Syytettynä

Jos olet saanut haasteen tiedoksi, niin lue siinä ohessa olevat ohjeet huolellisesti.

Tässä leikattuna oikeusministeriön sivustolta.

https://oikeus.fi/tuomioistuimet/karajaoikeudet/fi/index/rikosasiat/paakasittely.html

Ja kyllä, jos suostut siihen, että sinua kuullaan todistelutarkoituksessa, puhut silloin itse. Muutoin oikeudenkäyntiavustajasi puhuu puolestasi.

Tosin, toisin kuin tuossa alempana selostuksessa mainitaan, ensin katsotaan kirjalliset todisteet, sen jälkeen vasta kuullaan asianomistajaa, vastaajaa ja todistajaa. Tuossa on sanottu, että ensin kuultaisiin asianomistaja, vastaaja ja vasta sitten kirjalliset ja sen jälkeen todistajat. Ei mene niin.



Pääkäsittely



Rikosasian pääkäsittely kestää tavallisimmissa asioissa enintään muutaman tunnin. Laajojen ja monimutkaisten asioiden käsittely saattaa kestää useita päiviä.


Pääkäsittely etenee seuraavassa järjestyksessä:

1. Syyttäjä esittää syytteensä ja rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen.

2. Asianomistaja esittää korvausvaatimuksensa. Asianomistaja voi yhtyä syyttäjän rangaistusvaatimukseen tai vaatia muuta rangaistusta. Asianomistaja voi esittää vaatimuksen myös oikeudenkäyntikuluistaan.

3. Vastaaja vastaa syyttäjän ja asianomistajien vaatimuksiin. Vastaaja ilmoittaa, pitääkö hän vaatimuksia oikeina vai väärinä.

4. Syyttäjä kertoo, mitä asiassa hänen käsityksensä mukaan on tapahtunut ja miksi hän on päättänyt esittää haastehakemuksen mukaisen syytteen (syyttäjän asiaesittely). Asianomistaja kertoo, mihin hänen vahingonkorvausvaatimuksensa perustuu ja minkä vuoksi hän on päätynyt vaatimiinsa euromääriin. Vastaaja esittää kantansa syyttäjän ja asianomistajien näkemyksiin.

5. Asianomistajaa ja syytettyä voidaan kuulla todistelutarkoituksessa. Sen jälkeen käydään läpi kirjalliset todisteet ja kuullaan todistajat. Kaikki todisteet, joihin halutaan vedota, on käytävä läpi pääkäsittelyssä, sillä käräjäoikeus ei saa ottaa huomioon todisteita tai kuulustelukertomuksia esitutkintapöytäkirjasta.

6. Loppupuheenvuoroissa asianosaiset esittävät mielipiteensä siitä, onko syyte näytetty toteen. Syyttäjä lausuu käsityksensä siitä, millainen rangaistus vastaajalle pitäisi tuomita, jos hänet todetaan syylliseksi. Vastaaja lausuu asiasta oman mielipiteensä.

7. Käräjäoikeus antaa ratkaisun suullisesti heti istunnossa tai myöhemmin kirjallisesti kansliatuomiona. Tuomio on tällöin saatavissa kansliasta tai se voidaan pyynnöstä toimittaa suoraan asianosaisille, esimerkiksi sähköpostilla.

Rikosasia voidaan käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa, lautamieskokoonpanossa tai kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Joskus syytetty, joka on määrätty saapumaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti, ei tulekaan istuntoon. Eräissä tapauksissa pääkäsittely voidaan silloinkin pitää ja esimerkiksi todistajat voidaan kuulla. Asiaa ei kuitenkaan voida heti ratkaista ja usein pääkäsittely joudutaan kokonaan peruuttamaan. Pääkäsittelystä pois jäänyt syytetty tuomitaan sakkoon ja määrätään tuotavaksi seuraavaan istuntoon. Poliisi hoitaa hänen kiinniottamisensa.

Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä myös niin, ettei vastaajan tarvitse olla läsnä pääkäsittelyssä. Tällöin on yleensä kysymys asioista, joissa ei tarvita erityistä todistelua. Käräjäoikeus ilmoittaa haastamisen yhteydessä, saako vastaaja jäädä pois pääkäsittelystä. Ellei vastaaja ole paikalla, hänen käsityksensä asiasta tutkitaan hänen esitutkintakertomuksestaan tai kirjallisesta vastauksestaan. Muuten pääkäsittely tapahtuu kuten edellä on kerrottu.

Asianosainen, jonka mielestä käräjäoikeuden tuomio ei ole oikea, voi hakea siihen muutosta ja valittaa tuomiosta hovioikeuteen. Käräjäoikeus antaa jokaisen tuomion yhteydessä ohjeet siitä, miten muutosta pitää hakea.

Kiitos vastauksesta! :)