Pitkien reissujen veneissä näkee jos jonkinlaista roinaa. On jolla ja aurinkopaneeleita massiivisessa kaaressa, tuulimylly, lauta tai avokajakki kyljessä ja auringolta ja vedeltä ja tuulelta suojaavaa rakennetta ja niin edespäin.
Kuinka paljon tällainen vaikuttaa veneen purjehdusominaisuuksiin ja nopeuteen?
Entä mikä mahtaa olla keskimääräinen pohjan kunto matkaveneissä? Paljonko on pohjassa elämää, paljonko lähtee nopeudesta?
Onko mikään valmistaja maailmassa pyrkinyt rakentamaan veneitä, joissa pitkän matkan vaatimukset olisi huomioita lähtökohtaisesti?
Kuinka paljon tällainen vaikuttaa veneen purjehdusominaisuuksiin ja nopeuteen?
Entä mikä mahtaa olla keskimääräinen pohjan kunto matkaveneissä? Paljonko on pohjassa elämää, paljonko lähtee nopeudesta?
Onko mikään valmistaja maailmassa pyrkinyt rakentamaan veneitä, joissa pitkän matkan vaatimukset olisi huomioita lähtökohtaisesti?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Noi aurinkopaneelit ja tuulimyllyt jne pitkällä matkalla on PALJON kevyempiä kuin paljon akkua tai löpöä lataukseen.... toisaalta, moderni hydrolaturi on niin tehokas että se yksinään riittää aivan mainiosti lataustarpeisiin (vaikka onkin kallis). Pohjan hydrodynamiikasta ja lian vaikuttamisesta pohjaan voi lukea lisää WB sivuilla, siellä oli jossain aika hyvä juttu hydrodynamiikasta.
Jos hydrolaturi lataa 300 wattia, eikös se myös hidasta ainakin samalla teholla. Vaikuttaako se enemmän vai vähemmän kuin se tankeissa makaava diesel?
Jos+lataa+300+W,+niin+jarruttaa+vähintään+tuon+verran+(teoreettinen+alaraja).+Hyötysuhde+voi+hyvinkin+olla+vain+50%,+jolloin+jarruttaa+600+W+edestä.
300W hydrogenua ei kannata ostaa, 600W on parempi hinta/laatu. Lisaksi kannattaisi investoida saadettavalla lapakulmalla olevaan potkuriin 400-500.
Haitat ovat hinta, lataamattomuus hitaassa vauhdissa ja mekaaninen haavoittuvuus perapeilissa kun tapana on peruuttaa laituriin. Vastuksen pohtiminen on turhaa. Sita ei havaitse nostamalla/ laskemalla hydrogenu, eli ei matkapurjehdusessa ole mitaan merkitysta.
Tuolla on imocoita siirtymässä hydrogeneraattoreihin ja sähkömoottoreihin, ja näistä veneistä otetaan jokainen gramma hyötyä irti, eli tosiaan, komppaan seppomarttia, se ei hidasta menoa, olettaen että tuulee jonkun verran. Kevyessä on sitten eri asia, mutta nämä kehittyy jatkuvasti.
Watt&Sea+on+jo+hyvin+pitkälle+kehittynyt+ja+merkittävää+parannusta+hyötysuhteessa+ei+enää+ole+saavutettavissa.+Kyllä+nuo+jarruttavat+paljon,+jos+tuottavat+paljon+Itämerellä+tyypillisissä+nopeuksissa.+Eri+asia+ajaa+ARC:ssä+melko+vauhdikasta+slööriä+puhumattakaan+Imocoista,+joilla+vauhdit+ja+voimat+ovat+valtavia.+
Joo, kyllähän se hidastaa pienemmissä veneissä ja krysseissä tietenkin enemmän, luulin että kyseessä oli kysymys pitkien matkojen veneistä, eli valtameripurjehdusta. Yleensä sillon slöörataan ja on enemmän neliöitä ylhäällä ja enemmän tehoa, en ihan tiedä kannattaisiko hydrolaturia hommata pieneen veneeseen tai saaristopurjehdukseen. Mutta monen viikon valtameripurjehduksissa kyllä sanoisin että oiva lisä. Eikä sitä kokoaikaa tarvitse olla alhaalla.
Hyvin mielenkiintoisia laskuja kylläkin!
Paljonko pohjan kuntio vaikuttaa nopeuteen?. Paljonko on paljon? Mutta vaikuttaa tosipaljon. Karibialla 3-4 kk seisoneen veneen siirtaminen nostotelakalle oli vaikeaa kun pohjassa oli n 10cm pitkáa roikkuvaa kasvua. Max vauhti oli varmaan 2-3 solmua tayskaasulla 29hv. Toki potkurikin oli kauhea mutta viela avautui.
Matkaveneiita tehdaan. Aloita katsomalla vaikka Carcia tai Koopmans
Kuinka usein pohja pitää siivota Karibialla? Varmaan viikoittain pitäisi sukeltaa ja käydä koko pohja läpi ja siihenhän tarvitaan paineilmalaitteet. Snorkkelia käyttäen se olisi hidasta ja raskasta työtä. Pitääkö ostaa pullontäyttölaitekin, eihän ankkuripaikoilla muuten saa pulloaan täyteen? Entä hait?
Silloin, kun olin karibialla niin, itse yksin snorklasin pohjan puhtaaksi, pienestä 38 jalkaisesta. Tarvitsin siihen 2 uintisessiota, olisko yhteensä 3-4 tuntia. Pohjassa kasvustoa muutaman sentin kerros. Purjehtiminen ei ollut nautinto ennen pohjan putsausta.
Jos pohja on hyva, en jata venetta veteen pariksikaan kuukaudeksi vaan kuivalle. Jos vene on kulussa niin kasvuongelma on pienempi. Isolla karkealla karhunkielisienella kannattaa pesta ainakin kerran kuussa limat pois sukeltamalla. Vanhalla miehella menee tosiaan kaksi sessiota, nuorempana sukellusta harrastavana oli veden alla pitempaan ja selvisi yhdella. Toistuvat pesut dellyttavat kovaa maalia. Mille tms lahtee pyyhkimalla pois ja tilanne on pian entiista huonompi. Onneksi pahin kasvi on lahempana pintaa, helpottaa.
Eikös tuo pohjan putsaaminen olisi siellä lämpimässä kirkkaassa vedessä melkein nautinto sukelluspullon ja painovyön kanssa sukeltaen, verrattuna snorklaamiseen kun ei snorkkeli ulotu vesirajaa alemmas ja ylösalas jatkuvasti sukeltaessa joutuu tekemään töitä senkin eteen että edes pysyy siellä alhaalla sen pienen hetken kerrallaaan pohjaa hinkkaamassa?
Onko sulla kiire johonkin?