniikan alkeita käsittelevä kirja tai sivusto. En nyt ala selvittämään asioita alkeista lähtien..
Esim tuolta:
http://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml16.sis
https://opetus.tv/fysiikka/sahkoopin-perusteet/sahkovirta-ja-elektroniikan-alkeet/ - joopajoo43
vastus_vastustaa kirjoitti:
Lankavastus ei pienentänyt mittauksissani ainakaan laturista tulevaa volttilukemaa.
Vastus kyllä toimii, koska akkuvirtaan kiinnikytkettynä se hidastaa 12v tuulettimen pyörimisen puolet hitaammaksi.
Haluaisin tietää selityksen, millä tavalla tuo vastus vaikuttaa sähkövirtaan.Mittaat väärin. Akkua tuolla tavalla ladattaessa ei ole ratkaisevaa laturin lähtöjännite, vaan akulle tuleva latausjännite. Noiden erotus on lankavastuksesi aiheuttama jännitehäviö. Mittaa se latausjännite akun navoilta.
- qwerty-sjir
Akun lataamiseen kuluu enemman AIKAA.
Aika.
(t)- vastus_vastustaa
Tiedän, mutta tuleeko laturista silloin vähemmän voltteja, sen ollessa kytkettynä akkuun vastuksen kautta, kuin että jos se olisi kytkettynä akkuun ilman vastusta?
Ampeereja tullee ajan kanssa, ja watteja tullee vähemmän. - fysiikka.rules
vastus_vastustaa kirjoitti:
Tiedän, mutta tuleeko laturista silloin vähemmän voltteja, sen ollessa kytkettynä akkuun vastuksen kautta, kuin että jos se olisi kytkettynä akkuun ilman vastusta?
Ampeereja tullee ajan kanssa, ja watteja tullee vähemmän.Todennäköisesti ehkä. Tai sitten eikyllä.
- joopajoo46
vastus_vastustaa kirjoitti:
Tiedän, mutta tuleeko laturista silloin vähemmän voltteja, sen ollessa kytkettynä akkuun vastuksen kautta, kuin että jos se olisi kytkettynä akkuun ilman vastusta?
Ampeereja tullee ajan kanssa, ja watteja tullee vähemmän.Riippuu laturin toteutuksesta. Teoriassa muuntajalaturi saattaa antaa aavistuksen korkeamman jännitteen lisävastuksen kanssa, riippuu sen lähtöimpedanssista. Käytännössä ei vaikutusta. Joka tapauksessa akkuun tulee vähemmän voltteja lisävastuksen kanssa.
- gui786jj
vastus_vastustaa kirjoitti:
Tiedän, mutta tuleeko laturista silloin vähemmän voltteja, sen ollessa kytkettynä akkuun vastuksen kautta, kuin että jos se olisi kytkettynä akkuun ilman vastusta?
Ampeereja tullee ajan kanssa, ja watteja tullee vähemmän.Laturistahan "tulee ulos" voltteja aivan yhtä paljon, mutta nämä voltit jakaantuvat vastukselle ja akulle jolloin akulle tulee sen verran vähemmän mitä vastuksen yli jää.
-No tarkkaan ottaenhan laturi ei ole tuommoinen kovin "jäykkä" jännitelähde vaan sen jännite säätyy joko oikein älyn säätämänä tai sitten vaan sähköisen mitoituksen mukaan jolloin piirin kokonaisresistanssi vaikuttaa lähtöjännitteeseen...
Taitaa olla akkulatureissa niin iso virta, että normaalit vastukset ei kestä. Kärventyvät.
- näin.on
Näin on. Jos autossa lataatte kännykän akkua, niin älkää laittako normaalia lankavatusta latauskaapeliin. Siihen tarvitaan ihan epänormaalit lankavastukset.
- Diodilla
näin.on kirjoitti:
Näin on. Jos autossa lataatte kännykän akkua, niin älkää laittako normaalia lankavatusta latauskaapeliin. Siihen tarvitaan ihan epänormaalit lankavastukset.
Kaikkein näppärin tapa alentaa tasajännitettä on laittaa riittävä määrä diodeja sarjaan. Jokainen diodi alentaa jännitettä kynnysjännitteensä eli piidiodeilla 0,7 voltin verran. Tietysti pitää valita riittävä virrankesto diodeille, koska vastaavansuuruinen tehohäviö jää lämmöksi diodiin.
- m._.kpl
Diodilla kirjoitti:
Kaikkein näppärin tapa alentaa tasajännitettä on laittaa riittävä määrä diodeja sarjaan. Jokainen diodi alentaa jännitettä kynnysjännitteensä eli piidiodeilla 0,7 voltin verran. Tietysti pitää valita riittävä virrankesto diodeille, koska vastaavansuuruinen tehohäviö jää lämmöksi diodiin.
Ei nyt kovin hyvä idea, varsinkin jos haluaa tarkkaa jännitteenalennusta. Tuo 0,7V on keskimääräinen arvo. Riippuu diodin lämpötilasta ja läpikulkevasta virrasta.
Esimerkkinä: https://www.vishay.com/docs/88503/1n4001.pdf Sivulla 3. Fig.4 esitetään kynnysjännite virran funktiona. Ja jos monta diodia sarjassa, tuo ilmiö korostuu sarjassa olevien diodien lukumäärän mukaan.
Elektroniikan ammattilaisena lukiessa näitä ohjeita ja käsityksiä, niin kaikkea ei kannata ottaa kovin faktanomaisesti. Itselläni ei riitä aika perinpohjaiseen selvitykseen, semminkin kun ummikkokysyjälle ymmärrettävän vastauksen laatiminen ei ole kovin helppoa. - jataaas
m._.kpl kirjoitti:
Ei nyt kovin hyvä idea, varsinkin jos haluaa tarkkaa jännitteenalennusta. Tuo 0,7V on keskimääräinen arvo. Riippuu diodin lämpötilasta ja läpikulkevasta virrasta.
Esimerkkinä: https://www.vishay.com/docs/88503/1n4001.pdf Sivulla 3. Fig.4 esitetään kynnysjännite virran funktiona. Ja jos monta diodia sarjassa, tuo ilmiö korostuu sarjassa olevien diodien lukumäärän mukaan.
Elektroniikan ammattilaisena lukiessa näitä ohjeita ja käsityksiä, niin kaikkea ei kannata ottaa kovin faktanomaisesti. Itselläni ei riitä aika perinpohjaiseen selvitykseen, semminkin kun ummikkokysyjälle ymmärrettävän vastauksen laatiminen ei ole kovin helppoa.Huvittavaa että aina kun ehdotetaan jännitteen alennusta yksinkertaisesti diodilla niin joku "elektroniikkatietäjä" tulee huutamaan että "väärin sammutettu"...
- Huvikumpu
jataaas kirjoitti:
Huvittavaa että aina kun ehdotetaan jännitteen alennusta yksinkertaisesti diodilla niin joku "elektroniikkatietäjä" tulee huutamaan että "väärin sammutettu"...
Huvinsa kullakin, sano mummo, kun lumessa pyöriskeli vodkaputelin juotuaan..
- m._.kpl
jataaas kirjoitti:
Huvittavaa että aina kun ehdotetaan jännitteen alennusta yksinkertaisesti diodilla niin joku "elektroniikkatietäjä" tulee huutamaan että "väärin sammutettu"...
Ei tarvii olla herkkähipiäinen. Sinulle tuo kippura ei sitten kerro mitään? http://aijaa.com/T9JHGk Kun laittaa useamman diodin sarjaan, niin tulee melkoinen jänniteheilahtelu virran muuttuessa.
Nykyisin ebaysta saa muutamalla eurolla hakkuriregulaattoreita, joitten hyötysuhdekin on parempi kuin diodella.
Enkä ottanut kantaa pelkästään tuohon diodijuttuun, vaan useimmiten yksittäiset mielipiteet täällä ovat hieman virheellisiä, tai joskus peräti uskomuksia. Asian kokonaisuus ei välttämättä ole ihan hallinnassa. Mutta mitäpäs minä siitä. Eihän nämä asiat minulle kuulu. Ja maailmaan mahtuu monenlaisia mielipiteitä. - teoriaa
m._.kpl kirjoitti:
Ei tarvii olla herkkähipiäinen. Sinulle tuo kippura ei sitten kerro mitään? http://aijaa.com/T9JHGk Kun laittaa useamman diodin sarjaan, niin tulee melkoinen jänniteheilahtelu virran muuttuessa.
Nykyisin ebaysta saa muutamalla eurolla hakkuriregulaattoreita, joitten hyötysuhdekin on parempi kuin diodella.
Enkä ottanut kantaa pelkästään tuohon diodijuttuun, vaan useimmiten yksittäiset mielipiteet täällä ovat hieman virheellisiä, tai joskus peräti uskomuksia. Asian kokonaisuus ei välttämättä ole ihan hallinnassa. Mutta mitäpäs minä siitä. Eihän nämä asiat minulle kuulu. Ja maailmaan mahtuu monenlaisia mielipiteitä.Tuon käppyrän virta-asteikko alkaa vasta 10 mA:sta, mutta paljonko diodi pudottaa jännitettä jos virtaa ei kulje nimeksikään? Eli jos vain mitataan jännitettä diodin jälkeen.
- m._.kpl
teoriaa kirjoitti:
Tuon käppyrän virta-asteikko alkaa vasta 10 mA:sta, mutta paljonko diodi pudottaa jännitettä jos virtaa ei kulje nimeksikään? Eli jos vain mitataan jännitettä diodin jälkeen.
Ei se jännite enää siitä paljoo putoo. Skannasin Phipsin datakirjasta 10 amp diodin BYY22, josta näkyy selvemmin käyrän suunta, kun virtaa pudotetaan tuosta näkyvästä käyrästä alaspäin. Ihan mikro-/ nanoampeerien virroista en mene ihan varmaa sanomaan. Voi olla pientä vuotovirtaa, kuten diodin estosuunnassakin. http://aijaa.com/zadEGz
Eivät ole datalehdyköihin kiinnostuneet ilmoittamaan kynnysjännitettä ihan olemattoman pienillä virroilla. Vaatii myös jännitemittarin, jonka sis. vastus on suuri. Helppohan tuo olisi kotioloissakin testata, jos vain on sellainen jännitemittari, jossa on tarpeeksi suuri Ri. Esim. noin 5 - 10V virtalähteestä laittaa 5 - 10MΩ vastuksen/ potentiometrin ja mittaa kynnysjännitteen. Ei taida vain olla käytännön merkitystä tuolla.
Tuosta BYY22-käyrästä näkee myös diodin kynnysjännitteen sirun lämpötilan suhteen - m._.kpl
m._.kpl kirjoitti:
Ei se jännite enää siitä paljoo putoo. Skannasin Phipsin datakirjasta 10 amp diodin BYY22, josta näkyy selvemmin käyrän suunta, kun virtaa pudotetaan tuosta näkyvästä käyrästä alaspäin. Ihan mikro-/ nanoampeerien virroista en mene ihan varmaa sanomaan. Voi olla pientä vuotovirtaa, kuten diodin estosuunnassakin. http://aijaa.com/zadEGz
Eivät ole datalehdyköihin kiinnostuneet ilmoittamaan kynnysjännitettä ihan olemattoman pienillä virroilla. Vaatii myös jännitemittarin, jonka sis. vastus on suuri. Helppohan tuo olisi kotioloissakin testata, jos vain on sellainen jännitemittari, jossa on tarpeeksi suuri Ri. Esim. noin 5 - 10V virtalähteestä laittaa 5 - 10MΩ vastuksen/ potentiometrin ja mittaa kynnysjännitteen. Ei taida vain olla käytännön merkitystä tuolla.
Tuosta BYY22-käyrästä näkee myös diodin kynnysjännitteen sirun lämpötilan suhteenTuossa vielä selventävää tietoa diodin kynnysjännitteestä:
https://peda.net/haapajarvi/haapajarvenlukio/oppiaineet/fk/fy6/4p/do - fysiikka.rules
Kun asiaan hiukan paremmin perehtyy, niin huomaa, että puheet diodin kynnysjännitteestä ovat silkkaa paksua paskaa, joka kelpaa tietysti amiskoululaisille ja lukion fysiikan opettajille, jotka ovat diodin nähneet valokuvassa tai opetusvälinekokelmassa.
- EiIhanHelppoa
Lyijyakun latausjännite on hiukan yli 14 V. Se mitä mittasit on nähtävästi jonkun vanhan muuntaja diodisillan jälkeinen tasasuunnatun vaihtojännitteen "keskiarvo". Lataus tapahtuu niiden huippuarvojen aikana.
Kaikki latauksessa mukana olevat johtimet toimivat aina "lankavastuksina". Erittäin merkittävä osa koko latausta. Jos ja kun virrat ovat useita ampeereja, kaikki on huomioitava kaikissa mittauksissa ja on ymmärrettävä mitä mitttaa ja mistä. Latausvirran voi aina helposti mitata latausjohtimen ylimenojännittenä. Pitää vain kerran selvittää ampeerimittarin kanssa montako mV on yksi ampeeri.
Akun toiminta ei ole ihan simppeliä latauksen aikana. Oppii kyllä ajan kanssa ja taulukoista katsomalla. Kaikki riippuu aiana myös lämpötilasta. Lähes yhtä vaikeaa kuin 12 V hehkulamppujen kanssa sähkötekniikan opiskelu. Mikään ei onnistu laskemalla ihan vaan pelkkiä kaavoja käyttämällä.- Näin_se_vain_on
Hyvin harva halpa yleismittari kykenee näyttämään sykkivän tasavirran todellista tehollisarvoa, tai edes muun kuin sinimuotoisen vaihtojännitteen tehollisarvoa.
- arvelenpa.vain
Helpointa on laittaa mittari näyttämään voorttimiehen hatun lämpötilaa.
- Mr.ohmi
arvelenpa.vain kirjoitti:
Helpointa on laittaa mittari näyttämään voorttimiehen hatun lämpötilaa.
Maailmankaikkeushörhöt turhautuu kun heidän hiekkalaatikollaan keskustellaan sähkötekniikasta.
- jkjhkhkhkjh
Näin_se_vain_on kirjoitti:
Hyvin harva halpa yleismittari kykenee näyttämään sykkivän tasavirran todellista tehollisarvoa, tai edes muun kuin sinimuotoisen vaihtojännitteen tehollisarvoa.
Itse asiassa halvat yleismittarit mittaavat huippuarvoa, olettavat jännitteen sinimuotoiseksi ja "laskevat" siitä tehollisrvon.
Ketju tuntuu olevan täynnä väärinkäsityksiä, joita en jaksa lähteä oikomaan.
Jos akun napojen välille laittaa ladattaessa ylimääräisen vastuksen, laturi joutuu tuuppaamaan vähän enemmän virtaa. Jos laturin virranajokyky riittää, akun kannalta lataustapahtumassa ei ole eroa.
- heheexx
"Ketju tuntuu olevan täynnä väärinkäsityksiä, joita en jaksa lähteä oikomaan.
Jos akun napojen välille laittaa ladattaessa ylimääräisen vastuksen,"
Oion väärinkäsityksesi. Lue aloitus - vastus laitetaan latausjohtimeen, ei akun napojen välille.- kjhkkjhkjh
Ok. Tällöin napajännite laskee, eikä akku todennäköisesti lataudu. Akun Ri on niin pieni, että resistanssiltaan melko pienikin vastus saa aikaan riittävän jännitteen aleneman. Vertaa huono hapettunut akunkenkä ja akku ei saa virtaa.
Laturi tuuppaa n 13, 7 - 14 V. Jos laitat 10 ohmin kiusauksen sarjaan, niin jo 0,2 ampeerin virta riittää pudottamaan jännitteen alle akun nimellisjännitteen. Ja kun täysikin akku höräsee yleensä ainakin puoli ampeeria, niin latautuminen lakkaa. - matikka.rules
Vaikka laittaisit 10 kohm vastuksen akun johtoon, niin kyllä siinä virta kulkee jos laturin jännite on isompi kuin akun jännite.
Paitsi tietysti bemarikuskin autossa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p572181Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,571837- 541676
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.41607Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis31581Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21494Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta
Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul1271446Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä61347Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta81306Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla21207