Paljonko ylimääräroina hidastaa?

SauliNiinisä

Pitkien reissujen veneissä näkee jos jonkinlaista roinaa. On jolla ja aurinkopaneeleita massiivisessa kaaressa, tuulimylly, lauta tai avokajakki kyljessä ja auringolta ja vedeltä ja tuulelta suojaavaa rakennetta ja niin edespäin.

Kuinka paljon tällainen vaikuttaa veneen purjehdusominaisuuksiin ja nopeuteen?

Entä mikä mahtaa olla keskimääräinen pohjan kunto matkaveneissä? Paljonko on pohjassa elämää, paljonko lähtee nopeudesta?

Onko mikään valmistaja maailmassa pyrkinyt rakentamaan veneitä, joissa pitkän matkan vaatimukset olisi huomioita lähtökohtaisesti?

14

7764

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tonza_Sailmaker

      Noi aurinkopaneelit ja tuulimyllyt jne pitkällä matkalla on PALJON kevyempiä kuin paljon akkua tai löpöä lataukseen.... toisaalta, moderni hydrolaturi on niin tehokas että se yksinään riittää aivan mainiosti lataustarpeisiin (vaikka onkin kallis). Pohjan hydrodynamiikasta ja lian vaikuttamisesta pohjaan voi lukea lisää WB sivuilla, siellä oli jossain aika hyvä juttu hydrodynamiikasta.

      • Jos hydrolaturi lataa 300 wattia, eikös se myös hidasta ainakin samalla teholla. Vaikuttaako se enemmän vai vähemmän kuin se tankeissa makaava diesel?


      • Nfnfnf
        Bossu kirjoitti:

        Jos hydrolaturi lataa 300 wattia, eikös se myös hidasta ainakin samalla teholla. Vaikuttaako se enemmän vai vähemmän kuin se tankeissa makaava diesel?

        Jos lataa 300 W, niin jarruttaa vähintään tuon verran (teoreettinen alaraja). Hyötysuhde voi hyvinkin olla vain 50%, jolloin jarruttaa 600 W edestä.


      • seppomartti
        Nfnfnf kirjoitti:

        Jos lataa 300 W, niin jarruttaa vähintään tuon verran (teoreettinen alaraja). Hyötysuhde voi hyvinkin olla vain 50%, jolloin jarruttaa 600 W edestä.

        300W hydrogenua ei kannata ostaa, 600W on parempi hinta/laatu. Lisaksi kannattaisi investoida saadettavalla lapakulmalla olevaan potkuriin 400-500.
        Haitat ovat hinta, lataamattomuus hitaassa vauhdissa ja mekaaninen haavoittuvuus perapeilissa kun tapana on peruuttaa laituriin. Vastuksen pohtiminen on turhaa. Sita ei havaitse nostamalla/ laskemalla hydrogenu, eli ei matkapurjehdusessa ole mitaan merkitysta.


      • Tonza_Sailmaker

        Tuolla on imocoita siirtymässä hydrogeneraattoreihin ja sähkömoottoreihin, ja näistä veneistä otetaan jokainen gramma hyötyä irti, eli tosiaan, komppaan seppomarttia, se ei hidasta menoa, olettaen että tuulee jonkun verran. Kevyessä on sitten eri asia, mutta nämä kehittyy jatkuvasti.


      • Joakim1
        Tonza_Sailmaker kirjoitti:

        Tuolla on imocoita siirtymässä hydrogeneraattoreihin ja sähkömoottoreihin, ja näistä veneistä otetaan jokainen gramma hyötyä irti, eli tosiaan, komppaan seppomarttia, se ei hidasta menoa, olettaen että tuulee jonkun verran. Kevyessä on sitten eri asia, mutta nämä kehittyy jatkuvasti.

        Watt&Sea on jo hyvin pitkälle kehittynyt ja merkittävää parannusta hyötysuhteessa ei enää ole saavutettavissa. Kyllä nuo jarruttavat paljon, jos tuottavat paljon Itämerellä tyypillisissä nopeuksissa. Eri asia ajaa ARC:ssä melko vauhdikasta slööriä puhumattakaan Imocoista, joilla vauhdit ja voimat ovat valtavia.

        Kryssillä ja liikuttaessa muihin suuntiin kryssille tyypillisiä nopeuksia voimat ja tehot ovat pieniä. Satojen wattien lataustehon taikominen tuosta vie merkittävästi suorituskykyä. Vaikkapa 300 W latausteho 6 solmussa on 100% hyötysuhteella 100 N. Watt&Sea pääse parhaimmillaan n. 50% hyötysuhteeseen eli vastusta 200 N. 30-35 jalkaisen veneen vastus 6 solmussa on 600-1000 N veneestä ja tuulesta riippuen. Generaattori aiheuttaa siis 20-30% vastuslisän, josta seuraa n. 10% vauhdinmenetys. 10% ei sinänsä ole ehkä paljoa matkapurjehtijalle, mutta vastaa kuitenkin suunnilleen samaa kuin 35 jalkaisen vaihto vastaavaan 28 jalkaiseen.

        Vauhdin kasvaessa tilanne paranee nopeasti. 8 solmussa vastus on jo vähintään 2000 N ja vastaavasti 300 W syntyy 50% hyötysuhteella 150 N vastuksella. Vastuslisä siis reilusti alle 10% ja vauhdinmenetys n. 1 %, mitä ei enää käytännössä voi havaita. Vastuslisään nähden pienempi vauhtiero johtuu siitä, että vastuskäyrä on jyrkempi tuolla nopeudella.

        Imocan 20 solmun vauhdissa 300 W aiheuttaa vain 60 N vastuksen 50% hyötysuhteella. Imocan vastusta tuossa vauhdissa en lähde arvailemaan, mutta taatusti se on paljon paljon enemmän kuin tuo edellisen kohdan 2000 N. Vastuslisä lienee siis alle 1%.


      • Tonza_Sailmaker

        Joo, kyllähän se hidastaa pienemmissä veneissä ja krysseissä tietenkin enemmän, luulin että kyseessä oli kysymys pitkien matkojen veneistä, eli valtameripurjehdusta. Yleensä sillon slöörataan ja on enemmän neliöitä ylhäällä ja enemmän tehoa, en ihan tiedä kannattaisiko hydrolaturia hommata pieneen veneeseen tai saaristopurjehdukseen. Mutta monen viikon valtameripurjehduksissa kyllä sanoisin että oiva lisä. Eikä sitä kokoaikaa tarvitse olla alhaalla.


      • Tonza_Sailmaker

        Hyvin mielenkiintoisia laskuja kylläkin!


    • seppomartti

      Paljonko pohjan kuntio vaikuttaa nopeuteen?. Paljonko on paljon? Mutta vaikuttaa tosipaljon. Karibialla 3-4 kk seisoneen veneen siirtaminen nostotelakalle oli vaikeaa kun pohjassa oli n 10cm pitkáa roikkuvaa kasvua. Max vauhti oli varmaan 2-3 solmua tayskaasulla 29hv. Toki potkurikin oli kauhea mutta viela avautui.
      Matkaveneiita tehdaan. Aloita katsomalla vaikka Carcia tai Koopmans

      • supermerilevää

        Kuinka usein pohja pitää siivota Karibialla? Varmaan viikoittain pitäisi sukeltaa ja käydä koko pohja läpi ja siihenhän tarvitaan paineilmalaitteet. Snorkkelia käyttäen se olisi hidasta ja raskasta työtä. Pitääkö ostaa pullontäyttölaitekin, eihän ankkuripaikoilla muuten saa pulloaan täyteen? Entä hait?


      • TS36
        supermerilevää kirjoitti:

        Kuinka usein pohja pitää siivota Karibialla? Varmaan viikoittain pitäisi sukeltaa ja käydä koko pohja läpi ja siihenhän tarvitaan paineilmalaitteet. Snorkkelia käyttäen se olisi hidasta ja raskasta työtä. Pitääkö ostaa pullontäyttölaitekin, eihän ankkuripaikoilla muuten saa pulloaan täyteen? Entä hait?

        Silloin, kun olin karibialla niin, itse yksin snorklasin pohjan puhtaaksi, pienestä 38 jalkaisesta. Tarvitsin siihen 2 uintisessiota, olisko yhteensä 3-4 tuntia. Pohjassa kasvustoa muutaman sentin kerros. Purjehtiminen ei ollut nautinto ennen pohjan putsausta.


      • seppomartti
        TS36 kirjoitti:

        Silloin, kun olin karibialla niin, itse yksin snorklasin pohjan puhtaaksi, pienestä 38 jalkaisesta. Tarvitsin siihen 2 uintisessiota, olisko yhteensä 3-4 tuntia. Pohjassa kasvustoa muutaman sentin kerros. Purjehtiminen ei ollut nautinto ennen pohjan putsausta.

        Jos pohja on hyva, en jata venetta veteen pariksikaan kuukaudeksi vaan kuivalle. Jos vene on kulussa niin kasvuongelma on pienempi. Isolla karkealla karhunkielisienella kannattaa pesta ainakin kerran kuussa limat pois sukeltamalla. Vanhalla miehella menee tosiaan kaksi sessiota, nuorempana sukellusta harrastavana oli veden alla pitempaan ja selvisi yhdella. Toistuvat pesut dellyttavat kovaa maalia. Mille tms lahtee pyyhkimalla pois ja tilanne on pian entiista huonompi. Onneksi pahin kasvi on lahempana pintaa, helpottaa.


      • mukavammin

        Eikös tuo pohjan putsaaminen olisi siellä lämpimässä kirkkaassa vedessä melkein nautinto sukelluspullon ja painovyön kanssa sukeltaen, verrattuna snorklaamiseen kun ei snorkkeli ulotu vesirajaa alemmas ja ylösalas jatkuvasti sukeltaessa joutuu tekemään töitä senkin eteen että edes pysyy siellä alhaalla sen pienen hetken kerrallaaan pohjaa hinkkaamassa?


    • koko-ajan

      Onko sulla kiire johonkin?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kansalla on oikeus tietää miksi persut pettävät

      Koko kulunut hallituskausi on kysytty persuilta, minkä vuoksi he ovat pettäneet käytännössä jokaisen vaalilupauksen, ain
      Maailman menoa
      82
      7671
    2. Venäjän armeijan evp-upseeri: Armeija surkeassa tilassa, jonka läpäisee kaiken kattava

      valehtelu. Venäläiset alkaneet pohtia julkisesti maan todellisia tappioita. Z-bloggari ja 3. luokan kapteeni (evp.) Mak
      Maailman menoa
      129
      3059
    3. Minkälaisen viestin

      Laittaisit ikävöinnin kohteelle, jos rohkenisit?
      Ikävä
      156
      1923
    4. Kansalla on oikeus tietää mikä on SDP:n talousohjelma jolla maan talous

      saadaan nousuun? Miksi puolue piilottelee sitä, vai eikö sitä ole? Tähän asti olemme vaan saaneet kuulla hallituksen ha
      Maailman menoa
      74
      1731
    5. Ammattiliitto 900 euroa/vuosi - Työttömyyskassa 72 euroa/vuosi

      Ammattiliitosta eroamalla voi säästää jopa 800 euroa vuodessa. Mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat liitolle. Esim
      Maailman menoa
      131
      1579
    6. Miten voit olla niin tyhmä

      että et tajunnut että sua vedätettiin? Tietäisitpä miten hyvät naurut on saatu. Naiselle
      Tunteet
      173
      1511
    7. Missä vaiheessa

      Päätit irl luovuttaa minun suhteeni?
      Ikävä
      132
      1212
    8. Millaisena uskot

      Kaivattusi kokevan tunteensa?
      Ikävä
      80
      904
    9. Kyriake=Kirkko

      Kirkko, Kyriake Kirkko-sana tulee kreikankielen sanasta Kyriake=Herran omat, Kristuksen omaksi kastettujen suuri joukko
      Kaste
      50
      834
    10. Mitä haluat eniten

      Kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      53
      784
    Aihe