Herman Göring ja talvisota

Niin tottakai Neuvostoliiton tappioot olivat suunniteltuja.

2.3.1940 Tuppuransaaren valloitusyrityksessä 800 miehestä 269 kaatunutta, 371 haavoittunutta, 70 paleltui ja 40 katosi. Yhtenä päivänä pataljoonan tappiot olivat siten 750 miestä, eli 94%.

Että sellainen suunnitelma tällä kertaa,

” Talvisodan lopulla Saksa kehotti Suomea myöntymään rauhaan Neuvostoliiton kanssa.”

Saattoi kehoittaakin, mutta eihän sitä Suomessa kukaan uskonut! Saksa oli tuolloin yhä neukun kamu, joka oli juuri estänyt Suomen jo aiemmin ostettujen aseiden pääsyn Suomeen oman alueensa kautta!

” Kannattaa lukea historiaa, niin ymmärrän asioista enemmän.”

Sinulta se on jäänyt tekemättä! Saksa PÄÄTTI IDÄN SOTARETKESTÄ vasta kesällä 1940. Ei Suomi perustanut maaliskuussa 1940 mitään päätöksiään Saksan jorinoihin!

Teki kuitenkin rauhan Göringin käskystä

Ei tehnyt, mutta teki siitä huolimatta!

TiltuValehteleeAINA kirjoitti:

” Talvisodan lopulla Saksa kehotti Suomea myöntymään rauhaan Neuvostoliiton kanssa.”

Saattoi kehoittaakin, mutta eihän sitä Suomessa kukaan uskonut! Saksa oli tuolloin yhä neukun kamu, joka oli juuri estänyt Suomen jo aiemmin ostettujen aseiden pääsyn Suomeen oman alueensa kautta!

” Kannattaa lukea historiaa, niin ymmärrän asioista enemmän.”

Sinulta se on jäänyt tekemättä! Saksa PÄÄTTI IDÄN SOTARETKESTÄ vasta kesällä 1940. Ei Suomi perustanut maaliskuussa 1940 mitään päätöksiään Saksan jorinoihin!

Lue lisää

Isänmaallinen Neuvostoliitto ei ole IKINÄ ollut "kamu" fasistisen Saksan kanssa. Toistat valheellista oikeistolaista propagandahistoriaa.

SAFKAmies kirjoitti:

Isänmaallinen Neuvostoliitto ei ole IKINÄ ollut "kamu" fasistisen Saksan kanssa. Toistat valheellista oikeistolaista propagandahistoriaa.

Voisit vähän termejä tarkistaa sinäkin, fasistit olivat italiassa!

SAFKAmies kirjoitti:

Isänmaallinen Neuvostoliitto ei ole IKINÄ ollut "kamu" fasistisen Saksan kanssa. Toistat valheellista oikeistolaista propagandahistoriaa.

"Isänmaallinen Neuvostoliitto ei ole IKINÄ ollut "kamu" fasistisen Saksan kanssa. Toistat valheellista oikeistolaista propagandahistoriaa. "

Olipa vain. Ystävyys solmittiin 23.8. 1939 Moskovassa. Ystävinä jaettiin Eurooppaa pari vuotta.
Kumma kun, sitä ei ole välitetty muistella stallaripiireissä. Menestys oli suurta.

Ystäviä-olivat kirjoitti:

"Isänmaallinen Neuvostoliitto ei ole IKINÄ ollut "kamu" fasistisen Saksan kanssa. Toistat valheellista oikeistolaista propagandahistoriaa. "

Olipa vain. Ystävyys solmittiin 23.8. 1939 Moskovassa. Ystävinä jaettiin Eurooppaa pari vuotta.
Kumma kun, sitä ei ole välitetty muistella stallaripiireissä. Menestys oli suurta.

Lue lisää

Joo niin varmaan. Heh heh. Juuri noin länsimaalainen "historia" haluaa meidän muistavan. Todellisuudessa mitään sopimusta ei ollut.

Ystäviä-olivat kirjoitti:

"Isänmaallinen Neuvostoliitto ei ole IKINÄ ollut "kamu" fasistisen Saksan kanssa. Toistat valheellista oikeistolaista propagandahistoriaa. "

Olipa vain. Ystävyys solmittiin 23.8. 1939 Moskovassa. Ystävinä jaettiin Eurooppaa pari vuotta.
Kumma kun, sitä ei ole välitetty muistella stallaripiireissä. Menestys oli suurta.

Lue lisää

"Todellisuudessa mitään sopimusta ei ollut."

Auttaako itsepetos stallaria elämään oman valheensa kanssa?

Molotov–Ribbentrop-sopimus (saks. Deutsch-sowjetischer Nichtangriffspakt, ven. Договор о ненападении между Германией и Советским Союзом) (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23. elokuuta 1939. Sopimus sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatšeslav Molotovista, jotka allekirjoittivat sopimuksen.

Sopimuksen nojalla kumpikin osapuoli sitoutui olemaan liittymättä sellaiseen valtaryhmittymään, joka oli tähdätty toista sopimusosapuolta vastaan. Sopimukseen jätettiin kuitenkin eräs tärkeä aukko: siinä ei ollut tavanomaista mainintaa sopimuksen raukeamisesta, jos jompikumpi sopimusosapuoli aloittaisi itse sodan kolmatta valtiota vastaan.

Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta. Suomi, Baltian maat, Puola ja Romania olivat jaon kohteina.[3] Näin suurvallat pystyisivät ilman toistensa uhkaa laajentamaan alueitaan. Saksa saattoi ryhtyä sotaan Puolaa ja mahdollisesti myös sen riippumattomuuden taanneita Britanniaa ja Ranskaa vastaan ilman pelkoa Neuvostoliiton hyökkäyksestä niiden tukemana. Samalla Neuvostoliitto valmistautui omiin operaatioihinsa Puolan, Suomen ja Baltian maiden osalta.

Saksa hyökkäsikin vain hieman yli viikko sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Puolaan (Puolan offensiivi). Neuvostoliitto hyökkäsi Puolan itäosaan 17. syyskuuta 1939 alkaen vain kaksi päivää sen jälkeen, kun se oli saanut aikaan rauhan Mongoliassa Mantšukuon nimissä sotaa käynyttä Japanin Kwantungin armeijaa vastaan käymästään rajasodasta, Halhin-Golin taisteluista.

”Miksi Suomi torjui länsimaiden avuntarjouksen maaliskuussa 1940 ja taipui ...”

SIKSI, ettei uskonut avun olevan riittävää ja saapuvan ajoissa!

”Heikki Ylikangas hylkä...”

Hylkää tapansa mukaan järjen äänen!

”Ylikangas perustelee vakuutavasti, että...”

Heikki vakuuttaa vain pari kajahtanutta stallaria! Todellisuudessa Saksa teki päätöksen idän sotaretkestä VASTA kesällä 1940 ja maaliskuussa 1940 Göringin höpinä olisi yhtä hyvin voinut olla pelkkä vedätys, jossa natsit olisivat auttaneet parasta saunakamuaan Jooseppia saamaan nopeasti rauhan silloin kun tämä sitä halusi!

Jos mitään sotaa ei olisi seurannut olisi Suomen johdon käsissä ollut narrinhattu!

Kyllä Ylikangas on Suomen merkittävin historiantutkija. Osoittaa älyttömyyttä kiistää hänen tutkimuksiaan millään tavalla.

EipäTiltuVakuuta kirjoitti:

”Miksi Suomi torjui länsimaiden avuntarjouksen maaliskuussa 1940 ja taipui ...”

SIKSI, ettei uskonut avun olevan riittävää ja saapuvan ajoissa!

”Heikki Ylikangas hylkä...”

Hylkää tapansa mukaan järjen äänen!

”Ylikangas perustelee vakuutavasti, että...”

Heikki vakuuttaa vain pari kajahtanutta stallaria! Todellisuudessa Saksa teki päätöksen idän sotaretkestä VASTA kesällä 1940 ja maaliskuussa 1940 Göringin höpinä olisi yhtä hyvin voinut olla pelkkä vedätys, jossa natsit olisivat auttaneet parasta saunakamuaan Jooseppia saamaan nopeasti rauhan silloin kun tämä sitä halusi!

Jos mitään sotaa ei olisi seurannut olisi Suomen johdon käsissä ollut narrinhattu!

Lue lisää

”Miksi Suomi torjui länsimaiden avuntarjouksen maaliskuussa 1940 ja taipui ...”

Se torjuttiin siksi, että marsalkka Mannerheim sai Saksasta kirjeen, jossa kerrottiin brittien tehneen sopimuksen Neuvostoliiton kanssa, että avustusretkikunta ei tulisi Suomeen asti, vaan sen todellinen tarkoitus oli vallata Kiirunassa olleet Ruotsin malmivarat. Nämä resurssit olivat Saksan tulevalle sodankäynnille elintärkeitä.

Tämän tiedon saatuaan Mannerheim pyörsi aiemman kantansa sodan jatkamisesta ja ilmoitti Suomen hallitukselle, että rintama on murtumassa ja rauha on tehtävä niin pian kuin mahdollista.

Eihän kukaan Suomessa voinut Talvisodan aikana uskoa niin epätodennäköiseen vaihtoehtoon, että Saksa tulisi selviytymään voittajana länsiliittouman sille julistamassa sodassa - puhumattakaan, jos se sen lisäksi joutuisi sotaan Neuvostoliittoa vastaan.
Suomessa naiivisti uskottiin länsivaltojen tukeen ja turvaan - kuten oli uskottu Puolassakin. Mistäpä täällä olisi tiedetty brittiläis-venäläisten neuvottelujen tuloksista keväällä ja kesällä 1939, osin vielä M-R-sopimusneuvottelujen aikana.
Brittiläis-venäläisissä neuvotteluissa oli päästy yhteisymmärrykseen, että reunavaltioita (Puola, Baltia, Romania, Suomi) voidaan Saksan saartamiseksi miehittää - lännen ehto oli kuitenkin, että maiden itsenäisyys tuli palauttaa Saksan kukistuttua. Tämä ei ollut Stalinille mieleen ja siksi ko. sopimus jäi allekirjoittamatta. Stalin sai myös tietoa, jota hänelle ei koskaan olisi pitänyt antaa, britit nimittäin paljastivat, että he julistaisivat sodan Saksalle kunhan saisivat tämän hyökkäämään Puolaan - muuta ei tarvittu, nyt vain piti rohkaista Aatua hyökkäämään, siksi hyökkäämättömyyssopimus. Samalla NL sai syyn ottaa ''omansa'' Puolalta, varmistettuaan ensiksi, että lännen ''turvatakuut'' koskivat vain Saksaa, ei Neuvostoliittoa - varmuuden vuoksi NL vielä petti yhdessä sovitun hyökkäysajankohdan ja hyökkäsi vasta 17.9. Puolan jo käytännössä romahdettua. Japanin kanssa käynnissä ollut kahakka antoi tähän hyvän tekosyyn.
Valtaamillaan alueilla - kuten myös myöhemmin Baltiassa - NL välittömästi pisti neuvostojärjestelmän pystyyn, joka todistaa sen, ettei heillä koskaan ollut pienintäkään aikomusta poistua valtaamiltaan alueilta tai palauttaa maiden itsenäisyyttä - ja kaikki tapahui länsiliittolaisten hiljaisella hyväksynnällä, vaikkakin vastahakoisesti - brittiläisen imperiumin valta-aseman säilyttäminen oli kuitenkin tärkeintä, sen rinnalla ei pienet valtiot meinanneet mitään.

vessix1 kirjoitti:

Eihän kukaan Suomessa voinut Talvisodan aikana uskoa niin epätodennäköiseen vaihtoehtoon, että Saksa tulisi selviytymään voittajana länsiliittouman sille julistamassa sodassa - puhumattakaan, jos se sen lisäksi joutuisi sotaan Neuvostoliittoa vastaan.
Suomessa naiivisti uskottiin länsivaltojen tukeen ja turvaan - kuten oli uskottu Puolassakin. Mistäpä täällä olisi tiedetty brittiläis-venäläisten neuvottelujen tuloksista keväällä ja kesällä 1939, osin vielä M-R-sopimusneuvottelujen aikana.
Brittiläis-venäläisissä neuvotteluissa oli päästy yhteisymmärrykseen, että reunavaltioita (Puola, Baltia, Romania, Suomi) voidaan Saksan saartamiseksi miehittää - lännen ehto oli kuitenkin, että maiden itsenäisyys tuli palauttaa Saksan kukistuttua. Tämä ei ollut Stalinille mieleen ja siksi ko. sopimus jäi allekirjoittamatta. Stalin sai myös tietoa, jota hänelle ei koskaan olisi pitänyt antaa, britit nimittäin paljastivat, että he julistaisivat sodan Saksalle kunhan saisivat tämän hyökkäämään Puolaan - muuta ei tarvittu, nyt vain piti rohkaista Aatua hyökkäämään, siksi hyökkäämättömyyssopimus. Samalla NL sai syyn ottaa ''omansa'' Puolalta, varmistettuaan ensiksi, että lännen ''turvatakuut'' koskivat vain Saksaa, ei Neuvostoliittoa - varmuuden vuoksi NL vielä petti yhdessä sovitun hyökkäysajankohdan ja hyökkäsi vasta 17.9. Puolan jo käytännössä romahdettua. Japanin kanssa käynnissä ollut kahakka antoi tähän hyvän tekosyyn.
Valtaamillaan alueilla - kuten myös myöhemmin Baltiassa - NL välittömästi pisti neuvostojärjestelmän pystyyn, joka todistaa sen, ettei heillä koskaan ollut pienintäkään aikomusta poistua valtaamiltaan alueilta tai palauttaa maiden itsenäisyyttä - ja kaikki tapahui länsiliittolaisten hiljaisella hyväksynnällä, vaikkakin vastahakoisesti - brittiläisen imperiumin valta-aseman säilyttäminen oli kuitenkin tärkeintä, sen rinnalla ei pienet valtiot meinanneet mitään.

Lue lisää

"Eihän kukaan Suomessa voinut Talvisodan aikana uskoa niin epätodennäköiseen vaihtoehtoon, että Saksa tulisi selviytymään voittajana länsiliittouman sille julistamassa sodassa - puhumattakaan, jos se sen lisäksi joutuisi sotaan Neuvostoliittoa vastaan."

Höpsistä! Suomessa oltiin hyvin selvillä Saksan armeijan iskukyvystä 1939, sillä suomalaiset upseerit olivat ahkerasti käyneet ja olleet yhteyksisssä saksalaisten kanssa jo 1920-luvulta alkaen. Myöskään Hitlerin varustelupolitiikka ei ollut jäänyt huomiota vaille.

"Suomessa naiivisti uskottiin länsivaltojen tukeen ja turvaan ..."

Suomessa ei kukaan uskonut länsivaltojen avun riittävyyteen. Kun sitten paljastui, että apua ei lainkaan ollut todellisuudessa tulossa, vaan "avustusretkikunta" oli tarkoitettu vain toisen rintaman avaamiseen Saksaa vastaan skandinaviassa, rauha Neuvostoliiton kanssa oli tehtävä ja turvattava jatkossa Saksaan.

"Brittiläis-venäläisissä neuvotteluissa oli päästy yhteisymmärrykseen, että reunavaltioita (Puola, Baltia, Romania, Suomi) voidaan Saksan saartamiseksi miehittää - lännen ehto oli kuitenkin, että maiden itsenäisyys tuli palauttaa Saksan kukistuttua. Tämä ei ollut Stalinille mieleen ja siksi ko. sopimus jäi allekirjoittamatta."

Stalin olisi voinut hyvin tehdä sopimuksen länsivaltojen kanssa sodan Saksan offensiivin ja estämiseksi Euroopassa. Mutta Stalin ei halunnut estää sotaa, vaan piti Neuvostoliiton etuna suursodan syttymistä. Tästä on osoituksena Stalinin 19.8.1939 pitämä puhe.

Puheessaan Stalin toteaa: "Kysymykseen sota vai rauha on meidän näkökulmastamme tullut ratkaiseva hetki. Jos solmimme avunantosopimuksen Ranskan ja Iso-Britannian kanssa, Saksa vetäytyy Puolan-kysymyksestä ja hakee tapaa elää yhdessä länsivaltojen kanssa. Sodan syttyminen voitaisiin näin tosin estää, mutta jatkossa tapahtumien kehitys voisi olla vaarallinen Neuvostoliitolle. Jos hyväksymme Saksan ehdotuksen hyökkäämättömyyssopimuksen solmimisesta, saksalaiset hyökkäävät luonnollisesti Puolaan, jolloin Ranskan ja Englannin yhtymistä sotaan ei voi välttää. Tässä tilanteessa meillä on suuria mahdollisuuksia pysyä sivussa konfliktista ja voimme täten valita edullisimman ajankohdan liittyä sotaan."

Stalinin tarkoituksena oli antaa Saksan taistella Englannin ja Ranskan kanssa. Tällöin ne näännyttäisivät toisensa. Oikealla hetkellä hyökkäämällä Saksaan Neuvostoliitto voisi saavuttaa paljon enemmän kuin tekemällä sopimuksen länsivaltojen kanssa sodan estämiseksi.

'''Myöskään Hitlerin varustelupolitiikka ei ollut jäänyt huomiota vaille.'''
Hitlerin varustautumista on rankasti liioiteltu. Todellisuudessa Saksa ei ollut lähellekään valmis sotaan vielä 1939.
'''Suomessa ei kukaan uskonut länsivaltojen avun riittävyyteen.'''
- Ei varmasti mitä tulee sen määrään. Uskottiin kuitenkin sen poliittiseen vaikutukseen ja ettei NL ota riskiä joutumisesta lännen kanssa konfliktiin (joka tietysti oli jo poissuljettu vaihtoehto näiden sopimuksissa, mutta täällähän sitä ei voitu tietää).
'''Stalin olisi voinut hyvin tehdä sopimuksen länsivaltojen kanssa sodan Saksan offensiivin ja estämiseksi Euroopassa. Mutta Stalin ei halunnut estää sotaa, vaan piti Neuvostoliiton etuna suursodan syttymistä. Tästä on osoituksena Stalinin 19.8.1939 pitämä puhe.'''
- tämä on sikäli totta, että ainakaan Saksalle ei pitänyt missään nimessä paljastaa, että oltiin lännen kanssa yhteisessä rintamassa, (vaikkakin tuon rintaman yhtenäisyys ei ollut mutkatonta eikä luottamus liittlaispuolten välillä läheskään täydellistä) tämähän olisi todennäköisesti saanut Saksan varovaisemmaksi, jolloin koko toinen maailmansota olisi saattanut jäädä syttymättä Churchillin ja Stalinin harmiksi - ainakin se olisi lykkääntynyt, mutta varmasti joku tekosyy Saksan ja kansallismielisyyden lyömiseksi Euroopassa olisi ennen pitkää keksitty.
'''Stalinin tarkoituksena oli antaa Saksan taistella Englannin ja Ranskan kanssa. Tällöin ne näännyttäisivät toisensa. Oikealla hetkellä hyökkäämällä Saksaan Neuvostoliitto voisi saavuttaa paljon enemmän kuin tekemällä sopimuksen länsivaltojen kanssa sodan estämiseksi.'''
- täsmälleen. Tästä ei liene epäselvyyttä.

https://www.youtube.com/watch?v=z7E3Sn2liHM

Saksan asevarustelusta ennen sotaa ja muista sotaan johtavista tapahtumista antaa hyvän kuvan linkistä löytyvä 6-osainen filmisarja.

vessix kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=z7E3Sn2liHM

Saksan asevarustelusta ennen sotaa ja muista sotaan johtavista tapahtumista antaa hyvän kuvan linkistä löytyvä 6-osainen filmisarja.

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=ckFkvKhmu6I&t=5s

2.osa Saksan viime hetken yritykset ratkaista Puolan konflikti ilman sotaa

3. Etnisten vähemmistöjen vainot Puolassa ennen Toista Maailmansotaa
https://www.youtube.com/watch?v=efZ3wczfyPg
4. Danzigin ja Puolan käytävän ongelmat
https://www.youtube.com/watch?v=75DyUUZvg5U
5. Hitlerin myönnytykset ja tarjoukset Puolalle ongelmien ratkaisemiseksi
https://www.youtube.com/watch?v=iu7Vhj1iTmA
6. Miten Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salainen lisäpöytäkirja syntyi
https://www.youtube.com/watch?v=JVzA4Q7f6kw

vessix kirjoitti:

'''Myöskään Hitlerin varustelupolitiikka ei ollut jäänyt huomiota vaille.'''
Hitlerin varustautumista on rankasti liioiteltu. Todellisuudessa Saksa ei ollut lähellekään valmis sotaan vielä 1939.
'''Suomessa ei kukaan uskonut länsivaltojen avun riittävyyteen.'''
- Ei varmasti mitä tulee sen määrään. Uskottiin kuitenkin sen poliittiseen vaikutukseen ja ettei NL ota riskiä joutumisesta lännen kanssa konfliktiin (joka tietysti oli jo poissuljettu vaihtoehto näiden sopimuksissa, mutta täällähän sitä ei voitu tietää).
'''Stalin olisi voinut hyvin tehdä sopimuksen länsivaltojen kanssa sodan Saksan offensiivin ja estämiseksi Euroopassa. Mutta Stalin ei halunnut estää sotaa, vaan piti Neuvostoliiton etuna suursodan syttymistä. Tästä on osoituksena Stalinin 19.8.1939 pitämä puhe.'''
- tämä on sikäli totta, että ainakaan Saksalle ei pitänyt missään nimessä paljastaa, että oltiin lännen kanssa yhteisessä rintamassa, (vaikkakin tuon rintaman yhtenäisyys ei ollut mutkatonta eikä luottamus liittlaispuolten välillä läheskään täydellistä) tämähän olisi todennäköisesti saanut Saksan varovaisemmaksi, jolloin koko toinen maailmansota olisi saattanut jäädä syttymättä Churchillin ja Stalinin harmiksi - ainakin se olisi lykkääntynyt, mutta varmasti joku tekosyy Saksan ja kansallismielisyyden lyömiseksi Euroopassa olisi ennen pitkää keksitty.
'''Stalinin tarkoituksena oli antaa Saksan taistella Englannin ja Ranskan kanssa. Tällöin ne näännyttäisivät toisensa. Oikealla hetkellä hyökkäämällä Saksaan Neuvostoliitto voisi saavuttaa paljon enemmän kuin tekemällä sopimuksen länsivaltojen kanssa sodan estämiseksi.'''
- täsmälleen. Tästä ei liene epäselvyyttä.

Lue lisää

Saksa ei ollut 1939 vielä valmis suursotaan, koska varusteluohjelma oli vielä kesken. Se ei kuitenkaan mitenkään estänyt ryhtymästä hyökkäykseen Puolaan, joka oli suhteellisen heikko vastus.

"Uskottiin kuitenkin sen poliittiseen vaikutukseen ja ettei NL ota riskiä joutumisesta lännen kanssa konfliktiin (joka tietysti oli jo poissuljettu vaihtoehto näiden sopimuksissa, mutta täällähän sitä ei voitu tietää)."

Suomessa saatiin tietää maaliskuussa 1940 Saksan (ulkoministeriön) toimesta, mitä brittiläis-neuvostoliittolaisia salaisia sopimuksia oli olemassa. Siksipä nopea rauha Suomi-NL.

"ainakaan Saksalle ei pitänyt missään nimessä paljastaa, että oltiin lännen kanssa yhteisessä rintamassa, (vaikkakin tuon rintaman yhtenäisyys ei ollut mutkatonta eikä luottamus liittlaispuolten välillä läheskään täydellistä) tämähän olisi todennäköisesti saanut Saksan varovaisemmaksi, jolloin koko toinen maailmansota olisi saattanut jäädä syttymättä Churchillin ja Stalinin harmiksi"

Ei Stalin ollut lännen liittolainen vielä 1939. Päinvastoin, Stalin torjui sopimuksen sodan estämiseksi Saksa saarrostamalla. Stalin halusi, että maailmansota syttyy! Siksi se solmi 23.8.-39 sopimuksen Saksan kanssa.

Brittien intressissä oli sodan estäminen ja sitä politiikkaa he olivat noudattaneet myös Münchenin neuvotteluissa tsekkoslovakian kysmyksessä. Tämä politiikka koki surullisen kuuluisan lopun Hitlerin marssiessa Prahaan 1939. Sen jälkeen britit pyrkivät vomakeinoilla uhkaamalla pysäyttämään Saksan offensiivin Puolaan. Se ei onnistunut, koska Hitler oli fanaattinen tavoitteissaan. Puola oli valloitettava myöhempään hyökkäykseen itäänpäin valmistauduttaessa.

Bolsevismin tuho oli kaikkein tärkeintä Hitlerille!

'''Brittien intressissä oli sodan estäminen ja sitä politiikkaa he olivat noudattaneet myös Münchenin neuvotteluissa tsekkoslovakian kysmyksessä. '''
- Britit eivät myöntyneet rauhantahtoisuuttaan, vaan siksi, että Neuvostoliittoa ei olisi voitu sivuuttaa, jos Tsekkoslovakian takia olisi Saksalle julistettu sota. Neuvostoliitolla oli myös tsekkien kanssa sopimuksensa. Chamberlain pelkäsi, että NL ottaa leijonanosan Euroopasta Saksaan hyökkäyksen lomassa - näinhän sitten lopulta kävikin 2.maailmansodan lopussa...
Toisaalta, kun Tsekkoslovakian paloitteluun osallistuivat myös Puola ja Unkari, olisi ollut vaikeaa naamioida kaikkea Saksan syyksi, varsinkin kun tapa jolla tsekit kohtelivat maansa saksalais- ym. vähemmistöjä ei kestänyt päivänvaloa.
Hitler halusi päästä Puolan kanssa rauhanomaiseen ratkaisuun - tätä eivät halunneet Ranska ja Britannia. Lopulta Puolan ''isottelulle'' oli pantava piste. Hitlerille tuli yllätyksenä, että länsivallat todellakin julistivat sodan, josta he eivät antaneet mitään pois pääsy mahdollisuutta - ainoa vaihtoehto sen jälkeen oli taistella loppuun saakka.
'''Saksa ei ollut 1939 vielä valmis suursotaan, koska varusteluohjelma oli vielä kesken. Se ei kuitenkaan mitenkään estänyt ryhtymästä hyökkäykseen Puolaan, joka oli suhteellisen heikko vastus.'''
- Puola itse ei pitänyt itseään heikkona, sehän uhosi lyövänsä Saksan nopeasti Ranskan avulla ja miehittävänsä alueita aina Berliinin länsipuolelta asti. Mihin kuseen länsivallat puolan huijasivatkaan, saadakseen sodalleen Saksaa vastaan ''oikeutuksen''.

vessix kirjoitti:

'''Brittien intressissä oli sodan estäminen ja sitä politiikkaa he olivat noudattaneet myös Münchenin neuvotteluissa tsekkoslovakian kysmyksessä. '''
- Britit eivät myöntyneet rauhantahtoisuuttaan, vaan siksi, että Neuvostoliittoa ei olisi voitu sivuuttaa, jos Tsekkoslovakian takia olisi Saksalle julistettu sota. Neuvostoliitolla oli myös tsekkien kanssa sopimuksensa. Chamberlain pelkäsi, että NL ottaa leijonanosan Euroopasta Saksaan hyökkäyksen lomassa - näinhän sitten lopulta kävikin 2.maailmansodan lopussa...
Toisaalta, kun Tsekkoslovakian paloitteluun osallistuivat myös Puola ja Unkari, olisi ollut vaikeaa naamioida kaikkea Saksan syyksi, varsinkin kun tapa jolla tsekit kohtelivat maansa saksalais- ym. vähemmistöjä ei kestänyt päivänvaloa.
Hitler halusi päästä Puolan kanssa rauhanomaiseen ratkaisuun - tätä eivät halunneet Ranska ja Britannia. Lopulta Puolan ''isottelulle'' oli pantava piste. Hitlerille tuli yllätyksenä, että länsivallat todellakin julistivat sodan, josta he eivät antaneet mitään pois pääsy mahdollisuutta - ainoa vaihtoehto sen jälkeen oli taistella loppuun saakka.
'''Saksa ei ollut 1939 vielä valmis suursotaan, koska varusteluohjelma oli vielä kesken. Se ei kuitenkaan mitenkään estänyt ryhtymästä hyökkäykseen Puolaan, joka oli suhteellisen heikko vastus.'''
- Puola itse ei pitänyt itseään heikkona, sehän uhosi lyövänsä Saksan nopeasti Ranskan avulla ja miehittävänsä alueita aina Berliinin länsipuolelta asti. Mihin kuseen länsivallat puolan huijasivatkaan, saadakseen sodalleen Saksaa vastaan ''oikeutuksen''.

Lue lisää

Chamberlain oli hölmö, joka todella uskoi pasifismiinsa ja rauhan säilyttämniseen Euroopassa Münchenin sopimuksen avulla. Neuvostolittohan nimenomaan sivuutettiin Münchenissä, koska Neuvostolittoa ei oltu lainkaan kutsuttu neuvotteluihin mukaan, vaikka Tsekkoslovakialla oli puolustussopimus Neuvostoliitonkin kanssa.

Puolan ja Unkarin osuus Tsekkoslovakian jakamisessa oli olematon. Ne alueet olivat mitättömiä verraten Saksan saamiin alueisiin.

"Hitler halusi päästä Puolan kanssa rauhanomaiseen ratkaisuun - tätä eivät halunneet Ranska ja Britannia."

Neuvottelut Puolan kanssa olivat pelkkää hämäystä saksalaisten mielialan pitämiseksi rauhallisena kotimaassa. Olihan Hitler puhunut koko ajan rauhan säilyttämisen puolesta puheissaan hämätäkseen todelliset aikeensa jo aiemminkin esim. Tsekkoslovakian kysymyksessä.

"Hitlerille tuli yllätyksenä, että länsivallat todellakin julistivat sodan, josta he eivät antaneet mitään pois pääsy mahdollisuutta - ainoa vaihtoehto sen jälkeen oli taistella loppuun saakka."

Kieltämättä Hitler hölmistyi länsivaltojen sodanjulistuksesta, koska ne eivät oikeastaan voineet auttaa Puolaa juuri mitenkään Saksan hyökätessä. Ainoastaan Ranskasta olisi voitu hyökätä Saksaan, mutta siihen ei ollut valmistauduttu riittävästi. Niinpä Ranskan sotatoimet jäivät nimelliseksi.

Hitlerin ainoa vaihtoehto ei ollut taistella loppuun saakka, vaan hän olisi voinut halutessaan vetäytyä Puolasta ja tehdä rauhan länsivaltojen kanssa.

Puolaiset sattoivat luulla itsestään liikoja olivathan he mielestään suuri soturikansa. Puolalla ei ollut kuitenkaan vaihtoehtoja, ellei se halunnut antautua Saksna offensiivin edessä. He tekivät oikein niin kuin Suomikin 1939, kun eivät antautuneet taistelutta.

'''Hitlerin ainoa vaihtoehto ei ollut taistella loppuun saakka, vaan hän olisi voinut halutessaan vetäytyä Puolasta ja tehdä rauhan länsivaltojen kanssa.'''
- Britit ilmoittivat ehdoissaan, että Hitlerin hallituksen on väistyttävä ja liittoutuneiden miehitettävä Saksa. Tietenkään tällaiseen rauhaan ei voinut suostua - käytännössä Hitler oli ajettu pakkorakoon ''Kala on saatu koukkuun - sitä ei pidä laskea irti'', sanoi osuvasti eräs ranskalaisdiplomaatti - se oli menoa sitten miljoonille ihmishengille, joista yksin Aatua ei voi syyttää.

'''Puolan ja Unkarin osuus Tsekkoslovakian jakamisessa oli olematon. Ne alueet olivat mitättömiä verraten Saksan saamiin alueisiin.'''
- Se ei ole mikään syy vähätellä niiden osallistumista, mutta myöskään tsekkihallinnon omaa osuutta ei voi vähätellä.

Ongelmahan koko maailmansotien välisen ajan oli, että luotiin mielivaltaisilla rajoilla monikansallisia ja -kulttuurisia valtioita, joissa useinkaan ei noudatettu vähemmistöjen oikeuksista annettuja määräyksiä. Suuria saksalaisvähemmistöjä asui naapurimaiden alueilla ja tulivat siellä kaltoin kohdelluiksi - muiden vähemmistökansallisuuksien lisäksi.
Kyllä Saksa nimenomaan todella pyrki neuvottelemaan Puolan kanssa elintärkeistä kysymyksistä. Englanti ja Ranska olisivat voineet ''voittaa'' rauhan, jos olisivat kehoittaneet Puolaa suostumaan neuvotteluihin - sen sijaan he valitsivat sodan.
Koska länsivallat halusivat myös Neuvostoliiton rintamaansa, mutta Puola oli sitä vastaan, oli Puolan poispyyhkäisemisestä lopulta vain hyötyä brittiläis-venäläläiselle yhteisrintamalle.

Mitä tulee ketjun alkuperäiseen aiheeseen - sanoiko Göring tosiaan, että Suomi tulisi saamaan omansa takaisin Saksan hyökkäyksen myötä? Tällaista hyökkäystä ei vielä ollut päätetty ja olisiko Göring sellaisen sotasalaisuuden mennyt paljastamaan valtiolle, jonka vihollista Saksa tuki käynnissä olevassa sodassa? Epäilen vahvasti ... sen sijaan on esitetty väitteitä, että Suomelle luvattiin aluepalautuksia olojen rauhoituttua suuressa rauhansopimuksessa. Pitkää sotaahan ei toivottu ainakaan Saksassa - Venäjällä ja lännessä oli tietysti omat suunnitelmansa.

vessix kirjoitti:

'''Hitlerin ainoa vaihtoehto ei ollut taistella loppuun saakka, vaan hän olisi voinut halutessaan vetäytyä Puolasta ja tehdä rauhan länsivaltojen kanssa.'''
- Britit ilmoittivat ehdoissaan, että Hitlerin hallituksen on väistyttävä ja liittoutuneiden miehitettävä Saksa. Tietenkään tällaiseen rauhaan ei voinut suostua - käytännössä Hitler oli ajettu pakkorakoon ''Kala on saatu koukkuun - sitä ei pidä laskea irti'', sanoi osuvasti eräs ranskalaisdiplomaatti - se oli menoa sitten miljoonille ihmishengille, joista yksin Aatua ei voi syyttää.

'''Puolan ja Unkarin osuus Tsekkoslovakian jakamisessa oli olematon. Ne alueet olivat mitättömiä verraten Saksan saamiin alueisiin.'''
- Se ei ole mikään syy vähätellä niiden osallistumista, mutta myöskään tsekkihallinnon omaa osuutta ei voi vähätellä.

Ongelmahan koko maailmansotien välisen ajan oli, että luotiin mielivaltaisilla rajoilla monikansallisia ja -kulttuurisia valtioita, joissa useinkaan ei noudatettu vähemmistöjen oikeuksista annettuja määräyksiä. Suuria saksalaisvähemmistöjä asui naapurimaiden alueilla ja tulivat siellä kaltoin kohdelluiksi - muiden vähemmistökansallisuuksien lisäksi.
Kyllä Saksa nimenomaan todella pyrki neuvottelemaan Puolan kanssa elintärkeistä kysymyksistä. Englanti ja Ranska olisivat voineet ''voittaa'' rauhan, jos olisivat kehoittaneet Puolaa suostumaan neuvotteluihin - sen sijaan he valitsivat sodan.
Koska länsivallat halusivat myös Neuvostoliiton rintamaansa, mutta Puola oli sitä vastaan, oli Puolan poispyyhkäisemisestä lopulta vain hyötyä brittiläis-venäläläiselle yhteisrintamalle.

Lue lisää

Tietenkin on selvää, että Britit eivät enää Münchenin petoksen jälkeen voineet ilmoittaa tekevänsä rauhaa Hitlerin hallituksen kanssa. Hitlerhän oli rikkonut sopimuksen eikä hänen allekirjoittamiinsa sopimukseiin siten enää voinut luottaa.

Tämä ei olisi kuitenkaan estänyt Saksaa toimimasta toisin ja vetäytymästä Puolasta. Koska sota länsivaltojen ja Saksan kesken oli käytännössä valesotaa (ennen 10.5.-40), olisi lopulta päädytty rauhaan niiden kesken.

"Ongelmahan koko maailmansotien välisen ajan oli, että luotiin mielivaltaisilla rajoilla monikansallisia ja -kulttuurisia valtioita, joissa useinkaan ei noudatettu vähemmistöjen oikeuksista annettuja määräyksiä."

Tästä ongelmasta olemme yhtä mieltä. Se ei kuitenkaan oikeuttanut Saksaa ryhtymään sotaan eikä varsinkaan rikkomaan jo sovittuja sopimuksia.

Münchenin sopimuksen ''pettäminen'' ei johtanut sotaan - toki ilmeisesti oli päätetty, että jos Aatu ottaa tsekin, sota on selviö, mutta ei vielä silloin - vielä piti houkutella Saksa Puolan kimppuun - ilmeisesti tsekissä ei ollut vielä riittävästi syytä, johtuen maan omasta huonosta hallinnosta...

Hitler kyllä haki tosissaan rauhaa Puolan sodan jälkeen, vihollisen mahdottomat ehdot kuitenkin torppasivat nämä yritykset joka kerta....

Hitlerin toimet rauhan saamiseksi Euroopassa

Hitler esittää rauhantarjouksen 6. lokakuuta 1939 Englannille ja Ranskalle. Yksilöity ja uskottava esitys rauhasta Euroopassa ja aseriisunnasta yhteisneuvotteluineen asioiden järjestelemisestä eivät saa hyväksyntää Englannilta, kuin ei myös Ranskaltakaan. Ne eivät saaneet suopeaa vastaan ottoa, sillä länsivallat ja ehkä myös Neuvostoliitto olivat sopineet Saksan nujertamisesta.

Moskovalle 10. helmikuuta 1940 suunnatun vaatimuksen jälkeen jäädyttää sotaoperointi Suomea vastaan, Saksan johto otti yhteyttä USA:n Berliinin lähettilään William E. Doddin välityksellä presidentti Rooseveltiin aloitteena keskusteluille Euroopan poliittis-sotilaallisen tilanteen ratkaisemisesta pasifistisin metodein. Roosevelt suostuu tähän, edellyttäen kuitenkin Englannin ja Ranskan mukanaoloa, olivathan maat sotatilassa Saksan kanssa 3.9.1939 alkaen. Tässä oli kysymyksessä Saksan esityksien hyväksyminen rauhasta tai sen pakottamisesta sotimaan ja aiheuttamaan maailmansota kurjuuksineen. Mutta Englannin Churchillin ja Ranskan Daladierin ehdot rauhanneuvotteluille ovat tyrmäävät: ehtona nimittäin oli, että englantilais-ranskalaiset joukot miehittäisivät ensin saksan ja ottaisivat sen valvontaansa sekä laittaisivat Hitlerin viralta! Selvää tietysti oli, että Saksa ei voinut tällaiseen suostua. Siten Englanti ja Ranska torpedoivat orastavan rauhan mahdollisuuden ja valitsivat suursodan kurimuksen.

Hitler ehdotti 12. huhtikuuta 1940 rauhantarjousta ja yhdeksän maan sovintokonferenssin pitämistä. Tähän Roosevelt vastasi nopeasti seuraavaa: Englannin ja Ranskan kanta Saksan rauhantarjoukseen on sama kuin mikä annettiin maaliskuussa 1940 edelliseen rauhanehdotukseen. Suomen ja Neuvostoliiton välinen tilanne on rauhanteon (13.3.1940) jälkeen niiden välinen asia, johon Ranska ja Englanti eivät enää halua puuttua. Yhdysvallat ei näissä olosuhteissa näe mahdollisuutta sovintokonferenssin järjestämiseen.

Länsiliittoutuneiden keskeinen hyökkäysrintama (M) murtui Saksan salamasodan seurauksena. Tämä johti 22. kesäkuuta 1940 Ranskan antautumiseen, aselepoon ja välirauhaan. Tässä tilanteessa Hitler esittää jälleen rauhantarjouksen Rooseveltin välityksellä, mutta jälleen kerran Saksan ehdotus rauhasta evättiin! Hitler oli lausunut monta kertaa kenraaleilleen, että Saksa ei koskaan tulisi tekemään sitä virhettä, että lähtisi valloittamaan Englannin saaria ja jättäisi selkänsä taakse hyökkäysvalmiin puna-armeijan … yhdessä Puolan ja Tsekkoslovakian sissiliikkeiden kanssa.

Valtiopäiväpuheessaan 19. heinäkuuta 1940 Hitler ehdottaa Englannille rauhan tarjousta Euroopassa lausuen seuraavaa: Tällä hetkellä tunnen velvollisuuteni jälleen kerran vedota terveeseen järkeen! En voi nähdä mitään syytä siihen, että tämä sodan tarvitsisi jatkua. Surulla ajattelen niitä uhreja, joita se tulisi vaatimaan. Sen haluaisin välttää jo omankin kansani kohdalla. Mutta kuinka vastaa tähän rauhan ehdotukseen Churchill: Britannia ei suostu rauhaan ennen kuin natsi-Saksa on tuhottu! Taistelu jatkuu voittoon saakka, me emme antaudu koskaan! Saksa oli odottanut kolme kuukautta, että englantilaiset olisivat lopettaneet pommitukset, mutta turhaan! Sitten tuli Saksan vuoro.

Tsekit tuhoavat Münchenin sopimuksen

Münchenin sopimus edellytti liittovaltiomuotoisen hallinnon järjestämistä jäljelle jääneen Tsekkoslovakian alueella, jonka osina olisivat Tsekki, Slovakia ja Rutenia. Unkari oli joutunut katkerana jälleen luopumaan väestönsä asuttamasta Ruteniasta, ja Slovakialla oli jatkuvia pyrkimyksiä suurempaan itsehallintoon.

Neuvottelut, joita osapuolet kävivät 7. lokakuuta 1938, eivät johtaneet tulokseen. Uutta hallinnon järjestelyä ei saatu aikaan, ja sekä presidentti Benesh että eräänlaisen väliaikaisen hallituksen johtaja (samalla tsekkiarmeijan komentaja) kenraali Sirovy aloittivat jälleen salaiset juonittelunsa sekä Churchillin että vanhojen liittokumppaneittensa Ranskan ja Neuvostoliiton kanssa. Tsekkoslovakia oli hyvää vauhtia ajautumassa sisällissotaan. Aseellisia levottomuuksia puhkesi eri puolilla maata.

vessix kirjoitti:

Münchenin sopimuksen ''pettäminen'' ei johtanut sotaan - toki ilmeisesti oli päätetty, että jos Aatu ottaa tsekin, sota on selviö, mutta ei vielä silloin - vielä piti houkutella Saksa Puolan kimppuun - ilmeisesti tsekissä ei ollut vielä riittävästi syytä, johtuen maan omasta huonosta hallinnosta...

Hitler kyllä haki tosissaan rauhaa Puolan sodan jälkeen, vihollisen mahdottomat ehdot kuitenkin torppasivat nämä yritykset joka kerta....

Hitlerin toimet rauhan saamiseksi Euroopassa

Hitler esittää rauhantarjouksen 6. lokakuuta 1939 Englannille ja Ranskalle. Yksilöity ja uskottava esitys rauhasta Euroopassa ja aseriisunnasta yhteisneuvotteluineen asioiden järjestelemisestä eivät saa hyväksyntää Englannilta, kuin ei myös Ranskaltakaan. Ne eivät saaneet suopeaa vastaan ottoa, sillä länsivallat ja ehkä myös Neuvostoliitto olivat sopineet Saksan nujertamisesta.

Moskovalle 10. helmikuuta 1940 suunnatun vaatimuksen jälkeen jäädyttää sotaoperointi Suomea vastaan, Saksan johto otti yhteyttä USA:n Berliinin lähettilään William E. Doddin välityksellä presidentti Rooseveltiin aloitteena keskusteluille Euroopan poliittis-sotilaallisen tilanteen ratkaisemisesta pasifistisin metodein. Roosevelt suostuu tähän, edellyttäen kuitenkin Englannin ja Ranskan mukanaoloa, olivathan maat sotatilassa Saksan kanssa 3.9.1939 alkaen. Tässä oli kysymyksessä Saksan esityksien hyväksyminen rauhasta tai sen pakottamisesta sotimaan ja aiheuttamaan maailmansota kurjuuksineen. Mutta Englannin Churchillin ja Ranskan Daladierin ehdot rauhanneuvotteluille ovat tyrmäävät: ehtona nimittäin oli, että englantilais-ranskalaiset joukot miehittäisivät ensin saksan ja ottaisivat sen valvontaansa sekä laittaisivat Hitlerin viralta! Selvää tietysti oli, että Saksa ei voinut tällaiseen suostua. Siten Englanti ja Ranska torpedoivat orastavan rauhan mahdollisuuden ja valitsivat suursodan kurimuksen.

Hitler ehdotti 12. huhtikuuta 1940 rauhantarjousta ja yhdeksän maan sovintokonferenssin pitämistä. Tähän Roosevelt vastasi nopeasti seuraavaa: Englannin ja Ranskan kanta Saksan rauhantarjoukseen on sama kuin mikä annettiin maaliskuussa 1940 edelliseen rauhanehdotukseen. Suomen ja Neuvostoliiton välinen tilanne on rauhanteon (13.3.1940) jälkeen niiden välinen asia, johon Ranska ja Englanti eivät enää halua puuttua. Yhdysvallat ei näissä olosuhteissa näe mahdollisuutta sovintokonferenssin järjestämiseen.

Länsiliittoutuneiden keskeinen hyökkäysrintama (M) murtui Saksan salamasodan seurauksena. Tämä johti 22. kesäkuuta 1940 Ranskan antautumiseen, aselepoon ja välirauhaan. Tässä tilanteessa Hitler esittää jälleen rauhantarjouksen Rooseveltin välityksellä, mutta jälleen kerran Saksan ehdotus rauhasta evättiin! Hitler oli lausunut monta kertaa kenraaleilleen, että Saksa ei koskaan tulisi tekemään sitä virhettä, että lähtisi valloittamaan Englannin saaria ja jättäisi selkänsä taakse hyökkäysvalmiin puna-armeijan … yhdessä Puolan ja Tsekkoslovakian sissiliikkeiden kanssa.

Valtiopäiväpuheessaan 19. heinäkuuta 1940 Hitler ehdottaa Englannille rauhan tarjousta Euroopassa lausuen seuraavaa: Tällä hetkellä tunnen velvollisuuteni jälleen kerran vedota terveeseen järkeen! En voi nähdä mitään syytä siihen, että tämä sodan tarvitsisi jatkua. Surulla ajattelen niitä uhreja, joita se tulisi vaatimaan. Sen haluaisin välttää jo omankin kansani kohdalla. Mutta kuinka vastaa tähän rauhan ehdotukseen Churchill: Britannia ei suostu rauhaan ennen kuin natsi-Saksa on tuhottu! Taistelu jatkuu voittoon saakka, me emme antaudu koskaan! Saksa oli odottanut kolme kuukautta, että englantilaiset olisivat lopettaneet pommitukset, mutta turhaan! Sitten tuli Saksan vuoro.

Lue lisää

"Hitlerin toimet rauhan saamiseksi Euroopassa

Hitler esittää rauhantarjouksen 6. lokakuuta 1939 Englannille ja Ranskalle. Yksilöity ja uskottava esitys rauhasta Euroopassa ja aseriisunnasta yhteisneuvotteluineen asioiden järjestelemisestä eivät saa hyväksyntää Englannilta, kuin ei myös Ranskaltakaan."

Juu, diplomatiaa aina käydään sidankin aikana. Tilanne vain on silloin täysin erilainen kuin ennen sotatoimien aloittamista (eli tässä tapauksessa 1.9.1939 Saksan hyökättyä Puolaan).

Kuten jo totesin olevan selvää, että länsivallat eivät Hitlerin hallituksen kanssa rauhansopimusta voineet enää allekirjoittaa. Hän oli allekirjoituksensa merkityksen mitätöinyt rikkoessaan Münchenin sopimuksen.

"Moskovalle 10. helmikuuta 1940 suunnatun vaatimuksen jälkeen jäädyttää sotaoperointi Suomea vastaan, Saksan johto otti yhteyttä USA:n Berliinin lähettilään William E. Doddin välityksellä presidentti Rooseveltiin aloitteena keskusteluille Euroopan poliittis-sotilaallisen tilanteen ratkaisemisesta pasifistisin metodein."

Tämä menee toistoksi. Oli selvää, että Hitlerin "pasifistisiin" pyrkimyksiin ei enää luotettu, koska hän oli rikkonut Münchenin sopimuksen.

"Hitler ehdotti 12. huhtikuuta 1940 rauhantarjousta ja yhdeksän maan sovintokonferenssin pitämistä. Tähän Roosevelt vastasi nopeasti seuraavaa: Englannin ja Ranskan kanta Saksan rauhantarjoukseen on sama kuin mikä annettiin maaliskuussa 1940 edelliseen rauhanehdotukseen."

Again, my friend! Hitlerin allekirjoitukseen ei enää luotettu kansainvälisissä, diplomaattisissa yhteyksissä. Sitä paitsi Saksa oli 9. huhtikuuta 1940 aloittanut operaatio Weserübungin, jolla se tavoitteli Tanskan ja Norjan valloittamista. 12. huhtikuuta -40 tehty "rauhantarjous" oli siinä tilanteessa äärimmäisen epäuskottava!

"Tämä johti 22. kesäkuuta 1940 Ranskan antautumiseen, aselepoon ja välirauhaan. Tässä tilanteessa Hitler esittää jälleen rauhantarjouksen Rooseveltin välityksellä, mutta jälleen kerran Saksan ehdotus rauhasta evättiin!"

No, voi sentään! Eikö britit vieläkään ymmärtäneet Hitlerin "pasifismia", jonka seurauksena Saksa oli miehittänyt suureen osan Ranskaa? Nytkö Iso-Britannian olisi tullut suostua rauhaan, jotta Saksa voi jatkaa sotaansa idässä?

"Valtiopäiväpuheessaan 19. heinäkuuta 1940 Hitler ehdottaa Englannille rauhan tarjousta Euroopassa lausuen seuraavaa: Tällä hetkellä tunnen velvollisuuteni jälleen kerran vedota terveeseen järkeen!"

Järkeen vetoaminen Hitleriltä kuulostaa tässä tilanteessa absurdilta. Hitler on ensin rikkonut Münchenin sopimuksen 1939. Sen jälkeen hän on hyökännyt puolueettomiin maihin, Tanskaan ja Norjaan ilman näiden maiden minkäänlaista provokaatiota Saksaa vastaan. Sitten käynnistänyt Ranskan vastaisen offensiivin miehittäen suuren osan maasta. Ja nyt kaikkien valloitustensa jälkeen, esittää rauhaa järkeen (??) vedoten. Länsivaltojen olisi siinä tilanteessa täysin järjetöntä edes harkita mitään sopimusta Hitlerin hallituksen kanssa!

Niin - kuitenkin länsivalloilla oli vaihtoehtoja, ja he nimenomaan halusivat suursodan, joka olisi ollut vältettävissä.
Münchenin sopimusta eivät tsekit voineet/halunneet täyttää - Hitleriähän ei sen rikkomisesta suoraan rangaistukaan, joten siihen vetoaminen jälkeen päin on vähän niin ja näin...

Puolaan hyökkääminen oli kieltämättä aatulta paha virhe - olkoonkin, että hänet provosoitiin ja jopa rohkaistiin siihen. On kuitenkin paha löytää vaihtoehtoa tuolle menettelylle - tuskinpa minkään valtion johtaja olisi voinut katsoa oman kansansa silmitöntä murhaamista rajan takana, jos hänellä olisi voimaa ja mahdollisuuksia puuttua siihen - siitäkin huolimatta Aatu pyrki neuvotteluratkaisuun, ja ensimmäisenä Saksan hallituksena sitten 1.maailmansodan oli valmis hyväksymään puolalaisten ylivallan alueilla, jotka nämä omin päin olivat Saksalta miehittäneet.

Norjan valloitus oli luonnollinen vastatoimi Britannian suunnittelemaan ''avustusretkikuntaan''. Talvisodan aikana jo paljastui lännen todelliset tarkoitusperät Skandinaviassa - ja lopultahan Saksa voitti tuon kilpajuoksun hyvin niukasti. Norjaa ei tuossa vaiheessa voinut pitää uskottavasti puolueettomana maana.

Ranskan valloituksesta taas Hitleriä ei voi mitenkään syyttää - olihan Ranska nimenomaan hyökkääjänä eli sodanjulistajana näiden kahden maan välisessä sotatilassa.

vessix kirjoitti:

Niin - kuitenkin länsivalloilla oli vaihtoehtoja, ja he nimenomaan halusivat suursodan, joka olisi ollut vältettävissä.
Münchenin sopimusta eivät tsekit voineet/halunneet täyttää - Hitleriähän ei sen rikkomisesta suoraan rangaistukaan, joten siihen vetoaminen jälkeen päin on vähän niin ja näin...

Puolaan hyökkääminen oli kieltämättä aatulta paha virhe - olkoonkin, että hänet provosoitiin ja jopa rohkaistiin siihen. On kuitenkin paha löytää vaihtoehtoa tuolle menettelylle - tuskinpa minkään valtion johtaja olisi voinut katsoa oman kansansa silmitöntä murhaamista rajan takana, jos hänellä olisi voimaa ja mahdollisuuksia puuttua siihen - siitäkin huolimatta Aatu pyrki neuvotteluratkaisuun, ja ensimmäisenä Saksan hallituksena sitten 1.maailmansodan oli valmis hyväksymään puolalaisten ylivallan alueilla, jotka nämä omin päin olivat Saksalta miehittäneet.

Norjan valloitus oli luonnollinen vastatoimi Britannian suunnittelemaan ''avustusretkikuntaan''. Talvisodan aikana jo paljastui lännen todelliset tarkoitusperät Skandinaviassa - ja lopultahan Saksa voitti tuon kilpajuoksun hyvin niukasti. Norjaa ei tuossa vaiheessa voinut pitää uskottavasti puolueettomana maana.

Ranskan valloituksesta taas Hitleriä ei voi mitenkään syyttää - olihan Ranska nimenomaan hyökkääjänä eli sodanjulistajana näiden kahden maan välisessä sotatilassa.

Lue lisää

"Niin - kuitenkin länsivalloilla oli vaihtoehtoja, ja he nimenomaan halusivat suursodan, joka olisi ollut vältettävissä."

Maailmansota ei ollut enää 1.9.1939 vältettävissä muutoin kuin Saksan vetäytyessä Puolasta.

Hitler valitsi sodan ja sen hän sai!

"Puolaan hyökkääminen oli kieltämättä aatulta paha virhe - olkoonkin, että hänet provosoitiin ja jopa rohkaistiin siihen. "

Ei se ollut Hitlerin "virhe" vaan hänen keskeisen tavoitteensa toimeenpanoa. Puola oli siinä matkalla, kun hyökätään Neuvostoliittoon, mikä oli Mein Kampfissa jo julistettu päätavoite.

Operaatio Weserübung oli tietenkin vastatoimi länsivaltojen hyökkäyssuunnitelmille Skandinaviassa, mutta eihän se ollut mikään pasifistinen toimenpide Hitleriltä, kuten annat ymmärtää Hitlerin pyrkimyksistä tuohon aikaan. Hitler ratkaisi asian sotatoimella!

"Ranskan valloituksesta taas Hitleriä ei voi mitenkään syyttää - olihan Ranska nimenomaan hyökkääjänä eli sodanjulistajana näiden kahden maan välisessä sotatilassa."

Niin Ranska julisti sodan, mutta miksi?

Kohta saatat väittää, että Ranska suorastaan pyysi saksalaisia joukkoja maahansa. Ei, Hitler määräsi hyökkäyksen, operaationimeltään Tapaus keltainen (saks. Fall Gelb). Valloittipa Hitler siinä ohessa myös puolueettomia maita, Belgian, Luxemburgin ja Alankomaat. Niiden kanssa Saksa ei ollut sodassa!!

Puolueettomuus on aina suhteellinen käsite. Saksa ei ollut ainoa, joka ''raivasi'' puolueettomat tieltään.
Maailmansota olisi tietenkin ollut vältettävissä, jos britit olisivat suostuneet rauhaan Puolan retken jälkeen - Puola olisi istutettu neuvottelupöytään, Saksan ja Neuvostoliiton joukot olisivat vetäytyneet Puolasta ja Danzigin ja Puolan käytävän kysymys olisi ratkaistu kansainvälisillä päätöksillä - ei mikään ole mahdotonta, jos on tahtoa....

Kummasti te tuota Mein Kampfia pidätte ''luotettavana lähteenä'' vaikka samanaikaisesti epäilette kaikkea muuta Hitlerin sanomaa valheeksi :-) No, valikoimalla saa kaivettua eteensä haluamanlaisensa totuuden....

Se on tietysti totta, että AH suunnitteli Venäjän valtausta, mutta missään nimessä hän ei halunnut sotaa Britanniaa vastaan - Ranskan kanssa hän kyllä oli valmis koittamaan johtuen maiden pitkästä vihamielisestä historiasta ja ranskalais-belgialaisista miehitysjoukoista 1920-luvulla Ruhrin alueella.

En sanonut Norjan valtausta ''pasifistiseksi'' toimenpiteeksi - sanoin ennaltaehkäiseväksi, jota se kiistatta oli - jos Saksa olisi päästänyt Britannian Norjaan esteettä, se olisi ollut kusessa jo paljon aikaisemmin kuin sitten oli.

Ei Ranska tietenkään pyytänyt saksalaisia maahansa, mutta julistaessaan sodan otti kyllä tietoisen riskin, että niin saattaa käydä - siitähän sodassa on kyse, aluevaltauksista. - Ranskalla olisi ollut oma aikansa, kun saksalaiset olivat kiinni Puolassa, silloin Saksa olisi ollut nopeasti kukistettavissa, mutta olisiko se ollut toivottu lopputulos - lyhyt sota olisi jättänyt Saksan vahvan taloudellisen aseman ennalleen ja natsihallinnon kukistaminenhan oli loppujen lopuksi vain tekosyy sodalle - Saksan totaalinen tuhoaminen oli tärkeintä ja mitä pidempi sota sitä totaalisempi tuho - mitä se maksaisi ihmishengissä myös voittajan puolella, oli mitätön sivuseikka... Britannian sotakiihkoilijat mm. WC halusivat suursotaa - ja saivat sen !

vessix kirjoitti:

Puolueettomuus on aina suhteellinen käsite. Saksa ei ollut ainoa, joka ''raivasi'' puolueettomat tieltään.
Maailmansota olisi tietenkin ollut vältettävissä, jos britit olisivat suostuneet rauhaan Puolan retken jälkeen - Puola olisi istutettu neuvottelupöytään, Saksan ja Neuvostoliiton joukot olisivat vetäytyneet Puolasta ja Danzigin ja Puolan käytävän kysymys olisi ratkaistu kansainvälisillä päätöksillä - ei mikään ole mahdotonta, jos on tahtoa....

Kummasti te tuota Mein Kampfia pidätte ''luotettavana lähteenä'' vaikka samanaikaisesti epäilette kaikkea muuta Hitlerin sanomaa valheeksi :-) No, valikoimalla saa kaivettua eteensä haluamanlaisensa totuuden....

Se on tietysti totta, että AH suunnitteli Venäjän valtausta, mutta missään nimessä hän ei halunnut sotaa Britanniaa vastaan - Ranskan kanssa hän kyllä oli valmis koittamaan johtuen maiden pitkästä vihamielisestä historiasta ja ranskalais-belgialaisista miehitysjoukoista 1920-luvulla Ruhrin alueella.

En sanonut Norjan valtausta ''pasifistiseksi'' toimenpiteeksi - sanoin ennaltaehkäiseväksi, jota se kiistatta oli - jos Saksa olisi päästänyt Britannian Norjaan esteettä, se olisi ollut kusessa jo paljon aikaisemmin kuin sitten oli.

Ei Ranska tietenkään pyytänyt saksalaisia maahansa, mutta julistaessaan sodan otti kyllä tietoisen riskin, että niin saattaa käydä - siitähän sodassa on kyse, aluevaltauksista. - Ranskalla olisi ollut oma aikansa, kun saksalaiset olivat kiinni Puolassa, silloin Saksa olisi ollut nopeasti kukistettavissa, mutta olisiko se ollut toivottu lopputulos - lyhyt sota olisi jättänyt Saksan vahvan taloudellisen aseman ennalleen ja natsihallinnon kukistaminenhan oli loppujen lopuksi vain tekosyy sodalle - Saksan totaalinen tuhoaminen oli tärkeintä ja mitä pidempi sota sitä totaalisempi tuho - mitä se maksaisi ihmishengissä myös voittajan puolella, oli mitätön sivuseikka... Britannian sotakiihkoilijat mm. WC halusivat suursotaa - ja saivat sen !

Lue lisää

"Kummasti te tuota Mein Kampfia pidätte ''luotettavana lähteenä'' vaikka samanaikaisesti epäilette kaikkea muuta Hitlerin sanomaa valheeksi :-) No, valikoimalla saa kaivettua eteensä haluamanlaisensa totuuden...."

Eihän toki Hitlerin teokset mikään luotettava lähde ole varsinaisesti, sillä Hitler valehteli siinä mm. omasta menneisyydestään. Toteutuneen historian osalta se on osoittautunut kuitenkin jälkeenpäin Hitlerin tavoitteita selittäväksi teossarjaksi. Hitler todella kävi julistamaansa rotusotaa voitto tai kuolema -asenteella siihen omaan kuolemaansa asti 30.4.1945. Hän vahvisti vielä "poliittisessa" testamentissaankin samat tavoitteensa edelleen olavan päteviä ja tulevien polvien tulisi niistä ottaa vaaria! Sellainen veijari se Adi-setä oli (näin mm. Göbbelsin lapset kutsuivat häntä).

Totta kyllä - päälinjat, eli maailmankatsomus sinällään tulee kyllä Mein Kampfissa julki - sattumaako sitten, että niinkin hyvin osuivat kohdalleen, vai johdateltiinko tekemään asiat juuri niin kuin ne tapahtuivat - muutkin ''sotapäälliköt'' nääs olivat lukeneet tuon teoksen :-) Tuntuu vain jälkeen päin ajatellen, että järjettömän helposi Aatu vedettiin ansaan monia kertoja. En toki minään ''ruudinkeksijänä'' häntä ikinä ole pitänyt - ehkä se perisaksalainen rehelliyys kuitenkin teki sen, että paljasti aikeensa liian näkyvästi ja vastapuoli käytti sitä hyväkseen. Stalin esimerkiksi pystyi pettämään liittolaisiaan ja vihollisiaan ja salaamaan perimmäiset aikeensa huomattavasti paremmin. Monihan ei niitä ymmärrä, tai ole ymmärtävinään vieläkään :-)
Myös WC oli aikamoinen kusettaja - alkujaan. Jo 1920-luvulla hän kirjoitteli artikkeleita maailman suurimmasta uhasta rauhalle - kommunismista, mutta oli kuitenkin valmis heti näiden liittolaiseksi, kun Britannian etuja uhkaamaan ilmestyi mielestään suurempi vaara. Ehkäpä Aatukin tarrrasi tuohon anti-kommunismiin ja uskoi liittolaisuuden mahdollisuuteen - Britannia ei kuitenkaan voinut sallia vahvan valtion ilmestymistä keskiseen Eurooppaan. Ironista sinällään se, että brittiläinen imperiumikin pitkälti luhistui heti 2.maailmansodan jälkeen.... Churchillia tuskin puoliksi amerikkalaisena suuresti haittasi vallan luisuminen Yhdysvaltain suuntaan - ja Neuvostoliittoon.
Sodan pääarkkitehti saattaa sitten kuitenkin olla Franklin D. Rooseveltin USA, jolla oli aika luja ote Englannista, rahoitti Neuvostoliittoa lähes valtion synnystä asti ja vahvat antipatiat saksalaisia ja Saksaa kohtaan. USA:n sotaan liittyminenhän oli alusta saakka (tai jo pitkälti ennen alkua) vain ajan kysymys. Kansa ei sotaa kuitenkaan halunnut, joten siihen piti keksiä takaportti, joka löytyikin - Jaappani :-) mutta se onkin sitten toinen juttu....

Saksa neuvostovenäjän liittolaisena mr-sopimuksen mukaisesti esti Suomea saamasta apua mm Etelä-Euroopasta.

Älä nyt toistele enää heikkoa teoriaasi! Paksu Hermanni naurettiin ulos ja hän häpesi ehdotuksiaan monta vuotta jälkikäteen!
Jooseppi taas oli samoilla linjoilla kuin P. Väyrynen eli uskoi, että liitto on ikuinen!
Jos Heikki munasi itsenä teorioillaan niin ei sinun ole pakko tehdä itsestäsi aasa hänen seuranaan!

Jos edellinen on totta, niin olen Mayer enkä Göring!

"Kukaan, eikä missään maassa, ollut tuolloin niin naiivi, että olisi uskonut Saksan ja Neukkulan sopimusten pitävyyteen."

Stalin ei ainakaan itse uskonut sodan olevan vielä lähellä 17.6.1941 ja moitti tiedustelupalvelun edustajia, kun nämä kantoivat hänelle lukuisia raportteja ja analyysejä Saksan sotavalmisteluista. 17.6.1941 raportin laatijat Stalin tuomitsi harhatiedon levittäjiksi.

"NL:n arkiston asiakirjan ylälaitaan on käsin kirjoitettu kommentti:
Tov. Merkuloville. Mitä jos käsketään "lähteenne" Saksan ilmavoimien esikunnasta suksia hevon vittuun. Se ei ole mikään "lähde" vaan huijari.
I. St."

StalinLuottiSopimukseen kirjoitti:

"Kukaan, eikä missään maassa, ollut tuolloin niin naiivi, että olisi uskonut Saksan ja Neukkulan sopimusten pitävyyteen."

Stalin ei ainakaan itse uskonut sodan olevan vielä lähellä 17.6.1941 ja moitti tiedustelupalvelun edustajia, kun nämä kantoivat hänelle lukuisia raportteja ja analyysejä Saksan sotavalmisteluista. 17.6.1941 raportin laatijat Stalin tuomitsi harhatiedon levittäjiksi.

"NL:n arkiston asiakirjan ylälaitaan on käsin kirjoitettu kommentti:
Tov. Merkuloville. Mitä jos käsketään "lähteenne" Saksan ilmavoimien esikunnasta suksia hevon vittuun. Se ei ole mikään "lähde" vaan huijari.
I. St."

Lue lisää

Stalinin luotto siihen ettei Saksa hyökkää ei perustunut sopimuksen pysyvyyteen, vaan siihen, että Stalin ei uskonut Hitlerin ryhtyvän kahden rintaman sotaan Iso-Britannian ja NL:n kanssa. Jokainenhan tiesi, että Hitler oli kussut allekirjoituksensa päälle Mûnchenissä 1938-39.

Suomi oli palkkio Ruotsin pakottamisesta mannermaan sulkemukseen.

Ruotsin osana Suomi oli sivistystasossa kaukana Venäjän muiden osienedellä.

Siksi tsaari myönsi Suomelle melko laajan sisäisen autonomian.
Tosin tilanne pysyi käytännössä ennallaan 1850-luvulle.

"Suomi on aina ollut suurvaltojen välinen heittopussi-hullujussikansa aina tokan maailmansodan tappioonsa asti. "

Sodan jälkeen oli neukkula heittopåussi kunnes Bupin iloksi romahti kokonaan 1991!

"Eli suunnitelmat yhteistyöstä olivat olemassa kun talvisota alkoi. "

Kyllä oli NL:n ja Saksan välillä. Saksa kieltäytyi myymästä aseita ja esti niiden sekä vapaaehtoisten kauttakulun. Suomesta ei saanut kirjoittaa lehdissä mitään myönteistä.

"Saksa ei vain voinut heti sekaantua siihen. Euroopassa oli muuta meneillään, joka sitoi resursseja, eikä joukkoja liiennyt Suomen avuksi. "

Totaalista pötyä. Saksa uhkasi mm. Ruotsia sodalla, jos se menisi virallisesti Suomen puolelle.

Hitler kiinnostui Suomesta kesällä -40 päätettyään hyökätä NL:on.

"Hitler kiinnostui Suomesta kesällä -40 päätettyään hyökätä NL:on."

Ja JUURI TÄSTÄ SYYSTÄ Göringin puheet (jos niitä ylipäätään oli) olisivat saattaneet olla pelkkä vedätys eikä sotaa käyvä valtio luota kolmannen käden tietoihin!

TarkkisValehteleeAINA kirjoitti:

"Hitler kiinnostui Suomesta kesällä -40 päätettyään hyökätä NL:on."

Ja JUURI TÄSTÄ SYYSTÄ Göringin puheet (jos niitä ylipäätään oli) olisivat saattaneet olla pelkkä vedätys eikä sotaa käyvä valtio luota kolmannen käden tietoihin!

Lue lisää

Hitler suunnitteli Neuvostoliittoon hyökkäämistä jo 1920-luvulla teoksessaan Mein Kampf. Hänene mielestään Saksa tarvitsi elintilaa idästä. Toisekseen bolsevismin kukistaminen oli hänen keskeinen päämäääränsä. Joten hyökkäys NL:ään oli selvää viimeistään syksyllä 1939 ennen Saksna hyökkäystä Puolaan. Siksihän Puola oli valloitettava, että se oli NL:n ja Saksna välissä oleva valtio.

”Hitler suunnitteli Neuvostoliittoon hyökkäämistä jo 1920-luvulla teoksessaan Mein Kampf. Hänene mielestään Saksa tarvitsi elintilaa idästä. Toisekseen bolsevismin kukistaminen oli hänen keskeinen päämäääränsä. ”

Moni suunnittelee nuorempana vaikka mitä eikä vanempana eds yritä toteuttaa niitä. Juuri siitä syystä ei Tarkkispoika ole veturinkuljettaja tai aja mersua!

Saksa ja N-Liitto tekvät sotilaallista yhteistyötä jo 20- ja 30-luvuilla ja saksalaiset harjoitteluvat sotaa neukun alueella bolsevikkien suojeluksessa!

”Joten hyökkäys NL:ään oli selvää viimeistään syksyllä 1939 ennen Saksna hyökkäystä Puolaan. ”

Ei suinkaan ollut! Otse asissa Stalin löysi Hotleristä samanhenkisen sielunveljen, jonka maailman jako etupiireihin sujui kuin tanssi kesällä! Pojat psyykkasivat toisiaan ja ainakin Josef uskoi, että liitto oli ikuinen ja että 1964 vietettäisin hopeahäitä!

”Siksihän Puola oli valloitettava, että se oli NL:n ja Saksna välissä oleva valtio.”

Jaaha? Eli juuri siitä syystä neukku valtasi man puolikkaansa Puolaa päästäkseen Saksan kylkeen, vai?

Jokin logiikassi mättää? Ehkä se logiikan puute!

Mannerheim ja Ryti kävivät Saksassa viikottain 1930-luvun fasistivuosina. Silloinhan Suomessakin vihattiin sosialismia ja juutalaisia

historioitsija kirjoitti:

Hitler suunnitteli Neuvostoliittoon hyökkäämistä jo 1920-luvulla teoksessaan Mein Kampf. Hänene mielestään Saksa tarvitsi elintilaa idästä. Toisekseen bolsevismin kukistaminen oli hänen keskeinen päämäääränsä. Joten hyökkäys NL:ään oli selvää viimeistään syksyllä 1939 ennen Saksna hyökkäystä Puolaan. Siksihän Puola oli valloitettava, että se oli NL:n ja Saksna välissä oleva valtio.

Lue lisää

Stallarivajakilla on kyllä häkellyttävä kyky keksiä itselleen nimimerkit, jotka ovat mahdollisimman kaukana totuudesta :)

SaunakamujenSota kirjoitti:

”Hitler suunnitteli Neuvostoliittoon hyökkäämistä jo 1920-luvulla teoksessaan Mein Kampf. Hänene mielestään Saksa tarvitsi elintilaa idästä. Toisekseen bolsevismin kukistaminen oli hänen keskeinen päämäääränsä. ”

Moni suunnittelee nuorempana vaikka mitä eikä vanempana eds yritä toteuttaa niitä. Juuri siitä syystä ei Tarkkispoika ole veturinkuljettaja tai aja mersua!

Saksa ja N-Liitto tekvät sotilaallista yhteistyötä jo 20- ja 30-luvuilla ja saksalaiset harjoitteluvat sotaa neukun alueella bolsevikkien suojeluksessa!

”Joten hyökkäys NL:ään oli selvää viimeistään syksyllä 1939 ennen Saksna hyökkäystä Puolaan. ”

Ei suinkaan ollut! Otse asissa Stalin löysi Hotleristä samanhenkisen sielunveljen, jonka maailman jako etupiireihin sujui kuin tanssi kesällä! Pojat psyykkasivat toisiaan ja ainakin Josef uskoi, että liitto oli ikuinen ja että 1964 vietettäisin hopeahäitä!

”Siksihän Puola oli valloitettava, että se oli NL:n ja Saksna välissä oleva valtio.”

Jaaha? Eli juuri siitä syystä neukku valtasi man puolikkaansa Puolaa päästäkseen Saksan kylkeen, vai?

Jokin logiikassi mättää? Ehkä se logiikan puute!

Lue lisää

"Moni suunnittelee nuorempana vaikka mitä eikä vanempana eds yritä toteuttaa niitä."

Hitlerpä toteutti suunitelmiaan tarkasti. Hän ei luopunut edes pyrkimyksestään liittoutumaan Englannin kanssa, vaan jätti maihinnousun tekemättä ja hyökkäsi itään käyden kahden rintaman sotaa. Karkea strateginen virhe!

"Saksa ja N-Liitto tekvät sotilaallista yhteistyötä jo 20- ja 30-luvuilla ja saksalaiset harjoitteluvat sotaa neukun alueella bolsevikkien suojeluksessa!"

Hitler nousi valtaan Saksassa vasta 1933. Yhteistyö loppui hänen valtaan noustuaan alkaen uudestaan vasta Molotov-Ribbentropsopimuksen myötä 1939.

" Eli juuri siitä syystä neukku valtasi oman puolikkaansa Puolaa päästäkseen Saksan kylkeen, vai?"

Aika lähelle pääsit. NL halusi turvapuskureita Saksaa vastaan ja siksi valloitti mm. osia Puolasta. Samasta syystä Stalin päätti hyökätä Suomeen, jottei Saksa tekemällä maihinnousun käyttäisi Suomen aluetta sitä vastaan.

Stalinin järkytys oli suuri, kun kävi selväksi, että puna-armeija ei kykene valloittamaan pientä Suomea! Hän ei voinut käsittää, miten heikosti varustettu Suomen armeija kykeni sissisodan kaltaisin menetelmin saartamaan ja tuhomaan neuvotodivisioonan toisensa perään. Lopullinen isku puna-armeijan ylpeydelle annettiin Raatteen tiellä tammikuussa 1940.

Turvapuskurit vaikuttavat pikemminkin hyökkäysalustoilta. Sopimuksen ja sen toteutuksen avulla NL menetti juuri todelliset turvapuskurit eli puskurivaltiot

Neuvostoliitto nimenomaan halusi nuo ''puskurit'' pois. Olihan sen tavoite hyökätä Saksan selkään sitten, kun ''kapitalistien sota'' riehuisi täydessä mitassa länsirintamalla - mielessä 1.maailmansodan kaltaiset kuluttavat juoksuhautataistelut...

”Hitler suunnitteli Neuvostoliittoon hyökkäämistä jo 1920-luvulla teoksessaan Mein Kampf. Hänene mielestään Saksa tarvitsi elintilaa idästä. Toisekseen bolsevismin kukistaminen oli hänen keskeinen päämäääränsä. ”

Jos Mein Kampfia haluaa siteerata, kannattaa se lukea kokonaisuudessaan, ei vain parhaita paloja valitakseen... totta kyllä, Hitler siinä mainitsee elintilanhankkimisen Venäjältä korvauksena menetetyistä siirtomaista yhteisymmärryksessä Britannian kanssa, MUTTA mainitsee myös, että mikäli Britannia ''heittäytyy hankalaksi'' on liittouduttava Venäjän kanssa Britanniaa vastaan... Mein Kampf ei kuitenkaan ole mikään virallinen sotasuunnitelma, jossa AH paljastaisi kaikki suunnitelmansa, se on ennakkopohdintaa miten silloinen (1924) maailmanpoliittinen tilanne tulisi ratkaista - tuosta meni kuitenkin lähes 10 vuotta ennen kuin Aatulla oli käytännössä valtaa ja siinä ajassa suunnitelmat muuttuivat ja täsmentyivät - kyse oli Saksan kansan selviämistaistelusta ja liittolaisia/vihollisia piti valita sen mukaan, mikä milloinkin johti parhaaseen tulokseen - aivan kuten nykypäivän reaalipolitiikassa.

vessix kirjoitti:

”Hitler suunnitteli Neuvostoliittoon hyökkäämistä jo 1920-luvulla teoksessaan Mein Kampf. Hänene mielestään Saksa tarvitsi elintilaa idästä. Toisekseen bolsevismin kukistaminen oli hänen keskeinen päämäääränsä. ”

Jos Mein Kampfia haluaa siteerata, kannattaa se lukea kokonaisuudessaan, ei vain parhaita paloja valitakseen... totta kyllä, Hitler siinä mainitsee elintilanhankkimisen Venäjältä korvauksena menetetyistä siirtomaista yhteisymmärryksessä Britannian kanssa, MUTTA mainitsee myös, että mikäli Britannia ''heittäytyy hankalaksi'' on liittouduttava Venäjän kanssa Britanniaa vastaan... Mein Kampf ei kuitenkaan ole mikään virallinen sotasuunnitelma, jossa AH paljastaisi kaikki suunnitelmansa, se on ennakkopohdintaa miten silloinen (1924) maailmanpoliittinen tilanne tulisi ratkaista - tuosta meni kuitenkin lähes 10 vuotta ennen kuin Aatulla oli käytännössä valtaa ja siinä ajassa suunnitelmat muuttuivat ja täsmentyivät - kyse oli Saksan kansan selviämistaistelusta ja liittolaisia/vihollisia piti valita sen mukaan, mikä milloinkin johti parhaaseen tulokseen - aivan kuten nykypäivän reaalipolitiikassa.

Lue lisää

" MUTTA mainitsee myös, että mikäli Britannia ''heittäytyy hankalaksi'' on liittouduttava Venäjän kanssa Britanniaa vastaan..."

No, mutta niinhän siinä kävi!! Saksa liittoutui NL:n kanssa 23.8.1939. Hitler oli kuitenkin niin pelkurimainen, että ei uskaltanut ottaa riskiä maihinnousun toteuttamiseksi Iso-Britanniaan. Sen vuoksi hän päätyi strategiseen virheeseen käymällä kahden rintaman sotaa.

Mikään olennainen ei Hitlerin ajatuksissa muuttunut siitä, mitä hän oli teoksissaan kirjoittanut. Hän teki tilanteen mukaan sopimuksia sinne ja tänne päämääränään lopulta tuhota bolsevismi.

Joo - toki niin kävi - tosin liitto Venäjän kanssa ei kohdistunut Britanniaa vastaan, suoranaisesti - se olisi ilmeisesti estänyt Britannian sodan julistuksen Saksalle, ELLEI briteillä ja venäläisillä olisi ollut jo keskinäisiä sopimuksiaan - loogisestihan Britannian olisi pitänyt julistaa sota myös Neuvostoliitolle puolan turvatakuiden takia, mutta näin se ei tehnyt ja tästä oli Venäjän kanssa jo etukäteen tehty sopimus.
Saksalla ei tietenkään ollut mitään haluja maihinnousta Britanniaan - kuten ei ylipäätänsä koko sotaan Britanniaa vastaan. Brittien ilmapommituksiin toki vastattiin, mutta itse maihinnousu suunnitelma lienee ollut vain Neuvostoliiton tuudittamista uneen - NL olisi varmaankin hyökännyt sillä hetkellä, kun ensimmäiset saksalaiset olisivat nousseet Brittein pääsaarelle.

Todennäköisesti AH aina Barbarossaan saakka uskoi Britannian tulevan lopulta järkiinsä ja suostuvan rauhaan turhassa sodassa ja kenties jopa liittolaiseksi ainoaan oikeaan - bolsevismin vastaiseen taisteluun, josta olisi ihmiskunnalle jälkikäteen ajatellen koittanut huomattava hyöty ja varovaisen arvion mukaan noin100 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vähemmän...
Edelleen tuntuu lähes käsittämättömältä, miten Britannia, Ranska ja USA halusivat tapattaa miljoonia kansalaisiaan ja tappaa miljoonia saksalaisia ja näiden liittolaisia, että kommunistit voittaisivat sodan Euroopassa, kuten kävi - ellei molempien esikuntien johdossa ole sama ''heimo'', joka selittääkin kaiken.... totuushan on, että ilman USA:n tukea ja rahoitusta ei Nuvostoliitto koskaan olisi elänyt edes uhmaikään saakka.

Rudolf Hessin rauhanlento Barbarossan aattona puoltaa sitä, että Saksa todellakin pyrki rauhaan Britannian kanssa mahdollisesti jopa liittolaisuuteen. Koska Hess murhattiin 1987 vapautuksensa kynnyksellä, jäänee todennäköisesti ikuiseksi arvoitukseksi, mistä tämä brittien kanssa vankeudessaan keskusteli ja mitä nämä mahdollisesti lupasivat.

historioitsija kirjoitti:

" MUTTA mainitsee myös, että mikäli Britannia ''heittäytyy hankalaksi'' on liittouduttava Venäjän kanssa Britanniaa vastaan..."

No, mutta niinhän siinä kävi!! Saksa liittoutui NL:n kanssa 23.8.1939. Hitler oli kuitenkin niin pelkurimainen, että ei uskaltanut ottaa riskiä maihinnousun toteuttamiseksi Iso-Britanniaan. Sen vuoksi hän päätyi strategiseen virheeseen käymällä kahden rintaman sotaa.

Mikään olennainen ei Hitlerin ajatuksissa muuttunut siitä, mitä hän oli teoksissaan kirjoittanut. Hän teki tilanteen mukaan sopimuksia sinne ja tänne päämääränään lopulta tuhota bolsevismi.

Lue lisää

Hitler ei olisi hyökännyt Venäjälle, vaikka bolshevismi olisi jäänyt. Stalinin toiminta herätti hänessä jo varovaisia toiveita siitä, että bolshevismi muuttuisi ja venäläiset otttaisivat sen haltuunsa ja että he luopuisivat sota-aikeistaan ja maailmanvallankumouksesta- Hän sai vakoilijoilta tiedot politbyroon kokouksista ja tiesi, että NL valmisteli sotaa. Saksalla ei ollut oikein rahkeita kuin rauhaan. Siksi Hitler olisi halunnut sovun N-liiton kanssa kestävän

Mahdollisesti H olisi jopa luopunut aikeista Venäjän valloittamiseksi, tai ainakin lykännyt sen hamaan tulevaisuuteen - kunnes rauha Britannian kanssa olisi saatu aikaiseksi. Kun Venäjä kuitenkin MR-sopimuksen vastaisesti miehitti Romanialta Pohjois-Bukovinan, nousi Aatu varpailleen - alue ei ollut suuruudella pilattu, mutta siellä Venäjä sai rautatieyhteyden itäiseen Eurooppaan ja uhkasi Romanian öljykenttiä.
Kun vielä Jugoslavian liityttyä ''akseliin'' tapahtui maassa enlantilais-venäläisellä yhteistyöllä vallankaappaus, lienee Aatulle viimeistään ollut selviö sopimuskumppanin liittyminen vihollisleiriin.
Saksan vaihtoehdot olivat vähissä - oli joko valmistauduttava todennäköiseen puna-armeijan hyökkäykseen tai annettava itse ennaltaehkäisevä isku - Aatu valitsi jälkimmäisen ja se lähes tulkoon pelasti maailman kommunismilta, mutta aivan ei voimat riittäneet - kiitos USA:n avokätisen tuen tulevalle maailmanhallinta kumppanilleen.

historioitsija kirjoitti:

" MUTTA mainitsee myös, että mikäli Britannia ''heittäytyy hankalaksi'' on liittouduttava Venäjän kanssa Britanniaa vastaan..."

No, mutta niinhän siinä kävi!! Saksa liittoutui NL:n kanssa 23.8.1939. Hitler oli kuitenkin niin pelkurimainen, että ei uskaltanut ottaa riskiä maihinnousun toteuttamiseksi Iso-Britanniaan. Sen vuoksi hän päätyi strategiseen virheeseen käymällä kahden rintaman sotaa.

Mikään olennainen ei Hitlerin ajatuksissa muuttunut siitä, mitä hän oli teoksissaan kirjoittanut. Hän teki tilanteen mukaan sopimuksia sinne ja tänne päämääränään lopulta tuhota bolsevismi.

Lue lisää

Kannatettava tavoite sinänsä. Venäläisten epäonneksi se ei toteutunut ja kärsivät siitä yhä.

Ellei Äitykkä osaa perustella mielipidettään niin turha paljastaa tietämättömyyttään!

Vau, uusnatsien juuri valmistunut vuosiluokka 2018 on tullut esittelemään kopioliimaustaitojaan ja reseptin mukaisesti "Manaattimediat" ja kuolleet Mannerheimin superagentit on herätetty henkiin marssimaan kohti lopullista voittoa ;)

"Sanoihan mm. WC: ''Jos Saksa jälleen nousee, on se jälleen tuhottava, ja tällä kertaa lopullisesti''."

Hän on tiettävästi myös sanonut: "Jos saisin rojaltit kaikista tekaistuista Churchill-lainauksista kehnolaatuisissa uusnatsien julkaisuissa, olisin todella rikas mies."

Ja eihän kukaan voi sanoa, että hän EI olisi sanonut sitä, niinhän ;)

"...Saksa ei kuitenkaan uskaltanut/halunnut hyökätä, vaan halusi neuvotella..."

Jeh, sen takia saksalaiset katkaisivat neuvottelut Puolan lähettilään kanssa elokuussa -39 ja aloittivat maahanhyökkäyksen, he selvästi halusivat neuvotella ;)

"Tosin M/R-sopimus ei sallinut maiden valloittamista, vaan ''intressipiiri'' tarkoitti oikeuksia pieniin rajanoikaisuihin ja tukikohtien vaatimiseen."

Näinkö on Göbbelsin Tietotoimisto julkaissut? No, voi sentään. Sittenhän Saksan ja Neuvostoliiton ulkoministereillä on epäilemättä sattunut ikävä freudilainen lipsahdus heidän laatiessaan sitä maiden välisen rajasopimuksen toista salaista lisäosaa Puolan valloituksen jälkeen, koska siinä erityisesti ilmoitetaan NL:n joukkojen kauppaavan osan aiemmin sovitusta ja Puolassa jo miehittämästään "vaikutusalueesta" saksalaisten haltuun sitä vastaan, että saavat itse ottaa haltuunsa Saksan "vaikutusalueen" omissa myöhemmin tapahtuvissa toimenpiteissään Liettuan maaperällä. Pieni rajanoikaisu siinä vain...

Kyllä on murhaava vääryys käynyt kun historioitsijat ovat niin väärin ymmärtäneet tällaisen lämpimän hyväntekeväisyyden. Ihan täytyy ihmetellä, miksi tuollainen lähimmäisenrakkaus on pitänyt salata peräti kahden erikseen laaditun salaisen sopimuslisäyksen taakse ;)

Kun et mitään tiedä, niin aloitat v****ilun, se on tyypillistä teille Stallareille.

'''Jeh, sen takia saksalaiset katkaisivat neuvottelut Puolan lähettilään kanssa elokuussa -39 ja aloittivat maahanhyökkäyksen, he selvästi halusivat neuvotella ;)'''
- saksalaiset eivät niitä neuvotteluja katkaisseet, vaan Puolan Beck, joka totesi ylimielisesti, että voitte viedä Saksan-Puolan hyökkäämättömyyssopimuksen mennessänne....

Mutta teitä Stalinistejahan riittää:-)

"vessix "

Söpöä, uusi nimmari vanhalle trollille ;)

"Kun et mitään tiedä, niin aloitat v****ilun...."

Jep, en edes tiennyt, että Saksa ja NL olivat tehneen toisenkin salaisen lisäyksen keskenäiseen sopimukseensa, jossa he erityisesti vaihtoivat miehitysalueita. Eihän minulla siis ole toki mitään syytä vittuilla natsitrollille ;)

"saksalaiset eivät niitä neuvotteluja katkaisseet, vaan Puolan Beck..."

Ai, Ribbentrop siis oli siirtynyt Puolan hallituksen leipiin ilmoittaessaan Puolan lähettiläälle keskustelujen olevan hyödyttömiä? No, jos se löytyy nettinatsin aapisesta niin kaiketi pakko uskoa ;)

"...että voitte viedä Saksan-Puolan hyökkäämättömyyssopimuksen mennessänne...."

No, juuri sen "rauhantahtoinen" Gröfazisisi tekikin ja rikkoi yksipuolisesti maiden välisen sopimuksen ;)

"Mutta teitä Stalinistejahan riittää:-) "

Niin, me "stalinistit" näemmä emme edes vaivaudu puolustamaan M-R sopimusta, toisin kuin te uusnatsit ;)

Miehitykseen itseasiassa suostuttiin, mutta länsimaiden ehto reunavaltioiden itsenäisyyden palauttamisesta sodan jälkeen ei ollut Stalinille mieleen, siksi allekirjoitus jäi saamatta - periaate yhteistyöstä Saksaa vastaan oli kuitenkin olemassa ... muutamia mutkia oli, esim. Puola ei halunnut olla osa missään liittoumassa, jossa Venäjä oli mukana - näinpä Puolan pyyhkäisy pois kartalta oli ''voitto'' niin Neuvostoliitolle kuin lännellekin - sen lisäksi, että sillä saatiin syyllistettyä Saksa alkaneeseen ja kaikkiin muihin myöhemmin alkaviin sotiin....

"Miehitykseen itseasiassa suostuttiin, mutta länsimaiden ehto reunavaltioiden itsenäisyyden palauttamisesta sodan jälkeen ei ollut Stalinille mieleen, siksi allekirjoitus jäi saamatta -"

Hölynpölyä. Nämä neuvottelut käytiin siis kesällä -39 ennen sotaa.

Teheranissa -43 selviteltiin eri maiden tilannetta ja NL totesi silloin, että Baltian maat olivat vapaaehtoisesti liittyneet NL:on eli niiden itsenäisyyttä ei tarvinnut palauttaa.

Suomi sen sijaan oli säilynyt itsenäisenä ja länsimaat halusivat sen säilyvänkin. Stalin suostui, mutta asetti sellaiset rauhanehdot, että itsenäisyys oli jonkin aikaan hyvin muodollinen. Suomi kykeni kuitenkin torjumaan myös kommunistien rauhan ajan hyökkäykset.

Ei Saksaa tarvinnut syyllistää mihinkään. Se aloitti sodan Puolaa vastaan ja jatkoi niitä hyökkäilyllä milloin minnekin. Saksan syyllisyydestä 2. MS:n aloitukseen ei ole mitään epäselvää. NL:n roolista voidaan tietysti keskustella, mutta syyllinen sekin oli.

Voisit ottaa edes hieman selvää historiasta.

Kyllähän se päivänselvä asia on, että NL haluttiin mukaan rintamaan lähes ''hinnalla millä hyvänsä'' - nimenomaan tuo miehitys ja itsenäisyyden palauttaminen olivat kynnyskysymyksiä. Jo marraskuussa 1939 Britannia ilmoitti, että mahdollisesta Suomen-Neuvostoliiton konfliktista se tulisi pysymään erossa - kuten sitten pysyikin. Tämä myös yllytti Stalinia lisää Suomen kimppuun, koska hän tiesi sen varmasti, ettei Suomi tulisi saamaan apua mistään.

Länsivaltojen avustusretkikunta Skandinaviaan oli eräs maailmanhistorian suurimpia bluffeja. Tarkoituksena oli vain ja ainoastaan Saksan saartaminen yhdessä Neuvostoliiton kanssa pohjoisesta - samalla olisi otettu hallintaan Ruotsin malmi. Jopa brittilähteistä löytyy tieto, että missään tapauksessa tuolla ''retkellä'' ei saa joutua konfliktiin puna-armeijan kanssa.

Tietenkään mitään voittajia syyllistävää ei historiankirjoitukseen ole jätetty. Saksa toki aloitti sodan Puolaa vastaan pyrittyään ensiksi pitkään neuvotteluyhteyteen, jonka Puola brittien yllytyksestä torppasi. Mitään maailmansotaa Saksa ei kuitenkaan aloittanut - ellei Puolaa katsota ''maailmaksi'' ja Puola oli tuohon sotaan vähintään yhtä syyllinen kuin Saksakin - murhattiinhan Puolassa saksalaisia tuhansittain ennen kuin Hitler päätti lopettaa tuon leikin.

Saksan ''hyökkäilyt milloin minnekin'' olivat pääasiassa ennaltaehkäiseviä operaatioita, ei mitään valloitusintoilua - luonnollisesti sotaan pakotettu maa pyrkii torjumaan uhan missä milloinkin se ilmaantuu. Harva haluaa muistaa, että ne olivat nimenomaan Britannia ja Ranska, jotka laajensivat Puolan sodan ensiksi ''yleiseurooppalaiseksi sodaksi'' ja sittemmin maailmansodaksi.

Reaktioita Moskovassa, Lontoossa, Washingtonissa ja Berliinissä

Sopimuksista ja suurvaltajohtajien salaisista juonitteluista tietämättömät kansat eri puolilla maailmaa seurasivat kasvavalla myötätunnolla tätä ”Daavidin taistelua Goljatia vastaan”. Suomalaisten raivokas ja samalla taitava vastarinta pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen tammikuun 1940 puoliväliin mennessä. Ylivoimainen, raskaasti varustettu neuvostoarmeija oli jo siihen mennessä kärsinyt suuria tappioita, erikoisesti pohjoisilla rintaman osilla.
Syntynyt tilanne oli monessakin suhteessa yllättävä ja reaktiot sotaakäyvien suurvaltojen pääkaupungeissa sekä hämmentyneitä että uusia tilanteen arviointeja vaativia

Moskova/Stalin:

Oli tehty arveluttava virhearviointi suomalaisten tahdosta ja kyvystä puolustautua.
Tilanne oli korjattavissa ja puna-armeijan arvovalta palautettavissa vain massiivisella uusien jalkaväkidivisioonien sekä tykistö-, panssarija ilmavoimien keskittämisellä murtamaan suomalaisten vastarinta.
Suomen sisäisestä poliittisesta tilanteesta saadut tiedot olivat olleet virheellisiä.
Suomen valloittamisessa syntynyt viivytys voi koitua kohtalokkaaksi Neuvostoliiton ja länsivaltojen kesken asetetulle aikataululle yhteisen sotaoperaation aloittamiseksi Saksaa vastaan. (Päähyökkäyksen ajankohdaksi oli määritelty viimeistään 15. kesäkuuta 1940.)
Churchillille on ilmoitettava syyt puna-armeijan hitaaseen etenemiseen (lumi, pakkanen, metsät jne.)
Ei voida olettaa, ettei tämä Churchillin kanssa länsivaltojen hyväksymänä tehty, mitä tarkimmin salattu sotasopimus jonakin päivänä tulisi myös Hitlerin tietoon. Tämän estämiseksi ja hämäyksen onnistumiseksi oli edelleen korostettava vain Molotov/Ribbentrop-sopimuksen olemassaoloa ja merkitystä sekä täytettävä huolellisesti sen sitoumukset Saksalle.
Suomen rintamilta saadut kokemukset oli heti otettava tarkasteluun puna-armeijan organisaation, kaluston, aselajien yhteistoiminnan, koulutuksen jne. uudistamiseksi.

Lontoo/Churchill:

Suomen yllättävää ryhtymistä vastarintaan ja sen kestoa sekä hakeutumista avunpyyntöineen myös länsivaltojen ja Kansainliiton puoleen on käytettävä hyväksi häikäilemättä. (Suomi pyysi ainoan kerran apua Englannilta ja Ranskalta lähetystöjensä kautta 22. joulukuuta 1939.)
Käyttämällä hyväksi Kansainliittoa ja yleistä mielipidettä sekä Englannissa että Ranskassa olisi mahdollista Suomelle suunnattavan ”apuretkikunnan” varjolla siirtää englantilais-ranskalaiset hyökkäysjoukot verettömästi Norjaan ja Ruotsiin. Näiden maiden vetoaminen suvereniteettiinsa ja puolueettomuuteensa oli mitätöitävä ja tarpeen tullen käytettävä väkivaltaa.
Ranskalais-englantilainen operaatio Skandinaviassa on saatava käyntiin mahdollisimman pian. (Lopullinen päätös syntyy Pariisissa kuitenkin vasta 5.2.1940.)
On sovittava kaikkien kolmen vallan tärkeiden esikuntien kanssa yhteistoiminnasta ja mm. armeijoiden välirajasta Skandinaviasta etelään tapahtuvan hyökkäyksen yhteydessä.
Tärkeimmistä aikamääritteistä pidetään edellen kiinni Suomen aiheuttamasta viivästyksestä huolimatta.Hyökkäys Norjaan ja Pohjois-Ruotsiin viimeistään 14.–15 toukokuuta 1940.Samanaikaisesti hyökkäys Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin.Laivasto ottaa hallintaansa koko Pohjanmeren ja sulkee Tanskan salmet ennen operaatiota myös miinoituksin, jotka aloitetaan suunnitelmien mukaisesti Norjan aluevesiltä.

Washington/Roosevelt:

USA:n presidentti Roosevelt on tietoinen suunnitelmasta sekä Moskovan sopimuksesta, mutta ei lisäpöytäkirjasta (Kirjoittajan huomautus).
Heti Englannin ja Ranskan julistettua sodan Saksalle 3.9.1939 kutsuu Roosevelt kongressin täysistuntoon 5.9.1939 ainoana asiana ns. puolueettomuuslain muuttaminen, ts. sotatarvikeviennin vapauttaminen Saksan vastustajille.
Molemmat kamarit hyväksyvät lakiehdotuksen 3. marraskuuta 1939, ja Roosevelt vahvistaa sen seuraavana päivänä.
Suomen epätoivoiset yritykset hankkia lainaa ja sotamateriaaleja USA:sta kesän ja syksyn 1939 kuluessa jäävät tuloksettomiksi. USA:n johto (Roosevelt, C. Hull, H. Morgenthau) lupaavat, mutta sitten asiat jäävät viivyttelyn asteelle. Yhdysvallat halusi ulkoministerinsä Cordell Hullin johdolla säilyttää suhteet ”tulevaan” liittolaiseensa Neuvostoliittoon, mikä teki tyhjäksi Suomen auttamisen. Yleisen, Suomelle myötämielisen mielipiteen vuoksi lupauksia annettiin, mutta käytännössä niitä ei toteutettu.110 Yhdysvaltojen kaikkinainen sotamateriaaliapu alkaa virrata Eurooppaan – lähinnä Englantiin.
Rooseveltin toimia koskeneet suuret kysymykset olivat tuolloin ja ovat vielä tänäänkin:Mikä oli Rooseveltin vuonna 1933, ilman kongressin suostumusta Stalinin kanssa solmiman yhteistyösopimuksen sisältö?Mitä oli Rooseveltin asiamiehenä Lontooseen heinä-elokuun vaihteessa 1939 saapunut Felix Frankfurter ilmoittanut ja luvannut Churchillille?Miksi Roosevelt painosti sekä Englantia (Chamberlain/Churchill) että Puolaa (Beck/Mickicki) olemaan hyväksymättä mitään Hitlerin ehdotuksia rajajärjestelyistä Saksan ja Puolan välillä?Miksi vuosina 1933–1936 USA:n lähettiläänä M

oskovassa toiminut William C. Bullit saa tarpeekseen Stalinin ja Rooseveltin salaisista yhteistoimista ja pyytää siirron Pariisiin?Miksi USA:n Lontoon lähettiläs Joseph Kennedy (John F. Kennedyn isä) vastustaa Rooseveltin stalinismille myönteistä ulkopolitiikkaa ja neuvoo jo 1940 tätä painostamaan Churchillia tekemään sovintorauhan Hitlerin kanssa?Miksi Roosevelt torjuu Paavi Pius XII:nnen esitykset toimia Stalinin kommunistis-ateistisen vaikutuksen leviämistä vastaan Euroopassa?

Berlin/Hitler:

Intressipiiri-käsite oli M/R-sopimuksessa jäänyt tarkemmin määrittelemättä. Nyt huomattiin Stalinin sille antama sisältö – liian myöhään.
Saksan lojaalisuus M/R-sopimuksen täyttämistä kohtaan esti julkisen myötätunnon osoittamisen häikäilemättömän hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Suomelle. Tilanne oli kuitenkin erittäin vaikea Suomen Saksan yleisessä mielipiteessä nauttiman arvostuksen vuoksi.
Tilanne oli kiusallinen. Saksa ei voinut suoraan auttaa Suomea, ei edes toimittaa materiaalista apua ilman, että se olisi tullut neuvostojohdon tietoon. Valtakunnanmarsalkka Göringin aloitteesta saatiin kuitenkin Ruotsin sotilasjohdon kanssa sovittua, että Saksa myy tiettyjä sotatarvikkeita (tykistöä ja ammuksia) Ruotsin armeijalle, joka toimittaa vastaavat tarvikemäärät omia sotamateriaalejaan Suomeen. Näin tapahtuikin.
18. tammikuuta 1940 Hitler tekee jälleen rauhantarjouksen Englannille. Saksan Dublinin lähettiläs ottaa lordi Tavistockin kautta yhteyden Englannin hallitukseen. Ulkoministeri Halifax kuitenkin torjuu hallituksensa puolesta Hitlerin rauhantarjouksen.

"Intressipiiri-käsite oli M/R-sopimuksessa jäänyt tarkemmin määrittelemättä...."

Kunnes huomautin tässä aiemmin viikolla, että maiden välisessä rajasopimuksessa se kyllä määriteltiin varsin selkeästi. Siinä vaiheessa uusnatsien kopioliimaprikaati sai ensi kertaa tietää asiasta ja perääntyminen alkoi ;)

"Saksan lojaalisuus M/R-sopimuksen täyttämistä kohtaan esti julkisen..."

Nyyh, voi poloista Gröfazia. Hän varmaan itkenyt kovasti pienten maiden kohtaloa ;)

"Ulkoministeri Halifax kuitenkin torjuu hallituksensa puolesta Hitlerin rauhantarjouksen. "

Voi, miten ilkeää! Hitlerhän oli vain romuttanut Tsekkoslovakiaa koskevan sopimuksen ja hyökännyt brittien liittolaista vastaan, joten miksi ihmeessä ne olivat niin vihaisia ;)

Helpolla pääsi myös Jooseppi sotasyyllisenä vaikka kusilammikkoon lopulta kellahti!

Stalin oli hyvin otettu rauhanneuvotteluissa tästä kenraali Heinrichsin yllättävästä tuesta, minkä ansiosta vain puolet mahdollisesti tuhottavista NL:n panssareista saatiin pelistä pois.