Voiko käräjäoikeuden kautta haettu pesänselvittäjä/jakaja määrätä kuolinpesän omaisuutta myyntiin jakoa varten näkemättä aikaisemmin kuolleen puolison ositus- ja perinnönjakosopimusta?
Riittääkö pesänselvittäjälle, että yksi osakas "ilmoittaa jakaneensa pesän rahat muiden osakkaiden kanssa" ilman mitään kuitteja ja tiliotteita vai pitääkö toisten osakkaiden pyytää kopiot kuiteista ja tilien saldoista ja laskea itse, että menikö määrät oikein?
Eikö kaikista asiakirjoista pitäisi saada kopio pyytämättäkin, jos on sentään asiansa osaava(?)varatuomari, joka hoitaa pesänjakoa? Ja voiko hän muka luottaa, että ahne osakas on laskenut oikein varallisuuden ja "ilmoittaa" jakaneensa ne muille osakkaille?
Aikaisemmin kuolleen perukirjat ja kuitit
Pintapuolista
30
693
Vastaukset
- Lawetorder
Lähtökohtaisesti nämä itseään joillain tituleeraavat juridiikkapellet uskovat, öh ketä vaan, jollei toisin todisteta.
Kyllä se hänen pitäisi käydä läpi, ettei jollekkin tule liika varantoja johtuen aiemmasta jaosta.
Oman etunsa puolesta muiden osakkaiden kannattaa pyytää ja ne pitäisi saada, lisäksi ahneena huseeraavan pesänkakajaosakkaan pitää tehdä varoista lopputilinpäätös.
Kyllä kaikkien osakkaiden hyvä olisi saada kaikista asiakirjoista kopiot, niitä ei pyytämättä saa ja huomioitava, että kaikki kulut maksaa kuolinpesä.
Hakiko tämä aikaisemmassa kuolinpesässä jakajana huseerannut, tämän nykyisen pesänselvittäjän oikeusistuimen määrättäväksi?
Jos, niin varmistakaa kaikin mahdollisin keinoin, ettei ole aikaisempaayhteistoimintaa tai tuttu, koska silloin selviää, että yhdellä osakkaalla on oma lehmä ojassa ja lisäksi suomessa hyvin harva asianajaja on rehellinen ja he tienaavat eniten juurikin kuolinpesillä.- Lawetorder
lisään vielä, jollei pesässä ole velkaa, tai liikaa sillain, että pesän kiinteää varallisuutta on pakko myydä ja jollei ole, niin lähtökohtaisesti pesänjakajan on annettava jaossa kaikolle osakkaille omaisuutta sillain, että jako tulee suoritetuksi, lähtökohtaisesti ei pitäisi heti lähteä myymistielle kuin sitten vasta jos ei sopua jaosta tule.
- huutakaa_hiljempaa
Ensinnäkin, kyseessä on joskus kaksi eri prosessia - pesänselvitys on omansa ja pesänjakaminen jahka pesänselvitys on ensin suoritettu on toinen prosessi. Ymmärtääkseni ainakin erittäin sotkuisissa pesissä ja missä on tosiaan aiemmin kuolleen puolison kautta vaikkapa niitä rintaperillisiä useampaan suuntaan tai muuta epäselvyyttä, voidaan joutua ensin tekemään pesänselvityskin.
Eikös pesän omaisuuden myynnistä näissä käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan suorittamissa pesänjaoissa pidä olla kaikilta pesän osakkailta suostumus. Eli jos yksikin osakas sanoo, että ei myydä mitään, silloin ei voida myydä ?
Kaikki kulut toki tulee pesän osakkaille maksuun joka tapauksessa prosessista siinäkin tapauksessa. Kaikista prosessiin kuuluvista asiakirjoista saa pyytämällä kopiot, ei pesänjakaja toimita kaikesta mahdollisesta kopioita automaattisesti kaikille - eikä se edes ole järkevää. Se kun voi tarvittaessa laskuttaa maltaita jokaisesta tunnista, minkä se asian parissa pakertaa ja kaikesta yhteydenpidosta. Mitä kauemmin pesän osakkaat riitelevät, sen isompi lasku seuraa perästä kaikille maksuun, joissain tapauksissa vain yhdelle isoin jos se on vaatinut jotain ylimääräistä selvitettäväksi, mitä muuten ei olisi ollut tarvetta tehdä.
Mutta tosiaan nuo ovat kaksi aivan erillistä toimitusta, en nyt ihan mene vannomaan lähes maallikkona miten käytännössä, määrääkö käräjäoikeus pesänselvittäjän ensin ja kuinka usein näin menetellään ja millä kriteereillä. Oma käytännön tietämykseni rajoittuu käräjäoikeuden määräämään pesänjakajaan.
Ovat joskus erittäin ikäviäkin prosesseja, joskus sukulaisten välit saattavat tulehtua pitkiksikin ajoiksi noissa jos eivät ole jo valmiiksi tulehtuneet.
Jos pesän varallisuus suuri, vaikkapa osakasta kohden reilusti yli satatuhatta euroa, palkkaisin ammattilaisen tai ainakin jonkun hyvin asiansa osaavan luottohenkilön edustamaan itseä noihin mittelöihin. Erittäin riitaisissa pesissä, kun sukulaiset ja puolisukulaiset alkaa oikein vuosikausia riitelemään ja käräjöimään joka vaiheessa, se on aika viheliäistä hommaa.- Lawetorfer
Vastauksia maallikolta maallikolle.
Vaikkakin perintöksaressa ns. puhutaan pesänselvityksestä ja -jaosta erikseen, niin yleisin tapa on, että pesänselvittäjä suorittaa jatkumona myöskin jaon eli yhtenä prosessina..
Perintökaari ei anna kuin yhden kriteerin pesänselvittäjäksi määrätylle ja sen, että käräjäoikeus uskoo ehdotetun henkilön suoriutuvan tuosta tehtävästä joutuisasti, eli siihen ei tarvitse olla edes lainoppinutkaan eli juridiikkapelle.
Pesänselvitys ei ole millään tavalla vaikea, koska perukirja on jo tavallaan osa pesänselvitystä.
Siitä selviää perilliset, mahdolliset testamentit, omaisuudenarvo, velat, hautaansaattokulut, tietenkin omaisuuden arvo on sæattanut muuttua siitä kun perukirja on tehty, riippuen siitä kuinka kauan on kun perukirja tehty ennen kuin selvitys alkaa, eli omaisuuden arvo on saattanut nousta ja jos omaisuutta joudutaan myymään velkojen maksuun, eli velat pitää olla hoidettuna tai maksusta on sovittu/vakuus maksuun annettu, niin jakoon voidaan ryhtyä.
Yleisin, jos avioehtoa ei ole, on tasajako, kuten perukirjassakin on, poikkeuksen tekee mahdolliset testamentit, niitä voi olla yksi, mutta laki ei kiellä olemasta useampaakin, mutta testamentti kumoaa, uudempi vanhemman jos testamentattu omaisuus on sama.
Kyllä, olet oikeassa siinä, ettei pesän selvittäjä voi myydä sellaista omaisuutta jolla merkitystä pesänosakkaalle, mutta varmaan koskee muutakin omaisuutta, en niin tarkkaan lukenut, mutta suostumus omaisuuden myyntiin pitää olla kirjallinen, kahden todistajan todistama. Suostumusta ei tarvita, jos hakemus myymiseen tehdään käräjäoikeuteen ja käräjäoikeus antaa määräyksen myyntiin.
- Tyhjästäveloittaasiis
Aikaisemmin kuolleen perukirjoja ei ole edes näytetty muille osakkaille perunkirjoitustilaisuudessa ja oikeuden pesänselvittäjäkin ilmoitti, että osakas jolla ensin kuolleen omaisuuden ositus- ja jakosopimukset on, toimittaa ne MYÖHEMMIN oikeuden pesänselvittäjälle. Tämän hetkinen leskeltä jäänyt omaisuus silti myydään ja jaetaan nyt heti, ilman aikaisempia perukirjoja. Voiko aikaisemmissa perukirjoissa olla tietoa, joka vaikuttaa viimeksi kuolleen perillisille tuleviin perintöosuuksiin?
Siellä aikaisemmissa perukirjoissa on keskinäinen testamenttikin mainittu asiakirjana, mutta ei koskaan näytetty, mainittiin vain...- Lawetorder
Siis mitään ette ole nähneet, perukirja pitää toimittaa jokaiselle rintaperilliselle, että testamentin perusteella perijä, jollei ole leski, mutta testamentin kppio pitää liittää perukirjaan jokaiselle, ei voi muutoin moittia jollei ole testamenttia lukenut.
Nyt melkein liekit nousee tässä asiassa.
Ei voi jakaa, eikä myydä, ennenkuin perillisillä on omaisuuden arvo ja laatu selvillä, sekä merkityksellistä omaisuutta ei voi myydä ilman pesänosalkaan sduostumustæ jossa kahden todistajan allekirjoitus, näin sanoo laki.
Suosittelen hakeutumaan jonkun asianajajan juttusille, vaikka ne kaikki on samasta puusta, mutta nyt ei muu auta.
Sinua ja muita kustaan nyt silmille.
Älä jää aikaileen. - Lawetorder
Kyllä voi olla, sieltä ilmenee niin kaikenlainen varallisuus kuin velatkin ja mahdolliset säästöt, sinällään perukirjaa ei tarvita, mutta jakosopimukset, että jakokirja pitäisi olla teillä kaikilla kopiona, että perukirjakin.
Kyllähän se voi olla, että jotain on jollakin enemmän, sillain se ei tulevaan perintöön vaikuta, jos jakoosopimukset on tehty, eikä ole jakoa moitittu.
Mutta hämärältä vaikuttaa.
- Lex-Luther
Melko sekaista on huttusi, mutta sekainen taitaa olla kuolinpesäkin...?! Vastaan yleisellä tasolla.
>>> Voiko käräjäoikeuden kautta haettu pesänselvittäjä/jakaja määrätä kuolinpesän omaisuutta myyntiin jakoa varten näkemättä aikaisemmin kuolleen puolison ositus- ja perinnönjakosopimusta?
Pesänselvittäjän tekemää selvitystä kutsutaan virallisselvitykseksi eli osakkaiden välinen sopimusjako ei siis ole ilmeisesti onnistunut, vaan pesä on riitaisa, velkainen tai muuten kykenemätön jakamaan perintöä. Jakaja voi toteuttaa perinnönjaon, mikäli yksimielisyyttä ei synny kuolinpesän osakkaiden välille. Myös kolmas osapuoli voi vaatia virallisselvitystä.
Määrätyn pesänselvittäjän tärkein tehtävä lienee - (maallikko-)pesänhoitajan sijaan - ottaa jäämistöön kuuluva omaisuus haltuunsa ja siten määrittää, mistä kuolinpesän varallisuus koostuu. Selvittäjä myös edustaa pesää, edustaa pesää kolmatta vastaan ja siten mm. velkojia vastaan.
Pesänjakaja voi toimia vasta, kun pesä on jakokunnossa.
>>> Riittääkö pesänselvittäjälle, että yksi osakas "ilmoittaa jakaneensa pesän rahat muiden osakkaiden kanssa" ilman mitään kuitteja ja tiliotteita vai pitääkö toisten osakkaiden pyytää kopiot kuiteista ja tilien saldoista ja laskea itse, että menikö määrät oikein?
Miten pesänselvittäjälle tuollainen ilmoitus voisi riittää ja miten tuollaista on voitu tehdä? Virallisselvityksessä pesänselvittäjän tehtävähän on ottaa pesän omaisuus haltuun ja juurikin selvittää pesän varallisuus, eikä pesän osakkaiden tulisi hääriä pesässä omin avuin ja mielivaltaisesti. Osakkaat ovat ehkä jakaneet tai yrittäneet jakaa osan omaisuudesta, jonka jälkeen riitaisuudet ovat alkaneet, ja käräjäoikeuden apua on pyydetty.
>>> Eikö kaikista asiakirjoista pitäisi saada kopio pyytämättäkin, jos on sentään asiansa osaava(?)varatuomari, joka hoitaa pesänjakoa?
Katso edellinen kohta. Millä valtuuksin yksi osakas on jakanut omaisuutta - pesänhoitajanko ominaisuudessa? Jotta pesän omaisuutta voitaisiin jakaa, myös uskottujen miehien vahvistaman perunkirjoituksenkin pitäisi olla valmis...! Kuka on laatinut perukirjan?
>>> Ja voiko hän muka luottaa, että ahne osakas on laskenut oikein varallisuuden ja "ilmoittaa" jakaneensa ne muille osakkaille?
Ei osakas mitään laske, vaan virallisselvityksessä pesänselvittäjä laskee.
>>> Aikaisemmin kuolleen perukirjoja ei ole edes näytetty muille osakkaille perunkirjoitustilaisuudessa ja oikeuden pesänselvittäjäkin ilmoitti, että osakas jolla ensin kuolleen omaisuuden ositus- ja jakosopimukset on, toimittaa ne MYÖHEMMIN oikeuden pesänselvittäjälle.
Jokainen kuolinpesän osakas tulee kutsua perunkirjoitustilaisuuteen, ja perukirjan kopio tulisi toimittaa myös niille osakkaille, jotka eivät olleet perunkirjoitustilaisuudessa. Verottaja antaa perukirjasta ja sen liitteistä jäljennöksiä niille henkilölle, jotka tarvitsevat tietoja etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa vuoksi.
>>> Tämän hetkinen leskeltä jäänyt omaisuus silti myydään ja jaetaan nyt heti, ilman aikaisempia perukirjoja. Voiko aikaisemmissa perukirjoissa olla tietoa, joka vaikuttaa viimeksi kuolleen perillisille tuleviin perintöosuuksiin?
Katso edelliset kohdat.
>>> Siellä aikaisemmissa perukirjoissa on keskinäinen testamenttikin mainittu asiakirjana, mutta ei koskaan näytetty, mainittiin vain...
Kaikilla kuolinpesän tai kuolinpesien osakkailla on oikeus osallistua perunkirjoitukseen ja saada perukirjasta tai perukirjoista ja niiden liitteistä kopio. Tasinkojen, testamenttien ja vastaavien asiakirjojen tulee olla kaikkien niiden käytettävissä, joiden oikeuksista asiassa on kyse. Lähesty asiassa halutessasi verottajaa, jolta saat kaikki tarvittavat asiakirjat kopioina.
Pesänselvittäjällä on laista johtuva velvollisuus ryhtyä tarvittaviin toimiin pesän selvittämiseksi joutuisasti. Selvittäjän tulee noudattaa huolellisuutta ja hänellä on velvollisuus korvata aiheuttamansa vahinko. Jos pesän osakas haluaa selonteon selvittäjän suorittamista toimista, hänellä on oikeus hakea käräjäoikeudelta selvittäjän velvoittamista antamaan hallinnostaan selvityksen.
Jos pesänselvittäjä ei ole toimeensa sopiva tai jos joku, jonka oikeus riippuu selvityksestä vaatii vapauttamista, hänet täytyy vapauttaa tehtävästään. Vapauttamista tulee vaatia käräjäoikeudelta.- Lawetorderr
Niinpä vastailet "yleisellä", siis todellista tietämystäsi korkeammalla tasolla.
Ei tarvinnut kuin vähän alkua lukea, kun jo oli ihan metsässä, milloinkahan te rantapu!mit oppisitte edes auttavasti lukgmaan, lukemisensa ymmärtämistä on turha teiltä vaatiakkaan.
Siis halooo, ensinnä kuolleen kuolinpesä oli selvitetty ja JAETTU, JOSTA OLI TEHTY JAKOSOPIMUS, HEI HALOO, ONKO VINTISSÄSI VALOO??
En lukenut alkua pidemmälle, koska loppukin jo alkua katsoen on samaa rantapummin huttua, annahan nyt siellä kirjastossa vuoro itseäsi paremmille netinkäyttäjille - Lawetorder
Lawetorderr kirjoitti:
Niinpä vastailet "yleisellä", siis todellista tietämystäsi korkeammalla tasolla.
Ei tarvinnut kuin vähän alkua lukea, kun jo oli ihan metsässä, milloinkahan te rantapu!mit oppisitte edes auttavasti lukgmaan, lukemisensa ymmärtämistä on turha teiltä vaatiakkaan.
Siis halooo, ensinnä kuolleen kuolinpesä oli selvitetty ja JAETTU, JOSTA OLI TEHTY JAKOSOPIMUS, HEI HALOO, ONKO VINTISSÄSI VALOO??
En lukenut alkua pidemmälle, koska loppukin jo alkua katsoen on samaa rantapummin huttua, annahan nyt siellä kirjastossa vuoro itseäsi paremmille netinkäyttäjilleLisään omaani. Ps. luehan perintökaari ymmärtäen, sitten kun sen ymmärrät oikein, lähimmän sadan vuoden päästä, niin tule sitten selittään ja kirjoittaan, "katso ylempää, alempaa, toiselta sivulta, edellistä edellisin vastaus, ynm. tyhjentävää.
- Sinunterapeuttisi
Ystävällinen kutsu nimimerkille Lawetorder: tule takaisin laitokseen, sinulle määrättiin väärät lääkkeet. Saat nyt vahvempaa kamaa.
- Lawetorderr
Kiitokset kutsusta, mutta nyt on niin kiire jaella, liikaa annosteltuna tappavia, metamorfooraa, syanidikloriitti ja muita tosivahvoja lääkkeitä sinunkaltaisellesi, että
muille juridiikkapelleille, ettei ne tyystin sekoaisi retardioireyhtymistä, että skitsofreenisestä vainoharhaisuudestaan.
Palataan myöhemmin asiaan, sitten kun olet löytänyt pyöreästä kammiostasi nurkan mihin päset häpeämään palstoilla oloasi.
Sopiiko näin?
- aloittajatässävielä
Noh. Kiitos teille noista edellisistä tiedoista. Vielä semmonen, että toinen osakas oli ensimmäisenä kuolleelle puolisolle ottolapsi, niin vaikuttaako se lesken kuoleman jälkeiseen ositukseen enää? Aikaisemmin kuolleen pesästä sai yhteinen lapsi lakiosan. Voiko ekana kuolleen pesä olla jaettu vain osittain aikanaan? noh, turha spekuloida kai. pesänselvittäjäkin alkoi puhumaan ihan jostain muusta asiasta, kun kysyi puhelimitse, onko toinen osakas jo toimittanut edellisessä kokouksessa pyydettyjä asiakirjoja sille...
- Lawetorder
Ottolapsella ei ole perintökaaren mikaan oikeutta minkäänlaiseen perintöön, ainakin näin käsitän, koska perntökaaressa ei erikseen ole kuin vainajan sisar- tai velipuolesta, muttei vainajan ottolapsi suhdetta, jollei sitten jossain muussa laissa ole sellaista, että ottolapsi on katsottava avioliiton aikana syntyneen lapsen kanssa tasavertaiseksi. Perintökaaressa ilmaistaan ainoastaan rintaperillinen, eli oma lapsi perijäksi tällä tavoin: "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.
Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä."
Eli tuon lain kohdan mukaan ja pääteltävissä, ettei ottolapsi edes voi olla pesänosakas, muuta kuin siinä tapauksessa jos on annettu omistusoikeus johonkin pesään kuuluvaan kiinteäänomaisuuteen, tai että on testamentilla saanut jotain muuta omaisuutta, mutta kuolinpesä on vielä jakamatta, niin tällöin ottolapsin kuolinpesän osakas.
Muihin yritän vastailla vähän myöhemmin. - Lawetorder
Kysymys kaksi, yhteinen lapsi sai vain lakiosan, millä ja miten perusteltu, kuka jakajana, mihin loput meni omaisuudesta? Kuolinpesä joissakin tapauksissa tuleekin vain osittain jaettuna, esim tapauksessa jossa leski jää hallintaoikeutensa perusteella asumaan yhteiseen asumiseen soveltuvaan asuntoon, niin tällöin asunnon omistaa osaksi kuolinpesä ja avio-oikeuden (testamentti, avioehto muuttaa asian) perusteella leski.
Muissa tapauksissa, ei ole asuntoa, vaan aviopari joista toinen kuollut, ovat asuneet vuokralla, niin aika mahdotonta on, että olisi vain osaksi jaettu, kuin jos osakkaat keskenään sopivat, että jokin metsä/maapalsta jätetään myymättä/jakamatta. - KylläMinäIhmettelen
Lawetorder kirjoitti:
Ottolapsella ei ole perintökaaren mikaan oikeutta minkäänlaiseen perintöön, ainakin näin käsitän, koska perntökaaressa ei erikseen ole kuin vainajan sisar- tai velipuolesta, muttei vainajan ottolapsi suhdetta, jollei sitten jossain muussa laissa ole sellaista, että ottolapsi on katsottava avioliiton aikana syntyneen lapsen kanssa tasavertaiseksi. Perintökaaressa ilmaistaan ainoastaan rintaperillinen, eli oma lapsi perijäksi tällä tavoin: "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.
Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä."
Eli tuon lain kohdan mukaan ja pääteltävissä, ettei ottolapsi edes voi olla pesänosakas, muuta kuin siinä tapauksessa jos on annettu omistusoikeus johonkin pesään kuuluvaan kiinteäänomaisuuteen, tai että on testamentilla saanut jotain muuta omaisuutta, mutta kuolinpesä on vielä jakamatta, niin tällöin ottolapsin kuolinpesän osakas.
Muihin yritän vastailla vähän myöhemmin."Ottolapsella ei ole perintökaaren mikaan oikeutta minkäänlaiseen perintöön."
Taas kerran väärin. Mielipiteesi tai muistamisesi on taas lain kanssa ristiriidassa.
Ottolapsen oikeus perintöön on riippuvainen siitä, milloin adoptio on vahvistettu eli kyseessä on joko heikko tai vahva adoptio.
Jos adoptio on vahvistettu 1.1.1980 tai aikaisemmin, tilanteessa sovelletaan vanhaa lakia (ns. heikko adoptio). Vanhan lain tapauksissa ottolapsi perii ottovanhempansa niin kuin avioliitossa syntynyt lapsi, mutta ottovanhemman biologisen lapsen lakiosasuoja voi rajoittaa ottolapsen perintöoikeutta. Ottolapsen oikeus ottovanhemman jäämistöön ei saa loukata biologisen rintaperillisen oikeutta perintöön ja lakiosaan. Ottolapsella ei myöskään ole perintöoikeutta ottovanhemman sukulaisen jälkeen.
Vahvan adoption tapauksissa 1.1.1980 jälkeen ottolapsi on vain ottovanhempiensa eikä biologisten vanhempien lapsi. Ottolapsen perintöoikeus on sama kuin biologisen lapsen.
Etkö koskaan opi virheistäsi? - ketäuskotaannyt
Lawetorder kirjoitti:
Ottolapsella ei ole perintökaaren mikaan oikeutta minkäänlaiseen perintöön, ainakin näin käsitän, koska perntökaaressa ei erikseen ole kuin vainajan sisar- tai velipuolesta, muttei vainajan ottolapsi suhdetta, jollei sitten jossain muussa laissa ole sellaista, että ottolapsi on katsottava avioliiton aikana syntyneen lapsen kanssa tasavertaiseksi. Perintökaaressa ilmaistaan ainoastaan rintaperillinen, eli oma lapsi perijäksi tällä tavoin: "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.
Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä."
Eli tuon lain kohdan mukaan ja pääteltävissä, ettei ottolapsi edes voi olla pesänosakas, muuta kuin siinä tapauksessa jos on annettu omistusoikeus johonkin pesään kuuluvaan kiinteäänomaisuuteen, tai että on testamentilla saanut jotain muuta omaisuutta, mutta kuolinpesä on vielä jakamatta, niin tällöin ottolapsin kuolinpesän osakas.
Muihin yritän vastailla vähän myöhemmin.Laworder, mitä perintökaaressa tarkoittaa, kun rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen?
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L7 - Lawetorder
ketäuskotaannyt kirjoitti:
Laworder, mitä perintökaaressa tarkoittaa, kun rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen?
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L7Antaako tuo kohta oikeuden perintöön, vaiko se antaa oikeuden vaatia lakiosaa??????
Lakiosa ei ole perintö joka saadaanm vaan se on perinnön osa joka vaatimusteitse tulee. eli jos ottolapsi on ainoa lapsi, niin hän saa vaadittuaan lakiosansa 1/4 osan perinnöstä kun taas rintaperillinen ainoana lapsena saa suoraan vaatimatta mitään, niin perinnön 1/2, aika pienihän tuo ero on.
Ymmärsitkö?
Jos et, niin noita nykyisiä kylmävalolamppuja saa halvalla kaupasta, syö muutama sellainen, kyllä ne sieltä vintille kapuaa elohopean muodossa.
- samakyselijäedelleen
Kiitos taas vastauksistanne. Voisi olettaa että ne aikaisemmin kuolleen perukirjat ja jakosopimukset kuitenkin otetaan huomioon, koska se on kuulema yksi yleisimpiä puutteita, mitä pesänselvityksissä tulee esille. Vielä kinkkinen kysymys: Voiko käydä niin että aikaisemmin kuolleen puolison perinnöstä on vainajan hallintaoikeudella leskelle testamentattu kiinteistö vielä osittamatta lesken kuollessa, vaikkakin ositus ja jako on tehty aikaisemman puolison kuoltua muusta omaisuudesta. Siis sitä ei ole laskettu mukaan kuolinpesän varoihin vaan jätetty sivuun. Jos leski on kuitenkin hakenut kiinteistöön selvennyslainhuudon keskinäisen testamentin perusteella itselleen tarkoittaako se sitä että leski saa tehdä sillä mitä haluaa esim. testamentata sen lapsenlapselle? Jos testamentti on päivätty aikaisemmaksi kuin selvennyslainhuuto kiinteistöön on haettu, onko kiinteistöstä tehty testamentti pätevä?
- Lawetorder
Lainhuudon saa vain ja ainoastaan omistusoikeusperustein, ei hallintaoikeusperustein, vertaa ajoneuvon omistusoikeus/hallintaoikeus, vaikea selkoinen kysymys, yksinkertainen vastaus.
- samakyselijäedelleen
No joo... Jostain luin, että ennen vuotta 1995 hallintatestamentilla myönnettyihin lainhuutoihin ei ole sisällytetty rekisteriin tietoa siitä, onko testamentissa ollut ensisaajan eli lesken lisäksi myös toissaaja (eli lesken kuoltua kiinteistö menevä jollekin tietylle). Eli pelkkä leskikin on voinut saada yksinään lainhuudon hallintaoikeustestamentilla ennen vuotta -95. Sitten leski hakenut vielä selvennyslainhuudon hieman ennen kuolemaansa, jotta asia olisi sillä selvä, eikä kukaan epäilisi. etteikö kiinteistö olisi pelkästään hänen eikä ensin kuolleen puolison kuolinpesän nimissä. Noh, joka tapauksessa oikeuden määräämä pesänselvittäjä ei lähettänyt mitään kopioita tiliotteista, laskuista tai ensin kuolleen puolison perukirjoista vaan määräsi lopun omaisuuden myytäväksi ja jaettavaksi ilman tositteita siitä, onko muu omaisuus, joka on jo yhden osakkaan mukaan jaettu, niin ylipäänsä jaettu oikein eli tasan osakkaiden kesken. Tutkiiko käräjäoikeus enää asiaa mitenkään, kun pesänselvittäjä hakee myyntilupaa vain tälle omaisuudelle, joka on jäänyt ns. jakamatta? Eikö ensin kuolleen perukirjojen sisältöä pitäisi edes jollain tavoin kommentoida nyt viimeksi kuolleen perukirjoissa ja perinnönjaossa? Vai kaivellaanko asioita vain, jos itse kaivelee?
- pössö
Pesänselvittäjän-ja jakajan tekemisistä saa tehdä moitekanteen,
käräjäoikeudelle. 6kk sisällä päätöksestä.
Tutkinta pyyntö Poliisille pesänselvittäjän toimista(Puolueellisuudesta,
Samoin Oikeusaputoimiston avusta ,)- sesamavieläkerran
Lesken vuosia sitten tekemän legaatin oikeellisuutta oli silloin tekohetkellä ollut todistamassa ja allekirjoittamassa uskottuna miehenä nyt myöhemmin käräjäoikeudessa määrätyn pesänselvittäjän tuttu. Nämä molemmat toisen osakkaan jos ei tuttuja niin ainakin tutun tuttuja. Ja kaikki selvitykset perustuvat vain sen osakkaan puheisiin, koska kopioita ei saatu mistään muusta kuin osakkaan mieleisekseen tekemästä perukirjasta ja loppuomaisuus siis myyntiin. Ei ihan uskoisi näin tökeröön toimintaan, mutta ilmeisesti osakas sen verran hyvää pataa tämän tuomarin kanssa ja legaatin laillisuuskin varmistettu tutuilla asianajajilla niin hyvin, ettei tarvitse edes epäilläkään etyäkö kaikki olisi oikein. Luulevat tyhmäksi ja kuvittelevat lähtevänsä vielä kimpassa etelänmatkoille varmaan, kunhan äkkiä saavat omansa pois ja luulevat, että se on sillä selvä... Juu moite on pakko tehdä vielä...Kiitos kun jaksatte rohkaista asioissa ja valaa toivoa.
- Anonyymi
Olen sama aloittaja tässä taas.
Pesää ei vieläkään jaettu ja toisen osakkaan pesäosuus ulosmitattiin kesken ensimmäisen selvityksen. Vouti antoi luvan keskeyttää selvitys ja monen tonnin selvityskulut jäi selvittäjää hakeneen maksettavaksi. Kului pari vuotta ja vouti haki ulosmitatun pesäosuuden takia oman ulosottovirastossa aikaisemmin töissä olleen (tutun?) varatuomarin selvittämään uudelleen pesää ja syyksi mainitaan, että ulosottoviraston pyrkimyksistä huolimatta osakkaat eivät saaneet selvitettyä pesää keskenään ja jaettua sitä keskenään, vaikka ulosotto antoi luvan osakkaan hakemalle pesänselvittäjälle keskeyttää aikaisemman selvityksen.
5000e laskutti ensimmäinen pesänselvittäjä ja tämän hetkiselle ulosoton hakemalle on kertynyt samassa ajassa saman verran laskutettavaa. Pesässä ei muuta kuin erittäin vaikeasti myytävä kiinteistö, jonka arvo ei tule riittämään enää kaikkiin osakkaan ulosottovelkoihin edes pesänselvityskulujen jälkeen. Yksikään kiinteistövälittäjä ei edes suostu ottamaan tonttia myyntiin.
Ulosoton hakema pesänselvittäjä hakee tällä hetkellä häätöä käräjäoikeudelta ja syyttää asuvaa osakasta huonosta myyntimenestyksestä. Häätöhakemuksen hinta melkein 1000e sekin.
Ei kai kiinteistöltä missä on asunut ennen perinnönjättäjän kuolemaa ja muut osakkaat ovat suostuneet siihen, tarvitse poistua ennen sen myymistä ja luovuttamista uudelle ostajalle? Myyntilupa haettu nyt kaksi kertaa eikä myymisestä tule yhtään mitään.- Anonyymi
Normaalin menettelyn kautta vuokrasopimuksen purkaminen parissa vuodessa. Tarvittaessa teette sovitun asian paperille ja lisäätte, että asutun ajan (pvm) menettelyn mukaisin ehdoin sopimus jatkettu perunkirjoituspäivän päivämäärällä.
Sikäli pitäisi myydä vuokrattuna myös ja vain ostajan oma muutto kiinteistöön purkaa sopimuksen ainoastaan. - Anonyymi
"Ei kai kiinteistöltä missä on asunut ennen perinnönjättäjän kuolemaa ja muut osakkaat ovat suostuneet siihen, tarvitse poistua ennen sen myymistä?"
Voisi kysyä samaan tapaan,että kuvitteleeko osakkaat,että joku saa asua jäämistöön kuuluvassa asunnossa, vaikka sen myynti on välttämätönät,että yhden osakkaan osuudesta saadaan hänen ulosottovelkansa suoritetuksi?
Asunto huutokaupataan mutta tuskin siitä juuri mitään jää selvityskulujen ja viranomaismaksujen jälkeen osakkaille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ei kai kiinteistöltä missä on asunut ennen perinnönjättäjän kuolemaa ja muut osakkaat ovat suostuneet siihen, tarvitse poistua ennen sen myymistä?"
Voisi kysyä samaan tapaan,että kuvitteleeko osakkaat,että joku saa asua jäämistöön kuuluvassa asunnossa, vaikka sen myynti on välttämätönät,että yhden osakkaan osuudesta saadaan hänen ulosottovelkansa suoritetuksi?
Asunto huutokaupataan mutta tuskin siitä juuri mitään jää selvityskulujen ja viranomaismaksujen jälkeen osakkaille.Kysyä voi tietenkin aina. Samat oikeudet pätevät kuitenkin kuin toistaiseksi voimassa olevana vuokrasopimuksessa, kun asiaa tarkastellaan asukkaan asemasta vähimmäisehdoin. Sama koskee kuolleen puolisoa, jolle sopimus tai oikeus siirtyy samoin ehdoin.
Huutokauppaprosessin jakoineen on ulosottomies kertonut kestävän viisi vuotta. Siinä ajassa onnistuu asukkaiden irtisanominen myös. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Normaalin menettelyn kautta vuokrasopimuksen purkaminen parissa vuodessa. Tarvittaessa teette sovitun asian paperille ja lisäätte, että asutun ajan (pvm) menettelyn mukaisin ehdoin sopimus jatkettu perunkirjoituspäivän päivämäärällä.
Sikäli pitäisi myydä vuokrattuna myös ja vain ostajan oma muutto kiinteistöön purkaa sopimuksen ainoastaan.Ei ole vuokralla vaan käyttöoikeus kunnossapitoa vastaan ollut jo 24 vuotta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ei kai kiinteistöltä missä on asunut ennen perinnönjättäjän kuolemaa ja muut osakkaat ovat suostuneet siihen, tarvitse poistua ennen sen myymistä?"
Voisi kysyä samaan tapaan,että kuvitteleeko osakkaat,että joku saa asua jäämistöön kuuluvassa asunnossa, vaikka sen myynti on välttämätönät,että yhden osakkaan osuudesta saadaan hänen ulosottovelkansa suoritetuksi?
Asunto huutokaupataan mutta tuskin siitä juuri mitään jää selvityskulujen ja viranomaismaksujen jälkeen osakkaille.Asuntoa ei kannata huutokaupata, koska se ei tuota parhainta tulosta myynnistä.
Muut osakkaat tehneet sopimuksen asukkaan kanssa, että saa asua.
Ulosottomies ja ulosoton hakema pesänselvittäjä hakenut myyntiluvan, muttei saa myytyä asuntoa ja kasvattaa kulujaan hakemalla välissä häätöä ennen myyntiä.
Kukaan ei osta kiinteistöä, kun sen asukkaalla on kuitenkin käyttöoikeus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asuntoa ei kannata huutokaupata, koska se ei tuota parhainta tulosta myynnistä.
Muut osakkaat tehneet sopimuksen asukkaan kanssa, että saa asua.
Ulosottomies ja ulosoton hakema pesänselvittäjä hakenut myyntiluvan, muttei saa myytyä asuntoa ja kasvattaa kulujaan hakemalla välissä häätöä ennen myyntiä.
Kukaan ei osta kiinteistöä, kun sen asukkaalla on kuitenkin käyttöoikeus.>>> Kukaan ei osta kiinteistöä, kun sen asukkaalla on kuitenkin käyttöoikeus.
Kyseessä siis vuokraoikeus, ei ikuinen hallintaoikeus.
Kiinteistö on ihan vapaasti luovutettavissa vuokraoikeuden kanssa tai ilman sitä. Vuokralaisen sopimuksen voi irtisanoa ja ilman erikoisehtoja irtisanomisaika on 6 kk.
Syy on siis ihan muualla kuin asukkaassa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?
Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot5743814Muuttaisiko viesti mitään
Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j483298- 382781
Valpuri Nykänen elokapina
Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.662719Oon vähän ihastunut suhun nainen
Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)192114- 322071
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni121917- 291835
Oot pala mun sielua
Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my171770Hei T........
Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu471729